• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Liigajoukkueiden talous(vaikeudet)

Aloittaja wenrer, 31.08.2009 klo 11:07:22

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

Velmu

Lainaus käyttäjältä: Bunuel - 17.11.2011 klo 18:38:47
Miten työnantajat sitten joustavat lentopalloilijoiden, koripalloilijoiden, jääpalloilijoiden jne. kohdalla? Ei niistä ainakaan ammatikseen pelaa kuin pari huippua + ulkomaalaisvahvistukset. Harjoitusmäärät tietysti sitten suhteutetaan pelaajien mahdollisuuksiin osallistua niihin.
Juurikin näin! Tosin ei noissakaan lajeissa kovin montaa yli 30v pelaajaa Suomessa parilla korkeimmalla sarjatasolla pelaile. :(

Juhana Jäähynkalastaja

Lainaus käyttäjältä: shots - 17.11.2011 klo 18:42:32
Mikä maailman taho sanoo että treenit on oltava klo. 10 aamulla? Ei muuta kun 16.30 alkavaksi ja niille joilla on mahdollisuus, aamutreenit pystyyn. Kerkee jätkät olemaan töissä/koulussa kunnolla.
meinaakko nää että kaikki työt tehhään klo 8-16 ja kaikki koulut kans päivällä ???

shots

Lainaus käyttäjältä: Juhana Jäähynkalastaja - 17.11.2011 klo 18:46:59
meinaakko nää että kaikki työt tehhään klo 8-16 ja kaikki koulut kans päivällä ???

No ehkäpä kuitenkin valtaosa...vai tiedätkö monta II-divarijengiä joka pitää treenit klo. 11 aamulla ja pelaajat lähtee sen jälkeen töihin ja kouluun?

Velmu

Lainaus käyttäjältä: Juhana Jäähynkalastaja - 17.11.2011 klo 18:46:59
meinaakko nää että kaikki työt tehhään klo 8-16 ja kaikki koulut kans päivällä ???
Kerro mulle opiskelupaikka, jossa on pakollisia tunteja/tenttejä klo 16:30 jälkeen?

Ei ehkä kannata mennä vuorotyöhön, jos aikoo tosissaan johonkin lajiin panostaa.

Maakuntasatraappi

Lainaus käyttäjältä: Bunuel - 17.11.2011 klo 18:38:47
Miten työnantajat sitten joustavat lentopalloilijoiden, koripalloilijoiden, jääpalloilijoiden jne. kohdalla? Ei niistä ainakaan ammatikseen pelaa kuin pari huippua + ulkomaalaisvahvistukset. Harjoitusmäärät tietysti sitten suhteutetaan pelaajien mahdollisuuksiin osallistua niihin.

Ymmärtääkseni noissa lajeissa ei juuri ole puoliammattilaisuutta, vaan kyse on amatööriurheilusta eli pelaajat tekevät kokopäiväduuneja ja urheilevat siinä sivussa. Toki he sopivat työnantajien ja työkavereiden kanssa siitä, että voivat matkustaa peleihin (olkoonkin, että työesteestä johtuva poissaolo matsista on esim. bandyliigassa tavallaista kauraa), kyllä vuorotyöläinenkin voi tällaisia hyvin suunnitella.

Ainakin minä käsitän puoliammattilaisuudella sitä, että noin puolet - sanotaan 35-65 prosenttia - työpanoksesta menee urheiluun ja loput urheilun ohessa tehtävään duuniin (ja palkkaa tulee about samassa suhteessa).

Kyllähän keskimääräinen veikkausliigadumarikin joutuu neuvottelemaan työnantajansa kanssa pelireissuista ja tienaa tuomaroinnilla työn ohessa viitisen tonnia vuodessa netto, vertautuu näihin koriksen ja lentiksen perusjyriin. Mutta kutsummeko heitä puoliammattimaisiksi erotuomareiksi?

Vanja

Puoliammattilaisuus ei olisi huono vaihtoehto euromenestyksenkään kannalta, ainakaan jos verrataan suomalaisseurojen menestystä 80-luvun amatööri/puoliammattilaisaikana tämän päivän täysammattilaisuuteen. Silloin 3 seuraa kahdeksan joukossa eri cupeissa, nyt on ennemmin sääntö kuin poikkeus emäpupellukset tai laulukuoro heti kun vähänkin kovempi nippu tulee vastaan. Ja IFK Göteborghan voitti 82 ja 87 UEFA-cupin käytännössä puoliammattilaisjoukkueena.

Willer

Lainaus käyttäjältä: NOFXAK - 17.11.2011 klo 18:54:57
Kerro mulle opiskelupaikka, jossa on pakollisia tunteja/tenttejä klo 16:30 jälkeen?

Ei ehkä kannata mennä vuorotyöhön, jos aikoo tosissaan johonkin lajiin panostaa.

Yliopistot...eri asia sitten on pakollisuus.

Lainaus käyttäjältä: Vanja - 17.11.2011 klo 18:59:16
Puoliammattilaisuus ei olisi huono vaihtoehto euromenestyksenkään kannalta, ainakaan jos verrataan suomalaisseurojen menestystä 80-luvun amatööri/puoliammattilaisaikana tämän päivän täysammattilaisuuteen. Silloin 3 seuraa kahdeksan joukossa eri cupeissa, nyt on ennemmin sääntö kuin poikkeus emäpupellukset tai laulukuoro heti kun vähänkin kovempi nippu tulee vastaan. Ja IFK Göteborghan voitti 82 ja 87 UEFA-cupin käytännössä puoliammattilaisjoukkueena.

Niinh...tuolloin oli vielä DDR ja Neuvostoliitto ja sai taklata kunnolla. :)

betluck

Lainaus käyttäjältä: NOFXAK - 17.11.2011 klo 18:54:57
Kerro mulle opiskelupaikka, jossa on pakollisia tunteja/tenttejä klo 16:30 jälkeen?

Esim. Turun yliopisto.

Velmu

Lainaus käyttäjältä: Willer - 17.11.2011 klo 19:03:11
Yliopistot...eri asia sitten on pakollisuus.

Niinh...tuolloin oli vielä DDR ja Neuvostoliitto ja sai taklata kunnolla. :)
No joo, mutta yliopistossakin äärimmäisen pieni osa noista luennoista on iltaisin. Eikä tosiaan ole mitään läsnäolopakkoja.

Kummallisesti kakkosessa esim. SalPassa pelaajia opiskelee lääkiksessä, kauppiksessa, historianlaitoksella ja muutenkin lähes jokaisella alalla yliopistossa, mutta silti vain kykenevät treenaamaan sen 4 kertaa+1 peli päälle.

"Vitun"

Lainaus käyttäjältä: betluck - 17.11.2011 klo 19:04:08
Esim. Turun yliopisto.

Myös Helsingin. Itse asiassa lienisi lyhyempi listata ne opinahjot, jossa ei ole tuohon aikaan mitään ???

Willer

Lainaus käyttäjältä: NOFXAK - 17.11.2011 klo 19:07:32
No joo, mutta yliopistossakin äärimmäisen pieni osa noista luennoista on iltaisin. Eikä tosiaan ole mitään läsnäolopakkoja.

Kummallisesti kakkosessa esim. SalPassa pelaajia opiskelee lääkiksessä, kauppiksessa, historianlaitoksella ja muutenkin lähes jokaisella alalla yliopistossa, mutta silti vain kykenevät treenaamaan sen 4 kertaa+1 peli päälle.

Niin, ja sen takia vaihtuvuus Kakkosen seuroissa on niin suurta koska harva tuota jaksaa pidempään verkkaripalkalla jos silläkään. Liigaringin ulkopuolelle tippuneet jaksavat vähän aikaa höntsätä nuoruuden innolla, mutta äkkiä into hyytyy kun yli 25 tulee.

Satraapin kanssa samaa mieltä, että ei olisi ehkä ihan samalla kaavalla toteuttavissa puoliammattilaisuus nykyliigassa kuin joskus aiemmin.

Näitä nuoria ja nälkäisiä joukkueita alkaa kyllä tulla liigaan ja viime kauden TPS oli yksi sellainen...ainakin melkein.

BrDead

Lainaus käyttäjältä: Willer - 17.11.2011 klo 19:32:43
Niin, ja sen takia vaihtuvuus Kakkosen seuroissa on niin suurta koska harva tuota jaksaa pidempään verkkaripalkalla jos silläkään. Liigaringin ulkopuolelle tippuneet jaksavat vähän aikaa höntsätä nuoruuden innolla, mutta äkkiä into hyytyy kun yli 25 tulee.

No eikö se ole fiksuakin panostaa siinä vaiheessa johonkin muuhun kuin jalkapalloon? 25-vuotiaana kyllä jokainen jamppa tietää, että onko eväitä (ulkomaan) ammattilaisuralle vai ei.

Willer

Lainaus käyttäjältä: BrDead - 17.11.2011 klo 21:06:08
No eikö se ole fiksuakin panostaa siinä vaiheessa johonkin muuhun kuin jalkapalloon? 25-vuotiaana kyllä jokainen jamppa tietää, että onko eväitä (ulkomaan) ammattilaisuralle vai ei.

On.

Tiksa

Lainaus käyttäjältä: krevis - 17.11.2011 klo 00:43:08
Enny keksinyt tälle parempaakaan paikkaa. On varmaan aika vittumainen tilanne olla n. 25-30jotain futiksella perhettään elättänyt pelimies, jolla on sopimus katkolla. Jos et ole tarpeeksi hyvä jollekin klupille tai Håkansille, niin seuraavaa palkkapäivää saattaa joutua odottelemaan aika pitkään. Ellei sitten osaa tehdä jotain ihan muuta tai ei satu olemaan suhteiden kautta saumaa hommata muita duuneja. Ei tuo muutenkaan mikään unelma ole taloudellisesti muutamaa harvaa huippua lukuunottamatta pelata liigafutista ainakaan erilaisten verotietojen kautta saadun tiedon perusteella.

Jep, kyllähän siinä vähän käy sääliksi noita verotietoja lukiessa.

Mutta, mä luulen kuitenkin, että lisää liksaa pelaajille ei tulisi juurikaan viemään lajia Suomessa eteenpäin.
(Siis joku iso, mutta silti kohtuullinen palkankorotus - sanotaan tonni tai kaksi lisää kuukaudessa - ei mikään moninkertaistuminen.)

1. Parempikaan palkka liigapelaajilla ei houkuttaisi junnuja jatkamaan lajin parissa

Jos nuori juniori voi valita fudiksen ja lätkän välillä ja valinta perustuu siihen, että kummalla tienaa tulevaisuudessa enemmän, niin ei ole nyt eikä lähitulevaisuudessakaan epäselvää kumman kaveri valitsee.

Samoin myös jos kaverilla on lukupäätä tai kädentaitoja, niin melkein mikä tahansa osaajan ura - oli se juristi tai putkimies -  tuottaa lähes varmasti saman suuruisen palkan kuin fudiksen pelaaminen Suomessa parhaimmillaan.

Eli sellaisia palkankorotuksia ei lajiin saada, että se motivoisi ketään pysymään lajin parissa jos siihen ei ole syvempää paloa ja on muita mahdollisuuksia.

2. Parempikaan palkka liigapelaajilla ei houkuttelisi liigapelaajia pysymään pidempään Suomessa

Sama tilanne kuin edellisen kanssa.
Vaikka Veikkausliigan palkat kasvaisivat 30% niin riittäisikö se pitämään yhtään kaveria Suomessa jos ulkomailta tulee työtarjous?
Joka tapauksessa suuri osa ulkomaisista seuroista pystyy maksamaan moninkertaisesti enemmän.

3. On kyseenalaista motivoisiko hieman parempi liksa pelaajia pelaamaan paremmin

Olisiko Ring pelannut Klubissa paljon paremmin jos hänen palkkansa olisi ollut tonnin enemmän kuussa? Tai Taipale KuPS:ssa?
Lisäraha kannustinkeinoina voi toimia joissain tapauksessa ja saada pelaajat tsemppaamaan enemmän, mutta mä luulen, että sen merkitys on melko pieni. Voittaminen itsessään, fanien ihailu ja vaikkapa näytönpaikat päästä maajoukkueeseen/ulkomaille ovat jo sen verran suuria motivaattoreita (kts. kaikkia ei ammattilaislajeja!) että pieni rahallinen lisäkannustin ei välttämättä toimi hirveästi.

--

Eli mitä mä tällä haen on se, että jos fudikseen tulee jostain lisärahaa niin sitä ei pitäisi käyttää "tasaisesti rivimiesten palkkojen nostamiseen" vaikka he kiistatta melkoisessa palkkakuopassa ovatkin. Sitä lisärahaa voi toki käyttää joukkueeseen. Esim. useammalle lupaavalle 18-vuotiaille junnulle kannattaisi varmaan maksaa se tonni kuussa jotta he voisivat keskittyä täysipäiväisemmin fudikseen. Tai satsaus jonkun yksittäisen hyvän pelaajan hankkimiseen/pitämiseen voi hyvinkin maksaa itsensä heti takaisin lipputuloina.

Samalla pitäisi alkaa kehittää aktiivisemmin niitä malleja, joilla kaksivitoset pelaajat voivat hankkia muita tuloja. Esim. seuran omat kuntosalit, kahvilat/baarit, urheiluvälinekaupat jne. paitsi auttaisivat seuran brändin ja yhteisöllisyyden luomisessa, niin myös mahdollistavat sen, että seuran pelaajat voisivat mennä treenien jälkeen muutamaksi tunniksi töihin.

Holmgård

#4189
Koriksessa voidaan olla lähes ammattilaisia Suomessa, enemmän kuin futiksessa. Syy on siinä, että kolme pelaajaa muodostavat yli 50 prosenttia joukkueen pelillisestä arvosta. Nämä ovat usein jenkkejä eli puolen vuoden taiteilijaverollisella diilillä. Siihen tarvitaan lisäksi 2-4 enemmän tai vähemmän halpoja ammattilaisia jolle voi järkätä hieman lisätienestiä junnujen parista tai seuran sponssin juonimana. Junnuja ja amatöörejä sitten rotaation hännille ja sen takia, että iltaisin saa täysipainoiset joukkueharjoitukset vedettyä.

Yli puolet reeneistä voi vetää yksilöreeneinä kourallisella osallistujia, sillä lajin luonne vaatii paljon huomiota fysiikkaan ja teknisiin toistoihin ( sata vaparia aamuin, toiset sata illalla on perinteinen satsi).

Kun kotipelejä on keskimäärin reippaasti yli kahdenkymmenen, niin tulopuoli täsmää jotenkuten.

Lentiksessä yleisöä käy vähemmän, mutta muuten osin sama. Plus että ne jengit ovat jostain hulluista pitäjistä, josta isännät repivät rahat notta ristus sitten väkisin.

----

Futiksessa ongelmia tuottaa lajin luonne. Yhden pelaajan merkitys on paljon pienempi. Ja jos jonkun tai joidenkin merkitys tulokseen sattuu olemaan yhtä valtava kuin takapihan jenkin koriksessa, hänet kärrätään seuraavassa ikkunassa ulos. Jorma Vuoksenmaa laski sen niin että ammattifutiksessa joukkueen tärkeimmän pelaajan läsnä- tai poissaolo keikauttaa voimasuhteita max 3 prosenttia, yleensä paljon vähemmän.

Jengin viidennentoista pelaajankin pitää olla ammattilainen, sillä hänelle kertyy arviolta 14 avausta ja vaihtominuutteja tusinassa pelejä.
Ja koska kukaan ei ole helvetin tärkeä, kukaan isoja minuutteja pelaava ei tietenkään saa olla täysi surkimus.

Pelimme on myös kokonaisvaltainen. Koriksessa maailman huippujengeillä on avauksessa jannu, joka ei saa eikä osaa tehdä mitään puolet ajasta. Futiksessa vain Pippo.

Lisäksi moderni harjoittelu ei tue yksilö- tai drillipohjaista tekemistä, vaan läsnä on oltava 20 miehen voimin.

------

Lajin luonnetta ei voi muuttaa, mutta yhtä voi. Palkanmaksuaikaa. Palkkaa voisi helposti maksaa 10- 20 prosenttia lyhyemmältä ajalta, jolloin säästöt olisivat valtavia. Tämä tietenkin edellyttäisi treenamista omiin nimiin, mutta niin tehdään änärissäkin ja yksilökehityksen kannalta tämä on vain hyvästä. Ainoa missä näkyy se, että Honka pelaa ensimmäisen treeniottelunsa 7 kuukautta ennen kauden alkua betoninkovalla alustalla on se, että seuran kiinnostavuus työnantajana laskee valmiiden pelimiesten keskuudessa.

Mallini olisi erityisen järkevä seuroissa kuten Jaro ja MIFK, johon pelaajat tulevat pelaamaan kauden kaksi siirtämättä edes kirjojaan.

Osa säästöistä kohdistuisi leiritykseen, joka on toinen heikkous kotomaisessa nykysysteemissä. Kaksi kunnon boot campia eristyksessä arjesta, täydellisellä omistautumisella hyvillä nurtseilla  ja kovilla kansainvälisillä peleillä tekee mannaa. Nykyisellään vain Lupilla ja Seinäjoella on varaa moiseen koska joulukuussa syötellään tötsäneliön ympäri hallissa.

misteri

Lainaus käyttäjältä: Jii - 17.11.2011 klo 19:32:36
Myös Helsingin. Itse asiassa lienisi lyhyempi listata ne opinahjot, jossa ei ole tuohon aikaan mitään ???
ja Oulu.

taylor

Me ei pärjätä edes tappion tekemisessä ;)
Veikkausliigajoukkueet tarvitsevat yhdessäkin melkein 20v. yhden seuran vuositappioon.
Lainaa
Englannin Valioliigaa johtava Manchester City on ollut pelikentillä voitokas, mutta talouspuolella saldo on raskaan tappiollinen.
City ilmoitti perjantaina tehneensä kaudella 2010-11 194,9 miljoonan punnan (227,5 miljoonan euron) tappiot.
......
- Ennakoimme tappiomme osana kiihdytettyä investointistrategiaamme, eivätkä ne tule toistumaan tulevaisuudessa tässä mittakaavassa, City-pomo Graham Wallace vakuutti.
...mutta onneksi selitykset on samat :)

Vlad Kepes

No, ManC:lla helpottuu vähän tilanne ku saavat ne Urhon 40k ja David Silva myydään saludoilla Klubiin.

Pipo

#4193
Lainaus käyttäjältä: Vanja - 17.11.2011 klo 18:59:16
Puoliammattilaisuus ei olisi huono vaihtoehto euromenestyksenkään kannalta, ainakaan jos verrataan suomalaisseurojen menestystä 80-luvun amatööri/puoliammattilaisaikana tämän päivän täysammattilaisuuteen. Silloin 3 seuraa kahdeksan joukossa eri cupeissa, nyt on ennemmin sääntö kuin poikkeus emäpupellukset tai laulukuoro heti kun vähänkin kovempi nippu tulee vastaan. Ja IFK Göteborghan voitti 82 ja 87 UEFA-cupin käytännössä puoliammattilaisjoukkueena.

Usein puhutaan siitä että Veikkausliigassa pitäisi siirtyä puoliammattilaisuuteen. Siitä vaan, se on jokaisen joukkueen oma asia eikä minkään ylemmän tahon (Palloliitto/Liigatoimisto) pidä määrätä kyseisestä asiasta esim. palkkakaton osalta.

Jos jollakin joukkueella ei riitä resurssit pelata liigaa, kannattaa harkita divaria. Sillä tasolla pelataan, johon resurssit riittävät.

Otetaan esimerkiksi HJK. Joukkue on saanut hyvin rahaa tällä kaudella ja resursseja riittää täysammattilaisjoukkueen pyörittämiseen. Miksi HJK:n pitäisi lähteä supistamaan toimintaansa (esim. leikkaamaan palkkakuluja), jos jollakin muulla joukkueella eivät rahat riitä? HJK pystyy maksamaan kilpailukykyistä palkkaa, ja todennäköisesti voittaa mestaruuden ensi kaudellakin. Jos tässä vaiheessa aletaan vaatimaan pelaajien palkkatason alentamista, niin miksi tuollaisella asialla pitää rankaista niitä seuroja jotka ovat hoitaneet omat asiansa hyvin?

Ja nuo 80-luvun euromenestykset johtuvat mm. siitä, että tuolloin jalkapallossa pyöri paljon vähemmän rahaa ja kuilu Euroopan huippumaiden ja häntäpään maiden välillä oli pienempi.

Happis

Miksi IFK Göteborg oli puoliammattilaisjoukkue, niin siihen vaikutti sen aikuinen johtokunta ja myös itse pelaajat. Piti olla muutakin kuin jalkapallo eli tehtiin töitä 4 tuntia päivässä tai jotkut vain pari. Thorbjörn Nilsson koulutti itsensä kokiksi ja jossain vaiheeessa uraa hänellä oli lounasravintola Jonseredissä. Tämä pieni episodi ei sopinut Jallu Rantaselle, että pitäisi tehdä töitä.

Vanja

Lainaus käyttäjältä: Happis - 19.11.2011 klo 17:42:17
Miksi IFK Göteborg oli puoliammattilaisjoukkue, niin siihen vaikutti sen aikuinen johtokunta ja myös itse pelaajat. Piti olla muutakin kuin jalkapallo eli tehtiin töitä 4 tuntia päivässä tai jotkut vain pari. Thorbjörn Nilsson koulutti itsensä kokiksi ja jossain vaiheeessa uraa hänellä oli lounasravintola Jonseredissä. Tämä pieni episodi ei sopinut Jallu Rantaselle, että pitäisi tehdä töitä.

Ei tuo koskenut vain Göteborgia, vaan yleisesti Allsvenskanjoukkueet olivat pitkälle 90-luvun loppuun vain puoliammattilaisjoukkueita. Suomessa taidettiin olla tuossa noin vuosina 95-98 enemmän ammattilaismaa mitä Ruotsi.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: Pipo - 19.11.2011 klo 14:05:36
Usein puhutaan siitä että Veikkausliigassa pitäisi siirtyä puoliammattilaisuuteen. Siitä vaan, se on jokaisen joukkueen oma asia eikä minkään ylemmän tahon (Palloliitto/Liigatoimisto) pidä määrätä kyseisestä asiasta esim. palkkakaton osalta.

Niin kauan kun se on "seurojen oma asia", Allianssi-Tamu-RoPS-tyypin skandaalit tulevat toistumaan tasaisin väliajoin varmistaen sen, ettei jalkapallosta koskaan muodostu vakavaa haastajaa esim. lätkälle, vaan päin vastoin lajin suosio ja maine laskee koko ajan.

Keinojahan liitolla olisi. Jo tiukka valvonta nykyisten lisenssiehtojen osalta tekisi efektiivisesti Veikkausliigasta puoliammattilaissarjan HJK:ta ja Håkans-Interiä lukuunottamatta. Tahtotilaa suomifutiksen pelastamiseksi ei vain ole.

LainaaOtetaan esimerkiksi HJK. Joukkue on saanut hyvin rahaa tällä kaudella ja resursseja riittää täysammattilaisjoukkueen pyörittämiseen. Miksi HJK:n pitäisi lähteä supistamaan toimintaansa (esim. leikkaamaan palkkakuluja), jos jollakin muulla joukkueella eivät rahat riitä? HJK pystyy maksamaan kilpailukykyistä palkkaa, ja todennäköisesti voittaa mestaruuden ensi kaudellakin. Jos tässä vaiheessa aletaan vaatimaan pelaajien palkkatason alentamista, niin miksi tuollaisella asialla pitää rankaista niitä seuroja jotka ovat hoitaneet omat asiansa hyvin?

Tämä on aivan turha olkiukko, jollaista kukaan ei varmastikaan ole esittänyt. Jos rahaa riittää, niin maksakoon millaisia palkkoja haluavat.

erno

Lainaus käyttäjältä: NOFXAK - 17.11.2011 klo 18:54:57
Kerro mulle opiskelupaikka, jossa on pakollisia tunteja/tenttejä klo 16:30 jälkeen?

Ammattikorkeakoulut, lääkikset ja kasvatustieteelliset nyt tulee ainakin mieleen. TKK:llakin lienee sellaisia kursseja joissa luennoitsijat on yritysmaaimassa työskenteleviä jannuja jotka opettavat työnsä ohessa, eli käytännössä ilta-aikaan.

Zulo

Lainaus käyttäjältä: erno - 20.11.2011 klo 12:12:40
Ammattikorkeakoulut, lääkikset ja kasvatustieteelliset nyt tulee ainakin mieleen. TKK:llakin lienee sellaisia kursseja joissa luennoitsijat on yritysmaaimassa työskenteleviä jannuja jotka opettavat työnsä ohessa, eli käytännössä ilta-aikaan.

TKK:lla tuskin on pakollista läsnäoloa iltakursseilla. Sen sijaan tenttejä on iltaisin.

Erkki Rapala

Korreloiko TKK:n iltatentit konkurssitilanteen kanssa..