Olen rehellisesti sitä mieltä, että yksi seura ei voi kantaa (pää)vastuuta koko lajin arvostuksesta ja imagosta harteillaan. Tässä mielessä lähtökohtamme suomifutiksen kehittämistarpeesta eroavat aika lailla.
Yksi seura voi kantaa päävastuun, jos se niin haluaa. Se vetää myös muita mukanaan kuten vaikkapa Jokerit aikanaan kiekossa veti mukanaan Tepsin ja helvetin ison kasan muita seuroja. Kyse on suunnan näyttämisestä imagollisesti, pelillisesti (tähän esim Honka on pyrkinyt
klubilaisella valmentajalla Klubin tyytyessä Kekeen ja Mursuun) ja kabineteissa vaikkapa nostamalla keskusteluja liigatoimiston touhuja vaikkapa Veikkauksen asemaa vastaan. Se että joku Kiistala marssii liigahallituksen kokouksista ulos ei paljon paina, mutta HJK:n sana voi vaikkapa painaakin kun puhutaan vaikkapa otteluohjelman muodostamisesta, tulonjaosta, markkinoinnista ja kaikesta muusta.
Ensinnäkin HJK ei nouse kukoistukseen edes omassa kotikaupungissaan ennen kuin joku paikallisvastus pystyy haastamaan sen tasaväkisesti ja pitkäaikaisesti. Näin helsinkiläisyleisö kiinnostuisi kotimaisesta seurajalkapallosta taas paljon nykyistä enemmän.
Tämä on juuri sitä kunnianhimottomuutta ja ajatusmaailma mitä esimerkiksi ulkomailla ei tunneta. Jos unohdetaan se, että Klubilla on ok paikallisvastustaja Hongassa, niin se ei ole idean ydin. Jännitteet ovat tärkeitä ja pohja yleisön kiinnostukselle, mutta niitä voi hakea muualatakin kuin paikallispelistä. Jokerit haki kiekossa sen Tepsistä, Kärpät hakee sen puolesta Suomesta. HJK:lla oli ennen paljon sitä me vastaan kaikki muut-asennetta, josta itse pidän. Sellainen toimii maailman huipullakin (vrt. Juventus, Bayern jne). Visio, idea, identiteetti, strategia ... näissä kaikissa pitää olla huomioituna jännitteet ja se mitä halutaan olla. Jos kaikki odottelevat jotain paikallisvastustajaa, niin ei mikään urheiluseura kehity.
Perustuularia ei nimittäin hirveästi innosta seurata kun "se joku legendaarinen jengi voittaa taas X:n kymmenennen mestaruutensa". Niin kauan kuin helsinkiläisen jalkapallon menestys lepää pelkästään HJK:n harteilla, pitää menestyksen olla kansainvälistä, ja siihen taas ei resurssit Suomen jalkapalloilullisessa kontekstissa tällä hetkellä riitä (vrt. Jobin Groningen-vertaus).
Perustuularia pitää laittaa kiinnostamaan. Eihän sm-liigakaan kv-pelejä tarvitse menestyäkseen. Koko suomifutista vaivaa tämä kansanvälistymisen illuusio. On selvää, että mitään c-liigaa ei säännöllisesti Suomessa pelata ainakaan ennen kuin se kotimainen kiinnostus ja seurat on nostettu sille tasolle kuin muissa P-maissa. Se on kaukainen tavoite, mutta sen pitää lähteä muista lähtökohdista kuin yleisön sitouttaminen europeleillä. Bisnesmaailmassa on asiakkaita ja myyntiä kasvatettu paljon vaikeammastakin lähtökohdista kuin mitä suomifutiksella on. Joku jo kerran kuopattu Pesiskin on nousussa taas. Pitää alkaa tekemään hommia oman tuotteen eteen eikä kyse ole vain HJK:sta tietenkään. HJK:lla vain lähtökohdat ovat paljon paremmat kuin muilla.
Toisekseen en usko, että on realistista lähteä Suomen jalkapalloilullisilla resursseilla tavoittelemaan mitään "Suomen Rosenborgia". Semmoisen kehittymiseen tarvitaan aika helvetin paljon enemmän kuin panostamista markkinointiin, imagon luontiin, "kunnianhimoon" jne. Lisäksi en koe suomenrosenborgiksi kasvamista minään relevanttina tavoitteena; Norjan Rosenborg oli oman yhteisönsä ja jalkapalloilullisen kontekstinsa tulos eikä sitä voi kopioida eri aikana eri yhteydessä, varsinkin kun lähtökohdat ja kokonaiskuvat ovat melko erilaiset.
Sama. Suomen Rosenborg on huono tavoite, Suomen AIK on parempi. Siis HJK:n tapauksessa luoda seura mikä on se Suomen suurin ja kaunein, vaikka tippuisi divariin tai ei pelaisi vuosiin mestaruudesta. Sellainen seura joka voi sanoa olevansa kaikkialla, jonka fanikamoja kannetaan etuoikeutettuna, jolla on tyyliä ja arvokkuutta jota ei tarvitse häpeillä edustavansa, joka kerää taakseen ison kasan julkkiskannattajia, maahanmuuttajat, stadin kauneimmat naiset ja jopa valtiomiehiä, jonka ympärillä kuohuu aina ja joka kiinnostaa asiamediaa ja paskamediaa, jonka fanit ovat suomen ykkösiä määrässä ja laadussa ... kansallinen suurseura, josta esim Ägä aina puhuu, jota haluaa olla luomassa.
Klubin puitteet ja edellytykset ovat kenties muita paremmat (pl. TPS), mutta se johtuu siitä, että HJK on itse ansainnut omalla toiminnallaan ne edellytykset; ei niitä ole annettu.
Tottakai ovat, vaikka lähtökohdat talousalueen ja väestöpohjan vuoksi tietysti ovat kiistatta paremmat kuin monilla muilla perinteisillä liigaseuroilla. PÄÄPOINTTI on se, että tähän ei saa tyytyä, vaan joka vuosi pitää puskea eteenpäin ja kehittää kaikkea. Jos esimerkiksi Finskillä on puutteita tuulitunnelista, niin sitten vaikka kerran kuussa lisätään yksi muovipleksi kerrallaan estämään läpituulemista. Sekin on kehitystä.
HJK:ssa voidaan tehdä asiat paremmin (niinhän Ollis viimeisimmässä haastattelussaankin sanoi), mutta kun ei kannata kantaa vettä kaivoon tai hakea kuuta taivaalta. Pitää pelata niiden resurssien puitteissa, jotka käytettävissä on. Resurssien määrä puolestaan kertoo enemmän suomalaisen jalkapallon tilasta Suomessa kuin HJK:n tilasta suomalaisessa jalkapallokentässä. En usko hetkeäkään, etteikö Klubin toimistolla pyrittäisi ja haluttaisi tehdä asioita paremmin.
En itsekään usko. Eri asia sitten on, että tehdäänkö asioita oikein. Sen vuoksi kaivattaisiin sitä kritiikkiä, opponointia, analyysiä, haasteita, innovatiivisia taustaihmisiä, asiakastutkimuksia kasoittain jne jne. Kun puhutaan toiminnan kehittämisestä, niin kyllähän jo peruslähtökohta on se, että toimistolla ollaan motivoituneita ja ahkeria. Enkä sitä epäile kuten en myöskään suuntaa kritiikkiäni suoraan ketään kohti vaan kollektiivisesti.
HJK:n toiminnan parjaamisen sijaan haluan tukea sitä toimintaa, jota tehdään, sillä narujen vetäminen eri suuntiin ei palvele kenenkään etua. Viimeisen kymmenen vuoden aikana HJK:n toimintaa on kehitetty esim. stadionilla (joka EI ole 100%-Hjallis-areena; faktat kuntoon), omalla reservijoukkueella ja juniorien käyttöön pinnoitetulla harjoituskentällä. Hyväkään toiminta ei vaan aina takaa tulosta, sillä urheilussa kyse on pohjimmiltaan paljon muustakin. Tulosten kypsyminen kestää muutenkin vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Mielestäni Klubi ei toimi niin huonosti, että olisin siitä huolissani.
Se että on tehty hyvä asioita kuten areena (missä on edelleen kehitettävää) tarkoittaa sitä että on tehty hyviä asioita. Se ei tarkoita, etteikö joka asiassa voisi tehdä lisää hyviä asioita enemmän ja enemmän ja vieläkin paremmalla laadulla. Suomifutiksessa pitäisi siirtyä nimen omaan asennoitumisen osalta entistä enemmän siihen ammattimaisuuteen ja liike-elämäajatteluun. On surullista, että melkein kaikissa suomen pienissä yrityksissäkin sisäistetään suomifutista paremmin mitä kilpailu, itsensä jatkuva kehittäminen, toimintojen tehostaminen, talousosaaminen, brändi, markkinointi jne jne tarkoittaa. Klubi ei eroa muista suomiseuroista negatiivisessa mielessä. Se eroaa siinä, että se voi olla suunnannäyttäjä, jonka esimerkkiä voidaan seurata ja jolla on muskeleita panna alulle yhteisiä juttuja vaikka puoliväkisin. Samoin kuin Jokerit teki aikoinaan kiekossa kun koko sm-liigan imago, talous, olosuhteet, pelilliset asiat, mielikuvat, yleisömäärät, viestintä, sidosryhmäsuhteet jne pantiin uusiksi. Kiekossakin tehtiin paljon virheitä, mutta myös paljon hyvää.
e: Tarvitaan hullua luovuutta. Hullu luovuus ei tarkoita sen sijaan mitään hullua rahankäyttöä tai idiotismia.
