Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[turkistarhaaja]

Palloliiton pelipassidatasta noita voi katsoa. Toki voi olla, että Hongalla on tuohon päälle jotain harrasteryhmiä joille ei hommata pelipassia. Joka tapauksessa 2014 syntyneiden osalta kaudella 2025 pelipassi oli 125 poika- ja 38 tyttöpelaajalla.

Ilveksellä 395 poika- ja 156 tyttöpelaajaa. Hjklla 272 ja 46.

[Marja Cartell]

Ei suomessa ole mitään akatemia toimintaa se on vain naamioitu sen nimiseksi jotta voidaan rahastaa enemmän. Jos on niin kertokaa yksi nimi joka on tullut ulkomailta suomeen johonkin "akatemiaan" pelaamaan.

Hyvä huomio! Periaatteessahan Baltian maista ainakin voisi tulla tänne, etenkin Virosta (kulttuuri, kieli, maantieteellinen lähietäisyys).

[erno]

Okei, eli yli sadan U12 vaiheessa. Ei kuitenkaan siellä ~200. Lähinnä kysyin siksi että 150 aloitukseen kuulostaa tosi hurjalta, kun useissa isommissakin seuroissa puhutaan starteissa ~50 pelaajasta.

Tosta siis puuttuu useampi jengi vielä. Luulisin että toi menee 160-170 väliin (pojat) ja tytöt päälle. 14 myös siitä huono esimerkki että ikäluokan kärki aika poikkeuksellisesti naksua laajemmin 13 mukana.

[StevenSegal]

Mielenkiintoinen data-analyysi, tosin ei kovin yllättävät tulokset. Mistä raakadata on peräisin, ainakaan julkisista lähteistä ei syntymäkuukautta taida olla saatavilla? Entä mihin kategoriaan menevät "ali-ikäiset" eli vuotta vanhempien sarjassa pelaavat?

Tuota syntymäkuukautta ei suoraan näe datasta, mutta sen pystyy päättelemään epäsuorasti.

Ali-ikäisiä ei ole mitenkään erikseen eroteltu tai siirretty "loppuvuoden" lasten sekaan.


Tässä katsaus pohjoismaiden osalta suhteellisen iän osalta:

Data on transfermarkt maajoukkuedataa alkaen vuodesta 2000. Peliminuuteilla painotettu syntymäpäivä.





Tästä nyt ei oikeastaan mitään yllättävää tai suurempia eroavaisuuksia maiden välillä mielestäni ole.

Nuorimmissa suhteellisen iän merkitys on suurempi kun aikuisissa se on jo lähes kadonnut syntymäpäivän ollessa lähellä vuoden keskikohtaa. Eli jos loppuvuoden lapset haluaa nähdä jonkun kultareunuksen asiassa, niin niillä jotka onnistuvat roikkumaan mukana on keskimääräistä enemmän talenttia..

[Päävalmentaja]

Missasit ehkä pointin. Jos siellä aloittaa 150 pelaajaa ikäluokassa ja muutama vuosi akatemian perustamisen jälken akatemiassa voi olla jopa nolla siellä aloittanutta, niin se ei ehkä mene miten pitäisi. Ja tähän siis se ihan originaali pointti oli vieläpä se, että tuo tekee haasteesta nousemisen hyvin vaikeaksi.

Siis 150 aloittaa ylipäänsä jalkapallon hongassa (esim. 5-7 v iässä), vai 150 aloittaa hongan akatemiassa kun se perustetaan (9-10 v (??) iässä) ? Jos kyse jälkimmäisestä, niin sitten kyllä aika ihmeellistä jos näistä 0 kpl on akatemiassa jäljellä muutaman vuoden sisällä. Jos taas kyse on ensimmäisestä, niin tilanne ei ehkä niin radikaali ole, vaikka toki silloinkin vähän kummallista, jos tosiaan tyypillinen tilanne on se, ettei juuri kukaan hongassa aloittanut pelaa myöhemmin omassa akatemiassa.

Ymmärrän varmaan monta pointtia väärin, mutta ehkä tässä on myös sellainen lähtökohtainen näkemysero, että minun mielestäni seurasiirroissa ei välttämättä kukaan osapuoli ole varsinaisesti "epäonnistunut". Jos jostain toisesta lähialueen seurasta löytyy omaan tasoon ja tavoitteisiin nähden paremmin sopiva peliryhmä, niin eikö silloin kaikki osapuolet voita? Jos tämä vieläpä tapahtuu seurojen välisen yhteistyön kautta yhteisymmärryksessä, niin en todellakaan ymmärrä, miksi tätä pitäisi kritisoida. Mites sellainen ajatusleikki, jos Honka, Kasiysi, EPS (+ muut relevantit lähialueen seurat) olisivatkin yhtä ja samaa vähän isompaa seuraa ja pelaajaliikenne soljuisi sujuvasti seuran sisällä niin, että kaikilla olisi omien ambitioiden suhteen optimaalinen ryhmä..? Edelleen väärin?

Loppuun sellainen disclaimer, että mulla ei ole minkäänlaista tarvetta puolustella hongan toimintaa, enkä edes tunne tuon alueen seurojen toimintaa tarpeeksi hyvin, että voisin näin tehdä (olen aikalailla tämän ketjun juttujen varassa). Tuohon originaaliin pointtiin kuitenkin sanoisin, että jos tie on noussut pystyyn hongan haastejengissä, niin voisiko parempi paikka löytyä jonkun muun lähialueen seuran kilpajoukkueesta? Esim. about vartin ajomatkan säteellä löytyy aika monta vaihtoehtoa.

[erno]

Käytin Honkaa esimerkkinä tuossa, eikä varsinaiseti ollut tarkoitus edes keskustella yksittäisestä seurasta. Yleisesti kuitenkin asioiden läpikäynti jonkun tai joidenkin konkreettisten tosielämän esimerkkien kautta on helpompaa kuin ilman sitä. Tuossa kävi nyt kuitenkin niin että semipitkässä viestissä tartuttiin yhteen lauseeseen, jonka ympärillä alkoi metakeskustelu. Sisältö tuossa kuitenkin oli pääpiirteittäin tämä:

[uutinen]
Sitten on se, että noissa isoissa seuroissa on aika harvinaista että haastepolulta noustaan akatemiaan. Koitin katsoa koska 12-syntyneistä pojista löytäisin sellasia selkeitä tapauksia jotka olis vuoden kahden sisään noussut, mutta silmiin osui lähinnä niitä missä seuran ulkopuolelta pikkujengien starboista tulee uutta ja se työntää omia alaspäin.
[/uutinen]

Voin jatkokeskustella tästä sen verran, että katsoin pk-seudun isojen seurojen liigajengit 11-13 syntyneistä läpi ja noissa on aivan olematon määrä (alle 8 yhteensä) keissejä, joissa voi sanoa että alemmalta tasolta on tehty tie ylimmälle tasolle seuran sisällä. Ja tässä siis kysymyksen, mihin vastasin, kontekstina se, että miksi vierastetaan sitä että lapsi jää kärkiryhmän ulkopuolelle. Ja tämä oli siis yksi kolmesta vastauksesta mitä siihen annoin.

[Nuorenanätti]

Katsoin pk-seudun isojen seurojen liigajengit 11-13 syntyneistä läpi ja noissa on aivan olematon määrä...

Tämä on järjestelmään sisäänrakennettu ominaisuus, joka liittyy vähän kaikkeen, mitä tässä on viime aikoina keskusteltu (suhteellinen ikä, tasojoukkueet, valmennuksen resurssit, treeniympäristö, positiivinen kierre, motivaatio, omaehtoinen harjoittelu, jne.)

Ilmiöön on helppo todeta, että harjoitelkaa reppanat enemmän niin pärjäätte. Onnistumisen mahdollisuus on kuitenkin jotakuinkin sama kuin yrittäjällä Neuvostoliitossa.

Suomalaisessa jaljapallossa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistetaan samaa virhettä, samoin perusteluin. Aina, kun edellinen sukupolvi poistuu rivistä, paikalle rientää uusi toistamaan samaa kaavaa.

[StevenSegal]

Tässä minun näkemys miten tilanne tasoryhmien osalta menee. Kokemusta on yhdestä seurasta pääkaupunkiseudulta. Kuvaajien muoto ja määrät ja niin edelleen ovat suuntaa antavia keskustelun tueksi eikä kannatta liikaa juuttua niihin. "Taitotaso" on valmentajan subjektiivinen käsitys.


Tässä on karkeasti tilanne kun alkuperäinen joukkue jaetaan 5v5 vaiheesta 8v8 maailmaan ja omiin joukkueisiin.




Tässä siis lähtötilanne sen jälkeen kun joukkueet on ominaan


Tässä on tilanne myöhemmin joukkueiden osalta


Tässä havainnollistettuna tilanne yksittäisten pelaajien osalta ennen ja jälkeen jakojen


Ongelma on se että melko tasaisesta lähtötilanteesta saadaan suurehkoja eroja aikaiseksi joita on sitten vaikea kuroa kiinni. Jos ajatellaan esim. 20. ja 21. pelaajien eroa joista toinen menee "akatemiaan" ja toinen haasteeseen. Heidän välillä ei käytännössä ole juurikaan eroa valinnan hetkellä, mutta hetken päästä ero voi olla merkittävä. Oman kokemuksen mukaan sama tilanne saattaa päteä myös saman joukkueen sisällä. Top10 saa hieman enemmän resursseja ja huomiota kuin Bottom10. Tämä johtaa siihen että tasoryhmät ovat käytännössä usein melko kiinteitä vaikka niiden sanotaan olevan joustavia.

Mitä mekanismeja näiden näkymättömien muurien purkamiseksi sitten voisi olla? Mielestäni nimimerkki Josses esitti jo jotain hyviä ajatuksia. Lisäksi valmentajilta ja seuroilta toivoisi vähän pitkäjänteisyyttä toimintaan. Sen sijaan, että pyritään aikaisessa vaiheessa arvioimaan keihin kannattaa panostaa pitäisi pystyä pitämään laajempi joukko mukana. Ykkösjoukkue on usein valmentajalle ja seuralle se käyntikortti ja siihen halutaan panostaa. Voi olla kuitenkin niin että ohjaamalla vähän enemmän resursseja ja mielenkiintoa siihen kärjen alapuoliseen osaan menetettäisiin hiukan menestymismahdollisuuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta se maksaisi itsensä takaisin myöhemmin. Uskon että kärki pidemmän päälle hyötyy myös siitä jos he saavat arjessa parempaa vastetta.

[Päävalmentaja]

Tämä on järjestelmään sisäänrakennettu ominaisuus, joka liittyy vähän kaikkeen, mitä tässä on viime aikoina keskusteltu (suhteellinen ikä, tasojoukkueet, valmennuksen resurssit, treeniympäristö, positiivinen kierre, motivaatio, omaehtoinen harjoittelu, jne.)

Ilmiöön on helppo todeta, että harjoitelkaa reppanat enemmän niin pärjäätte. Onnistumisen mahdollisuus on kuitenkin jotakuinkin sama kuin yrittäjällä Neuvostoliitossa.

Suomalaisessa jaljapallossa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistetaan samaa virhettä, samoin perusteluin. Aina, kun edellinen sukupolvi poistuu rivistä, paikalle rientää uusi toistamaan samaa kaavaa.

Ehkä on vähän hankala erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan: 1) Suomalaisessa futiksessa on paljon asioita, mitä olisi hyvä korjata ja 2) jokainen yksilö voi kuitenkin jossain määrin itse vaikuttaa siihen, millaisen uran futarina luo. Lisäksi, 2)-kohta ei ole ratkaisu 1)-kohdan ongelmiin.

Mutta tottakai näistä saa olla ihan eri mieltä.

[pohjoistienhiekka]

Tämä on järjestelmään sisäänrakennettu ominaisuus, joka liittyy vähän kaikkeen, mitä tässä on viime aikoina keskusteltu (suhteellinen ikä, tasojoukkueet, valmennuksen resurssit, treeniympäristö, positiivinen kierre, motivaatio, omaehtoinen harjoittelu, jne.)

Ilmiöön on helppo todeta, että harjoitelkaa reppanat enemmän niin pärjäätte. Onnistumisen mahdollisuus on kuitenkin jotakuinkin sama kuin yrittäjällä Neuvostoliitossa.

Suomalaisessa jaljapallossa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistetaan samaa virhettä, samoin perusteluin. Aina, kun edellinen sukupolvi poistuu rivistä, paikalle rientää uusi toistamaan samaa kaavaa.

Teköäly ehdottaa tähän varsin loogisia ratkaisuja, jotka toki varmasti tällä palstalla tiedetäänkin.

1. Peliajan ja valintojen kiintiöinti - Joukkueissa olisi Palloliiton sarjoissa oltava  edustusta kaikista vuosineljänneksistä. Tässä ongelmana on se, että sitten joukkueet ottavat 99% varmasti  varhain kehittyviä Q4 pelaajia.

2. "Bio-banding" (Pelaaminen biologisen iän mukaan)
Perinteisen syntymävuosijaon sijaan pelaajat jaetaan ryhmiin heidän fyysisen kypsyytensä perusteella. JOs tähän olisi resursseja niin olisi varmasti toimivat ratkaisu - auttaisi myös varhain kehittyviä.

3. Liukuvat ikärajat ja "Rotation of Cut-off Dates" -elikkä ei enää katkaisupäivät olisi 1. tammikuutta ja 31. joulukuuta - ja niissä olisi vaihtelua.  Todennäköisesti tämäkin olisi hankala toteuttaa.

4. Itse lisäisin vielä sarjatoiminnan josta ei pudota: Palloliitto määrittelisi P12 vaiheesta alkaen liigan ja ykkösen seurat tietyillä kriteereillä- kukaan ei putoa sarjoista, sen sijaan sinne voi pari seuraa nousta, jotta porkkanaa säilyy muilla seuroilla. Eli vaikka peluuttaisit häviävää osittain myöhäänkehittyvistä pelaajista koostuvaa joukkuetta ei seura tippuisin minnekään, eikä uhkana olisi joukkueen totaalinen hajoaminen jos  putoaa - josta seuraa tuloskeskeisyys.

[erno]

Liukuvat ikärajat on helpoin, eikä se vaadi muuta kuin päätöksen ja sitten se on tehty.

Tässä ongelmana on se, että sitten joukkueet ottavat 99% varmasti  varhain kehittyviä Q4 pelaajia.

En oikein näe mikä tässä on ongelmana? Tällä hetkellä joukkueet ottavat varhain kehittyviä q1 ja q2 pelaajia, joten jos se jotenkin tasoitettaisiin q1 - q4 välille, niin se monipuolistaisi poolia ilman suurempia ongelmia. Paitsi että tulosjalkapallossa en usko varhain kehittyvien q4 pelaajien saavan peliaikaa, koska ne on kuitenkin huonompia kuin varhain kehittyvät q4 pelaajat.

[pohjoistienhiekka]

Liukuvat ikärajat on helpoin, eikä se vaadi muuta kuin päätöksen ja sitten se on tehty.

En oikein näe mikä tässä on ongelmana? Tällä hetkellä joukkueet ottavat varhain kehittyviä q1 ja q2 pelaajia, joten jos se jotenkin tasoitettaisiin q1 - q4 välille, niin se monipuolistaisi poolia ilman suurempia ongelmia. Paitsi että tulosjalkapallossa en usko varhain kehittyvien q4 pelaajien saavan peliaikaa, koska ne on kuitenkin huonompia kuin varhain kehittyvät q4 pelaajat.

Siis minusta ongelma on se, että sitten normaalin tahtiin tai myöhään kehittyvät Q3-Q4 pelaajat eivät kuitenkaan hyödy tästä mitään, vaan jäävät sinne minne aiemminkin, eli yleensä heikompaan valmennukseen ja tekemiseen. Eli joukkueet kyllä laajenevat, mutta aikainen kehitys on yhä valttia.

[Nuorenanätti]

Minusta tuli juuri bio-bandingin kannattaja. Kielitoimiston vuoden uusiosana 2027 tulee olemaan englanninkielestä johdettu biobändäri, joka tarkoittaa suhteellisen iän perusteella joukkuejaot tekevää valmentajaa tai seuran toimihenkilöä.

[Elohiiri2]

4. Itse lisäisin vielä sarjatoiminnan josta ei pudota: Palloliitto määrittelisi P12 vaiheesta alkaen liigan ja ykkösen seurat tietyillä kriteereillä- kukaan ei putoa sarjoista, sen sijaan sinne voi pari seuraa nousta, jotta porkkanaa säilyy muilla seuroilla. Eli vaikka peluuttaisit häviävää osittain myöhäänkehittyvistä pelaajista koostuvaa joukkuetta ei seura tippuisin minnekään, eikä uhkana olisi joukkueen totaalinen hajoaminen jos  putoaa - josta seuraa tuloskeskeisyys.

Tämä olisi sopivan keskusjohtoinen idea yksilöiden kehittämiseen. Saataisiin laatujärjestelmän rinnalle vielä toinenkin liittovetoinen ohjelma. Suljettu sarja mielellään jo 8-vuotiaille, niin ei tarvitse seurojen liiton hallita kuin pariakymmentä seuraa. Pelit voisi pelata Eerikkilässä ja testit samalla jne.

[Valonheitin]

Tuossa olisi myös se ongelma, että tuloskeskeisyys siirtyisi vain alemmille tasoille, kun pyritään nousemaan ykköseen tai liigaan. Ehkä sellainen malli voisi toimia, missä ykköseen ja liigaan karsittaisiin talven aikana, mutta kevätkierroksen jälkeen kukaan ei putoaisi. Näin koko kausi voitaisiin pelata ilman tulospaineita. Eli kaikki sarjat pelattaisiin keväästä syksyyn samoilla jengeillä.

Mutta ei tämäkään olisi ihan ongelmatonta, sillä ainakin Liigapohjoisessa on usein kevätkierroksella mukana yksi joukkue, joka tulosten valossa on ihan väärässä sarjassa. Toisaalta harvoin syyskierrokselle mukaan päässyt uusi jengi on sen kovempi.  Sinällään hieman epätasainen sarja ei ole maailmanloppu, mutta Liigapohjoinen on kustannuksiltaan raskas sarja, kun joukkeita on akselilta Rovaniemi-Joensuu. Liian helppoja pelejä on turha pelata, jos bussimatkoihin menee yli 6 tuntia.

[pohjoistienhiekka]

Tämä olisi sopivan keskusjohtoinen idea yksilöiden kehittämiseen. Saataisiin laatujärjestelmän rinnalle vielä toinenkin liittovetoinen ohjelma. Suljettu sarja mielellään jo 8-vuotiaille, niin ei tarvitse seurojen liiton hallita kuin pariakymmentä seuraa. Pelit voisi pelata Eerikkilässä ja testit samalla jne.

Varmasti ei olisi ongelmatonta, mutta nykyinen järjestelmä pakottaa valmentajat valitsemaan voittavia pelaajia,  koska häviävät joukkueet helposti hajoavat ja siinä menee maine ja jopa duuni, jos päällisin puolin tulokset = sarjataulukko näyttää huonolta.

[Elohiiri2]

Ehkä joskus oon ymmärtänyt kantapään kautta sarjataulukon merkityksen, mutta sitä en vielä ymmärrä, että miksi joukkueet hajoaa sen vuoksi, jos meillä on laatujärjestelmät ja aukikirjoitetut pelaajapolut.

Kuinkahan monella päätoimisella valmentajalla on todellisuudessa mennyt työt alta?

[Fillarikommari]

100 % varma juttu, että esim Klubissa ei päävalmentajan hommat jatku, jos tulosta ei tule.

Sarjajärjestelmän voisi miettiä ihan puhtaalta pöydältä uudestaan. 12-vuotiaasta eteenpäin suurin osa tavoitteellisten joukkueiden valmentajista keskittyy otteluiden voittamiseen, ja siihenhän systeemi ohjas. Sen sijaan pitäisi keskittyä pelaajien kehittämiseen, jonka keinoja ovat muun muassa: 1) erikokoiset pelit ennen 14 ikävuotta, 2) fyysisen kehitysvaiheen mukaisilla joukkuejaoilla pelaaminen ainakin osan peleistä, 3) yksilölliset tavoitteet pelaajilla pelin sisällä. Se, että pelaajilla on ja pitää olla halua voittaa, ei ole ristiriidassa minkään noiden kolmen asian kanssa. Sen sijaan se, että valmentajien ensisijaisena tavoitteena on pelien voittaminen, on ristiriidassa noiden kolmen asian kanssa (ja sitä myöten pitkälti yksilöllisen kehityksen tavoitteen kanssa).

[P1nt0]

Tuossa olisi myös se ongelma, että tuloskeskeisyys siirtyisi vain alemmille tasoille, kun pyritään nousemaan ykköseen tai liigaan. Ehkä sellainen malli voisi toimia, missä ykköseen ja liigaan karsittaisiin talven aikana, mutta kevätkierroksen jälkeen kukaan ei putoaisi. Näin koko kausi voitaisiin pelata ilman tulospaineita. Eli kaikki sarjat pelattaisiin keväästä syksyyn samoilla jengeillä.

Mutta ei tämäkään olisi ihan ongelmatonta, sillä ainakin Liigapohjoisessa on usein kevätkierroksella mukana yksi joukkue, joka tulosten valossa on ihan väärässä sarjassa. Toisaalta harvoin syyskierrokselle mukaan päässyt uusi jengi on sen kovempi.  Sinällään hieman epätasainen sarja ei ole maailmanloppu, mutta Liigapohjoinen on kustannuksiltaan raskas sarja, kun joukkeita on akselilta Rovaniemi-Joensuu. Liian helppoja pelejä on turha pelata, jos bussimatkoihin menee yli 6 tuntia.

Tämähän olisi täydellinen paikka kokeilla jotain erilaista. Esimerkiksi erilainen pelitapa/muoto, pelipaikkakokeilut, nostaa alemman tason pelaajia kokeillemaan liigapelejä....

[pohjoistienhiekka]

Ehkä joskus oon ymmärtänyt kantapään kautta sarjataulukon merkityksen, mutta sitä en vielä ymmärrä, että miksi joukkueet hajoaa sen vuoksi, jos meillä on laatujärjestelmät ja aukikirjoitetut pelaajapolut.

Kuinkahan monella päätoimisella valmentajalla on todellisuudessa mennyt työt alta?

En nyt ihan ota tästä kiinni, mutta sen tiedän, että jos vaikkapa nuoruusvaiheessa joukkue putoaa ELL:stä tai etelän ykkösestä niin todennäköisesti kato käy ja pelaajia lähtee sinne tänne. Sen voi tarkastaa ihan Tulospalvelusta. Sarjataulukko on siinäki mielessä merkityksellinen, että tarvittaessa Etelän isot seurat varmistavat seuran ns. kakkosjoukkueen pysymisen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaajavalinnoin ratkaisukierroksilla. Aivan takuulla putoamispeikko vaikuttaa pelaajavalintoihin ja siihen, millaista jalkapalloa pelataan ja millaisilla pelaajilla. Eli pelaajakehitys kärsii.

[Marja Cartell]

Summa summrum: tasapuolisen, hyvän ja laajan pelaajakehityksen esteenä on ns. tulospallo, jossa pelataan tuloksesta eikä mietitä kehitystä.

Ok, joku voi opponoida, että varmistamalla sarjapaikka varmistetaan myös ensi kaudelle kehittäviä pelejä, ja onhan se osittain niinkin.

Hauskana anekdoottina: meillä tuli kerran tason 2 joukkue vastaan tasolla 5, sanoivat itse että pelaavat "väärällä" tasolla. 15-0 turpaan ja pelaajille traumat. Mikähän järki tuossakin... tiedä häntä. Usuttivat maalivahtinsakin kuskaamaan kentän päästä päähän ja tekemään maalia (ei onnistunut).

Olikohan tarkoitus hakea itseluottamusta vai mitä, mutta aika karhunpalvelus muille joukkueille tuollainen.

[rivers]

Meillä päin ihan perushomma että tietyt seurat vuodesta toiseen pistävät aika kovan tason nippunsa liian alhaiselle tasolle vaikka mikä olisi. Kai se on seuran linja kun ei näytä riippuvan siitä ketä on toimihenkilöissä. Ehkä se on kiva voittaa ja tehdä maaleja.

[ginikettu]

Meillä päin ihan perushomma että tietyt seurat vuodesta toiseen pistävät aika kovan tason nippunsa liian alhaiselle tasolle vaikka mikä olisi. Kai se on seuran linja kun ei näytä riippuvan siitä ketä on toimihenkilöissä. Ehkä se on kiva voittaa ja tehdä maaleja.

Tietyt seurat tekee tuota hyvinkin usein ja jotkut joukkueet eli enemmän tuo on vastuuvalkkujen juttu, että noin tehdään. Ikävää, mutta sellaista se on. Liitto voisi ehkä analysoida vastuuvalkun ja tulosten suhdetta ja antaa tarvittaessa palautetta.

[Elohiiri2]

3. Liukuvat ikärajat ja "Rotation of Cut-off Dates" -elikkä ei enää katkaisupäivät olisi 1. tammikuutta ja 31. joulukuuta - ja niissä olisi vaihtelua.  Todennäköisesti tämäkin olisi hankala toteuttaa.

Tämähän olisi mahdollista toteuttaa ainakin siten, että marras-joulukuussa syntyneet saisivat pelata automaattisesti yli-ikäisinä nuoremmassa ikäluokassa.

Loppukaudesta joko saavat pelata 1.9. jälkeen tai sitten eivät. Minun mielestä saisivat osallistua kauden viimeisiin peleihin.

[Ben]

Tämähän olisi mahdollista toteuttaa ainakin siten, että marras-joulukuussa syntyneet saisivat pelata automaattisesti yli-ikäisinä nuoremmassa ikäluokassa.

Loppukaudesta joko saavat pelata 1.9. jälkeen tai sitten eivät. Minun mielestä saisivat osallistua kauden viimeisiin peleihin.

Eihän tämä muuttaisi mitään muuta kuin että "raja" näissä tilastoissa muuttuisi joulukuun lopusta lokakuun loppuun. Pointti tässä liukuvassa ikärajassa olisi nimenomaan, että se olisi kaikilla sama, eli samantien synttäripäivän jälkeen ei olisi asiaa enää alempaan ikäluokkaan.