Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[erno]

Toi on aika jännä. Kohdattiin elokuussa Köpiksen kupeessa 2014 syntyneissä jengi nimeltä A47 (tai A27, saatto olla myös A57, mutta mitäs sit), joka oli ihan virallisesti useamman pikkuseuran yhteistyössä operoiva akatemia, tai tarkalleen ottaen talenttiakatemia. Se mitä seuran aktiivit kertoi oli se, että toi akatemia perustettiin ettei skidit lähtis niin aikaisin isompiin akatemioihin.

[Jortsukka]

Toi on aika jännä. Kohdattiin elokuussa Köpiksen kupeessa 2014 syntyneissä jengi nimeltä A47 (tai A27, saatto olla myös A57, mutta mitäs sit), joka oli ihan virallisesti useamman pikkuseuran yhteistyössä operoiva akatemia, tai tarkalleen ottaen talenttiakatemia. Se mitä seuran aktiivit kertoi oli se, että toi akatemia perustettiin ettei skidit lähtis niin aikaisin isompiin akatemioihin.

Niin siis virallisesti akatemiat saa aloittaa joukkuetoiminnan vasta U13, mutta käytännössä esim. Midtjyllandilla on oma ala-koulu nykyisin ja Köpis pyörittää akatemiatoimintaa niin että sillä on yhteistyöseuroja joiden kokoelmia sitten pelailee/harjoittelee erilaisilla kuvioilla. Kiertävät siis liiton sääntöjä niin hyvin kuin mahdollista. Mutta tämän takia listauksessa siis pelaajat ovat myöhemmin akatemioissa aloittavia, vaikka ovat käytännössä jo siinä ns. akatemiaputkessa, kun ovat noiden isojen akatemioiden(esim. Midtjylland tai FCK) satelliittiseuroissa ja taitoharjoittelussa jne. Midtjyllandilla ja Köpiksellä taitaa olla yhteensä joku 250 satelliittiseuraa.

Ihan sama trendihän Ruotsissa on, että parhaat juniorit tuottavat Brommapojkarna pyörittää ihan erilaista toimintaa kuin Ruotsin liiton linjaukset. Eli todella tiukat tasoryhmät, mutta myös toki ns. late bloomer jengi. Tähän päälle sitten kun aikanaan Ruotsissa kiellettiin pelit vanhempien sarjassa, niin Bromma jäi kokonaan liiton sarjoista pois ja pelasi sitten vaan harjoituspelejä niitä vuotta vanhempia vastaan.

Pohjoismaissa on siis liittojen tasolla hyvinkin paljon sellaista aivan erilaista toimintaa kuin mitä sitten johtavat seurat toteuttaa.

[Thalian]

Tämä on aika mielenkiintoinen, koska on noinkin korkea suhteessa u21. Ymmärrettävää, että nuorisomajusss.pelaa.enemmä näitä, mutta eron suuruus kertoo myös siitä, ettei ihan nuorina akatemiaan valikoidu lopulta kuin suhteellisen pieni osa ammattilaisista eli niihin liikaa panostaminen voi herkästi kostautua tai järkevää on myös nuorimmissa tarjota mahdollisimman suurelle joukolle laadukasta valmennusta.

Kyllä niitä ammattilaisia on majun ulkopuolellakin, eli ihan noin rankkaa yleistystä tuosta ei voi tehdä.

[Saapas12345]

Niin siis virallisesti akatemiat saa aloittaa joukkuetoiminnan vasta U13, mutta käytännössä esim. Midtjyllandilla on oma ala-koulu nykyisin ja Köpis pyörittää akatemiatoimintaa niin että sillä on yhteistyöseuroja joiden kokoelmia sitten pelailee/harjoittelee erilaisilla kuvioilla. Kiertävät siis liiton sääntöjä niin hyvin kuin mahdollista. Mutta tämän takia listauksessa siis pelaajat ovat myöhemmin akatemioissa aloittavia, vaikka ovat käytännössä jo siinä ns. akatemiaputkessa, kun ovat noiden isojen akatemioiden(esim. Midtjylland tai FCK) satelliittiseuroissa ja taitoharjoittelussa jne. Midtjyllandilla ja Köpiksellä taitaa olla yhteensä joku 250 satelliittiseuraa.

Ihan sama trendihän Ruotsissa on, että parhaat juniorit tuottavat Brommapojkarna pyörittää ihan erilaista toimintaa kuin Ruotsin liiton linjaukset. Eli todella tiukat tasoryhmät, mutta myös toki ns. late bloomer jengi. Tähän päälle sitten kun aikanaan Ruotsissa kiellettiin pelit vanhempien sarjassa, niin Bromma jäi kokonaan liiton sarjoista pois ja pelasi sitten vaan harjoituspelejä niitä vuotta vanhempia vastaan.

Pohjoismaissa on siis liittojen tasolla hyvinkin paljon sellaista aivan erilaista toimintaa kuin mitä sitten johtavat seurat toteuttaa.

Bromma mitää normaalista poikkeavaa tuota, niillä on äärettömän iso massa, samaan ne pääsee tai ei edes samaan jos suhteutetaan "tuottaminen" määrään mitä ne pyörittää läpi putken.

[Kaihlamo]

Bromma mitää normaalista poikkeavaa tuota, niillä on äärettömän iso massa, samaan ne pääsee tai ei edes samaan jos suhteutetaan "tuottaminen" määrään mitä ne pyörittää läpi putken.

Joo totta - saman verran pelaajia kuin HJK:lla tai Ilveksellä, mutta tuottamien pelaajien transfermarkt-arvo joku 200 miljoonaa enemmän mitä kaikkien suomalaisten pelaajien arvo yhteensä. 24 yli miljoonan arvoista kasvattia, joista valtaosa 2000-luvulla syntyneitä. Hävettää tälläinen alisuorittaminen - täytyypä Viktorille sanoa seuraavalla kertaa kun nähdään, että pitäiskö alkaa pikku hiljaa ryhdistäytyä

[erno]

Gyokeres, Bergvall, Kulusevski, Jesper Karlström, Hjalmar Ekdal, Nabil Bahoui, Felix Beijmo, Miiko Albornoz, Albin Ekdal, John Guidetti

Tossa on 10 ja voisin jatkaa vielä toisen kymmenen. Ja huomaa, että vaikka Bergvall ja Kulusevski esim on pelannut käytännössä koko junnu-uransa tuolla. Gyokeres sitten taas vaikka paljon lyhyempään, mutta tuli jossain U18 iässä sisään ja haki tuolla aikuisuransa alkutaipaleet.

[Saapas12345]

Gyokeres, Bergvall, Kulusevski, Jesper Karlström, Hjalmar Ekdal, Nabil Bahoui, Felix Beijmo, Miiko Albornoz, Albin Ekdal, John Guidetti

Tossa on 10 ja voisin jatkaa vielä toisen kymmenen. Ja huomaa, että vaikka Bergvall ja Kulusevski esim on pelannut käytännössä koko junnu-uransa tuolla. Gyokeres sitten taas vaikka paljon lyhyempään, mutta tuli jossain U18 iässä sisään ja haki tuolla aikuisuransa alkutaipaleet.

Luettele, tuossa oli valtaosa syntynyt aivan jollain muulla kuin 2000-luvulla.
Ja muutenkin tuolla on nimiä tyyliin gyökeres.

[mulpp]

Suomessa ei saisi ketään hukata, tosin Suomessa muutenkin pelaajat pääosin menevät kyllä huipulle ilman mitään järjestelmällistä toimintaa. Suomessa ei ole käytännössä yhtään seuraa mistä ns. säännöllisesti tulisi kv-tason pelaajia, niin että seura jotenkin merkittävästi tuon eteen tekisi. Takana on pelaajat, pelaajien perheet ja sitten jotkut hyvät valmentajat. Suomessa jalkapalloon riittävästi panostavia pelaajia on niin vähän, että kaikista pitäisi pitää huoli. Se ei kuitenkaan saa olla synonyymi sille että "myöhemminkin ehtii" vaan pitäisi oikeasti ymmärtää kuinka paljon työtä vaatii huipulle pääseminen.

Samalla hyvä tunnistaa että Suomesta ne parhaat juniorit ovat kyllä pääosin kaikki olleet jo lapsuusvaiheessa, hyvin nuorena, ihan niitä parhaita omissa ikäluokissaan. On toki yksittäisiä poikkeuksia, mutta Matias Siltaset, Otto Ruopit, Naatan Skytät, Juho Talvitiet ja kumppanit olivat kaikki jo 9-vuotiaana pelaajia jotka erottuivat muista. Eli turha myöskään odottaa että sinne huipulle tyhjästä tultaisiin, jos ei riittävästi ole tehty töitä.

En ole eri mieltä, mutta tietynlaista lahjakkuutta on myös syntyä tammikuussa ja kehittyä fyysisesti aikaisin, jolloin paikka parhaaseen valmennukseen ja kovimpiin peleihin aukeaa helpommin.

Esimerkiksi netistä löytyvien videoiden perusteella Ruoppi oli 8-9-vuotiaana aika järkälemäinen tankki, jolla pelikentällä haalandmainen fyysinen preesens. Jos pituutta olisi ollut 10-15cm vähemmän, olisiko tapahtunut samanlainen positiivinen kierre kehityksessä?

[Jortsukka]

Luettele, tuossa oli valtaosa syntynyt aivan jollain muulla kuin 2000-luvulla.
Ja muutenkin tuolla on nimiä tyyliin gyökeres.

Bromma on kasvattanut käytännössä 08(Arrhov), 07(Kusi-Asare), 06(Bergvall) kaikki suoraan akatemiassaan. Näitä nyt myyty 4+ miljoonalla viime vuosina isoihin seuroihin. Tämän lisäksi mm. Mellberg(06) pelaa RB Salzburgissa, jonka lisäksi sitten vanhempia pelaajia pelaa ympäri Euroopan esim. Inoussa Swanseassa. Tästä katselemaan listaa ja vertailemaan johonkin suomalaisiin: https://www.transfermarkt.com/if-brommapojkarna/jugendarbeit/verein/1092#google_vignette

Vertailuna vaikka HJK: https://www.transfermarkt.com/hjk-helsinki/jugendarbeit/verein/1008

Kannattaa nyt oikeasti jotain järkeä olla näissä trollauksissa.

[Jortsukka]

En ole eri mieltä, mutta tietynlaista lahjakkuutta on myös syntyä tammikuussa ja kehittyä fyysisesti aikaisin, jolloin paikka parhaaseen valmennukseen ja kovimpiin peleihin aukeaa helpommin.

Esimerkiksi netistä löytyvien videoiden perusteella Ruoppi oli 8-9-vuotiaana aika järkälemäinen tankki, jolla pelikentällä haalandmainen fyysinen preesens. Jos pituutta olisi ollut 10-15cm vähemmän, olisiko tapahtunut samanlainen positiivinen kierre kehityksessä?

Jos katsot millä aloitan tekstini "Suomessa ei saisi ketään hukata" koskee siis kaikkia pelaajia. Meillä on todella vähän lahjakkaita(tällä tarkoitan pelaajia jotka haluavat harjoitella) pelaajia, joten ketään ei pidä hukata.

[Kaihlamo]

Kun itse ei osata kuitenkaan käyttää lähteitä niin tossa lista kaikista Bromman kasvattamista miljoonan tai yli tällä hetkellä Transfermarkt-arvoltaan olevista pelaajista. Nimi, syntymävuosi, vuosi milloin aloittanut Brommassa

Gyökeres -98, 2014
Kulusevski -00, 2006
L. Bergvall -06, 2013
Svensson -02, 2014
Starfelt -95, 2003
Inoussa -02, 2016
Arrhov -08, 2019
Ekdal -98, aloittanut pelaamisen Brommassa
Karlström -95, 2004
Kusi-Asare -07, 2012
Augustinsson -94, 1999
Hammar -01, 2005
Beijmo -98, 2005
Rouhi -04, ?
Mellberg -06, 2015
Bishesari -05, ?
Šabović -98, 2003
Abraham -02, 2009
Vecchia -95, 2002
Asoro -99, 2011
Ceesay -01, 2007
Faraj -02, 2016
Sidklev -05, 2018
Odefalk -04, 2014

Ihan ihme vänkäämistä taas.

[Jortsukka]

Ihan ihme vänkäämistä taas.

Ottaen huomioon nimimerkin historian(juuri aloittanut ja postannut vain tänne oikeastaan), niin eiköhän kaikille selvää että kyseessä trolli. En tiedä toki mikä tavoitteena, mutta minkä trolleista koskaan tietää.

[koera]

Saapas oli vanha tuttu ja lähti pois pilaamasta keskustelua.

[mieskone]

Mitenkäs muuten akatemiat rahoittaa toimintansa? Jotain sponsoreita vai joku rikas häiskä/Täti.












+

[Schneider]

Onhan Suomessa kautta aikain ollut seuroja, joihin on paikkakunnan parhaat nuoret kerätty, vaikkapa henkilökohtaisesti valmentajan soittaessa houkutuspuhelun pelaajalle. Joten parhaat ovat Suomessa aina pelanneet keskenään ja treenanneet parhaassa valmennuksessa ja parhaassa ympäristössä mitä meiltä löytyy, mutta ei vain meinaa tulla tulosta. Haluaako joku niitä sitten kutsua Akatemiaksi on aika yhdentekevää, mutta aivan vastaavaa touhua kuin ulkomaiden akatemioissa on toteutettu jo vuosikymmeniä, jopa silloin kun "kaikki pelaa" oli "pahimmillaan". Tietenkään rahaa ei silloin ollut nykyisiä määriä, mutta jotenkin muistelen, että ei niitä kulujakaan ollut yhtä paljon kuin nykyään.

Eikä eräästä rahakkaasta HJK junnu ikäluokastakaan sitten tullut, vaikka kaikki parhaat haalittu koko PKS alueelta ja rahaa oli reissata ulkomailla vaikka kuinka paljon, kun varakkaat vanhemmat avustivat muidenkin kuluissa.

Minusta on ihan OK, että porukat tekee sitä mihin itse uskovat, mutta kun Jalkapallon Juniorivalmentajat Ry päättää toimintansa, niin eikö se kerron myös siitä, että ovat menettäneet uskon omaan tekemiseen tai sen vaikutusmahdollisuuksiin. Minusta olisi hyvä jatkaa toimintaa, mutta "uskovaiset" ovat menettäneen kipinänsä, kun Erkkokin alkaa puhumaan Futsalin puolesta, josta kirjoittikin erinomaisen artikkelin.

Futsal toki olisi loistava keino kehittää taitoja, intensiteettiä, haastoja, miespuolustusta, höynäytystä, pelikäsitystä sekä maalinedustapeliä yms yms. Mutta eihän meillä taida olla mitään polkua miten futsal pelaaja siirtyisi 12-14 vuotiaana futikseen, kun kaikki jengit on jo täynnä kovan tason päinpuskijajuoksijoita.

[Kossi Agassa]

Minusta olisi hyvä jatkaa toimintaa, mutta "uskovaiset" ovat menettäneen kipinänsä, kun Erkkokin alkaa puhumaan Futsalin puolesta, josta kirjoittikin erinomaisen artikkelin

Futsal toki olisi loistava keino kehittää taitoja, intensiteettiä, haastoja, miespuolustusta, höynäytystä, pelikäsitystä sekä maalinedustapeliä yms yms. Mutta eihän meillä taida olla mitään polkua miten futsal pelaaja siirtyisi 12-14 vuotiaana futikseen, kun kaikki jengit on jo täynnä kovan tason päinpuskijajuoksijoita.

Ollaan vissiin luettu eri artikkeli Erkolta? Eihän Erkko jutussaan ehdottanut, että pelaajien pitäisi siirtyä futsaliin, vaan että sitä otettaisiin mukaan futisharjoitteluun.

Täällä pohjoisessa tuo on toki ollut jo pitkään arkipäivää, kun halleja ei ole riittävästi ja ulkona treenaaminen ei ole mahdollista, joten futsalia on väkisellä se 1-2 kertaa viikossa.

[Nigel Kugelschfeir]

Etelässä taas on haasteena se ettei porukkaa mahdu koulun saleihin ja sitten oikeat futsalkentät maksaa.

[ginikettu]

Etelässä taas on haasteena se ettei porukkaa mahdu koulun saleihin ja sitten oikeat futsalkentät maksaa.

Ongelmana on vähän, että aikaikkuna vakiovuoroille on aika pieni eli 16-20 arkena ja kaikki halukkaat ei mitenkään voisi saada vakiovuoroja kunnon saleista ja kouluissa salit ovat usein ihan liian pieniä. Toki kustannukset voi olla myös tekijänä, joka ajaa koulujen saleihin, mutta kun kaikenmaailman salibandyt ja korikset kilpailee samoista tiloista niin junnuille sopiville vuoroille on tunkua.

[rivers]

Ongelmana on vähän, että aikaikkuna vakiovuoroille on aika pieni eli 16-20 arkena ja kaikki halukkaat ei mitenkään voisi saada vakiovuoroja kunnon saleista ja kouluissa salit ovat usein ihan liian pieniä. Toki kustannukset voi olla myös tekijänä, joka ajaa koulujen saleihin, mutta kun kaikenmaailman salibandyt ja korikset kilpailee samoista tiloista niin junnuille sopiville vuoroille on tunkua.

Näissä on aina tuo sama juttu että keksitään hei futsal olisi tosi hyvä miksi siihen ei panosteta. Ja sitten eletään jossain ihme utopiassa jossa ei ymmärretä että ei niitä saleja vain ole riittävästi että saisi salivuoroja kunnolla. Toki meillä täällä tuppukylässä vähän paremmin, mutta meilläkin on 3x viikkoon vuorot jotka ovat liian lyhyitä. Juoksusuoran kera saa hieman pidennettyä niin tilanne ei ole toivoton. Naapuripitäjässä futisseura ei ole tainnut saada yhtään futsalvuoroa kaupungilta.

[Nipale]

Näissä on aina tuo sama juttu että keksitään hei futsal olisi tosi hyvä miksi siihen ei panosteta. Ja sitten eletään jossain ihme utopiassa jossa ei ymmärretä että ei niitä saleja vain ole riittävästi että saisi salivuoroja kunnolla. Toki meillä täällä tuppukylässä vähän paremmin, mutta meilläkin on 3x viikkoon vuorot jotka ovat liian lyhyitä. Juoksusuoran kera saa hieman pidennettyä niin tilanne ei ole toivoton. Naapuripitäjässä futisseura ei ole tainnut saada yhtään futsalvuoroa kaupungilta.

... Jep.. PK Seudulla vahvaa ei oota. Ja nykyään ylioppilaskirjoituksetkin varaa melkeen kuukauden keskellä talvee

[suomiveto]

Etelässä taas on haasteena se ettei porukkaa mahdu koulun saleihin ja sitten oikeat futsalkentät maksaa.

Täällä ainakin harjoitellaan koulun saleissa ja pelit sitten isommalla kentällä.

Toki ei ratkaise ongelmaa jos koko joukkue ei mahdu saliin. Sitten pitäisi olla kaiketi useampi treenivuoro johon pelaajat jaetaan.

[Gambinamiäs]

Täällä ainakin harjoitellaan koulun saleissa ja pelit sitten isommalla kentällä.

Toki ei ratkaise ongelmaa jos koko joukkue ei mahdu saliin. Sitten pitäisi olla kaiketi useampi treenivuoro johon pelaajat jaetaan.

PK-seudulla ei ainakaan kovin helpolla mitään salivuoroja. Esim vähän vajaa 500hlön seura saanut 1-2 tunnin vuoroa lähikoulun saleista, nämä annettu sitten pienimmille ikäluokille. Tänä vuonna taitaa olla 1 vuoro viikossa ja sillä harjoittelee sitten 2020 syntyneet. Joillekin 10v ikäisille koulun sali on jo aika pieni jos meinaa pallollista treeniä vetää, toki jotain lihaskuntoa ja liikkuvuutta voisi sitten treenata ilman palloja.

[Schneider]

PK-seudulla ei ainakaan kovin helpolla mitään salivuoroja. Esim vähän vajaa 500hlön seura saanut 1-2 tunnin vuoroa lähikoulun saleista, nämä annettu sitten pienimmille ikäluokille. Tänä vuonna taitaa olla 1 vuoro viikossa ja sillä harjoittelee sitten 2020 syntyneet. Joillekin 10v ikäisille koulun sali on jo aika pieni jos meinaa pallollista treeniä vetää, toki jotain lihaskuntoa ja liikkuvuutta voisi sitten treenata ilman palloja.

Asiasta mitään tietämättä, niin luulisin koulun salien menevän hyvin pitkälti vuodesta toiseen samoille seuroille, jotka niitä aktiivisesti käyttävät. Eli jos haluaa alkaa pelata futsalia, niin silloin on aika turha odottaa heti ekalla kyselyllä kymmentä vuoroa, vaan vuosi kerrallaan edeten niin, että jos salit aktiivisessa käytössä niin salivuorojen määrät lisääntyy.

Kyllä pienemmässäkin salissa saa ihan hyvän pallollisen treenin aika isollekin porukalle, mutta haaste ehkä tuleekin pelaamisen kanssa, mutta helposti unohtuu, että usealle nuorelle pelaajalle tekisi ihan hyvää välillä katsella muidenkin tekemistä ja menoa, joka futsalissa on helppoa, kun ollaan niin lähellä.

[ginikettu]

Helsingissä salit ja kentät jaetaan ihan käsittääkseni lapsiluvun/lisenssimäärien perusteella hyvinkin tasapuolisesti. Eipä niistä oikein ole valittamista. Olosuhteita hyviin aikoihin ei vaan riitä kaikille niin paljon mitä haluaisi.

[Schneider]

Helsingissä salit ja kentät jaetaan ihan käsittääkseni lapsiluvun/lisenssimäärien perusteella hyvinkin tasapuolisesti. Eipä niistä oikein ole valittamista. Olosuhteita hyviin aikoihin ei vaan riitä kaikille niin paljon mitä haluaisi.

Kriteereitä on varmasti monenlaisia, mutta meillä ainakin seurattiin käyttöasteita ja kuinka monta henkilöä oli vuorolla todellisesti toiminnassa, jolla oli käsittääkseni enemmän vaikutusta kuin jollain teoreettisilla seuran pelaajamäärillä. Eli kuka oikeasti käyttää salia ja paljonko pelaajia on mukana. Eli joka vuorolle täytettiin listaan pelaajamäärä ja kuitattiin se virallisesti siihen paperiseen paperitaulukkoon.