Fyysinen harjoittelu

[murdock]

Puntilla maksimi- ja perusvoimaa, loikilla nopeusvoimaa. Molempia tarvitaan. Loikilla puristetaan siitä omasta voimapotentiaalista mahdollisimman paljon hyötykäyttöön (jalkapallon näkövinkkelistä) ja maksimi/perusvoimalla kasvatetaan sitä omaa voimapotentiaalia.

Kauden aikana jalkapalloilija pystyy tosiaan aivan varmasti treenaamaan maksimi- ja perusvoimaa, kunhan
- treenin kesto on järkevä (½-1 h)
- sarjoja ei tehdä loppuun asti
- ei eristäviä liikkeitä
- liikkeet tehdään täydellä liikeradalla.

Puntista jalkapalloilija hyötyy myös liikkuvuuden suhteen, kunhan liikkeet tehdään oikein ja täydellä liikeradalla.

[Sope]

Plyometrinen harjoittelu edistää myös hermoston kehittymistä, kun siinä koetetaan saada motoriset yksiköt toimimaan mahdollisimman samanaikaisesti.

Kuten kaksi edelläkirjoittanutta jo totesikin, ei noilla harjoitteilla voi korvata perusvoima- ja maksimivoimaharjoittelua. Nopeusvoimaharjoittelu jopa edellyttää hyvää perusvoimatasoa ennen kuin siitä voidaan saada kaikki irti. Nopeusvoimaharjoittelu ei myöskään korvaa perusvoimaharjoittelua hermostollisen kehityksen kannalta, sillä ne kehittävät eri asioita hermoston kannalta.

[Ricardo Leite]

Peruskestävyysharjoittelukeskusteluun liittyen:

Testattu: Sanotaan pelin nimeksi vaikka timanttirondo 4+1 vs 2. Pelialue kaksi neliötä, isompi n. 18 m sivu, pienempi n 9 m sivu.
Säännöt: Keskipelaaja pienemmässä neliössä, vapaat kosketukset. Reunapelaajat omalla alueelle, 3 kosketusta. Puolustajilla vapaa likkuminen koko alueella.
Peliaika 2X10min, 3 min palautuminen pelien välissä.

Huomio heti testin alussa: kaksi puolustavaa pelaajaa ei millään saanut palloa pois näin isolla alueella (maitohapoille jos yrittää) -> muutettiin säänöjä siten, että puolustajat vaihtuivat 30-40 s. välein. Tästä seurasi automaattisesti se, että puolustajat "vetivät välistä" kun tiesivät, että kohta pääsee pallolliseksi.

Yhdellä pelaajalla sykemittari: Keskisyke 147 (72%max) maksimisyke harjoituksen aikana 170 (83%max).

Johtopäätös: Vauhtikestävyysharjoitteluna meni. Nähtävästi alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 4+2 vs 3 tuolla alueella, pallon riistosta vaihto olisi toiminut paremmin peruskestävyysharjoitteena? Tai sitten ei.

Oletus: Jos puolustajat ei saa mennä reunaalueelle -> tempo laskee ja reunamiesten pelinomaiset suoritukset vähenee. Silmämääräisesti kokemukseen perustuen voisi sanoa, että normaali höynä esim. 6 vs 2 pienellä alueella toimisi paremmin peruskestävyysharjoitteena. Ja mainittakoon vielä, että mitattu pelaaja ei edes liikkunut kovin paljon pelin aikana. Tarkoitus oli vielä videoida harjoitus, jotta olisi saatu laskettua aika, jonka pelaaja pelasi reunamiehenä, keskipelaajana ja puolustajana. Matkamittari olisi myös kätevä apu, että saisi mitattua pelaajan kulkeman matkan.

Että semmosta.

Laitetaan vielä sykemittarista löytyneet syketasot:
50-59% = 1min 40s (matala peruskestävyys)
60-69% = 5 min 30s (korkea peruskestävyys)
70-84% = 16 min. (Vauhtikestävyys)
Yli 85% = 0 min. (Maksimikestävyys)

Mielenkiintoista dataa. Ja mielenkiintoinen pelimuoto, josta omakohtaista kokemusta ei ole. (Vaikuttaa muuten hyvältä treeniltä ja menee omaan käyttöön pienin muutoksin.) Sanoisin näiden perusteella, kykenemättä täysin harjoitetta visualisoimaan, että peliä on pelattu "väärin" säännöin ja tavoittein. Se, että puolustavilla pelaajilla on mahdollisuus iskeä kiinni pallollisen jengin pelaamiseen kannustaa prässäämään reunapelaajia, mikä aiheuttaa repivää prässijuoksua ja siten

Tuon treenin saisi kenties kestämään peruskestävyyssykkeillä antamalla pallolliselle jengille maalin siitä, että kykenevät pelaamaan keskuspelaajan kautta pallon jälleen omille. Ja pallollisen jengin neljä pelaajaa olisivat alueen ulkopuolella. Siis riiston mahdollisuus eliminoitaisiin. Silloin liikkuminen olisi matalatempoisempaa peittämistä. Ei repivää prässijuoksua. Peliaika 2 min ja puolustavista pallollisia, pallollisista puolustajia jne. Puolustajien maali kuljettaa pallo katkon jälkeen pois alueelta. Lopussa lasketaan tehdyt maalit.

Lihavoidun mutuilisin pitävän paikkansa.

[don Mara]

Osaako joku laittaa linkin tai tehdä 4 viikon harjoitusohjelman joka valmistaa kovaan kuukauden mittaiseen preseasoniin?

[Epäonnistunut nimimerkki]

Osaako joku laittaa linkin tai tehdä 4 viikon harjoitusohjelman joka valmistaa kovaan kuukauden mittaiseen preseasoniin?

Pitäisihän tässä tietää harjoittelijan lähtötaso ja monen monta muuta asiaa jotka treenimäärään, siitä palautumisaikaan ja tietysti lopputulokseen vaikuttavat. Paha lähteä tekemään minkään näköistä ohjelmaa harjoittelijalle jos ei tiedä harjoittelijan pohjaa.

[zekki]

Osaako joku laittaa linkin tai tehdä 4 viikon harjoitusohjelman joka valmistaa kovaan kuukauden mittaiseen preseasoniin?

Tuolla jotain tähän sopivaa: http://www.thefa.com/GetIntoFootball/Players/PreSeasonTraining/ThreeWeekProgramme

[Superjunnukoutsi]

Ahaa, ilmeisesti se yhdistävä tekijä minun tekstini ja sinun kirjoituksesi välillä oli siis Pussikalja? Muuta samaa tekijää en noista oikein löydä. Sinä kirjoitit lähinnä lasten omatoimisen liikunnan puutteesta ja liian aikaisesta erikoistumisesta. Minä taas en ole noista kirjoittanut tänne mitään. Enkä ole edes eri mieltä, sen voin toki mainita. Lisäksi kirjoitit jostain punttisalikulttuurista, jossa tehdään eristettyjä liikkeitä. Minä taas olen kirjoittanut vapailla painoilla tehdyistä kokonaisvaltaisista voimaharjoitteluliikkeistä, nimenomaan siis en mistään eristetyistä nitkutuksista.

Hämmentävää keskustelua, jotenkin on hiukan vaikeata välillä ymmärtää kaikkien ajatuksenjuoksua.

Pussikalja tosiaan linkkinä. Tosin, huomasin juuri, että muistelin Pussikaljan kirjoituksia toisista ketjuista enkä tästä.

Keskustelu on välillä vähän hämmentävää, kun osan keskustelijoiden lähtökohta on kuinka minä pelaajana kehitän itse itseäni, ja toisten taas kuinka minä valmentajana kehitän pelaajiani.
Toisaalta keskustelijoilla lienee hyvin erilaiset henkilökohtaiset lajitaustat, jotka tarjoavat erilaisia näkemyksiä.

Jos katsotaan valmennukselliselta kantilta millaista fyysistä harjoittelua pitäisi nykypäivän 15-vuotiaiden jalkapalloilijoiden tehdä, niin motoriikkaan, koordinaatioon, tasapainoon ja liikkuvuuteen keskittyvät harjoitteet olisivat samalla myös parasta voimaharjoittelua.
Tällaisen "fyysisen taidon" puutteeseen on helppo etsiä syitä niistä lukemattomista tunneista jotka lapsuudessa ovat jääneet leikkimättä. 70-luvun lapsilla ne fyysiset pohjat olivat leikkien ja kolttosten ansiosta paljon paremmat kuin 2000-luvun lapsilla, joka luo omia haasteita tämän päivän valmennukseen verrattuna 30 vuoden takaiseen.

[murdock]

motoriikkaan, koordinaatioon, tasapainoon ja liikkuvuuteen keskittyvät harjoitteet olisivat samalla myös parasta voimaharjoittelua.

Mikäs tälle on perustelu?

Luulisi, että järkevämpää olisi pitää koordinaatio- ja liikkuvuusharjoittelu koordinaatio- ja liikkuvuusharjoitteluna sekä voimaharjoittelu voimaharjoitteluna. Molempia pystyy jälkimurrosikäinen jalkapalloilija tekemään ihan sujuvasti ilman, että tulee ongelmia rasituksen ja ajankäytön kanssa. Koordinaatio- ja liikkuvuusharjoittelu ei taida hirveästi maksimi- ja perusvoimaa kasvattaa ellei lähdetä aivan nollasta liikkeelle.

[Superjunnukoutsi]

Mikäs tälle on perustelu?

Luulisi, että järkevämpää olisi pitää koordinaatio- ja liikkuvuusharjoittelu koordinaatio- ja liikkuvuusharjoitteluna sekä voimaharjoittelu voimaharjoitteluna. Molempia pystyy jälkimurrosikäinen jalkapalloilija tekemään ihan sujuvasti ilman, että tulee ongelmia rasituksen ja ajankäytön kanssa. Koordinaatio- ja liikkuvuusharjoittelu ei taida hirveästi maksimi- ja perusvoimaa kasvattaa ellei lähdetä aivan nollasta liikkeelle.

Rengasfirman "power is nothing without control" -logiikka.

Eiväthän ne lihaksen perus- ja maksimivoimaa tosiaan kasvatakaan, mutta tehtävään liikkeeseen käytettävissä olevaa voimantuottoa saadaan kasvatettua paremmalla kehonhallinnalla. Ei se tietysti mikään joko-tai juttu ole, mutta lisävoiman hankkiminen teknisesti heikkoon suoritukseen ei ole niin tehokasta kuin tekniikan parantaminen (ja lisävoiman hankkiminen siihen). Kehon parempi hallitseminen tuottaa lisää voimaa myös "epätyypillisiin" pelitilanteisiin, kun harjoittelu kuitenkin painottuu niihin "tyypillisiin".

[Sportacus]

Jos katsotaan valmennukselliselta kantilta millaista fyysistä harjoittelua pitäisi nykypäivän 15-vuotiaiden jalkapalloilijoiden tehdä, niin motoriikkaan, koordinaatioon, tasapainoon ja liikkuvuuteen keskittyvät harjoitteet olisivat samalla myös parasta voimaharjoittelua.
Tällaisen "fyysisen taidon" puutteeseen on helppo etsiä syitä niistä lukemattomista tunneista jotka lapsuudessa ovat jääneet leikkimättä. 70-luvun lapsilla ne fyysiset pohjat olivat leikkien ja kolttosten ansiosta paljon paremmat kuin 2000-luvun lapsilla, joka luo omia haasteita tämän päivän valmennukseen verrattuna 30 vuoden takaiseen.

15-vuotiaana tosiaan jalkapalloilija on korkeintaan alottelemassa oikeata voimaharjoittelua, tuon ikäisille tosiaan tuollainen kuvaamasi treeni on hyvää fysiikan treenausta. Minä olen kirjoittanut tähän ketjuun vähän vanhempien futaajien treenaamisesta, jolloin aletaan tosissaan kehittämään voimaominaisuuksia.

Trampoliinit onneksi pelastavat seuraavan sukupolven pelaajien liikunnalliset kyvyt, 10 vuoden päästä aikuisten sarjoihin siirtyvien junnujen kehonhallinta ja kimmoisuus on huippuluokkaa.

[Sportacus]

Osaako joku laittaa linkin tai tehdä 4 viikon harjoitusohjelman joka valmistaa kovaan kuukauden mittaiseen preseasoniin?

Tosiaan riippuu ihan täysin pelaajan fyysisestä kunnosta. Ja toki myös siitä mitä joukkueen treeneissä sitten tullaan tekemään. Jos joukkueen treeneissä viihdytään punttisalilla, niin siihen kannattaa totutella jo. Jos taas ei, eikä itse aio treenikauden aikana salilla käydä, niin aika turha sitä neljää viikkoa on sitten salilla käydä.

[tuuma]

Trampoliinit onneksi pelastavat seuraavan sukupolven pelaajien liikunnalliset kyvyt, 10 vuoden päästä aikuisten sarjoihin siirtyvien junnujen kehonhallinta ja kimmoisuus on huippuluokkaa.

Trampoliini ei kyllä kehitä jännekudoksen kimmoisuutta, koska siinä ei tapahdu esijännitteistä iskutusta (vrt. pudotushypyt). Tasapainoa ja kehonhallintaa se kehittää kyllä.

[Sportacus]

Trampoliini ei kyllä kehitä jännekudoksen kimmoisuutta, koska siinä ei tapahdu esijännitteistä iskutusta (vrt. pudotushypyt). Tasapainoa ja kehonhallintaa se kehittää kyllä.

Toki, en nyt aivan tosissani tuon kanssa ollut. Trampoliini vaan tuntuu monilla nykylapsilla olevan se lähes ainoa liikunnan riemua tuottava asia.

[tuuma]

Toki, en nyt aivan tosissani tuon kanssa ollut. Trampoliini vaan tuntuu monilla nykylapsilla olevan se lähes ainoa liikunnan riemua tuottava asia.

Joo huomasin jälkikäteen että kommentti oli tarkoitettu ironikseksi. Mutta olen opettanut itselleni uudestaan luetun ymmärtämistä.

[Pussikalja]

Viro, Luxembur ja Färsaaret. Suomen parhaat seurat parhaista jalkapallokaupungeista. Seurat, joissa harjoittelu varmasti on modernia pelaamalla kuntoon kahdesti päivässä, on rasitukset mitattu sykemittareilla ja haettu sitä maksimaalista suorittamista juuri jalkapalloon soveltuvalla ( meidän tietämyksellä/ osaamisella) fyysisellä harjoittelulla. OK, on ongelmia taktisella ja tekniselläkin puolella, mutta ei pitäs olla näitä seuroja ja jalkapallomaiden edustamia seuroja vastaan lähtökohtaisesti liikaa, mieluumin meillä tekun ja taktiikan pitäs olla edellä. Ongelma on mielestäni suurin tämän ketjun aihepiirissä. Ei ratkaisu ei ole 70-luku, ei varmastikkaan, mutta ei se kyllä ole tiede, mittarit joilla mitataan vääriä asioita ja kuvitelma, että lajitreeni pelkästään fyysisen jaksamisen tasoa riittää kehittämään. ( Ylläpitämään laiskaa tempoa se kyllä tukee.)

Nyt ei jalkapalloilijat, edes näiden seurojen ne maan parhaat nuoret, tee riittävästi jalkapalloa tukevaa harjoittelua, ei liikkeen, ei kestävyyden eikä voimankaan suhteen. Suomalaisista juostaan, taklataan ja ennen kaikkea tekemällä myös turhaa työtä eli aloitteita, joita ei aina palkita syötöllä, yli. Suomalaiset liikahtaa vain kun ne saa pallon ja peli on staattista, hidasta ja laiskaa. Juuri sitä mitä kahdesti päivässä treeneissä pelailemalla haetaan. Jätkät on fyysisesti niin huonossa kunnossa, ettei yritystä, aloitteita ja työtä tehdä kuin pakon edestä ja sillä työmäärällä ei edes färsaarille pärjätä. Ei, vaikka pelit sattuu keskelle kautta, jolloin pelaajien pitäisi olla parhaassa vireessä fyysisesti. Pelaaminen on raskasta ja vaikeaa, ei helppoa ja yritteliästä, jos ei pelaajat ole fyysisesti pelin vaatimassa kunnossa. Tätä käsitystä tukee myös suomalaisten pelaajien siirtojen jälkeiset omatoimiset kuntokuurit, siirtypä ne sitten oikeastaan minne tahansa. Luulempa, ettei suomalainen fysioterapiakoulutus, ei urheiluopistojen tietotaito, eikä termistön tietämys latinaksi asiaa muuksi muuta. Suomifutari juoksee liian vähän, treenaa voimaa liian kevyesti, toistaa juoksuja ja liikkeitä liian vähän ja ei yksinkertaisesti kehity urheilijana, eikä jalkapalloilijana. Sykemittarit vittuun ja kuntokuurille...

[tuuma]

Viro, Luxembur ja Färsaaret. Suomen parhaat seurat parhaista jalkapallokaupungeista. Seurat, joissa harjoittelu varmasti on modernia pelaamalla kuntoon kahdesti päivässä, on rasitukset mitattu sykemittareilla ja haettu sitä maksimaalista suorittamista juuri jalkapalloon soveltuvalla ( meidän tietämyksellä/ osaamisella) fyysisellä harjoittelulla. OK, on ongelmia taktisella ja tekniselläkin puolella, mutta ei pitäs olla näitä seuroja ja jalkapallomaiden edustamia seuroja vastaan lähtökohtaisesti liikaa, mieluumin meillä tekun ja taktiikan pitäs olla edellä. Ongelma on mielestäni suurin tämän ketjun aihepiirissä. Ei ratkaisu ei ole 70-luku, ei varmastikkaan, mutta ei se kyllä ole tiede, mittarit joilla mitataan vääriä asioita ja kuvitelma, että lajitreeni pelkästään fyysisen jaksamisen tasoa riittää kehittämään. ( Ylläpitämään laiskaa tempoa se kyllä tukee.)

Nyt ei jalkapalloilijat, edes näiden seurojen ne maan parhaat nuoret, tee riittävästi jalkapalloa tukevaa harjoittelua, ei liikkeen, ei kestävyyden eikä voimankaan suhteen. Suomalaisista juostaan, taklataan ja ennen kaikkea tekemällä myös turhaa työtä eli aloitteita, joita ei aina palkita syötöllä, yli. Suomalaiset liikahtaa vain kun ne saa pallon ja peli on staattista, hidasta ja laiskaa. Juuri sitä mitä kahdesti päivässä treeneissä pelailemalla haetaan. Jätkät on fyysisesti niin huonossa kunnossa, ettei yritystä, aloitteita ja työtä tehdä kuin pakon edestä ja sillä työmäärällä ei edes färsaarille pärjätä. Ei, vaikka pelit sattuu keskelle kautta, jolloin pelaajien pitäisi olla parhaassa vireessä fyysisesti. Pelaaminen on raskasta ja vaikeaa, ei helppoa ja yritteliästä, jos ei pelaajat ole fyysisesti pelin vaatimassa kunnossa. Tätä käsitystä tukee myös suomalaisten pelaajien siirtojen jälkeiset omatoimiset kuntokuurit, siirtypä ne sitten oikeastaan minne tahansa. Luulempa, ettei suomalainen fysioterapiakoulutus, ei urheiluopistojen tietotaito, eikä termistön tietämys latinaksi asiaa muuksi muuta. Suomifutari juoksee liian vähän, treenaa voimaa liian kevyesti, toistaa juoksuja ja liikkeitä liian vähän ja ei yksinkertaisesti kehity urheilijana, eikä jalkapalloilijana. Sykemittarit vittuun ja kuntokuurille...

Syy ei ole huonossa fysiikassa, se on seuraus. Perimmäinen syy on asenne. Meidänkin seuran yhden joukkueen pelaajille tarjosi varsin pätevä henkilö valmennusta tähän ongelma-alueeseen ja mielestämme vielä varsin edulliseen hintaankin. Mutta valtaosalla pojista vastaus oli etteivät koe että tarvitsevat, joukkuetreenit riittää. Nämä nuoret eivät yksinkertaisesti sisäistä mitä fyysistä kapasiteettia kansainvälisella tasolla aikuisiällä vaaditaan. Voitetaan vähän Hesa Cupia ja ollaan niin tähtipelaajaa, luulotauti iskee. Heräävät sitten parinkympin jälkeen, jos silloinkaan, mutta silloin ollaan auttamatta jo myöhässä.

[Sportacus]

Viro, Luxembur ja Färsaaret. Suomen parhaat seurat parhaista jalkapallokaupungeista. Seurat, joissa harjoittelu varmasti on modernia pelaamalla kuntoon kahdesti päivässä, on rasitukset mitattu sykemittareilla ja haettu sitä maksimaalista suorittamista juuri jalkapalloon soveltuvalla ( meidän tietämyksellä/ osaamisella) fyysisellä harjoittelulla. OK, on ongelmia taktisella ja tekniselläkin puolella, mutta ei pitäs olla näitä seuroja ja jalkapallomaiden edustamia seuroja vastaan lähtökohtaisesti liikaa, mieluumin meillä tekun ja taktiikan pitäs olla edellä. Ongelma on mielestäni suurin tämän ketjun aihepiirissä. Ei ratkaisu ei ole 70-luku, ei varmastikkaan, mutta ei se kyllä ole tiede, mittarit joilla mitataan vääriä asioita ja kuvitelma, että lajitreeni pelkästään fyysisen jaksamisen tasoa riittää kehittämään. ( Ylläpitämään laiskaa tempoa se kyllä tukee.)

Nyt ei jalkapalloilijat, edes näiden seurojen ne maan parhaat nuoret, tee riittävästi jalkapalloa tukevaa harjoittelua, ei liikkeen, ei kestävyyden eikä voimankaan suhteen. Suomalaisista juostaan, taklataan ja ennen kaikkea tekemällä myös turhaa työtä eli aloitteita, joita ei aina palkita syötöllä, yli. Suomalaiset liikahtaa vain kun ne saa pallon ja peli on staattista, hidasta ja laiskaa. Juuri sitä mitä kahdesti päivässä treeneissä pelailemalla haetaan. Jätkät on fyysisesti niin huonossa kunnossa, ettei yritystä, aloitteita ja työtä tehdä kuin pakon edestä ja sillä työmäärällä ei edes färsaarille pärjätä. Ei, vaikka pelit sattuu keskelle kautta, jolloin pelaajien pitäisi olla parhaassa vireessä fyysisesti. Pelaaminen on raskasta ja vaikeaa, ei helppoa ja yritteliästä, jos ei pelaajat ole fyysisesti pelin vaatimassa kunnossa. Tätä käsitystä tukee myös suomalaisten pelaajien siirtojen jälkeiset omatoimiset kuntokuurit, siirtypä ne sitten oikeastaan minne tahansa. Luulempa, ettei suomalainen fysioterapiakoulutus, ei urheiluopistojen tietotaito, eikä termistön tietämys latinaksi asiaa muuksi muuta. Suomifutari juoksee liian vähän, treenaa voimaa liian kevyesti, toistaa juoksuja ja liikkeitä liian vähän ja ei yksinkertaisesti kehity urheilijana, eikä jalkapalloilijana. Sykemittarit vittuun ja kuntokuurille...

Tämä sama virsi on kuultu jo aika moneen kertaan vähän eri sanoin. Kuinka monta näistä tämän vuoden suomalaisjoukkueiden europeleistä olet nähnyt, kun pystyt tekemään noin selvän analyysin asiasta? Ja toisekseen, tiedätkö oikeasti miten noissa joukkueissa treenataan fysiikkaa? Minun arvaukseni on, että sinulta on suurin osa noista peleistä jäänyt näkemättä ja sinulla ei myöskään ole mitään todellista tietoa joukkueiden treeneistä. Tämä suomalaisjoukkueiden konttaaminen antoi vaan tekstitv-pohjalta sinulle taas tilaisuuden kertoa kuinka kaikki treenaa väärin kun ei tee niin kuin sinä sanot.

Fysiikkatreenissä on Suomessa paljon parantamisen varaa, mutta ehdotuksesi eivät ole askel eteenpäin, vaan ennemminkin taaksepäin.

[Pussikalja]

Tämä sama virsi on kuultu jo aika moneen kertaan vähän eri sanoin. Kuinka monta näistä tämän vuoden suomalaisjoukkueiden europeleistä olet nähnyt, kun pystyt tekemään noin selvän analyysin asiasta? Ja toisekseen, tiedätkö oikeasti miten noissa joukkueissa treenataan fysiikkaa? Minun arvaukseni on, että sinulta on suurin osa noista peleistä jäänyt näkemättä ja sinulla ei myöskään ole mitään todellista tietoa joukkueiden treeneistä. Tämä suomalaisjoukkueiden konttaaminen antoi vaan tekstitv-pohjalta sinulle taas tilaisuuden kertoa kuinka kaikki treenaa väärin kun ei tee niin kuin sinä sanot.

Fysiikkatreenissä on Suomessa paljon parantamisen varaa, mutta ehdotuksesi eivät ole askel eteenpäin, vaan ennemminkin taaksepäin.

Totta, toistoa. "Kuinka monta näistä tämän vuoden suomalaisjoukkueiden europeleistä olet nähnyt, kun pystyt tekemään noin selvän analyysin asiasta?" Tässä osut oikeasti ongelman ytimeen, laajemminkin ihan työelämän, urheilun, miksipä ei yhteiskunnallisten muutostenkin käsittelyssä. Tosiaan johtopäätökset ja linjat vedetään meillä yksittäisten otteluiden, analyysien, testien jne. perusteella. Jossain sveitsissä, saksassa miksipä ei hyvänä esimerkkinä japanissa teollisuus mittaa ja analysoi, mutta liittää tulokset kulttuuriin ja kokemukseen ja niistä muodostuvaan kokonaiskuvaan. Sveitsissä tehdään maailman parasta laatua saksassa samoin. Samoin sieltä tulee jatkuvasti urheilijoita, jotka lyö ennätyksiä uusiksi, jos nyt ihan pahimpia DDR doppausvuosia ja niitä tuloksia ei verrata. Saksalainen jalkapallo on aina ollut huipulla ja kiistatta nykyfutareilla on vanhojen tähtien parhaat puolet ja lisäksi kehityksen myötä vielä parempi fysiikka ja toistaen entisetkin hyvät puolet vähintään samalla tasolla, kuin niillä vanhoilla. Meillä tilanne ei taida olla näin ja epäilisin syynä olevan meidän yhteiskuntaan kuuluvan "tieteellisyys ilman laajapohjaista kokonaisuuden hahmotusta, kulttuurin". Ei mennä missään eteenpäin, kun poukkoillaan aina ääripäästä toiseen. Koskaan ei tehdä paremmin tai enemmän, tehdään vaan erilailla kuin ennen ja valitettavasti mistään ei juuri opita.  Treenauksen muutos ja mittaus ei meillä huomioi yksilön taustaa ja lähtökohtia, kun niille ei ole keksitty mittareita.

[kulkuri]

http://espnfc.com/news/story/_/id/1506453/fitness-coach-brands-manchester-united-boss-david-moyes-dinosaur?cc=5739#

[murdock]

http://performance.fourfourtwo.com/fitness

[Sponsor of Trabzonspor]

http://performance.fourfourtwo.com/fitness

http://performance.fourfourtwo.com/fitness/make-your-engine-work-faster-harder-and-longer

Korean pelaajien harjoittelusta MM-kisoihin 2002.

http://performance.fourfourtwo.com/fitness/forge-football-fitness

Fitness has its own special language – aerobic, anaerobic, VO2 max, plyometrics – what do these words mean? How do they translate in to a football context? It’s hard deciphering this jargon even after a quick look on Wikipedia.

And therein lies the problem, according to Dutch conditioning expert, Raymond Verheijen. Why are coaches communicating with players in a language they don’t understand? Poor communication leads to poor performance – from both the coaches and players.

“People often define fitness in non-football language. If you use non-football words when you talk about fitness, automatically you get non-football exercises to train fitness,” Verheijen explained to FFT.

“The biggest problem in football, with respect to fitness, is the exercises. Fitness is trained as something separate to football.”
 
Overloading training with separate technical and fitness sessions can lead to fatigue and injury. The solution? Combine the two disciplines and explain the training effects in terms the players understand.

[ylivoima]

Kaikkeen tähän haluan vaan sanoa, että kyllä suomestakin löytyy niitä poikia jotka haluavat harjoitella jo 8v. n.20tuntia viikossa. Mutta mistä löytyy se tarpeeksi hyvä valmentaja ja olosuhteet ympärivuotiseen harjoitteluun, missä sitä pääsee toteuttamaan?

[Velmu]

Kaikkeen tähän haluan vaan sanoa, että kyllä suomestakin löytyy niitä poikia jotka haluavat harjoitella jo 8v. n.20tuntia viikossa. Mutta mistä löytyy se tarpeeksi hyvä valmentaja ja olosuhteet ympärivuotiseen harjoitteluun, missä sitä pääsee toteuttamaan?

Kyllä tuollaisia valmentajia ja paikkojakin löytyy. Noita tarpeeksi ja laaduukkasti harjoittelevia on vaan niin vähän, että kun se normaaliprosentti lopettaa 14-16 vuotiaana pelaamisen, niin ei niitä jää hirveää määrä. Tuosta vielä sitten osa tippuu loukkaantumisiin yms.

Suomessa nuo kunnolla harjoittelevien massat ovat niin pieniä, että käytännössä tarvittaisiin jokainen lahjakkuus aikuisikään saakka, että saataisiin niitä huippupelaajia edes se pari per ikäluokka.

[zekki]

Miten tähän alueeseen liittyvää osaamista sitten välittää eteenpäin?

Esimerkiksi Kanadassa, siis maassa, joka on jääkiekon vallitsema ja FIFA rankingissa sijalla 88, voi toimia firma, joka on erikoistunut tarjoamaan futiksen fitness osaamiseen liittyvää tietoa ja osamista.  http://www.soccerfitness.ca/

Mahtaisiko tällainen toimia Suomessa? Täällä normaali tapa olisi tehdä jonkinlainen Futiksen kuntoharjoittelu - vihkonen. Suomalaisethan on perinteisesti enemmän lue ja kokeile-itse -tyyppejä. Seurat ei taida liigatasollakaan käyttää ulkoisia palveluita tällaisissa asioissa. 

[tuuma]

Seurat ei taida liigatasollakaan käyttää ulkoisia palveluita tällaisissa asioissa. 

Tämä johtuu tästä ammattimaisuuden ja ammattimaisen ajattelun puutteesta, oletetaan että itse kaikkea puuhastelemalla saadaan ammattilaistason tulosta.

Se että on mahdollista saada esim. jollain sadalla eurolla kuukaudessa henk.koht. valmennusta osaamisensa osoittaneelta valkulta 6-8 kertaa kuukaudessa niin ei mielestäni tuolloin enää puhuta etteikö muka olisi resursseja.