Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[DAF]

Myös sellainen ilmiö on tullut vastaan etenkin joissain kiinteämpien ryhmien naapuriseuroissa, mutta joskus omassakin seurassa, että vanhemmat - ja siis nimenomaan he - eivät suostu lastensa pelaamiseen "alemmissa" peliryhmissä edes silloin, kun on tiiviisti siellä "ylempänä" ja muissa ryhmissä on vajausta pelaajista jossain yksittäisessä setissä.

Näkyy ilmiönä ihan pienissäkin ja johtaa sitten siihen, että pelit jäävät joitain toisia vähemmille ja valitetaan, ettei ole riittävästi pelejä. Esim. talvikauden eri matseissa tämä tuottaa tilanteita, joissa yhdellä aktiivisella lapsella (ja aktiivisten vanhempiensa kautta) pelejä voi olla se 20+, kun jollain oman sarjan 6-8. Kun varsin yleisestihän seuroissa ne ylimpien tasojen ryhmät ovat noin muuten aktiivisempia ja pelaajia on aina riittävästi, ja alemmille tasoille sitten haalitaan pelaajia.

Ilmeisesti (tai en keksi muuta logiikkaa tälle?) pelätään että oma lapsi kilparyhmästä tms. ei siellä "alempana" dominoikaan ja huomataan, että kiinteähkö tasoryhmäjako ei olekaan ollut onnistunut. Vai mikä muu voi olla taustalla? Lapset kuitenkin lähtökohtaisesti rakastavat pelaamista riippumatta siitä, mikä peliryhmä se on missä vetää milloinkin. Toki jos se junnu on ihan _jäätävän_ ylivoimainen, ei ehkä kellään ole kivaa, mutta jos nyt vaikka etelän Pölliksen futsaleissa talvella katseli pelejä, tasoerot ovat kyllä hyvin pieniä ja futsalissa pallo sitä vielä tasaa.

[Marja Cartell]

ernohan on Brittien osalta tästä kertonutkin jo, mutta tässä vielä kuvana asia. Heillä on sama anomalia, mutta se korostuu syyskuun alusta lukien, koska uusi ikäkausi muodostuu silloin.




Aika taitava sanankäyttäjä saa olla, nämä anomaliat selittää vain "omatoimitreenin" puutteeksi ja haluttomuudeksi kehittyä.

[Päävalmentaja]

Mikä on fillarikommarin ja päävalmentajan näkemys, miksi 2/3 "akatemia- ja majupelaajista" on syntyneet H1 aikana? Syntyvyyden jakautuminen vastaavasti ei ole selittävä tekijä.

Normaalijakauman mukaisesti eri kuukausina syntyneitä pitäisi olla suhteellisen tasaisesti edustettuna näissä joukkueissa.

En nyt ole varma, onko tämä joku kompakysymys, mutta veikkaisin, että kyse on siitä, että alkuvuonna syntyneet ovat (saman ikäluokan sisällä) vanhempia kuin loppuvuonna syntyneet ja näin ollen saavat etua fyysisestä - ja varmasti osin muiden ominaisuuksien - kehittymisestä. Tämä varmasti aiheuttaa monessakin suhteessa ns. positiivisen kierteen, mikä taas ylipäätään tasoittaa tietä hyväksi urheilijaksi.

[ginikettu]

Aika taitava sanankäyttäjä saa olla, nämä anomaliat selittää vain "omatoimitreenin" puutteeksi ja haluttomuudeksi kehittyä.

Näin tuo sama toistuu käytännössä kaikkialla. Pienessä maassa ja muutenkin tuohon toivoisi löytyvän ratkaisua. Täällä mainittu malli missä olisi kaksi ikäluokkaa yhdessä, voisi olla suhteellisen tehokas ratkaisu tasaamaan tätä, kun olisi vuorovuosittain joukkueen vanhminnan puolikkaan mukana. Tai toinen vaihtari voisi olla esim 2 tai 4 kertaa vuodessa tarkasteltavat edustusoikeudet. Mutta paljolti nuo olisi kuitenkin palloliitosta lähteviä ratkaisuja. Yksittäinen seura toki voi toimia noin, mutta siinä tulee sitten haasteita kilpailuissa, jos "yläraja" toimii toisin.

[pohjoistienhiekka]

Näin tuo sama toistuu käytännössä kaikkialla. Pienessä maassa ja muutenkin tuohon toivoisi löytyvän ratkaisua. Täällä mainittu malli missä olisi kaksi ikäluokkaa yhdessä, voisi olla suhteellisen tehokas ratkaisu tasaamaan tätä, kun olisi vuorovuosittain joukkueen vanhminnan puolikkaan mukana. Tai toinen vaihtari voisi olla esim 2 tai 4 kertaa vuodessa tarkasteltavat edustusoikeudet. Mutta paljolti nuo olisi kuitenkin palloliitosta lähteviä ratkaisuja. Yksittäinen seura toki voi toimia noin, mutta siinä tulee sitten haasteita kilpailuissa, jos "yläraja" toimii toisin.

Tähän asiaan liittyen olisi hyvä, jos joku iso toimija (HJK) tutkisi suhteellisen iän vaikutusta omassa toiminnassaan. Heillä on sen verran paljon pelaajia, että olisi mielenkiintoista tietää, minkälainen jakauma pelaajien syntymäkuukauden suhteen on heidän akatemia ja 2-joukkueessa, ja miten se muuttuu murrosiän alkaessa, esim. äärimmäisen mielenkiitoista olisi tietää akatemiatoiminnasta syystä tai toisesta pois lähtevien keskimääräinen syntymäkuukausi. Seura pystyisi myös tilastollisesti vertaamaan eri joukkueidensa ikäjaukaumaa.

[Tiksa]

Olenko ymmärtänyt oikein, että tyytymättömyys kumpuaa lähinnä siitä, että kilpa- ja harrastejoukkueiden valmennuksen taso ja määrä eroaa runsaasti? Jos jäät harrastejoukkueeseen, niin siitä ei ole käytännössä juuri koskaan mahdollista päästä ylös koska ero vain kasvaa koko ajan?

Onko siis myös tyypillistä, että Suomessa  kilpajoukkuetta valmentaa koulutettu ammattitaitoinen valmentaja ja harrastejoukkuetta "isävalmentajat"?

Miksi näin?

Onko Suomessa absoluuttinen pula valmentajista? Kaikilla osaavilla valmentajilla on jo 40+ tuntia futista kalenterissa? Jos näin niin valmentajakoulutuksen määriä ylös!

Vai eikö harrastejoukkueissa sittenkään olla valmiita maksamaan ammattivalmentajista? Sitä saa mitä maksaa.

Vai vedetäänkö jossain niin typerästi, että kaikki maksaa saman, mutta toiset saavat parempaa valmennusta. Ei muuta kuin pois siitä seurasta silloin.

(Vai onko tässä, että ei saisi maksaa mitään, mutta pitäisi saada ammattilainen valmentamaan.)

[mieskone]

(Vai onko tässä, että ei saisi maksaa mitään, mutta pitäisi saada ammattilainen valmentamaan.)

Olen katsonut amerikkalaisten valitusta miksi "soccer" ei menesty siellä.
Syyksi sanotaan pay for play systeemi , jossa on kalliit kausimaksut ja voittamiskeskeisyys. Kun taas koripallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa koulut kustantavat harrastuksen. Sitten vielä sanovat , että Euroopassa  lasten harrastukset maksaa seura jolloin parhaat pelaa eikä vanhempien varat liity asiaan.  Toki tuo on osittain vääristynyt näkökulma.
Toki jos vain varakkaimmat pystyy maksamaan niin Laji  muuttuu tennikseksi tai jääkiekoksi.

[ginikettu]

Olenko ymmärtänyt oikein, että tyytymättömyys kumpuaa lähinnä siitä, että kilpa- ja harrastejoukkueiden valmennuksen taso ja määrä eroaa runsaasti? Jos jäät harrastejoukkueeseen, niin siitä ei ole käytännössä juuri koskaan mahdollista päästä ylös koska ero vain kasvaa koko ajan?

Oman kokemuksen mukaan valmennuksessa ja resursseissa ei ole se ero siinä missä nuo eron siemenet kylvetään vaan onnistumisen kokemuksissa ja sitä kautta motivaatio on ja pysyy keskimäärin alkuvuonna syntyneillä korkeammalla. Oli nyt pienemmän lapsen kanssa hauska käydä peleissä, kun yksi seura oli päättänyt voittaa - siinä silmämääräisesti 1-3 tasojen pelaajat veivät peliä ja kaksi vuotta nuoremmat vasta aloittaneet sinnikkäästi yrittivät.

[erno]

Tuo on moniulotteinen kysymys, johon ei myöskään ole olemassa helppoa vastausta.

Jos katsotaan pienempiä futisseuroja, niin monessa on sellainen tilanne jossa yksittäiseen ikäluokkaan on tarjolla ehkä se yksi kokeneempi ja koulutetumpi valkku, jonka pääpaino on sitten siinä kilparyhmässä. Muille ryhmille on sitten jonkun mutsi tai faija, taikka sitten joku seuran junnuista. Näissä sitten paljon vaikeampi asia on se, että miten kustannukset jakautuvat ym. mutta oman kokemuksen perusteella harjoitusmäärissä ei välttämättä ole niin suurta eroa.

Siinä sitten on ero, että sen ylimmän ryhmän koko yleensä optimoidaan harjoitukseen ja muille vedetään se sinnepäin, plus hyvin monesti näkee myös sitä että ylimmällä ryhmällä on 1-N valmentajaa tuota verrattaen pientä ryhmää kohti. Synkimmilläni vuoden sisään olen todistanut sessioita, jossa viikosta toiseen 12 pelaajan kilpaa vetää 3 coachia ja 25 pelaajan haastetta 1 junnu. Tämä oli Palloliiton Taso 4-5 kokoluokan seurassa. 25 pelaajan haasteessa harjoitusmaksut yksilötasolla oli luokkaa kympin pienemmät kuin kilvassa, mutta maksoivat siis kokonaisuudessan melkein tuplat kilpaan nähden. Ikäluokkavastaava oli kilvassa.

Sitten on se, että noissa isoissa seuroissa on aika harvinaista että haastepolulta noustaan akatemiaan. Koitin katsoa koska 12-syntyneistä pojista löytäisin sellasia selkeitä tapauksia jotka olis vuoden kahden sisään noussut, mutta silmiin osui lähinnä niitä missä seuran ulkopuolelta pikkujengien starboista tulee uutta ja se työntää omia alaspäin. Tossa on ainakin yksi 12-syntyneiden akatemia, jossa ei ole enää yhtään seuran omaa pelaajaa ykkösakatemiassa, vaan kaikki on otettu ulkopuolelta. Mikä siis tarkoittaa sitä että 150 pelaajan ikäluokasta ei ole saatu kasvatettua yhtään akatemiakelposta, vaan pussihousujengeissä on tehty parempaa duunia.

[Siperia]

. Mikä siis tarkoittaa sitä että 150 pelaajan ikäluokasta ei ole saatu kasvatettua yhtään akatemiakelposta, vaan pussihousujengeissä on tehty parempaa duunia.

Parempi siis lähteä jo nuorena ison seuran kilparyhmään mukaan, eikä jäädä pikkuseuroihin pelaileen kavereiden kanssa, koska muuten et ole tavoitteellinen pelaaja vaan hengailija.

[ginikettu]

Parempi siis lähteä jo nuorena ison seuran kilparyhmään mukaan, eikä jäädä pikkuseuroihin pelaileen kavereiden kanssa, koska muuten et ole tavoitteellinen pelaaja vaan hengailija.

Riippuu paljon. Esim hjk:lla on vastaavasti joissain ikäluokissa jopa yli 80% sellaisia jotka ovat edustaneet vain yhtä seuraa. Sitten on joitain missä 11v11 siirtymässä täydentyy joukkue ulkoa lähes kokonaan. Niiden osaaminen ihan nuorimpien kanssa vaatisi peiliin katsomista seuran toiminnassa. Mutta vaihtelu voi olla isoa.

Toisaalta tuo on oire, että jotain tehdään heikosti jos 300 lapsen ikäluokasta saadaan koulutettua lähes joukkueellinen suomen parhaita.

[Jortsukka]

Riippuu paljon. Esim hjk:lla on vastaavasti joissain ikäluokissa jopa yli 80% sellaisia jotka ovat edustaneet vain yhtä seuraa. Sitten on joitain missä 11v11 siirtymässä täydentyy joukkue ulkoa lähes kokonaan. Niiden osaaminen ihan nuorimpien kanssa vaatisi peiliin katsomista seuran toiminnassa. Mutta vaihtelu voi olla isoa.

Toisaalta tuo on oire, että jotain tehdään heikosti jos 300 lapsen ikäluokasta saadaan koulutettua lähes joukkueellinen suomen parhaita.

Missä ikäluokassa on yli 80% tuollaisia pelaajia HJK:ssa? Siis jos nyt puhutaan vaikka U12 tai vanhemmista pelaajista eikä juuri perustetuista taitokouluista.

Ja mikä on tämä joukkueellinen Suomen parhaita?

[erno]

Parempi siis lähteä jo nuorena ison seuran kilparyhmään mukaan, eikä jäädä pikkuseuroihin pelaileen kavereiden kanssa, koska muuten et ole tavoitteellinen pelaaja vaan hengailija.

Niin, luulisi sitä vaikka Hongassa mietittävän aika kovasti että mikä meni pieleen jos akatemiassa on enemmän pelaajia Kasiysistä kuin Hongasta.

[Jortsukka]

Sitten on se, että noissa isoissa seuroissa on aika harvinaista että haastepolulta noustaan akatemiaan.

Eihän näissä isommissa seuroissa nuo alemmat ryhmät kiinnosta valmentajia ollenkaan. Ulkopuolelta kun saa uusia, niin haastejengit saa toimia ihan omanaan. Ja useimmiten haaste-nimikin tarkoittaa vaan että maksaa about saman mitä kilpa, mutta taso on ihan muuta ja kiinnostus hyvin heikkoa.

Suomessa pitkäjänteistä pelaajakehitystä ei ole missään seurassa. Ei alkuvaiheessa eikä myöhemmin. Jos vertaa ihan vain vaikka Tanskaan, niin ero on valtava.

[Josses]

Vastaan useisiin viesteihin ilman lainauksia. Sen verran vielä tarkennusta, että itsellä ei ole omakohtaista kokemusta kuin yhdestä pääkapunkiseudulla toimivasta seurasta ja muu on toisen käden tietoa.

Itselläni ei ole mitään tasoryhmiä vastaan, vaan toivoisin, että niitä käytettäisiin joustavasti kuten Palloliittokin suosittelee. Itse olen todistanut ainoastaan kiinteitä tasoryhmiä, joissa pelaajia on hyvin harvoin saattanut olla peleissä tai harjoituksissa eri ryhmissä kuin normaalisti. Näihin kiinteisiin tasoryhmiin, kun vielä yhdistetään tutkimustieto siitä, että lahjakuuksia tai potenttiaalisimpia huippuja on mahdoton ennustaa lapsuusvaiheessa ja se on hankalaa todella pitkään. Aivan huipuistakin on vaikeaa arvata mille tasolle he lopulta pääsevät. Itse en esimerkiksi olisi uskonut, että Pukki Schalken vuosien jälkeen pelaa joskus Valioliigaa. Lapsuusvaiheessa, kun ääripäät suljetaan pois laskuista keskivälin massa on omaan silmään hyvin tasaista. Enemmän ratkaisee se miten paljon yrittää. Taidollisesti huonompi pelaaja voi olla hyvä kovalla yrityksellä ja vastaavasti taidollisesti parempi pelaaja huonompi laiskalla yrityksellä. Olen usean vuoden ajan todistanut, että kerran päätetyt ryhmät pitävät käytännössä vuosia, eikä tähän tule mitään muutosta. Usean joukkueen vanhempainilloissa on kyselty ja kerrottu joustavista tasoryhmistä. Valitettavasti vanhempainiltoihin osallistuu pääasiassa seuran lisäksi korkeimman tason pelaajien vanhempia, niin palaute menee kuuroille korville erityisesti, kun seura perustelee, että tasoryhmät jo joustavat. Itse toivoisin tasoryhmiin systemaattista lähestymistapaa, jossa pelaajia pyöritetään ryhmästä toiseen säännöllisin aikavälein, siten että ikäryhmän kaikilla tasoille pelaajia siirtyy ylös ja alas. Kuvitellaan esimerkiksi 30 pelaajan ryhmä (lapsuusvaihe 5v5), joka on jaettu 10 hengen pienryhmiin. Jos pelaajia siirrettäisiin ryhmästä toiseen 2-4 kuukauden välein, siten että ylimmän ja keskimmäisen välillä siirtyy kaksi pelaajaa ja alimman ja keskimmäisen välillä kaksi pelaajaa. Seuraavassa vaihdossa nämä siirrettäisiin alkuperäisiin joukkueisiin ja eri pelaajille tehtäisiin vastaavat siirtot. Tällä systeemillä, suurin osa vuodesta menisi edelleen siinä ns. kotitasolla, mutta tulisi myös sekä kovempia, että helpompia kausia. En usko, että kenenkään ylimmän pelaajan huippu-ura kaatuisi tähän. Noita ns. kotiryhmiä voisi tarkastella vaikka kerran vuoteen. Ääritapaukset voisivat arvion ja pelaaja-vanhempien keskusteluiden perusteella mennä vuotta ylempään tai alempaan joukkueeseen.

Ylemmän tasonryhmät saavat oman kokemuksen mukaan hieman parempaa valmennusta, mutta en näe sitä kuitenkaan niin kriittiseksi. Enemmän lapsiin mielestäni vaikuttaa se, että alemman tason treeneissä ei vaadita niin paljon ja siellä keskittyminen ryhmässä on heikompaa. Kierrättämällä pelaajia systemaattisesti, ylöspäin nostetut pelaajat oppivat pelillisiä taitoja sekä pelille heittäytymistä ylemmältä tasolta sekä alemmalle tasolle siirretyt pelaajat tuovat esimerkkiä alemmille tasoille ja saavat enemmän onnistumisia. Lisäksi pelaajat oppisivat, että on normaalia pelata usealla tasolla, ylemmällä tasolla kokeilevat saavat itseluottamusta ja alemmalle tasolle siirtyvät huomaavat, että ei ole maailmanloppu joskus pelata siellä. Tavoitteena mielestäni tulisi olla koko ikäluokan systemaattinen tason nosto. En usko, että mitään helppoa ja aukotonta systeemiä on olemassa, sillä silloin näistä ei tarvitsisi keskustella. Yllä asia mitä itse lähtisin kokeilemaan.

Seuroilta toivoisin selkeää viestintää siitä mihin seurat asemoituvat ja avointa viestintää vanhempien suuntaan, miten valmennustoimintaa toteuttavat. Mielestäni on turha puhua joustavista tasoryhmistä jos niitä ei toteuteta. Jos minulle tehdään pelisäännöt selväsksi, niin niillä sitten mennään. Valitettavasti jalkapallossa jaloilla äänestämisen ainut vaihtoehto olisi lopettaa, sillä haluan lapsieni harrastavan lähiseurassa, missä harrastamiseen pääsee jalkaisin tai pyörällä ja jossa kaverit ovat. Vanhimman lapsen kohdalla on ensi kesän jälkeen tilanne, että otetaan talveksi pois jalkapallosta harrastamaan toista pallopeliä ja katsotaan talvikauden jälkeen haluaako palata jalkapalloon. Olen häneltä jo kysellyt, että pitäisikö jalkapallo laittaa tauolle, kun selvästi kokee alemmuuden tunteita siitä, että on kiinteät tasoryhmät ja joutui isossa jaossa alimmalle tasolle. Kerran hän pääsi kysymisen jälkeen kokeilemaan seuraavalle tasolle turnaukseen, pelasi hyvin eikä erottunut joukosta, mutta tällä ei ollut mitään vaikutusta pidemmän päälle. Eikä siinä alimmassa tasossa tuon itsetuntoasian ja ryhmän keskittymisen puutteen lisäksi mitään suurempaa vikaa varsinaisesti ole, mutta kaikki kaverit ovat muissa ryhmissä ja ne ovat se tärkein osa harrastusta.

[Päävalmentaja]

Niin, luulisi sitä vaikka Hongassa mietittävän aika kovasti että mikä meni pieleen jos akatemiassa on enemmän pelaajia Kasiysistä kuin Hongasta.

En tunne hongan toimintaa, mutta sikäli mikäli tuo on ihan tarkoituskin, että tavoitteellisempi toimintaa alkaa, kun akatemia perustetaan, niin eikös tuo mene silloin juuri suunnitellusti? Voisiko ajatella myös niin päin, että mikä kasiysissä on pielessä, jos pitää vaihtaa seuraa?

[kilon_paino]

En tunne hongan toimintaa, mutta sikäli mikäli tuo on ihan tarkoituskin, että tavoitteellisempi toimintaa alkaa, kun akatemia perustetaan, niin eikös tuo mene silloin juuri suunnitellusti? Voisiko ajatella myös niin päin, että mikä kasiysissä on pielessä, jos pitää vaihtaa seuraa?

Honka on tehnyt yhteistyösopimuksia pelaajaliikenteestä (molempiin suuntiin) LePan, Kasiysin, KaPyn ja EsPan kanssa, ehkä vielä muidenkin seurojen. Huhut kertovat, että liikenne on oikeasti molempiin suuntiin, eli myös Honka ohjaa pelaajia näihin yhteistyöseuroihin. Idea on kait se, että pelaajalle se lähiseura on paras paikka harrastaa, jos taso ei riitä akatemiaan.

[Siperia]

Honka on tehnyt yhteistyösopimuksia pelaajaliikenteestä (molempiin suuntiin) LePan, Kasiysin, KaPyn ja EsPan kanssa, ehkä vielä muidenkin seurojen. Huhut kertovat, että liikenne on oikeasti molempiin suuntiin, eli myös Honka ohjaa pelaajia näihin yhteistyöseuroihin. Idea on kait se, että pelaajalle se lähiseura on paras paikka harrastaa, jos taso ei riitä akatemiaan.

Tämähän kuulostaa pirun hyvältä systeemiltä.

[erno]

En tunne hongan toimintaa, mutta sikäli mikäli tuo on ihan tarkoituskin, että tavoitteellisempi toimintaa alkaa, kun akatemia perustetaan, niin eikös tuo mene silloin juuri suunnitellusti? Voisiko ajatella myös niin päin, että mikä kasiysissä on pielessä, jos pitää vaihtaa seuraa?

Missasit ehkä pointin. Jos siellä aloittaa 150 pelaajaa ikäluokassa ja muutama vuosi akatemian perustamisen jälken akatemiassa voi olla jopa nolla siellä aloittanutta, niin se ei ehkä mene miten pitäisi. Ja tähän siis se ihan originaali pointti oli vieläpä se, että tuo tekee haasteesta nousemisen hyvin vaikeaksi.

[ginikettu]

Missä ikäluokassa on yli 80% tuollaisia pelaajia HJK:ssa? Siis jos nyt puhutaan vaikka U12 tai vanhemmista pelaajista eikä juuri perustetuista taitokouluista.

Ja mikä on tämä joukkueellinen Suomen parhaita?

En nyt voi tätä tarkastaa, mutta P13 tai P14 oli missä on aika omavaraisia oltu. Ja kyllä nuokin joukkueet ovat vähintään hyvää valtakunnallista tasoa. Joissain ikäluokissa on enemmän omia ja joissain enemmän ulkoa tulleita, näissä vaihtuvuutta tuo kun joku haluaa tulla ja tuo mahdollisesti mukanaan taitavan kaverinsa.

Se, että onko tosiaan tuo tavoite edes, niin mielestäni akatemiapolun pitää olla auki kaikille, mutta haastepolun pitää pystyä tarjoamaan olosuhteet kehittyä vähintään yhtä hyvin mitä parhaimmissa kilpailijoissa. Haastepolulle valintakriteereinä enemmän se miten nähdään potentiaalia kehittyä kasvun myötä eli niitä myöhemmin pituuskasvun aloittavia, mutta kuitenkin motivoituneita ja taitavia.

[Kossi Agassa]

Niin, luulisi sitä vaikka Hongassa mietittävän aika kovasti että mikä meni pieleen jos akatemiassa on enemmän pelaajia Kasiysistä kuin Hongasta.

Missasit ehkä pointin. Jos siellä aloittaa 150 pelaajaa ikäluokassa ja muutama vuosi akatemian perustamisen jälken akatemiassa voi olla jopa nolla siellä aloittanutta, niin se ei ehkä mene miten pitäisi. Ja tähän siis se ihan originaali pointti oli vieläpä se, että tuo tekee haasteesta nousemisen hyvin vaikeaksi.

Jos Hongassa on oikeasti tuo tilanne, niin siinä pitäisi seuran junnuista vastaavien katsella aika pitkään ja hartaasti peiliin, että missä kohtaa me ryssitään tämä homma totaalisesti.

[kumikameli]

Ei suomessa ole mitään akatemia toimintaa se on vain naamioitu sen nimiseksi jotta voidaan rahastaa enemmän. Jos on niin kertokaa yksi nimi joka on tullut ulkomailta suomeen johonkin "akatemiaan" pelaamaan.

[Jortsukka]

Missasit ehkä pointin. Jos siellä aloittaa 150 pelaajaa ikäluokassa ja muutama vuosi akatemian perustamisen jälken akatemiassa voi olla jopa nolla siellä aloittanutta, niin se ei ehkä mene miten pitäisi. Ja tähän siis se ihan originaali pointti oli vieläpä se, että tuo tekee haasteesta nousemisen hyvin vaikeaksi.

Onko Hongassa 150 pelaajaa aloittavassa ikäluokassa? Kuulostaa kyllä tosi isolta määrältä, kun olen luullut että pl. HJK ja Ilves kaupunginosatoimintojensa kautta olisivat kaikki alle 100 pelaajan ikäluokkia edes myöhemmässä vaiheessa, saati kun nuo ikäluokat aloittaa. Hongalla pitäisi sitten olla jossain U10 vaiheessa 200+ pelaajaa ikäluokassa?

[erno]

No vaikka 2014 syntyneissä vetävät tällä kaudella piirisarjaa kahdeksalla poikien jengillä, joissa noiden alimpien ryhmien (Keltainen K, https://tulospalvelu.palloliitto.fi/team/35211251/info ja Vihreä K https://tulospalvelu.palloliitto.fi/team/35211257/info) on listattu 30 pelaajaa per jengi. Niin että pelaajat ovat ainakin selkeästi suurimmilta osin (90%+) eri pelaajia.

Akatemia 24 ja haaste 24 on jo päälle sadan. Tossa välissä vielä useampi jengi.

[Jortsukka]

No vaikka 2014 syntyneissä vetävät tällä kaudella piirisarjaa kahdeksalla poikien jengillä, joissa noiden alimpien ryhmien (Keltainen K, https://tulospalvelu.palloliitto.fi/team/35211251/info ja Vihreä K https://tulospalvelu.palloliitto.fi/team/35211257/info) on listattu 30 pelaajaa per jengi. Niin että pelaajat ovat ainakin selkeästi suurimmilta osin (90%+) eri pelaajia.

Akatemia 24 ja haaste 24 on jo päälle sadan. Tossa välissä vielä useampi jengi.

Okei, eli yli sadan U12 vaiheessa. Ei kuitenkaan siellä ~200. Lähinnä kysyin siksi että 150 aloitukseen kuulostaa tosi hurjalta, kun useissa isommissakin seuroissa puhutaan starteissa ~50 pelaajasta.