Stuart Baxter saamassa pitkän jatkosopimuksen

[betluck]

On se vaan vaatimaton kaveri...

Samaa mietin itsekin. JJ oli kuitenkin joskus seurastatuksensa puolesta hyvä kv-tason kärki, mutta niistä ajoista on tultu reippaasti alaspäin ja enää hän ei tunnu kelpaavan kellekään. Jostain syystä maajoukkueessa kulkee silti.

[tuliperäinen]

tuliperäinen: Eikö Baxterin tavoitteena sitten saa olla paras mahdollinen tulos, vaikka se sitten tarkoittaisi hieman vähemmän peliaikaa nuorille. Kyllä ainakin täällä fanit himoitsevat ennen kaikkea kisapaikkaa.

Ite en näe tässä tällä hetkellä ainakaan mitään ristiriitaa.

[Leuka2008]

Entäpä Wales x 4?

Jopa Baxterin kanssa kyllä. Mutta mitään tuon kovempia maita ei Stun kanssa taakse tulla jättämään ikinä, edes 2016 karsinnoissa, jossa perseraiskaa pitkäjänteisesti Suomi-futista ennätyksellisesti jo neljänsissä karsinnoissa forumin osaavien Palloliitto-ihmisten tuella

[Ares]

Baxterin kommentti "- En halua kehittää nuoria pelaajia kahta vuotta vain sitä varten, että joku muu voi tulla joukkueen peräsimeen ja voittaa sillä Euroopan mestaruuden. Esimerkki saattoi olla hieman optimistinen, mutta intressini on tämä, Baxter sanoi tiistaina Hampurissa."

Kaverin itseluottamus puhdas nolla kun jo nyt arvelee ettei ansaitse sopimukselleen jatkoa. Suomen maajoukkue ei tarvitse tällaista häviäjää.

[Ior Bock]

Nyt näyttäisi jonkunlainen norennusleikkaus alkaneen? mahdollisesti vosi vielä ensikarsinnat katsoa.

[niko1900]

Ei nyt ihan aiheeseen suoranaisesti liity, mutta näinä aikoina aina ajattelee, että näkeeköhän sitä elinaikanaan suomea kisoissa? ikää on nyt neljännesvuosisata, eli tod. näk. jotain 2x sama jäljellä, ellei hassumpia satu. Tätä mietti varmasti omana aikanaan myös esim Aulis Rytkönen jolla niitä vuosia ei enää ihan niin monta ole. Ehkä jopa ajatteli kuten minä, että "kyllä se ihan kohta tapahtuu". Voi voi voi voi voi.

[koera]

Kuten ei esimerkiksi Slovakia/Slovenia/Irlanti/ ole tekemässä? Kyllä Suomen materiaali on täysin vertailukelpoinen em. joukkueiden kanssa.

Ja Suomi olisi 17 pisteellään Slovenian kanssa jakamassa lohkon kakkospaikkaa. Joku kysyi myös eikö Venäjän kovuutta ole liioiteltu. Kaivakaapa huviksenne joukkueen tilastot Hiddinkin ajalta. Enkä tarkoita pelkästään matsien lopputuloksia. Katsokaa myös pallonhallintaa, laukauksia, juoksumääriä, jne.

Baxterin joukkue on nyt samalla paikalla kuin Hodgsonin, mutta pelatuaan aktiivista jalkapalloa, jossa noinkin köykäinen maalintekijäosasto on saatu tekemään 13 maalia. Oma pää on vuotanut, mutta tulevaisuutta ajatellen puolustuksen organisointi on helpompaa kuin hyökkäyksen. Toisekseen Suomen tasoisista maista, jotka ovat menneet passiivisella, puolustuksen kautta rakennetulla pelillä kisoihin tulee mieleen vain Norja 1994 ja 1998.

Hodgsonin pelitavassa näkyi Charles Hugesin ja esim. mainitun Norjan kisoihin valmentaneen Egil Olsenin edustama pragmatismi. Pitkälle vietynä (Hodgson ei toki edusta aivan ääripäätä) tämän tilastoihin pohjaavan ajattelutavan mukaan pallonhallinta on melko turhaa, koska suurin osa maaleista tulee alle 3 syötön kuvioista. Olsenin menestyksekäs joukkue oli kuitenkin huomattavan voimakkasti roolitettu: Olsen valitsi mielummin pelaajia, joilla oli yksi huippuominaisuus kuin tasaisia ja monipuolisia pelureita.

Edelleen Hodgsonin ajattelussa Suomen vahvimmat ominaisuudet löytyivät puolustuksesa, joka saatiin pitämään. Tihin ja Hyypiän kontolle jäi ilmatilan hallinta, 1vs1:llekin löytyi usein varmistaja. Lähellä maalialuetta puolustaminen tarkoitti sitä että topparit eivät juoksukilpailuihin joutuneet ja toisaalta sitä, että hyökkäyksiin osaalistuvien kk:den (etenkin sekä leveys- että pituussuuntaan urkanoinut Tainio) juoksumäärä oli kova. Näin saatiin myös Tainion parhaat ominaisuudet käyttöön.

Nyt tulee kuitekin tärkein pointti: onko meillä sellaisia pelaajia kuten Jostein Flo, jonka koko kentän leveydellä toimiva target-pelaaminen tarjoaa mahdollisuuden vastahyökkäyksiin ja puolustuksen lepuuttamiseen? Tai sen toisen Flon tasoista kliinistä viimeistelijää? Miten Baxterin aktiivisen jalkapallon kritisoijat roolittaisivat nykyisen miehistön, jos hyökkäyksiin lähdettäisiin keskimäärin neljällä tai tätä pienemmällä määrällä pelaajia? Olsenin ajattelussa vastahyökkäyksessä pitää olla pallottomina nopeasti liikkuvia kavereita, nämä kun tekevät puolustamisen hankalammaksi. Löytyykö nykyisestä Suomen pelaajistosta tälläistä nopeutta?

Hodgsonin aikana maaleja teki milloin kukakin. Muistaakseni ainoastaan Litti maalasi kolmesti, Losa kahdesti (molemmilla taisi olla ainakin yksi pilkku) ja loput maalit jakautuivat tasaisesti koko joukkueelle. Tämä kertoo yksinkertaisesti sen, ettei Hodgson löytänyt joukkueesta sellaista erikoisosaamista, jonka rankaisuvoimaan niistä harvoista luoduista paikoista olisi voinut luottaa. Ehkä kaikkein selvimmin tämä tuli esille viimeisen vierasottelun ponnettomuudessa pakkovoiton edessä.

Kaiken aikaisemman päälle voidaan lisätä vielä sellainen pelin evoluution liittyvä seikka, että tilastojalkapallo kärsii kuolonkouristuksia. Olsen on taas Norjan peräsimessä, mutta tasalaatuisemmalla pelaajistolla pisteitä on karttunut vain kymmenen. Tällä ei taideta kisoihin mennä. Baxterin suoritus on hyvä. Ei venymisiä, muttei myöskään romahduksia. Jos jostain löytyy mies aivan maailman huipulta, niin sisään vaan. Hodgsonin aikojen kaipausta en jaksa ymmärtää.

[Leuka2008]

Baxter ihmetteli puolustuksen vuotamista

- Kun tulin maajoukkueen valmentajaksi, niin puolustus oli päästäny 14 pelissä 7 maalia. Minun alaisuudessani se on päästänyt 9 pelissä 13 maalia. En ole tilastoista täysin varma, mutta on ihmeellistä, että aiemmin puolustus pelasi niin monta peliä, eikä päästänyt enempää maaleja, Baxter tuumi.

- Minun tuloni jälkeen Suomen puolustus on ollut yksi Euroopan huonoimmista. Puolustustajilla on roolit sekaisin ja he jo rukoilevat, että pääsisivät maajoukkueesta pois häpäisemästä Suomen jalkapalloa. Olisivatko he lannistuneet näistä, en tiedä. Oli syy mikä tahansa, niin puolustus on pelannut minun aikanani aivan päin persettä. Se on ollut vastustajien suurin naurunaihe lähes joka pelissä, Batxer jatkoi.

http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/uutiset.shtml/arkistot/futis/2009/10/974166

Korjasin.

[Leuka2008]

Baxterin suoritus on hyvä. Ei venymisiä, muttei myöskään romahduksia. Jos jostain löytyy mies aivan maailman huipulta, niin sisään vaan. Hodgsonin aikojen kaipausta en jaksa ymmärtää.

Täh? Ei romahduksia? No mikä ihme se Liechtenstein tasapeli sitten oli? Ja 0-3 kotona on aina romahdus, oli vastassa ketä tahansa. Kotonakin selvittiin rimaa hipoen Lie-katastrofilta. En kaipaa Hodgsonia takaisin, mutta silloin oltiin lähempänä kisoja kuin koskaan. Ja Roylla oli parin romahduksen vastapainoksi monta venymistä: Puola-voitto ja tasapelit vieraissa Portugalia ja Serbiaa vastaan. Kotitasuria Portugalia vastaan en laske venymiseksi sen enempää kuin Baxterin Saksa-tasapelia. Mikä ihme se on, jos ainaiseen häviämiseen tottunut Suomi-fani vähän kaipailee niitä aikoja nyt, kun pudottiin pois pelistä käytännössä jo 4 ottelua ennen karsintojen loppua? Itse en jaksa ymmärtää Baxterin kauden ihannointia.

[V]

Baxterin joukkue on nyt samalla paikalla kuin Hodgsonin, mutta pelatuaan aktiivista jalkapalloa, jossa noinkin köykäinen maalintekijäosasto on saatu tekemään 13 maalia.

Suomi on rankingissa sijalla 61. Ei taida edes sadan joukossa olla maata, joka ei olisi tehnyt Azerbaidzhania, Liechtensteinia ja Walesia vastaan kuudessa ottelussa 10 maalia. Ne kolme maalia Saksaa vastaan reilu vuosi sitten olivat toki käsittämättömän upeita, mutta yksi upea ottelu on mahtunut joka karsintasarjaan valmentajasta riippumatta.

[koera]

Täh? Ei romahduksia? No mikä ihme se Liechtenstein tasapeli sitten oli? Ja 0-3 kotona on aina romahdus, oli vastassa ketä tahansa. Kotonakin selvittiin rimaa hipoen Lie-katastrofilta. En kaipaa Hodgsonia takaisin, mutta silloin oltiin lähempänä kisoja kuin koskaan. Mikä ihme se on, jos ainaiseen häviämiseen tottunut Suomi-fani vähän kaipailee niitä aikoja nyt, kun pudottiin pois pelistä käytännössä jo 4 ottelua ennen karsintojen loppua? Itse en jaksa ymmärtää Baxterin kauden ihannointia.

Aika kaukana ollaan ihannoinnista ainakin omalla kohdallani, puhuisin ennemmin realismista. Jos jaksoit lukea koko viestin, pääpointti oli se ettei passiivisella jalkapallolla mennä kisoihin ilman timantinkovaa kärkikaksikkoa, jos enää silläkään. Venäjä -matsit olivat huonoja pelejä, Suomi joutui liian kovaan seuraan pelaamaan peliä jota ei vielä hallitse. Suurelle ennakkosuosikille häviäminen kotona ei omissa kirjoissani täytä romahduksen merkkejä, olkoonkin että selkärangan naksahdettua numerot muutuivat rumiksi. Tätä paljon suurempi romahdus olisi, jos maajoukkue pelaisi kuolevan ideologian mukaista inhorealistista peliä vain välttääkseen rumat numerot.

e.

Suomi on rankingissa sijalla 61. Ei taida edes sadan joukossa olla maata, joka ei olisi tehnyt Azerbaidzhania, Liechtensteinia ja Walesia vastaan kuudessa ottelussa 10 maalia. Ne kolme maalia Saksaa vastaan reilu vuosi sitten olivat toki käsittämättömän upeita, mutta yksi upea ottelu on mahtunut joka karsintasarjaan valmentajasta riippumatta.

Hodgsonin alaisuudessa Suomi teki yhtä monta maalia kun näissä karsinnoissa toistaiseksi kun vastassa olivat mm. Kazakstan, Armenia ja Azerbaidžan + enemmän otteluita.

[SirLoser]

Täysin liioiteltua väittää, että Suomi vain vältti Hodgsonin aikana rumia lukemia. Fakta on, että Suomella oli monessa tasapeliin päättyneessä pelissä vastustajaa enemmän maalipaikkoja, joita paremmin hyödyntämällä Suomi olisi ollut kisoissa. Nyt jäätiin maalin päähän.

Suomi pelasi vahvuuksillaan viisasta jalkapalloa, mitä on erittäin vaikea sanoa nykyisestä tilanteesta, vaikka kuinka puhuisi korulauseita Baxterin taktiikan moderniudesta ja hodgsonilaisesta muka vanhentuneesta jalkapallosta.

[Jörö]

Täh? Ei romahduksia? No mikä ihme se Liechtenstein tasapeli sitten oli? Ja 0-3 kotona on aina romahdus, oli vastassa ketä tahansa. Kotonakin selvittiin rimaa hipoen Lie-katastrofilta. En kaipaa Hodgsonia takaisin, mutta silloin oltiin lähempänä kisoja kuin koskaan. Ja Roylla oli parin romahduksen vastapainoksi monta venymistä: Puola-voitto ja tasapelit vieraissa Portugalia ja Serbiaa vastaan. Kotitasuria Portugalia vastaan en laske venymiseksi sen enempää kuin Baxterin Saksa-tasapelia. Mikä ihme se on, jos ainaiseen häviämiseen tottunut Suomi-fani vähän kaipailee niitä aikoja nyt, kun pudottiin pois pelistä käytännössä jo 4 ottelua ennen karsintojen loppua? Itse en jaksa ymmärtää Baxterin kauden ihannointia.

Suomi hävisi Hodgsonin aikana mm. huonon pelin jälkeen kotona Serbialle 0-2. Armeniaa vastaan nyhvättiin 0-0 Jerevanissa, samoin Belgiassa maalitonta. Azerbaijanille hävittiin vieraissa 1-0. Kotona oli myös lähellä pistemenetykset azereille.

Myönnetään, että mukaan mahtuu upea Puola-voitto ja tuplatasurit Portugalia vastaan, mutta muistetaan edelleen että Venäjä ja Saksa todella ovat Euroopan parhaimpia jalkapallomaita. Puola ja Portugali (ja silloinen Serbia) olivat suhteessa heikompia kuin nämä kaksi suurta. Suomi oli ainoa maa, joka sai vähintään pisteen Saksalta näissä karkeloissa. Tuloksia/"romahduksia" en niinkään lähtisi soimaamaan, vaan tapaa millä nykyiset voitot & pisteet ovat tulleet. Keskinkertaisilla esityksillä.

[V]

Hodgsonin alaisuudessa Suomi teki yhtä monta maalia kun näissä karsinnoissa toistaiseksi

Mitä? Eikö Baxterin Suomi olekaan hyökkäyksellisesti paljon tehokkaampi kuin aikaisemmat maajoukkueet?

[betluck]

Täh? Ei romahduksia? No mikä ihme se Liechtenstein tasapeli sitten oli? Ja 0-3 kotona on aina romahdus, oli vastassa ketä tahansa. Kotonakin selvittiin rimaa hipoen Lie-katastrofilta. En kaipaa Hodgsonia takaisin, mutta silloin oltiin lähempänä kisoja kuin koskaan. Ja Roylla oli parin romahduksen vastapainoksi monta venymistä: Puola-voitto ja tasapelit vieraissa Portugalia ja Serbiaa vastaan. Kotitasuria Portugalia vastaan en laske venymiseksi sen enempää kuin Baxterin Saksa-tasapelia. Mikä ihme se on, jos ainaiseen häviämiseen tottunut Suomi-fani vähän kaipailee niitä aikoja nyt, kun pudottiin pois pelistä käytännössä jo 4 ottelua ennen karsintojen loppua? Itse en jaksa ymmärtää Baxterin kauden ihannointia.

Baxin toistaiseksi ainoa pupellus oli se Liechenstein-tasuri. Venäjä-matsien lukemat olivat aika tylyt, mutta niin oli joukkueiden välinen tasoerokin. Saksa-kotipelin yksi piste käy minulle venymisestä näin kovassa lohkossa. Hodarin venymiset (eli 4p. Puolalta ja 2 Portugalilta) tulivat puolestaan sellaisia maita vastaan, jotka olivat/ovat luokkaa heikompia kuin nyt mukana olleet Venäjä ja Saksa. Belgialle, Armenialle ja Azereille kuitenkin menetettiin pisteitä, eikä Serbialtakaan niistetty kuin yksi.

Ihan vitullinen säkähän siinä kävi, että muut pelasivat ristiin niin paljon, että kisapaikka oli vielä viimeisessä pelissä mahdollinen. Ei todellakaan ollut Hodarin tai Suomen ansiota, että näin kävi. Kuten ei ole Suomen tai Baxin vika, että Venäjä ja Saksa olivat niin helvetin kovia, etteivät pupella mitään perkeleen Suomia, Waleseja tai muita roskasakkeja vastaan.

Vai miten se ensimmäinen peli päätty?

[Natte]

Täh? Ei romahduksia? No mikä ihme se Liechtenstein tasapeli sitten oli? Ja 0-3 kotona on aina romahdus, oli vastassa ketä tahansa. Kotonakin selvittiin rimaa hipoen Lie-katastrofilta. En kaipaa Hodgsonia takaisin, mutta silloin oltiin lähempänä kisoja kuin koskaan. Ja Roylla oli parin romahduksen vastapainoksi monta venymistä: Puola-voitto ja tasapelit vieraissa Portugalia ja Serbiaa vastaan. Kotitasuria Portugalia vastaan en laske venymiseksi sen enempää kuin Baxterin Saksa-tasapelia. Mikä ihme se on, jos ainaiseen häviämiseen tottunut Suomi-fani vähän kaipailee niitä aikoja nyt, kun pudottiin pois pelistä käytännössä jo 4 ottelua ennen karsintojen loppua? Itse en jaksa ymmärtää Baxterin kauden ihannointia.

Nyt on kyllä pakko kommentoida. Ensinnäkin olen "koeran" kanssa samoilla linjolla. Toisekseen...

Viime karsinnoissa venyttiin pariin kertaan - se on totta. Tosin, puppeloitiinkin helvetisti enemmän kuin tällä kertaa. Suomi ei sitäpaitsi varsinaisesti jäänyt maalin päähän, vaan tosiasiassa faktojen valossa kolmen pisteen päähän ja sillä siisti. Tuo vierastasuri Portugalia vastaan menisi jonkun papereissa myös sinne venymisosastoon, eikä sekään riittänyt.

Näissä viimeisimmissä karsinnoissa isoin ongelma oli se, että sekä Saksa, että Venäjä (odotetusti) hoitivat leiviskänsä kunnialla puppeloimatta kertaakaan. Jos palautetaan Euro2008 -karsintojen tuloksia mieleen niin se, että viimeisellä kierroksella Suomella oli vielä jotain saumoja, johtui puhtaasti siitä, että pari suosiollista tulosta muista otteluista pitivät unelmaa elossa (Kazakstan - Serbia 2-1, Serbia - Portugali 1-1, Armenia - Portugali 1-1, Armenia - Puola 1-0, Portugali - Puola 2-2, Armenia - Serbia 1-1, Belgia - Serbia 2-0)

Eli käytännössä Suomen mahdollisuudet säilyivät sen takia, että lohko oli tasainen ja tapahtui paljon ristiinpelaamista. Mielestäni ihan turha uhota siitä, kuinka paljon edelliset karsinnat olivat näitä viimeisimpiä paremmat. Faktat faktoina. Sijoitus oli Hodgsonin karsinnoissa 4. Tällä kertaa sijoitus on 3. Lisäksi ranking-listalla ollaan tultu ylöspäin ihan komeasti ja teoreettiset mahdollisuudet kakkoskoriin olemassa.  Hodgsonin saldo oli 1,7p/ottelu, tällä hetkellä Baxterin saldo karsintapeleistä on ~1,9p/ottelu. Riippumatta Saksa-ottelun tuloksesta, Baxter päätyy siis vähintään samaan.

Se, että Hodgsonin karsintaurakan jälkeen Suomen jatkopaikka oli "maalin" päässä, oli monen yhteensattuman summa. Tällä kertaa lohkon selkeä kolmossija on tasan tarkkaan itse pelattu, ja käytännössä parempaan ei nyt vaan ollut mahdollisuuksia, ilman kavereiden puppelointia tai omia JYMY-yllätyksiä.

Tulosurheilussa ei tyylipisteitä jaeta.

http://en.wikipedia.org/wiki/UEFA_Euro_2008_qualifying_Group_A

[Leuka2008]

Aika kaukana ollaan ihannoinnista ainakin omalla kohdallani, puhuisin ennemmin realismista. Jos jaksoit lukea koko viestin, pääpointti oli se ettei passiivisella jalkapallolla mennä kisoihin ilman timantinkovaa kärkikaksikkoa, jos enää silläkään. Venäjä -matsit olivat huonoja pelejä, Suomi joutui liian kovaan seuraan pelaamaan peliä jota ei vielä hallitse. Suurelle ennakkosuosikille häviäminen kotona ei omissa kirjoissani täytä romahduksen merkkejä, olkoonkin että selkärangan naksahdettua numerot muutuivat rumiksi. Tätä paljon suurempi romahdus olisi, jos maajoukkue pelaisi kuolevan ideologian mukaista inhorealistista peliä välttääkseen rumat numerot.

Itse asiassa olen siinä samaa mieltä, että ei mennä ilman kovaa kärkikaksikkoa tai edes yhtä kovaa kärkeä kisoihin. Sen enempää Baxterin sähellyspelillä kuin inhorealistisella catenacciolla. Olen jo aiemmin sanonut, että suurin yksittäinen syy viime karsintojen karsiutumiseen oli maalintekotaidon puute. Suomi loi vastustajaa enemmän paikkoja Belgiaa ja Puolaa vastaan molemmissa peleissä ja Portugalia vastaan kotona, mutta voitti noista vain kaksi. Armeniaa vastaan vieraissa oli puolen tusinaa paikkaa, enemmän kuin Baxterin Liechtenstein tai Azeri-peleissä. Jos peliä olisi avattu huippumaita vastaan, olisi tulos ollut todennäköisesti Baxterin Venäjä-pelien tyylinen. Miksi? Koska näillä vastustajilla oli taitavammat pelaajat, jotka olisivat maalintekokilpailussa voittaneet Suomen.

Et kai vaan ole mennyt halpaan ja kuunnellut Baxterin puheita sen sijaan, että arvioisit hänen panoksensa maajoukkueelle kenttätapahtumien perusteella? Onko nyt sitten vaan nostettava kädet pystyyn, kun materiaali ei riitä näissä karsinnoissa eikä seuraavissa eikä varmaan sitä seuraavissa ja luovuttaa suosiolla kisapaikka pelaamalla vailla pelikuria ja päästämällä 1,5 maalia/ottelu? Suurin ongelma ei ole Baxterin valitsema taktiikka, vaan huonosti organisoitu joukkuepuolustus. Se, että organisoidaan puolustus, ei tarkoita parkkeeraamista, vaan välien pitämistä pieninä, pallollisen pelaajan prässäämistä ja vastustajan vapaan kääntymisen estämistä jne. Se ei ole inhorealistista, vaan realistista ja ehdoton edellytys menestykselle. Ei Suomella tule koskaan olemaan mitään Venäjän kaltaista materiaalia, mutta ilmeisesti pitäisi yrittää pelata tällä heikommalla materiaalilla niin kuin paremmat maat, koska se kehittää? Mitä varten? Sitä, että voidaan taas seuraavissa ja sitä seuraavissa karsinnoissa ihmetellä, kun omiin ropisee eikä vastustajan reppu heilu. Pelaajien kehittäminen pitää tehdä seuroissa ja poikien maajoukkueissa ja maajoukkueen sitten poimia sen työn hedelmät peluuttamalla vahvuuksia hyödyntäen ja heikkouksia peittäen. Se, että yritetään leikkiä Hollantia, ei vie meitä nyt eikä tulevaisuudessakaan muuhun kuin murskatappioihin. Tosin nyt on epäselvää, onko Baxterilla ylipäätään mitään punaista lankaa koko touhussa.

[Natte]

Jahas, ehdit ensin samasta asiasta.

[koera]

Täysin liioiteltua väittää, että Suomi vain vältti Hodgsonin aikana rumia lukemia. Fakta on, että Suomella oli monessa tasapeliin päättyneessä pelissä vastustajaa enemmän maalipaikkoja, joita paremmin hyödyntämällä Suomi olisi ollut kisoissa.

Tämän perustelun voi esittää monen muunkin kisoista ulos jääneen joukkueen kohdalla. Fakta on että Suomi jäi lohkossaan neljänneksi.

Suomi pelasi vahvuuksillaan viisasta jalkapalloa, mitä on erittäin vaikea sanoa nykyisestä tilanteesta, vaikka kuinka puhuisi korulauseita Baxterin taktiikan moderniudesta ja hodgsonilaisesta muka vanhentuneesta jalkapallosta.

Hodari oli hyvä siinä mitä teki, vaikkei sekään ihan riittänyt. Se yksi maali oli kuitenkin aika kaukana, taisivat isännät siinä viimeisessä matsissa olla lähempänä. Ne vahvuudet joita silloin oli, ovat katoamassa ja meillä on käsissämme entistä tasalaatuisempi joukkue. Tätä taustaa vasten tiettyjä huippuominaisuuksia vaativa vastahyökkäyspeli vaikuttaa mielestäni yhä epätodennäköisemmältä tavalta päästä kisoihin.

[Jörö]

Jahas, ehdit ensin samasta asiasta.

Jahas, ehditte ensin samasta asiasta.

[fdsa]

Baxterista tulossa uusi Muurinen. Sopimus vuoteen 2016

Oikeeseen osuin reilu kuukausi sitten.

[Belenoss]

Onko muuten Portugali - Ryssät pari mahdollinen jatkokarsinnassa? Itse meinaan pidän Serbiaa ja Portugalia saman tason ja ehkä jopa hivenen parempana kuin venäjää...

[V]

Voi jumalauta tämä ketju alkaa mennä oudoksi. Vain Suomessa voi näin moni lähes kritiikittä tukea brittivalmentajaa, jolla ei ole mitään annettavaa Suomen maajoukkueelle ja perustelut tähän otetaan vertailuista toiseen brittivalmentajaan, jota ei myöskään kiinnostanut Suomen futis ja pelaajat pätkääkään. Suomen futiskulttuuri "".

"Ei ne voi olla huonoja ja kyllä ne on väkisinkin palkkansa arvoisia, koska nehän on englantilaisia."

Hodgsonin aikana puolustus piti yleensä hyvin, mutta taktinen kyvyttömyys vei lukemattomia pisteitä otteluista, jotka olisi voitu voittaa. Baxterin aikana pelataan miten sattuu, puolustus vuotaa, eikä Suomi tuota vaaraa yhdellekään maapallon top50-maalle. Joukkue on ollut molemmilla aivan paska ja tulee aina olemaan, mutta molempien valmentajien tapauksessa on maksettu aivan tyhjästä. Ja samaa liitto haluaa jatkaa vielä vuosia ja vuosia .

[Jörö]

Onko muuten Portugali - Ryssät pari mahdollinen jatkokarsinnassa? Itse meinaan pidän Serbiaa ja Portugalia saman tason ja ehkä jopa hivenen parempana kuin venäjää...

a) Eivät voi olla vastakkain.. Englannin puppelointi Ukrainalle nosti vissiin Portugalit rankingin perusteella juuri samaan "ykkös"koriin jatkokarsintaan kuin Venäjän.
b) Serbia ja Portugali eivät ole parempia kuin Venäjä.

[StalkerWalker]

Baxter jatkoon