Kotiuduttu Tampereen turneelta. Kyllä jonkin verran jäi sapettamaan se, että kolmea pinnaa ei tullut, mutta toisaalta paljon hienoja asioita varsinkin nuorilta pojilta nähtiin, minkä takia osa vitutuksesta hälvenee.
Varsinkin Jusun täällä jo moneen kertaan kehutut otteet ansaitsevat peukuttelua

omaltakin osalta. Aiemmissakin peleissä on jo hyvän kosketuksen ja silmän nähnyt, mutta nyt saatiin mukaan hiukan rauhallisuutta, kun aiemmin on vähän pallo poltellut. Oli kyllä hienoa katsoa, millä itseluottamuksella poika pani palloa eteenpäin ja jos Korhonen ei olisi tehnyt totaalista gamesaveria, olisi maalitilikin auennut. Lisää vastuuta vain! Pelin jälkeisessä haastattelussa vielä jaksoi manailla maalipaikkaansa ja pinnojen menoa, hienoa kunnianhimoa.
Nyt myös Ruuth näytti niitä otteita, joita jo liigacupissa nähtiin. Tosin Haka ei kyennyt oikein puolustuspäähän päin haastamaan, joten kovassa puolustustaistelussa jää vielä nähtäväksi. Sakesta poiketen pystyy kuitenkin pelaamaan palloa ylöspäin ja muutaman kerran Kujalan ja Jusun kanssa oli mukana todella hyvissä syöttökombinaatioissa. Ja toki keskityksestä maaliin pinnat.
Kuten todettua TamU oli se joukkue, joka lopussa voittoa haki ja oli lähempänä sen saada. Valmentajien ilmeistä pelin jälkeen pystyi näkemään mikä oli homman nimi. Huttunen oli huojentunut kun loppuvihellys kuului ja pinna säästyi, Zicoa vitutti armottomasti. Vähemmällä aikailulla, terävämmillä viimeisillä ratkaisuilla ja pienellä tuurilla olisi TamU tehnyt sen 3-4 maalia, joten hävityistä kahdesta pinnasta voi hyvin puhua, vaikka toki pitää Hakan tolppa ja muutama muu paikka muistaa.
Mestaruustaistelu alkaa olla kahden kauppa, mutta kyllä Pirkanmaan parhaan joukkueen tittelistä käydään vielä kova kisa.