U19 (1.1.1996)

[Tsippi]

Tärkein lahjakkuus on lahjakkuus harjoitella.

[drone]

Futisforumilla jotkut ehdottavat liian yksinkertaistettuja ratkaisuja. Kun tulokset ovat viime vuosina olleet näin huonoja, niin ei Ilkka Mäkelä varmaan itsekään ole tyytyväinen. Hänen kätensä ovat kuitenkin sidotut. Jos ikäryhmän pelaajamateriaali on yksinkertaisesti riittämätön, yksikään valmentaja ei pelisysteemillä yms. vastaavalla pysty olennaisesti parantamaan heikkoa tilannetta.

Mäkelä voisi kantaa kortensa kekoon ja erota tehtävästään. Siinä olisi kentälle selvä ja kirkas signaali, että nyt on jokin pahasti pielessä.
Auttaisi ehkä osaltaan ymmärtämään myös "Kaikki pelaa"-järjestelmän tuhoisuutta paremmin.

Nyt tarvitaan uhrimieltä eikä kaivautumista syvemmälle omiin poteroihin.

[odeto]

Tärkein lahjakkuus on lahjakkuus harjoitella.

Myös runsaasti onnea tarvitaan!Niin monet seikat ovat nuoren urheilijan kehitykseen tiellä.Monen asian täytyy osua kohdallen ennenkuin
on edes realistiset mahdollisuudet kehittyä,vaikka olisikin lahjakkuutta.

[Earl Godwin]

Lahjakkuus on sitä, että pikkupojasta asti tekee aivan helvetisti duunia ja vielä nauttii tekemisestään. Ei jalkapallo ole sen tyyppinen laji, mikä vaatisi edes huipputasolla mitään poikkeuksellista synnynnäistä lahjakkuutta.

Hieman eri. Noita hulluja määriä treenaaviakin on sata kertaa enemmän kuin huipulle pääseviä. Huipuilla pitää olla jotain, millä erottua.

Maajoukkuetasolle voi yltää kuka tahansa pikkujunnu, kun panostaa siihen mitä tekee.

No tämä nyt ei kyllä taatusti pidä paikkaansa. Edes Veikkausliigatasolle eivät jokaisen junnun rahkeet riitä vaikka tekisi miten paljon töitä.

[betluck]

Hieman eri. Noita hulluja määriä treenaaviakin on sata kertaa enemmän kuin huipulle pääseviä. Huipuilla pitää olla jotain, millä erottua.

No tämä nyt ei kyllä taatusti pidä paikkaansa. Edes Veikkausliigatasolle eivät jokaisen junnun rahkeet riitä vaikka tekisi miten paljon töitä.

Olen ehdottomasti eri mieltä tästä. Kyse on toki määrien ohella paljon myös siitä, mitä/miten treenataan ja kenen ohjauksella, mutta liigatasolle nouseminen ei vaadi sellaisia superominaisuuksia, joita kellä tahansa ei muka olisi. Liigassa pelaa isoja minuutteja todella paljon pelaajia, joilla on merkittäviä puutteita joko tekniikassa, pelikäsityksessä tai fysiikassa, pahimmassa tapauksessa jopa useissa näistä. Viime kaudellahan nähtiin, että joku Aleksi Ristola onnistui kaikesta puujalkamaisuudestaan ja koheltamisestaan huolimatta iskemään tolkuttoman monta maalia pelkästään sillä, että oli vaivautunut pistämään fysiikkansa kuntoon.

Tekninen osaaminen ja fysiikka ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat harjoittelemalla kenen tahansa saatavilla. Pallopeleille tyypillisen pelikäsityksen kehittäminen on toki vaikeampaa, mutta sekin on mahdollista. Joku ratakympin olympiavoitto vaatii tänä päivänä sellaisia geneettisiä ominaisuuksia, että pikkupojille voi heti kättelyssä ensimmäisen lenkin jälkeen sanoa, ettei tule onnistumaan. Ammattilaisfudariksi on mahdollisuudet kellä tahansa.

[Earl Godwin]

Lapsilla on varsin isoja ja näkyviä eroja liikunnallisessa lahjakkuudessa. Väittäisin että Veikkausliigapelaajienkin liikunnannumerot ovat järjestään olleet ysiä tai kymppiä, ja tällaiset pennut erottuvat harvinaisen selvästi jo alaluokilla niistä kuutosta ja seiskaa saavista lapsista. Eli ei Veikkausliigaankaan ihan jokaisella ole asiaa, vaikka sinne ei vaaditakaan yhtä poikkeuksellista talenttia kuin kovempiin liigoihin.

[drone]

Väittäisin että Veikkausliigapelaajienkin liikunnannumerot ovat järjestään olleet ysiä tai kymppiä, ja tällaiset pennut erottuvat harvinaisen selvästi jo alaluokilla niistä kuutosta ja seiskaa saavista lapsista.

Tunnustettakoon, että vedin itse alaluokilla tuota mainittua kutosta ja seiskaa liikunnasta. Minuakaan ei suoraan sanoen jaksanut kovin paljon motivoida, kun lukuaineissa tuli numero huomattavasti helpommalla.

Tilanne korjaantui kuitenkin liikunnankin osalta välittömästi, kun rupesin vähän näkemään vaivaa fyysisen kunnon eteen. Numero ponnahti kasiin, kun Cooperin testistä alkoi tulla kelvollisia tuloksia (sellaista 2800 m). Että en kyllä lähtisi sanomaan yhtään sanaa työnteon merkitystä vastaan.

Toisaalta, jotta töitä jaksaa tehdä, on oltava usko siihen että työ myös kantaa hedelmää. Ja uskohan ei luonnollisesti kehity jos vähäinenkin into sammutetaan toteamalla, ettei "sinusta koskaan voi tulla ammattilaista".

[zekki]

Zekiltä hyvä ehdotus poikien maajoukkuevalmennuksen säännöllisestä arvioinnista. Itse asiassa tietääkseni Palloliiton liittohallitus on jo ajat sitten laittanut tavoitteeksi, että kaikkien maajoukkueiden tulisi yltää 60 prosentin osuuteen maksimipistemäärästä, mikä maaotteluissa on saavutettavissa. Jos tällainen tavoite on, olisi hienoa, jos sen toteutumista myös seurattaisiin. Viime vuosien tuloksillahan poikien maajoukkueet ovat valovuoden päässä tuosta tavoitteesta.

Pitäisi päästä monipuolisempaan arviointiin kuin vain pelitulosten seurantaan. Varmasti siihen löytyisi mittareita. Poika- ja tyttömaajoukkueet ovat monen vuoden putki ja kehittymistä  pitäisi tapahtua vaikka on selvää, että maajoukkueessa mahdollisuudet vaikuttaa on rajallisemmat kuin seuroisssa. Vaan tiedetäänkö nyt missä mennään, muuten kuin mutuna.

Varmasti jotkut maajoukkuevalkut voisivat kokea tällaisen seurannan uhkana ja arvosteluna omalle työlleen. Faktapohjainen seuranta kuitenkin tukisi heidänkin työtään, kun ongelma-alueita voitaisiin paremmin tunnistaa. Helpottaisihan maajoukkuevalkun työtäkin se, jos hän voisi antaa seurojen suuntaan objektiivista palautetta siintä, missä pitäisi kehittymistä tapahtua.

Toisihan tämä lisätyötä, jota kukaan ei sinänsä kaipaa. Jos kuitenkin junnuilta siellä huippupäässä vaaditaan yhä enemmän panostusta treenaukseen olisi reilua, että valmennuspuolellakin kotitehtäviä tehtäisiin paremmin.

[Väliinpudottaja]

Tämän päiväinen jumbofinaali Valko-Venäjää vastaan siirtyi tulvivan kentän takia.

Kenttä veden vallassa

Ottelun oli määrä alkaa kello 15.30 Suomen aikaa, mutta kenttä Tatabanyassa lainehtii vettä, eikä ole pelikelpoinen.

Päätös ottelun pelikentästä ja alkamisajasta tehdään myöhemmin sunnuntain aikana.

http://www.palloliitto.fi/uutiset/maajoukkueet/u17-valko-venaja-ottelu-siirtyy

[Avspark]

Offtopicina sen verran, että lohkofinaali Ruotsin ja Unkarin välillä päättyi 1-1. Ruotsi tasoitti lisäajalla ja meni sillä maalilla kisoihin.

[Väliinpudottaja]

Offtopicina sen verran, että lohkofinaali Ruotsin ja Unkarin välillä päättyi 1-1. Ruotsi tasoitti lisäajalla ja meni sillä maalilla kisoihin.

Jep, perus Ruotsia ja maalierolla siis kisoihin. Selvästi isompi yllätys tapahtui Saksan lohkossa, kun Ukraina yllätti isäntämaan 1-0 vaikka pelasi yli puolet pelistä vajaalla. Ukraina sieltä kisoihin.

V-V pelille ei vieläkään ole ilmoitettu uutta aikaa.

[miguel19]

V-V pelille ei vieläkään ole ilmoitettu uutta aikaa.

Lienee peruttu. Eipähän tarvitse lukea lisää selityksiä.

[Väliinpudottaja]

Peruttu tosiaan. http://www.palloliitto.fi/uutiset/maajoukkueet/u17-valko-venaja-ottelu-peruutettu

[Laitalinkki]

Jep, perus Ruotsia ja maalierolla siis kisoihin. Selvästi isompi yllätys tapahtui Saksan lohkossa, kun Ukraina yllätti isäntämaan 1-0 vaikka pelasi yli puolet pelistä vajaalla. Ukraina sieltä kisoihin.

Edelleen lievänä offtopicina kaikki kisoihin selvinneet maat: Ruotsi, Ukraina, Itävalta, Kroatia, Italia, Venäjä, Sveitsi ja kisaisäntä Slovakia. Useampikin suuri futismaa loistaa poissaolollaan.

Edit. Turnauksen osallistujalistassa pistää silmään iso vaihtuvuus ikäluokkien välillä, sillä yksikään viime vuoden lopputurnausmaista ei tämän vuoden kisoihin selviytynyt, vaan nyt mennään täysin uudella kokoonpanolla. Junnufutiksen suola.

[Wiljo]

liigatasolle nouseminen ei vaadi sellaisia superominaisuuksia, joita kellä tahansa ei muka olisi. Liigassa pelaa isoja minuutteja todella paljon pelaajia, joilla on merkittäviä puutteita joko tekniikassa, pelikäsityksessä tai fysiikassa, pahimmassa tapauksessa jopa useissa näistä. Viime kaudellahan nähtiin, että joku Aleksi Ristola onnistui kaikesta puujalkamaisuudestaan ja koheltamisestaan huolimatta iskemään tolkuttoman monta maalia pelkästään sillä, että oli vaivautunut pistämään fysiikkansa kuntoon.

Tekninen osaaminen ja fysiikka ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat harjoittelemalla kenen tahansa saatavilla. Pallopeleille tyypillisen pelikäsityksen kehittäminen on toki vaikeampaa, mutta sekin on mahdollista. Joku ratakympin olympiavoitto vaatii tänä päivänä sellaisia geneettisiä ominaisuuksia, että pikkupojille voi heti kättelyssä ensimmäisen lenkin jälkeen sanoa, ettei tule onnistumaan. Ammattilaisfudariksi on mahdollisuudet kellä tahansa.

Hyvin eri mieltä. Tämähän oli mj-topic. Mietin tässä kovasti, miten Betluckin Ristolan esimerkki mitenkään auttaa Suomen maajoukkuetta tulevaisuudessa. Puujaloilla ja hirveällä tsempilläkö me täältä ponnistetaan paremmaksi - hieman epäilen. Kannattaisi tutustua hieman materiaaliin herkkyyajoista ja motoriikan kehittymisestä. Fysiikka saadaan kuntoon kahdessa vuodessa, mutta taitoon tarvitaan se 10.000 tuntia. Tätä ovat kaikki oikeat jalkapallomaat jo vuosia seminaareissaan ja toiminnassaan todenneet.  Ehkä Betluckilla on jokin salainen resepti. Muutaman vuoden myöhäisellä himotreenaamisella ei kv-pelaajia synny.

Ja kyllä se 10.000 tuntia muutaman treenin vaatii: laske huvikseen mitä se tarkoittaa kuusivuotiaasta 20-vuotiaaksi. Silti se ei riitä, jos kaverilla ei ole lahjoja - valitettavasti. Mutta sen se vaatii, vaikka olisi kuinka lahjakas. Euroopan huippukasvattajaseurat etsivät jatkuvasti talentteja, joihjin kannattaisi uhrata se 10.000 tuntia - vaikka uhkapeliähän se on - pelaajan kehittäminen ei ole kaavamaista. On naivia sanoa, että kaikista voi tulla kv-jalkapalloilija, kunhan harjoittelee. Jalkapallo on ylivoimaisesti maailman kilpailluin urheilulaji. Pelkästään Brasiliasta on Euroopassa pelaamassa yli 3000 ammattilaista (pääsarjoissa 600). Tässä ei ole mukan Afrikkaa tai muita Etelä-Amerikan maita. Yleisurheilua en viitsisi edes verrata tähän lajiin.

[ZZlatan]

Vähän harmittaa, miten tämä ikäluokka valmistautui EM-jatkokarsintaan, kun lopputurnauspaikka oli kuitenkin ihan mahdollisuuksien rajoissa.

7 kk:n aikana pelattiin yksi (1!) maaottelu.

Jos ja kun reissaaminen on kallista, miksei U17 maajoukkue voisi pelata Eerikkilän leireillä esim. kilpailullisia Kakkosen joukkueita vastaan?

[Lihamuuri]

Vähän harmittaa, miten tämä ikäluokka valmistautui EM-jatkokarsintaan, kun lopputurnauspaikka oli kuitenkin ihan mahdollisuuksien rajoissa.

7 kk:n aikana pelattiin yksi (1!) maaottelu.

Jos ja kun reissaaminen on kallista, miksei U17 maajoukkue voisi pelata Eerikkilän leireillä esim. kilpailullisia Kakkosen joukkueita vastaan?

Kuulostaa kyllä tosi vähältä määrältä. Luulisi että talvella olisi muutenkin helpompi irrottaa seurajoukkueista.

[zekki]

Käviköhän taas niin, että tämä U17 maajoukkue liitettiin siihen pitkään "eihän tästäkään mitään tullut" putkeen ja odotetaan, että seuraava sitten onnistuisi paremmin. Toivotaan, toivotaan!

Mitä vertailu vaikka Ruotsiin kertoisi?

Kuinka paljon keskimääräinen ruotsalainen maajoukkuepelaaja on tässä ikäluokassa taidollisesti keskimääräistä suomalaista maajoukkuepelaajaa parempi? Kuinka paljon taitavampi ruotsalainen maajoukkue on vastaavaa suomalaista? Yksilöt tuovat vuosittaisia vaihteluita, mutta pidemmällä tähtäimellä keskiavot ratkaisevat. Onko tästä faktaa?

Satsaus Ruotsissa maajoukkueeseen eroaa siinä, että siellä esim. tänä vuonna U17:lla on kaksi leiritystä. Toinen kaksi viikkoa ja toinen kolme päivää (http://svenskfotboll.se/landslag/p96/). Suomella on kahden päivän leiri ja yksi testipäivä (http://www.palloliitto.fi/node/665/u17-1996-maajoukkueen-ohjelma-2013)

Ruotsilla U17 pelaa 12 maajoukkuetason matsia (sis EM turnaus) vuonna 2013 http://svenskfotboll.se/landslag/landskamper/ ja Suomi 5 (http://www.palloliitto.fi/node/665/u17-1996-maajoukkueen-ohjelma-2013).  Ruotsissa maajoukkue hitsautuu aivan toisella tavoin yhteen kuin Suomessa, eikä Suomessa joukkueen pelaaminen muutenkaan ole perinteinen vahvuus.

Äkkipäätä katsoen näyttäisi siis siltä, että jos pelaajien/joukkueiden ero lähtökohtaisestikin on jonkinmoinen niin Suomen maajoukkuesysteemi kaikkiaan kasvattaa tätä eroa. Maajoukkueissakin alku on tärkeää ja kerran muodostettu käsitys maajoukkuekulttuurista ja siellä toiminnasta säilyy varmasti pelaajilla läpi maajoukkuevuosien.

Eihän tämä varmasti mikään yllätys ole, mutta tällaiset valuviat vievät kyllä kaiken pohjan siltä vaikka seuroissa alettaisiin tehdä parempaa työtä.

[ZZlatan]

Käviköhän taas niin, että tämä U17 maajoukkue liitettiin siihen pitkään "eihän tästäkään mitään tullut" putkeen ja odotetaan, että seuraava sitten onnistuisi paremmin. Toivotaan, toivotaan!

Mitä vertailu vaikka Ruotsiin kertoisi?

Kuinka paljon keskimääräinen ruotsalainen maajoukkuepelaaja on tässä ikäluokassa taidollisesti keskimääräistä suomalaista maajoukkuepelaajaa parempi? Kuinka paljon taitavampi ruotsalainen maajoukkue on vastaavaa suomalaista? Yksilöt tuovat vuosittaisia vaihteluita, mutta pidemmällä tähtäimellä keskiavot ratkaisevat. Onko tästä faktaa?

Satsaus Ruotsissa maajoukkueeseen eroaa siinä, että siellä esim. tänä vuonna U17:lla on kaksi leiritystä. Toinen kaksi viikkoa ja toinen kolme päivää (http://svenskfotboll.se/landslag/p96/). Suomella on kahden päivän leiri ja yksi testipäivä (http://www.palloliitto.fi/node/665/u17-1996-maajoukkueen-ohjelma-2013)

Ruotsilla U17 pelaa 12 maajoukkuetason matsia (sis EM turnaus) vuonna 2013 http://svenskfotboll.se/landslag/landskamper/ ja Suomi 5 (http://www.palloliitto.fi/node/665/u17-1996-maajoukkueen-ohjelma-2013).  Ruotsissa maajoukkue hitsautuu aivan toisella tavoin yhteen kuin Suomessa, eikä Suomessa joukkueen pelaaminen muutenkaan ole perinteinen vahvuus.

Äkkipäätä katsoen näyttäisi siis siltä, että jos pelaajien/joukkueiden ero lähtökohtaisestikin on jonkinmoinen niin Suomen maajoukkuesysteemi kaikkiaan kasvattaa tätä eroa. Maajoukkueissakin alku on tärkeää ja kerran muodostettu käsitys maajoukkuekulttuurista ja siellä toiminnasta säilyy varmasti pelaajilla läpi maajoukkuevuosien.

Eihän tämä varmasti mikään yllätys ole, mutta tällaiset valuviat vievät kyllä kaiken pohjan siltä vaikka seuroissa alettaisiin tehdä parempaa työtä.

Poikien ja nuorten maajoukkueiden tapahtumamäärät ovat kyllä viime vuosina polkeneet pahasti, pahasti paikallaan. Perustoimintaan ei ole euroja tullut lisää, mutta eipä niitä vähienkään käyttöä ole mitenkään tehostettu.

Ruotsin esimerkki on hyvä. Kuitenkin siellä lähdetään joka vuosi aikalailla samalta viivalta (U15), mutta nuorisourheiluvaiheessa (U17-U21) ajavat rajusti Suomen ohi.

[Velmu]

Mutta sanoisin silti että suurin osa tuosta erosta tulee kyllä siinä valmennuksessa ja duunissa, mitä seurajoukkueissa tehdään. Toki tuollakin on vaikutusta että maju on enemmän yhdessä, mutta pelaajien henkilökohtaisen kehityksen kannalta, sillä ei kovin suurta merkitystä ole.

[Hincha en cancha]

Poikien ja nuorten maajoukkueiden tapahtumamäärät ovat kyllä viime vuosina polkeneet pahasti, pahasti paikallaan. Perustoimintaan ei ole euroja tullut lisää, mutta eipä niitä vähienkään käyttöä ole mitenkään tehostettu.

Ruotsin esimerkki on hyvä. Kuitenkin siellä lähdetään joka vuosi aikalailla samalta viivalta (U15), mutta nuorisourheiluvaiheessa (U17-U21) ajavat rajusti Suomen ohi.

Kansallinen aluejärjestelmä Ruotsissa on varmasti yksi syy pelaajatuotannon edistyksellisyyteen. Pelaajien tuottamiseen huipputasolle tarvitaan kuitenkin jonkinlainen kansallinen struktuuri, jotta jokainen lahjakkuus saa tarvitsemansa edellytykset.

Toinen - ja mun papereissa merkittävämpi - syy on seurojen luonne keskeisenä osana yhteisöjä. Ruotsissa (hieman kärjistäen) on ylpeyden aihe pelata omassa seurassa ja sitten mahdollisesti siirtyä sieltä lähimpään akatemiatason seuraan. Suomessa on siistiä dissata suomipotkista, hehkuttaa Ronaldoa ja haukkua akatemiaseuroja ryöstävien namusetien temmellyskentäksi. Esimerkiksi suomalaisjunnujen pelikäsitys on surullisen huono, koska he seuraavat futista korkeintaan telkkarista, josta kyllä näkee superhienot yksittäisten kikkojen hidastukset, mutta ei kentän laidalta havaittavaa tilan käyttöä ja sijoittumista koko kentän mittakaavassa.

Suomessa kilpailukin lähtee siitä, että pyritään kampittamaan muita eikä siitä, että yhdessä oltaisiin osa samaa kokonaisuutta, jossa kaikki pyrkivät eteenpäin. Pienet ja suuret seurat tarvitsevat toisiaan. Ilman pieniä "puuhasteluseuroja" ei ole suuria "akatemiaseuroja". Ilman akatemiaseuroja ei ole huippupelaajia. Miksi asiaa pitää aina katsoa oman navan ympäriltä ("superjunnu, et varppina mee lupiin/tepsiin/ipaan, vaan jatkat hupsissa/rupsissa/mw3:ssa") eikä kokonaiskuvan raameissa?!

[zekki]

Kansallinen aluejärjestelmä Ruotsissa on varmasti yksi syy pelaajatuotannon edistyksellisyyteen. Pelaajien tuottamiseen huipputasolle tarvitaan kuitenkin jonkinlainen kansallinen struktuuri, jotta jokainen lahjakkuus saa tarvitsemansa edellytykset.

Onhan niinkin, että Ruotsi pärjäsi jo ennen näitä uusia systeemejä. Pienelläkin pääsee alkuun.

Maajoukkueella on siellä merkitystä. Maan suurin futiskoulukin on liitetty tähän teemaan: http://www.landslagetsfotbollsskola.se/. Seurat ovat ne jotka näitä järjestävät. Suomessa se, että seura hankkisi jotain ulkoa on ison kynnyksen takana. Jos seura hankkii ulkopuolelta jotain palveluita, suomalaisessa futiskulttuurissa se on yhtä kuin
sen myöntäminen ettei seurassa mitään osata. 

Tanskalaisilla on "varjomaajoukkueet", eli 15-20 nuorta varsinaisen maajoukkueen ulkopuolelta aktiivisessa toiminnassa. Ruotsalaisilla on 60-70 nuoren joukko, jota sanovat kierrätettävän "kaikki pelaa hengessä" maajoukkueessakin. Motivaationa se, että etukäteen ei osata sanoa, kuka huipulle nousee. http://fogis.se/barn-ungdom/arkiv/startsida/2013/05/svensk-talangutveckling-knappast-ett-haveri/. Tämä tietenkin vaatiikin sitten paljon tapahtumia.

Suomessa on juututtu vanhaan jolla pakonomaisesti yritetään päästä menestykseen. Tulee väistämättä mieleen se vitsi suomalaisesta metsurista, joka aikanaan meni Kanadassa metsätöihin, mutta ei aivan päässyt tavoitteseen ja oli allapäin. Työjohtaja ihmetteli asiaa, kun suomalainen oli ahkera työntekijä. Mikä on vikana? "Näytäpä sitä moottorisahaasi", sanoi työnjohtaja ja veti koneen käyntiin ja hyvinhän se kävi. Suomalainen katsoi ällistyneenä. Mikä ääni tuo on, onko siinä moottorikin!
Ehkä tämä ei olekaan vitsi vaan sellaisia me olemme. 

[Velmu]

No voi damn: http://www.salpajalkapallo.fi/edustus/artikkeli.asp?id=953

Suomi-Belgia matsi peruuntuu, kun Belgian suurseurat tarvitsevat pelaavansa tuohon uuteen Youth champions liigaan.

[Vorssander]

Suomi-Belgia matsi peruuntuu, kun Belgian suurseurat tarvitsevat pelaavansa tuohon uuteen Youth champions liigaan.

Harmillinen juttu, sillä noita pelejä on yleensä mukava katsella. No hyvä, että selvisi nyt, niin ei tule turhaa ajelua Eerikkilään.

[Velmu]

Harmillinen juttu, sillä noita pelejä on yleensä mukava katsella. No hyvä, että selvisi nyt, niin ei tule turhaa ajelua Eerikkilään.

Salossa olisi tuo ollut.