• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

Aloittaja drone, 06.09.2010 klo 10:48:46

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Varhaisen erikoistumisen, monilaijisuuden ja treenimäärien ikiliikkujat pois tästä otsikosta

Vahva sama
12 (44.4%)
Varovainen sama
4 (14.8%)
Gunnerin kelekka
3 (11.1%)
Varovainen eri
5 (18.5%)
Vahva eri
3 (11.1%)

Äänestäjiä yhteensä: 27

Äänestys päättynyt: 03.02.2026 klo 23:42:55

Siperia

Lainaus käyttäjältä: Nipale - 27.01.2026 klo 14:10:18
Määrä vs Laatuasian näen ehkä toisnpäin. Jos teet jo lähtökohtaisesti treenit heikosti niin heikon harjoittelun lisääminen ei paranna yleensä tilannetta mllään tavalla. Vääriä liikeratoja ja malleja tulee vain tehtyä enemmän ja niistä eroon pääseminen alkaa menemään kokoajan vaikeammaksi

Osittain varmasti totta, mutta harjoittelun määristä puhuttaessa on myös taitojen opettelin lisäksi kyse siitä, että kehoa valmistettaisiin kestämään kovempitehoista harjoittelua ja tämä sitten taas vaatii paljon kevyempää liinuntaa ja kehon liikuttelua.

Ja sitten toinen asia on tuo väärät liikeradat ja mallit ja deliberate practice ja ekologinen dynamiikka ja ja ja ja....

Siperia

Lainaus käyttäjältä: John Rambo - 27.01.2026 klo 14:16:01
Kirjoitat, muttet lue. Olihan siinä ihan yksi viesti välissä viestini ja tämän osalta:



My bad, anteeksi, että haukuin väärää puuta.

Manselainen

Lainaus käyttäjältä: John Rambo - 27.01.2026 klo 14:16:01
Kirjoitat, muttet lue. Olihan siinä ihan yksi viesti välissä viestini ja tämän osalta:
Niin, mähän en ehdottanut 10 000€ vuodessa keskiverto isävalmentajalle. Kirjoitin toimivani tällä hetkellä siinä roolissa, mutta ilman omia lapsia voisin tuolla korvauksella tehdä tätä duunia (3-4 tapahtumaa/vko) jollekin toiselle joukkueelle. Ja tuossa siis taustana se, että jo ennen omia lapsia ehdin sekä kouluttautumaan valmentajana varsin pitkälle, että toimimaan OTO:na ja päätoimisenakin valmentajana lasten parissa.

Nythän isävalmentajat kulkee omien lastensa mukana kokoajan oppien ja kehittyen valmentajina, mutta kun lapset käyvät junioriputken läpi nämä kokeneet ja osaavat valmentajat häipyvät kuvioista ja pyörä jatkaa pyörimistään. Tuolle porukalle ei keskimäärin tarvitsisi maksaa joukkueen valmentamisesta OTO:na niin paljoa kuin päätoimiselle. Laatu ei varmaan ole ihan yhtä hyvä kuin päätoimisella ammattilaisella, mutta usein aika paljon parempi kuin pystymetsästä mukaan revityllä uudella isävalkulla.

Hegetsu

En tiedä miten muualla näkyy rahan vaikutus, mutta oma kokemus on että se ohjaa paljon tekemistä ja uskaltaisin väittää että "kilpa/akatemiatoiminnassa" vanhempien tulotaso on korkeampi kuin niiden jotka ovat harrasteryhmissä eli ei pelkästään vanhempien kiinnostus lajiin tai yleensäkin urheiluun ole se ratkaiseva tekijä. Jos pelaamisen kuukausimaksu alkaa luokkaa 200€/kk (vaikka P13 vaiheessa) ja siihen vielä turnaukset yms. päälle niin tekeminen on sen verran arvokasta että tämä jo karsii osallistujia koska seuran tai vaikka sosiaalitoimen, Hopen tms. antama tuki ei pitkälle riitä tuossa verrattuna harrasteryhmän 70€/kk maksuun.

Kuten viisaammat tässä jo todennut niin ilman työntekoa ei pääse mihinkään fudiksessa mutta ongelma minusta on se, että tunnistetaanko me ne joiden a) kannattaa tehdä paljon duunia fudiksen eteen, b) osataanko pitää tällaiset pelaajat mukana toiminnassa myös silloin kun heillä oma motivaatio ei oikein riitä tai tulokset eivät toivotunlaisia (itse luulen, että ehdottomalla ja ei-vaihtoehtoja tarjoavalla toiminnalla on karkoitettu ihan ok pelaajia liian aikaisin lajista) ja c) osataanko pitää sellaisia "kehityskeskusteluja" pelaajien kanssa missä riittävästi realismia mukana jotta pelaajan omat kuvitelmat eivät karkaa sellaisiksi joiden tavoitteleminen ei kestä minkäänlaista pettymystä.



erno

Lähtökohtaisestihan kaikkien kannattaa tehdä töitä asian eteen, mikäli haluaa kehittyä. Eli kysymyksenä tuo on vähän samanlainen kuin kysyisi että kannattaako kaikkien tehdä kotiläksyjä kun 75% porukasta ei kuitenkaan pääse yliopistolle. Mutta tossa tullaan sitten taas siihen seuran vastuuseen ja totean että suomalaiselsta jalkapallosta puuttuu lähes kokonaan määrätietoinen "kotiläksyjen" tekeminen, vaikka lähtökohtaisesti tuo on vähän kaikenlaisissa harrastuksissa normaalia, koska kaikenlaisissa harrastuksissa kehittyminen tapahtuu muualla kuin siellä ohjatussa sessiossa.

Kun Jortsupuudeli tuossa edellisellä sivulla kirjoitti Tanskasta, niin mä (me) käytiin kesällä tuolla turnajaisissa joissa oli about 250 paikallista joukkuetta, lähinnä siltä saarelta missä Kööpenhamina on mutta muutama myös kauempaa. Pääsin tuolla kentänlaidalla (keskustassa baarissa kaljassa oikeasti, mutta ei kerrota lapsille) vaihtamaan ajatuksia A27 Talent Akademi -nimellä kulkevan poppoon coachien ja toiminnanjohtajan kanssa. He kuvailit tuon tanskalaisen toiminnan ja myös oman organisaationsa samalla tavalla. Eli tuo on neljän eri seuran yhteinen "talenttiakatemia" johon otetaan suunnilleen 12 peluria per ikäluokka, joille sitten hoidetaan huippulaadukas valmentaja. Jos en väärin muista niin sanoi, että 13 vuotiassa on 9 valmennusresurssia tarjolla sisältäen pelipaikkakohtaista valmennusta, fyysistä valmennusta, mentaalivalmennusta, ravintovalmennusta ym. Organisaation tavoite on pitää lahjakkaat junnut omalla alueella mahdollisimman pitkään ettei ne karkaisi Bröndbyhyn, FCN:n, Köpikseen tai vastaavaan ennen 15v syntymäpäivää.

Isoin ero minkä ton turnauksen aikana tanskan ja suomen välillä tein oli kuitenkin kulttuurillinen. Tuolla oli seurasta riippumatta saatu peliporukoille opetettua toimintakulttuurin kautta tavat kehittää itseään ja kavereita tyhjinä hetkinä ja sellaisetkin joukkueet jotka on tässä keskustelussa määritetty toivottomiksi pystyivät kuitenkin niitä tekemään. Näin siis vaikka paskasti pärjäävän U9 harrastejoukkueen pitävän palloa ilmassa (niin rinki kuin seinää vasten) turnauksen aikana useamman tunnin, vaikka siitä hommasta ei siis tietenkään kaikkien osalta tullut mitään (eli pallo ei pysynyt ilmassa). Mutta jos noita asioita väännetään muutoinkin vastaavanlaisella pieteetillä kuin tuon turnauksen aikana (miksi se turnaus olisi poikkeus?) niin sellasissa olennaisissa aihioissa kuten haltuunotossa/ykköstatsissa, pehmeässä kosketuksessa jalan eri osilla ym. mennään hurjaa vauhtia eteenpäin. Paikalla olleet suomijengit (joista osa liigatasoa) käytti saman ajan pilluhommiin ja tinderiin. Noilla ei ilmeisesti ollu puhelimet sallittuja turnausolosuhteissa lainkaan (tiedän että suomessa on seuroja joilla sama linjaus), mutta tuolla en muista nähneeni oikeastaan yhtään tanskalaista pelihommissa ollutta lasta kännykällä. Joko pelattiin, syötiin, juotiin tai treenattiin pallotaitoja.

SuomenLamine

Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 27.01.2026 klo 12:50:38
Tunti määrästä palaan vielä. Yli 20h/viikko kun olisi päästävä, niin joukkueharjoittelulla sinne ei päästä. Eri maissa kokonaisuus on ratkaistu eri tavoin. Esim. täällä usein käytetyt Englanti tai Espanja toimii hyvin eri tavalla kuin vaikka Tanska. Englannissa ja Espanjassa on joukkueharjoittelua useissa jopa akatemiaseuroissa vaikka U10 vaiheessa vain 3krt/viikko. Kuitenkin näissä kokonaisuus on täysin akatemioiden ohjaama. Tämä tarkoittaa sitä että joukkueharjoittelun ulkopuolella esim. Englannin akatemioissa voi olla ns. organisoitua pelaamissa akatemian tiloissa, mutta se on ns. "pihapelaamista". Samoin Englannissa on yksilöharjoittelu todella vahvasti sellaista että joko akatemian tai yksityisten yritysten kautta tuota tulee paljon pelaajille. Täten jos joukkuetoiminta on tuossa vaiheessa ~8h(eli harjoitukset + peli), yksityisvalmennusta voi olla useampi tunti ja sitten sitä akatemiassa pelaamista tai omalla ajalla harjoittelua on se 10+h sekä sitten päälle liikuntaa päästään sinne 20+h.

Tanskassa taas ainakin niissä akatemioissa mistä kuullut asioita on osassa ratkaistu homma niin että U10 vaiheessa joukkueharjoittelua on 4-6h paikallisessa satelliittiseurassa, tähän päälle akatemian järjestämä harjoittelu parhaille akatemiapelaajille on 2-4h, jonka päälle lahjakkaimmat(kyllä siellä pelaajia jo tuossa vaiheessa arvioidaan) pääsevät näiden akatemioiden ns. pääalueella kouluun missä on muuta liikuntaa ja ihan kouluaineena jalkapalloa useamman kerran viikossa. Tätä kautta sitten kerätään tuo isommin ns. ohjatun harjoittelun, mutta erilaisten palojen kautta sinne 20+h.

Nyt sitten jos mietitään Suomen tilannetta, niin se että on nostettu joukkueharjoittelua on ymmärrettävää, mutta ei välttämättä ratkaisu. Ei myöskään automaattisesti ole ratkaisu vähentää sillä ajatuksella että "Kyllä ne käy enemmän sitten omalla ajalla potkimassa". Harva käy. Pitäisi luoda aina sitten malli missä se toteutuu oikeasti, edes osalla. Ja miettiä miten se organisoidaan(eli ne puitteet ohjaavat) että se on hyödyllistä omatoimista eikä vain kentällä istumista.

Otan esimerkin nuorisomaajoukkueesta. Kyseessä nuorimmat ikäluokat. Näin tilaston pelaajien harjoittelusta jossa oli ns. viikkotasoinen kokonaisliikuntamäärä ja siinä myös futis mukana omatoimisena ja joukkueena. Useamman ikäluokan osalta nähnyt näitä ja niissä kaikissa yhteinen tekijä oli se että vain muutama maajoukkuepelaaja saavutti edes 20h. 24h vielä vähemmän ja yli sen sitten oli vain muutama ikäluokan pelaaja. Tässä vaiheessa eroja oli kuitenkin seuroittain paljonkin. Osalla oli 5 joukkueharjoitusta ja osalla 4, se ei vaikuttanut isosti tunti määriin suuntaan taikka toiseen.

Olen myös erään seuran esityksen nähnyt missä käytiin dataa noin 10 ikäluokan osalta ja oli vertailtu ihan näin Suomen tasolta tuntimääriä ja mihin pelaajat päätyivät. Tässäkin tilastossa oli selkeä korrelaatio n.11v jo harjoittelussa. Pelaajat jotka olivat alle 18h/viikko kokonaisharjoittelussa eivät päässeet ns. mihinkään tasolle. Pelaajat joilla oli 18-20 pelasivat lopulta kakkosen/ykkösen tasolla(siis osa, ei tietenkään kaikki), jotka olivat 20+ niin heistä osa olivat sitten tasoa ykkösliiga/VL eli ns. ammattilaisia. Ja kv-kentät saavuttaneet pelaajat olivat sitten 24+h.

Nyt ei pidä ajatella että kaikista tulee siltikään tuon tason pelaajia, mutta pitää ymmärtää että kaikki nämä "Diego Costa aloitti futiksen 14-vuotiaana seurassa" tai "Jamie Vardy pelasi vielä 23vuotiaana 7 tasolla" vain alleviivaavat sitä että heilläkin taustalla oli valtava määrä futista, Vardyllä vielä akatemia futista. Eri maissa ja erilaisissa ympäristöissä tuo jalkapallon määrä vaan tehdään eri tavalla. Kaiken taustalla on kuitenkin lapsen/nuoren oma intohimo ja halu harjoitella/pelata jalkapalloa, riittävästi. Suomessa tähän tasoon ei päästä. Ja haihattelu "kyllä ehtii myöhemmin" on juuri sitä, haihattelua. Huippufutiksen kannalta siis tämä keskustelu on täysin turhaa, koska ei meidän ns. kilparyhmissäkään juuri pelaajat saavuta tuota määrää, vielä vähemmän sitten keskimäärin niissä alemmissa.

Onko nuo tunti määrät pallon kanssa olemista vai mitä tahansa liikuntaa?

kilon_paino

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 27.01.2026 klo 12:45:12
En tiedä, mitä valmentajille keskimäärin maksetaan, mutta tässä on Urheilujärjestöjen TESsin palkkaluokat:
Vaativuustaso A 1700,14 €
Vaativuustaso B 1904,57 / 2143,27 €
Vaativuustaso C 2435,22 €

Jos mennään edes sinne päin näillä, niin tuollainen 2500e kk-palkka on aikalailla utopiaa monille.

Seurat tai niiden valmentajat eivät ole minkään TESin piirissä. Ja noilla taulukon alapään palkoilla ei kukaan Uudellamaalla tule toimeen, joten en usko voi noin matalaa palkkaa maksaa. Eikä noilla elätetä perhettä tmv. Siksi mun perstuntuma on, että osaava valkku on oikeasti kallis seuralle, ainakin etelässä.

2200€ / kk on varmaan etelässä minimi kokemattomalle, mutta koulutetulle valkulle ja siitä sitten ylöspäin kohti valmennuspäälliköiden korkeampia palkkoja.

Näistähän ei ole kunnon tilastoja missään, mutta huono palkkaus ei ainakaan ole vetovoimatekijä jolla saataisiin osaavia valkkuja seuroihin. Laatu maksaa.

erno

Lainaus käyttäjältä: SuomenLamine - 27.01.2026 klo 20:53:41
Onko nuo tunti määrät pallon kanssa olemista vai mitä tahansa liikuntaa?

Jalkapalloa. Tuohon päälle pitäisi olla se noin 10h viikkoon muuta liikuntaa.

Jortsukka

Lainaus käyttäjältä: SuomenLamine - 27.01.2026 klo 20:53:41
Onko nuo tunti määrät pallon kanssa olemista vai mitä tahansa liikuntaa?

Jos puhutaan siis siitä ketkä pääsivät huipulle niin 24h/viikko liikuntaa mistä 2/3 on jalkapalloa on ns. minimitasoa eli tuo on matalimmallaan millä tavoitettu taso. Esim. tällä hetkellä ammattilaisena ulkomailla pelaavista tiedän useamman, niin heidän tuntimäärät olivat ~20h jalkapalloa(U10 vaiheessa n.8h joukkueen kanssa ja sitten n.12h omatoimista) ja sitten päälle muu liikunta. Sama myös muilla jotka ovat ns. nuorena breikanneet vaikka VL.

koera

Jotenkin surullista että tätä samaa keskustelua käydään vuosikymmenestä toiseen. Tarkoitan monilaijisuuden, varhaisen erikoistumisen ja treenimäärien ympärillä pyörivää ikiliikkujaa.

Kun tästä on aivan riittävästi tutkimusta sekä kaikkien merkittävien jalkapallomaiden käytännöt olemassa, ehdotan että perustan uuden otsikon kyseiselle ikiliikkujalle, ja jatkamme tässä otsikossa keskustelua sellaiselta pohjalta jossa nämä tutkituun tietoon pohjautuvat perusasiat ovat yleisesti hyväksyttyjä. Toisin sanoen ikiliikkujat lentävät kysymättä roskiin.

Avaan aiheesta äänestyksen.

Manfred Fandango

Lainaus käyttäjältä: koera - 27.01.2026 klo 23:39:54
Jotenkin surullista että tätä samaa keskustelua käydään vuosikymmenestä toiseen. Tarkoitan monilaijisuuden, varhaisen erikoistumisen ja treenimäärien ympärillä pyörivää ikiliikkujaa.

Kun tästä on aivan riittävästi tutkimusta sekä kaikkien merkittävien jalkapallomaiden käytännöt olemassa, ehdotan että perustan uuden otsikon kyseiselle ikiliikkujalle, ja jatkamme tässä otsikossa keskustelua sellaiselta pohjalta jossa nämä tutkituun tietoon pohjautuvat perusasiat ovat yleisesti hyväksyttyjä. Toisin sanoen ikiliikkujat lentävät kysymättä roskiin.

Avaan aiheesta äänestyksen.

Näitä otsikoita olisi pitänyt avata jo monelle muullekin asialle. Aivan järjetöntä, että tästä alueesta on tehty tällainen yhden otsikon megajankkaus.

SuomenLamine

Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 27.01.2026 klo 23:25:28
Jos puhutaan siis siitä ketkä pääsivät huipulle niin 24h/viikko liikuntaa mistä 2/3 on jalkapalloa on ns. minimitasoa eli tuo on matalimmallaan millä tavoitettu taso. Esim. tällä hetkellä ammattilaisena ulkomailla pelaavista tiedän useamman, niin heidän tuntimäärät olivat ~20h jalkapalloa(U10 vaiheessa n.8h joukkueen kanssa ja sitten n.12h omatoimista) ja sitten päälle muu liikunta. Sama myös muilla jotka ovat ns. nuorena breikanneet vaikka VL.


Määrät todella isoja. En epäile näitä mutta kiinnostaa tietää missä u10 seurassa on noin monta treeniä viikossa että saadaan 8h joukkue harjoitusta täyteen?

Manselainen

Lainaus käyttäjältä: SuomenLamine - 28.01.2026 klo 07:05:49

Määrät todella isoja. En epäile näitä mutta kiinnostaa tietää missä u10 seurassa on noin monta treeniä viikossa että saadaan 8h joukkue harjoitusta täyteen?
Sehän tässä onkin, ei tarpeeksi monessa.

Toki tuo sisältää myös pelit ja voi rakentua aika monella tapaa, esimerkiksi 3x2h harjoitukset + pelitapahtuma, 3x1,5h harjoitukset + 1,5h lisäharjoittelu + pelitapahtuma jne.

Meillä on tarjolla tuon verran ohjattua toimintaa ja 3-4 aktiivisinta tyttöä sen verran viikottain tekeekin. Pallon kanssa tuskin ovat omatoimisesti tarpeeksi, mutta muutoin myös kokonaisliikuntatunnit menee näillä vähintään 20+ jollei 30+ lukemiin.

Siperia

Lainaus käyttäjältä: koera - 27.01.2026 klo 23:39:54
Jotenkin surullista että tätä samaa keskustelua käydään vuosikymmenestä toiseen. Tarkoitan monilaijisuuden, varhaisen erikoistumisen ja treenimäärien ympärillä pyörivää ikiliikkujaa.

Kun tästä on aivan riittävästi tutkimusta sekä kaikkien merkittävien jalkapallomaiden käytännöt olemassa, ehdotan että perustan uuden otsikon kyseiselle ikiliikkujalle, ja jatkamme tässä otsikossa keskustelua sellaiselta pohjalta jossa nämä tutkituun tietoon pohjautuvat perusasiat ovat yleisesti hyväksyttyjä. Toisin sanoen ikiliikkujat lentävät kysymättä roskiin.

Avaan aiheesta äänestyksen.
Mikäs täällä soti tutkittua tietoa vastaan? Tutkittua tietoa taitaa olla, että pallon kanssa pitää olla erittäin paljon tekemisissä ja pitää liikkua erittäin paljon?
Ja tämä keskustelun ydin on pitkälti se, että millainen ympäristö lisää sitä pallon kanssa käytettyä aikaa/yleistä liikkumisen määeää? Toki tälle varmasti ja monelle muulle aiheelle olisi hyvä avata oma keskustelu.

Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 27.01.2026 klo 23:25:28
Jos puhutaan siis siitä ketkä pääsivät huipulle niin 24h/viikko liikuntaa mistä 2/3 on jalkapalloa on ns. minimitasoa eli tuo on matalimmallaan millä tavoitettu taso. Esim. tällä hetkellä ammattilaisena ulkomailla pelaavista tiedän useamman, niin heidän tuntimäärät olivat ~20h jalkapalloa(U10 vaiheessa n.8h joukkueen kanssa ja sitten n.12h omatoimista) ja sitten päälle muu liikunta. Sama myös muilla jotka ovat ns. nuorena breikanneet vaikka VL.
Kuinka iso otanta ja mille tasolle pääsivät?

Jortsukka

#9939
Lainaus käyttäjältä: SuomenLamine - 28.01.2026 klo 07:05:49

Määrät todella isoja. En epäile näitä mutta kiinnostaa tietää missä u10 seurassa on noin monta treeniä viikossa että saadaan 8h joukkue harjoitusta täyteen?

Ohjattua toimintaa tarkoittaa tosiaan sitä että mukana on myös ohjatut pelitapahtumat. Eli tässä tapauksessa harjoituksia on 3-4(yksi oheinen), 4-5 kesällä(sisältäen 1-2 aamuharjoitusta) ja yksi pelitapahtuma. Tuosta vuositason keskiarvo on n.8h/viikko. Tämä tulee täyteen useammassa seurassa Suomessa.

KäPalla nuo määrät taitaa olla selvästi isommat vielä kuin muilla, mutta esimerkkinä vaikka U9 ryhmän kalenteri: https://kapylanpallo.fi/joukkueet/2017united/harjoituskalenteri

Lainaus käyttäjältä: Siperia - 28.01.2026 klo 08:26:26Kuinka iso otanta ja mille tasolle pääsivät?

Ammattilaisena pääsarjatasolla hyvässä eurooppalaisessa liigassa. Oma otanta on useamman ikäluokan otanta useammasta seurasta mistä katson asioita. Pelaajat jotka tiedän harjoitusmäärien suhteen tarkasti sitten vähän pienempi otanta toki kuin vaikka noissa Forsmanin linkatuissa tutkimuksissa, mutta seuratasolla Suomessakin noita seurat tehneet useista ikäluokista vaikka 10+ ikäluokan otantoina. Eli nähty niiden kaikkien ikäluokkien pelaajien harjoituspäiväkirjat tietyiltä vuosilta ja sitten katsottu mihin saakka pelaajat päässeet.

Mutta otanta ei siis ole yksittäinen pelaaja tai ikäluokka, vaan puhutaan useista ikäluokista, useista pelaajista ja tosiaan vanhimmat näistä pelaavat huippusarjoissa(Suomen mittakaavasta) ulkomailla ja osa ikänsä vuoksi vasta breikanneet esim. Veikkausliigaan.




erno

Yksi pelitapahtuma viikkoon on mun kokemuksen mukaan harrasteessa normaali jos vuoden pelitapahtumat jakaa 46 viikolle. Loput viikot on lomaa (kesällä neljä ja talvella kaksi).  

Etenkin huhtikuun ja kesäkuun välillä, sekä elokuun ja lokakuun välillä pelejä ja turnaustapahtumia on helposti useita viikkoon.

Erno (en o mä) luonu aika hapokkaan treenisuunnitelman etenkin kun kattoo missä noita on. Käpylän Pallolla 16:00-18:00 perjantaisin Tuusulassa, lol. Vanhemmat saa lähteä töistä 14:30 että tonne ehtii, lol.

ginikettu

Lainaus käyttäjältä: erno - 28.01.2026 klo 11:30:54
Erno (en o mä) luonu aika hapokkaan treenisuunnitelman etenkin kun kattoo missä noita on. Käpylän Pallolla 16:00-18:00 perjantaisin Tuusulassa, lol. Vanhemmat saa lähteä töistä 14:30 että tonne ehtii, lol.
Kieltämättä aika kiva ylläri vanhemmille. Tuon ikäiset ovat useimmat vielä sen verran pienikokoisia, ettei turvaistuintenkaan takia oikein kimppakyydit vuoroviikoin ole optio.

turkistarhaaja

Lainaus käyttäjältä: ginikettu - 28.01.2026 klo 11:40:45
Kieltämättä aika kiva ylläri vanhemmille. Tuon ikäiset ovat useimmat vielä sen verran pienikokoisia, ettei turvaistuintenkaan takia oikein kimppakyydit vuoroviikoin ole optio.
No toisaalta kenenkään ei ole pakko pelata juuri KäPassa ja eiköhän tuolla ohjelmalla hinnatkin ole sitä luokkaa, että vanhemmat kuuluvat hyvin toimeentulevaan etätyöluokkaan joka voi hyvin kuskailla jälkikasvuaan tuohon aikaan.

Mutta sikäli ollaan on-topicissa, että jos halutaan edes vähän alusta rimpuilla kehityksessä mukana, niin yhteiskunnan resursseja jalkapallofasiliteettien rakentamiseen ja ylläpitämiseen olisi pakko saada suuremmaksi. Nykyisellään suurin osa hankkeista on seuravetoisia ja hinnat käyttäjille sen mukaisia. Voisitteko kuvitella, että jääkiekossa alettaisiin joskus maksamaan ns. markkinahintaa treenivuoroista?

Nigel Kugelschfeir

Talviolosuhteet on ihan onnettomat. Meilläkin talviliiga pelataan kentällä joka pitäisi olla lämmitetty mutta ei olekaan kun se maksaa. Samoin yksi treenivuoro menee pois kun on alle 12 astetta pakkasta. Nuo aikaiset vuorot on myös hankalia jos tarvii vanhempia valmentamaan tai avuksi treeneissä kun ei kaikilla ole mahdollista lähteä. Lapsi nyt saadaan jotenkin paikalle.

erno

Lainaus käyttäjältä: ginikettu - 28.01.2026 klo 11:40:45
Kieltämättä aika kiva ylläri vanhemmille. Tuon ikäiset ovat useimmat vielä sen verran pienikokoisia, ettei turvaistuintenkaan takia oikein kimppakyydit vuoroviikoin ole optio.

Ernon tuntien (en o mä, mutta tunnen) vanhemmille ei ole tullut yllätyksiä. Mun papereissa tällä hetkellä Suomen top-3 juniorivalmentaja, vaikka tossa treeniohjelmassa määrät alkaa olemaan aika korkealla niin etten välttämättä allekirjoittaisi sitä mukisematta. Mutta veikkaan että kaikki treenit ei oo tarkotettu kaikille, vaan tossa on jotain rotaatiota että ryhmät pysyy pienenä. Minkä jälkeen sen voi ehkä allekirjoittakin mukisematta.

loivanousu

Lainaus käyttäjältä: Nigel Kugelschfeir - 28.01.2026 klo 11:55:19
Talviolosuhteet on ihan onnettomat. Meilläkin talviliiga pelataan kentällä joka pitäisi olla lämmitetty mutta ei olekaan kun se maksaa. Samoin yksi treenivuoro menee pois kun on alle 12 astetta pakkasta. Nuo aikaiset vuorot on myös hankalia jos tarvii vanhempia valmentamaan tai avuksi treeneissä kun ei kaikilla ole mahdollista lähteä. Lapsi nyt saadaan jotenkin paikalle.

No tämä. Ei tarvitse paljon ihmetellä, jos/kun Suomesta ei huippuja tämän enempää tule näissä jalkapallon talviharjoitteluolosuhteissa. Tässä olisi esim. YU- ja futisseuroilla yhteenpuhaltamisen paikka.

ginikettu

Lainaus käyttäjältä: Nigel Kugelschfeir - 28.01.2026 klo 11:55:19
Talviolosuhteet on ihan onnettomat. Meilläkin talviliiga pelataan kentällä joka pitäisi olla lämmitetty mutta ei olekaan kun se maksaa. Samoin yksi treenivuoro menee pois kun on alle 12 astetta pakkasta. Nuo aikaiset vuorot on myös hankalia jos tarvii vanhempia valmentamaan tai avuksi treeneissä kun ei kaikilla ole mahdollista lähteä. Lapsi nyt saadaan jotenkin paikalle.
Tässä viime vuosina tosiaan kenttien lämmityksistä ja kuplien lämmityksistä on säästetty, koska niihin palaa ihan älyttömästi energiaa ja rahaa. Samalla on ollut viime vuosina todella paljon lumisia kausia, jolloin esim hjk:n kenttiä on aurattu pahimmillaan monia kertoja päivässä. Siitä sitten seuraa lumenkaatopaikkaongelmaa tai kuten jossain on aurattu toiselle kentän puolikkaalle.

Tilanne on mitä on ja sille on kyllä aika paha keksiä muuta ratkaisua kuin raha.

Siperia

#9947
Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 28.01.2026 klo 11:23:14


Ammattilaisena pääsarjatasolla hyvässä eurooppalaisessa liigassa. Oma otanta on useamman ikäluokan otanta useammasta seurasta mistä katson asioita. Pelaajat jotka tiedän harjoitusmäärien suhteen tarkasti sitten vähän pienempi otanta toki kuin vaikka noissa Forsmanin linkatuissa tutkimuksissa, mutta seuratasolla Suomessakin noita seurat tehneet useista ikäluokista vaikka 10+ ikäluokan otantoina. Eli nähty niiden kaikkien ikäluokkien pelaajien harjoituspäiväkirjat tietyiltä vuosilta ja sitten katsottu mihin saakka pelaajat päässeet.

Mutta otanta ei siis ole yksittäinen pelaaja tai ikäluokka, vaan puhutaan useista ikäluokista, useista pelaajista ja tosiaan vanhimmat näistä pelaavat huippusarjoissa(Suomen mittakaavasta) ulkomailla ja osa ikänsä vuoksi vasta breikanneet esim. Veikkausliigaan.




:peukku:

Ja haluan vielä korostaa, että olettaisin meidän ja aikalailla kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että liikunnan määrän ja pallotatsien määrän pitää olla korkealla tasolla, paljon korkeammalla, mihin tällä hetkellä päästään systemaattisesti Suomessa. Keinot, miten määriä kasvatetaan, sitten eroavat?

Ja ehkä itellä semmonen painotusero, että ite näkisin, että alle 9 vuotiaissa motoristen perustaitojen kehittäminen pitäisi viedä suhteessa ehkä isomman/saman suuruisen osuuden, verrattuna lajitaitojen kehittämiseen, mutta tämän osalta oma mutu voinee olla kyllä selkeästi pielessä.

Edit ja toinen mistä ollaan varmaan samaa mieltä, niin harjoittelun tarvitsee olla haastavaa? Ero tulee siinä, että tarvitaanko haastavan ympäristön luomiseen erilliset kilpajoukkueet, minne laitetaan sen hetken taitavimmat pelaajat vai voiko saman saavuttaa eri tasoisilla pelaajilla? Tai missä kohtaa mukaan tulee kilpa/akatamiajoukkueet?

Nigel Kugelschfeir

Lainaus käyttäjältä: ginikettu - 28.01.2026 klo 12:35:04
Tässä viime vuosina tosiaan kenttien lämmityksistä ja kuplien lämmityksistä on säästetty, koska niihin palaa ihan älyttömästi energiaa ja rahaa. Samalla on ollut viime vuosina todella paljon lumisia kausia, jolloin esim hjk:n kenttiä on aurattu pahimmillaan monia kertoja päivässä. Siitä sitten seuraa lumenkaatopaikkaongelmaa tai kuten jossain on aurattu toiselle kentän puolikkaalle.

Tilanne on mitä on ja sille on kyllä aika paha keksiä muuta ratkaisua kuin raha.

Meillä ainakin nuo huonot olosuhteet johtaa siihen ettei ne vähemmän motivoituneet käy ollenkaan kun on kylmä ja kenttäkin lumessa. Sitten kiinnostaa joku jumppa tai hallilaji enemmän. Ero sitten kasvaa niiden välillä jotka on käyneet talven treeneissä ja niiden jotka ei ole.

ginikettu

Lainaus käyttäjältä: Nigel Kugelschfeir - 28.01.2026 klo 12:56:31
Meillä ainakin nuo huonot olosuhteet johtaa siihen ettei ne vähemmän motivoituneet käy ollenkaan kun on kylmä ja kenttäkin lumessa. Sitten kiinnostaa joku jumppa tai hallilaji enemmän. Ero sitten kasvaa niiden välillä jotka on käyneet talven treeneissä ja niiden jotka ei ole.
Näinhän se on. Ot, mutta omalla nuoremmalla on toki intoa mennä treeneihin talvellakin oli sää mikä tahansa, mutta asettaa paineita näin vanhemmalle, koska pitää olla shortsit ja t-paita. Pelihanskatkaan ei oikein oli näille säille, mutta kun pelaajilla pitää olla tietyt varusteet, niin sitten on. Sitä saa puoli tuntia pukea lämpökerrastoja päällekäin ennen lähtöä, että on jalkapallopelaajan varusteet. Toki tällä säällä vähän huolettaa, että joutuu taas paria vuotta vanhempien kanssa treeneihin, joissa pelirastilla pelko voittaa innon. Mutta näillä mennään. Valmentajilta vaatii vähän pelisilmää ymmärtää miten näissä olosuhteissa huomioidaan toiminta ja kaikki valmentajat ei ehkä ihan aina osaa huomioida sitä, että -10 ei ole kovin miellekästä 12 pelaajan rastilla vetää 1v1, jossa on 10 lasta aina jonottamassa.