Veikkausliigan taso

[Kosmoksen Härkä]

Nyt kun kivikova Islanti mainittiin, niin voidaan paljastaa järisyttävät tilastot. ... ja samalla paljastuu näiden pääsarjojen keskinäinen 'todellinen taso'.

Eli vertailussa ovat Suomen ja Islannin pääsarjojen "taso", ei siis koko jalkapalloyhteiskunnan taso. Koska todellisen tason tutkiminen on vaikeaa (joku hassu €-peli silloin ja tällöin, UEFAn seuraranking, yms.), joten proxyna käytetään nyt pääsarjojen aikuispelaajien siirtoja ulos sarjasta kolmen edellisen siirtoikkunan (talvi 2025, kesä 2025, talvi 2026) aikana, joko siirtokorvauksella tai ilmaiseksi (monesti ei summaa ilmoiteta, mutta saludokauppaa taitaa puolin ja toisin olla monesti, joten pientä valistunutta arviota joudutaan käyttämään).

Rajoituksina se, että tarkastelu koskee aikuisia pääsarjan pelaajia (16-18v. akatemioihin lähtevät 'superjunnut' rajattu ulos) ja niitä muutamaa erikoistapausta, jotka 'dominoivat' liigaa 17 vuotiaina (esim. Siltanen, Ruoppi, ...). Lisäksi pelaajan tulee siirtyä 'Veikkausliigaa parempaan' sarjaan tai sellaiseen jonkun sarjan jengiin, jossa pelaajan nettoansiot ovat (todennäköisesti) merkittävästi suuremmat kuin Veikkausliigassa (esim. Parzyszek Uzbekkeihin). Rajatapauksia on muutamia (onko sarja kokonaisuudessaan Veikkausliigaa kovempi? jne.) ja olen esim. ottanut Anthony Olusanyan (Kalmar FF) mukaan, koska siirtyi Superettanin top-3 jengiin. Rajatapaukset eivät kyllä mitenkään vaikuta lopulliseen johtopäätökseen ja taitavat lopulta kumota toisensa merkityksen (joku 34v. kehäraakkiveska siirtyi Islannista IFK Göteborgin nelosveskaksi tai jotain). Tarkastelun alla ovat viime kauden Veikkausliigan/Besta deild joukkueet.

Esitiedot:
Veikkausliiga (Fin)  (12 jengiä, ~300 pelaajaa, TM-arvo ~39m€)
Besta deild (Isl)      (12 jengiä, ~300 pelaajaa, TM-arvo ~30m€)

Tilastoyhteenveto:
Veikkausliiga: 47 pelaajaa siirtyi, siirtokorvauksia maksettu n. 7+ m€.
Besta deild:    13 pelaajaa siirtyi, siirtokorvauksia maksettu n. 1 m€.

Johtopäätös: Kaikin tuomariäänin Veikkausliiga kovempi.
::

e. Sivuosumana mainitaan, että Gnistan oli ainoa Veikkausliigan jengi, josta ei liikkunut yhtään pelaajaa ulos kolmen siirtoikkunan aikana. Kaikista muista ainakin yksi, Klubista 12 ja KuPSista 11, muista vähemmän.

[ExtraJack]

Islanti on tuottanut ainakin saman tason pelaajia kuin Suomi, Pirkanmaan kokoisella ihmismassalla. Norja ja Tanska on niin kaukana Suomesta edellä että itku tulee, samoin Ruotsi. Nämä ovat paljon parempia verrokkeja monestakin syystä.

Itse ainakin käyn katsomassa ihan riittävästi Veikkausliigaa, myös junioreiden pelejä ja sen takia onkin surullista että Veikkausliigassa pelaa vähemmän nuoria pelaajia kuin noissa verrokkimaissa, vaikka niiden taso on paljon kovempi. Tai ehkä juuri siksi se taso on parempi, kun siellä ymmärretty sekä taloudellinen että kehityspotentiaalin vaikutus nuorten peluuttamisessa. Suomessa ei selvästikään näin ole tapahtunut.

On turha haihatella että puhtaasti raha auttaisi tai muut resurssit, jos nykyiselläkään ei osata hyödyntää niitä vähiä potentiaalisia pelaajia.

Samaa mieltä toki siitä että kaikki potentiaaliset pelaajat tarvitsisivat laadukasta valmennusta ja kaikki pitäisi hyödyntää, mutta samalla vaadittaisiin VL seurojen(ja YL myös) toimintaan paljon lisää ymmärrystä pelaajakehitykseen. Oppia vaikka noista muista pohjoismaista.

Monissa seuroissa on otettu viimeisinä vuosina isoja harppauksia pelaajakehityksessä, kun puhutaan 15v+ pelaajista. Tietysti on vielä organisaatioita, joissa on huomattavasti vaikeampi kehittyä ja saada mahdollisuuksia. Osa ongelmista voi johtua siitä, että näiden seurojen akatemia pelaa liian alhaisella tasolla ja sieltä hyppy Veikkausliigaan on todella iso. Näihin 15v+ talentteihin useammat seurat ovat laittaneet paljon resursseja ja tämä vaihe pelaajakehitystyössä tulee ottamaan vielä lisää kehitysaskeleita tulevaisuudessa.

Suurimmat ongelmat on lapsuus- ja nuoruusvaiheen kehitystyössä. Junnuputkista pitäisi saada vielä laadukkaampaa talenttia ja siihen pitäisi Palloliiton keskittyä, että miten tätä toimintaa pitäisi kehittää.

[Kardooni]

Nyt kun kivikova Islanti mainittiin, niin voidaan paljastaa järisyttävät tilastot. ... ja samalla paljastuu näiden pääsarjojen keskinäinen 'todellinen taso'.

Eli vertailussa ovat Suomen ja Islannin pääsarjojen "taso", ei siis koko jalkapalloyhteiskunnan taso.

Mielenkiintoinen vertailu, kiitos siitä. En kuitenkaan lähtisi käyttämään tätä jonain suurena mittarina ihan siitäkin syystä, että 1. Islannissa asukkaita on kymmenen kertaa vähemmän eli periaatteessa urheilussakin pitäisi pyöriä vähemmän rahaa, ja 2. pääsarjan taso ei aina kerro kaikkea itse pelaajatuotannon tasosta.

Jos verrataan maajoukkueita, niin melko subjektiivinen mutta parhaiten suuntaa antava Transfermakt kertoo Islannin jengin arvoksi 79,5 miljoonaa, kun taas Suomen maajoukkueen kokonaissumma on 41,4 milliä. Aika merkittävä ero, mutta pienenä yllätyksenä ainakin itselleni Suomi on Islantia yhtä sijaa edellä FIFA-rankingissa. Tähän nähden Islanti ehkä jopa alisuorittaa

Islannin kolmen kärki markkina-arvojen suhteen on Lillen Hakan Haraldsson (22m), Fiorentinan Albert Gudmundsson (13m) ja Kölnin Isak Johannesson (8m). Suomen top 3 koostuu San Diegon Onni Valakarista (5m), Lauternin Naatan Skytästä (5m) sekä kolmenkympin paremmalla puolella olevasta Palermon Pohjanpalosta (4m).

Sitten päästään siihen itselleni mielenkiintoisempaan aiheeseen, joka liittynee enemmän myös laajempaan keskusteluun juniorityöstä. Haraldsson siirtyi Islannista Kööpenhaminaan 16-vuotiaana vajaan 3 miljoonan euron summaan. Gudmundsson siirtyi hänkin 16-vuotiaana mantereelle Alankomaiden Heerenveeniin. Niin ikään Johannessonkin siirtyi 16 vuoden iässä Ruotsiin (ja kahta vuotta myöhemmin Kööpenhaminaan). Huom: iällä viittaan siihen, paljonko pelaaja täytti siirron tapahtumavuotena. Ainakin yksi noista oli vielä 15 siirron päivänä TM:n mukaan. Sama laskentatapa pätee myös suomalaistrioon.

Tuosta Suomen kolmikosta Valakari siirtyi 19-vuotiaana Norjaan, ja Skyttä oli hänkin 19 mennessään Ranskaan. Samanlailla Pohjanpalokin sai siirtonsa Saksaan 19 vuoden iässä. Huomaako kukaan eroa edellä mainittuihin islantilaisiin? Aition artikkelissa käytiin hieman läpi juuri noiden muutaman teinivuoden vaikutusta esimerkiksi kehitykseen, siirtosummaan ja muiden joukkueiden kiinnostukseen. Tässä kohtaa tietysti joku maiden kontekstit ja esimerkiksi Kööpenhaminan pelaajatarkkailun paremmin tunteva voisi todeta, että on täysin normaalia islantilaisen talenttien siirtyvän ulkomaille aikaisemmin syistä X ja Y, mutta itse koen tuon noin 3 vuoden eron kertovan jostakin kriittisestä erosta pelaajakehityksessä.

Ja joo, tässä kohtaa voisi varmasti myös mainita esimerkiksi Juho Lähteenmäen joka lähti hänkin 16-vuotiaana maailmalle tai Islannin Sverrir Ingasonin joka rantautui Norjaan vasta 21-vuotiaana. Mutta jos puhutaan yleisesti juniorityön tasosta sekä juuri tuollaisten top 5 -sarjoihin pääsevien timanttien luomisesta, niin selvästi Islannissa on tehty jotain paremmin jotta ulkomaiset seurat kiinnostuisivat ja jopa maksaisivat merkittävän korvauksen 16-vuotiaasta.

Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo. Suomella kuitenkin näyttäisi olevan joitain ihan lupaavia U21/23-pelaajia tällä hetkellä.

[Siipipuolustaja]

Näissä kaikissa mainituissa maissa jalkapallo on ykköslaji suosiolla mitattuna, Suomessa ei. Myös Ruotsissa.

Huomauttaisin tähän, että vaikkapa muiden Pohjoismaiden ns. kakkoslajitoiminta on suhteellisesti kovatasoisempaa kuin Suomen jalkapallon taso ja lisäksi Ruotsin ja Norjan (sanotaan 2. suosituimmaksi lajiksi hiihto) kohdalla molemmat top2-lajit peittoavat suomalaisen jääkiekonkin. Olympialaisissa Suomi myös on varmaan koko sivistyneen maailman huonoin maa mitalit/asukasluku-suhdevertailussa. Pointtini tässä on se, että mikäli sellaisen hypoteettisen viisasten kiven haluaisi löytää, niin kannattaa laajentaa perspektiiviä koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Rehellisesti sanottuna vaikka kotimaisessa futiksessa tehtäisiin asiat tuplasti paremmin, niin tuskin suomifutiksen taso siltikään nousisi merkittävästi paremmaksi juurikin tuon seikan vuoksi.

[tampereen lurkkija miäs]

Huomauttaisin tähän, että vaikkapa muiden Pohjoismaiden ns. kakkoslajitoiminta on suhteellisesti kovatasoisempaa kuin Suomen jalkapallon taso ja lisäksi Ruotsin ja Norjan (sanotaan 2. suosituimmaksi lajiksi hiihto) kohdalla molemmat top2-lajit peittoavat suomalaisen jääkiekonkin. Olympialaisissa Suomi myös on varmaan koko sivistyneen maailman huonoin maa mitalit/asukasluku-suhdevertailussa. Pointtini tässä on se, että mikäli sellaisen hypoteettisen viisasten kiven haluaisi löytää, niin kannattaa laajentaa perspektiiviä koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Rehellisesti sanottuna vaikka kotimaisessa futiksessa tehtäisiin asiat tuplasti paremmin, niin tuskin suomifutiksen taso siltikään nousisi merkittävästi paremmaksi juurikin tuon seikan vuoksi.

Mutta tämä näkökanta ei sovi yhtään suomalaisten futisniilojen agendaan jossa jääkiekko on pilannut kaiken ja ilman kendoa ja MM95:ttä Suomen miesten A-maajoukkue olisi pelannut jo useammissa MM-kisoissa ja päässyt EM-kisoissa jatkoon, Veikkausliigaa pelattaisiin kymmenien tuhansien intohimoisten fanien edessä ja nuoria talentteja siirtyisi kymmenillä miljoonilla eteenpäin vuosittain.

Täällä menee järkeviin verrokkimaihin verrattuna urheilussa varsin kautta linjan päin persettä about kaikessa muussa paitsi jääkiekossa, joka ei ole ykköslaji missään näistä verrokkimaista. Ja jääkiekossakin suunta huipputähtien tuotannossa on ollut pitkään laskeva.

[Kurkiaura]

Huomauttaisin tähän, että vaikkapa muiden Pohjoismaiden ns. kakkoslajitoiminta on suhteellisesti kovatasoisempaa kuin Suomen jalkapallon taso ja lisäksi Ruotsin ja Norjan (sanotaan 2. suosituimmaksi lajiksi hiihto) kohdalla molemmat top2-lajit peittoavat suomalaisen jääkiekonkin. Olympialaisissa Suomi myös on varmaan koko sivistyneen maailman huonoin maa mitalit/asukasluku-suhdevertailussa. Pointtini tässä on se, että mikäli sellaisen hypoteettisen viisasten kiven haluaisi löytää, niin kannattaa laajentaa perspektiiviä koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Rehellisesti sanottuna vaikka kotimaisessa futiksessa tehtäisiin asiat tuplasti paremmin, niin tuskin suomifutiksen taso siltikään nousisi merkittävästi paremmaksi juurikin tuon seikan vuoksi.

Tällainen vertailu on verrattain hedelmätöntä, vastaanhan voisi heti argumentoida vaikka Suomen koripallolla ja lentopallolla, jotka taas hakkaa nuo naapurit ihan pystyyn ja silloin puhutaan taas oikeasti globaalisti kilpailluista lajeista. Mutta kuten sanoin, niin tuollainen nokittelu on hyödytöntä, koska esimerkiksi Ruotsin ja Norjan tapauksessa menestyksen (ja myös tietyissä lajeissa menestymättömyyden) takana on erilaisia syitä, ei niinkään yhteisiä tekijöitä.

[Raahaaja]

Huomauttaisin tähän, että vaikkapa muiden Pohjoismaiden ns. kakkoslajitoiminta on suhteellisesti kovatasoisempaa kuin Suomen jalkapallon taso ja lisäksi Ruotsin ja Norjan (sanotaan 2. suosituimmaksi lajiksi hiihto) kohdalla molemmat top2-lajit peittoavat suomalaisen jääkiekonkin.

Aivan, viimeksihän tuo olymppialaisissa nähtiin. Vai mitä tuolla kakkoslajitoiminnalla oikein edes tarkoitetaan.


Futis on Suomessa joku 4 suosituin laji anyways

Suomen top 3 koostuu San Diegon Onni Valakarista (5m), Lauternin Naatan Skytästä (5m) sekä kolmenkympin paremmalla puolella olevasta Palermon Pohjanpalosta (4m).

No nyt on huumoria transfermarktilla.

[3,1415926535 8979323846]

Futis on Suomessa joku 4 suosituin laji anyways

Turhia rapaloita, mutta tartutaan nyt kuitenkin. Millä mittareilla?

Eniten pelaajia kaikista lajeista, SM-liigan jälkeen Veikkausliigassa korkein katsojakeskiarvo, Huuhkajien suosio, mediaosumat jne.

Sitten on monia telkkarissa kovia lajeja, jotka varmasti pieksevät futiksen ja osittain kiekonkin, mutta tämä on vain yksi mittari. Futiksen on sanottu liikuttavan tavalla tai toisella puolta miljoonaa suomalaista, niin onhan se kova luku "joltain 4. suosituimmalta lajilta."

[Raahaaja]

Turhia rapaloita, mutta tartutaan nyt kuitenkin. Millä mittareilla?

Eniten pelaajia kaikista lajeista, SM-liigan jälkeen Veikkausliigassa korkein katsojakeskiarvo, Huuhkajien suosio, mediaosumat jne.

Sitten on monia telkkarissa kovia lajeja, jotka varmasti pieksevät futiksen ja osittain kiekonkin, mutta tämä on vain yksi mittari. Futiksen on sanottu liikuttavan tavalla tai toisella puolta miljoonaa suomalaista, niin onhan se kova luku "joltain 4. suosituimmalta lajilta."

Ei ole rapala vaan karu totuus. Sponsor insightin tutkimuksista selviää.

Ja ei ole enää edes neljäs, vaan viides! Edellä sellaisia urheilulajeja kuin ampumahiihto, hiihto ja yleisurheilu.

[3,1415926535 8979323846]

Ei ole rapala vaan karu totuus. Sponsor insightin tutkimuksista selviää.

Ja ei ole enää edes neljäs, vaan viides! Edellä sellaisia urheilulajeja kuin ampumahiihto, hiihto ja yleisurheilu.

Tässä ei taida minkään paksuinen rautalanka riittää. Lajien suuruutta ei mitata pelkän Sponsor inisightin tutkimuksen perusteella.

[Raahaaja]

No mittaa millä mittaat, mutta ei ole parempaakaan tutkimusta tarjolla.

Suosio toki voi olla eri kuin "suuruus", mutta suosion perusteella se fyffe kuitenkin liikkuu, ja jos on fyffeä on ammattimaisuuttakin.

[Daniele Orsato]

Suosio toki voi olla eri kuin "suuruus", mutta suosion perusteella se fyffe kuitenkin liikkuu, ja jos on fyffeä on ammattimaisuuttakin.

Siis väitätkö, että suomalaisessa ampumahiihdossa liikkuu enemmän rahaa kuin jalkapallossa?

[Raahaaja]

Siis väitätkö, että suomalaisessa ampumahiihdossa liikkuu enemmän rahaa kuin jalkapallossa?

En.

Mutta ihmettelen miksi täällä julistetaan futiksen suuruutta vaikka ampumahiihdot ja yleisurheilut menee edelle.

[Monzan gorilla]

No ei taida mennä vaikka sponsor insight olisikin raamattusi.

[3,1415926535 8979323846]

Koska sinulle yritetään takoa päähän, ettei Sponsor insightin tutkimus ole mikään vitun raamattu lajien suuruudesta Suomessa. Se, että meillä on todella seurattuja ja tykättyjä yksilöurheilijoita, ei tarkoita että miljoonat suomalaiset kiimailisivat tietystä lajista, oli se sitten ampumahiihto tai korkeushyppy.

Analyysi: Kenttiä riittää, mutta ei harrastajia – yleisurheilu on menettänyt kuudessa vuodessa 10 000 harrastajaa ja pudonnut suosiossa jo koripallon taakse

Tee Sponsor insightin tutkimus neljän vuoden välein talviolympialaisten aikaan ja saat yhdistetystä yhden Suomen suosituimmista lajeista.

e. Koitetaan vielä asiallisemmin:

- lajissa liikkuvat rahat
- harrastajat, ammattilaiset, kaikki lajin parissa toimivat henkilöt
- perinteinen media ja sosiaalinen media
- telkkari
- yms.

On monia asioita, joita pitää ottaa huomioon ja nyt meinataan jo ajautua aika kauaksi topicin aiheesta.

[Raahaaja]

Joo futis suomiurheilun jättiläinen ja on aivan rinta rinnan haastamassa kendoa. t.ff2

Raha on nähdäkseni aika isossa osassa näissä urheiluhommissa, niin oletko sitä mieltä että

1) rahaa liikkuu paljon suomalaisessa jalkapallossa?
2) rahaa liikkuu riittävästi suomalaisessa jalkapallossa?
3) että lajihenkilöiden lukumäärä riittää kertomaan lajin "suuruudesta" itsessään?

Futis ei muuten ollut edes top-3 sponsor insightin am-tutkimuksessa silloin, kun huuhkikset pelasi em-kisoissa. Tiedoksi vaan.

[Pemari]

Raha on nähdäkseni aika isossa osassa näissä urheiluhommissa, niin oletko sitä mieltä että

1) rahaa liikkuu paljon suomalaisessa jalkapallossa?

Käsittääkseni jääkiekon jälkeen toiseksi eniten ammattiurheilijoita Suomessa on jalkapallossa. Muut lajit eivät taida päästä kovin lähelle.

[tampereen lurkkija miäs]

Joo futis suomiurheilun jättiläinen ja on aivan rinta rinnan haastamassa kendoa. t.ff2

Raha on nähdäkseni aika isossa osassa näissä urheiluhommissa, niin oletko sitä mieltä että

1) rahaa liikkuu paljon suomalaisessa jalkapallossa?
2) rahaa liikkuu riittävästi suomalaisessa jalkapallossa?
3) että lajihenkilöiden lukumäärä riittää kertomaan lajin "suuruudesta" itsessään?

Futis ei muuten ollut edes top-3 sponsor insightin am-tutkimuksessa silloin, kun huuhkikset pelasi em-kisoissa. Tiedoksi vaan.

Jos futis on jollain ännännellä sijalla agendan mukaisesti valikoidussa "tutkimuksessa" jota ei tue mikään muu metriikka niin voitko luetella ne lukuisat lajit joissa Suomessa

1) Liikkuu enemmän rahaa kuin jalkapallossa
2) Joiden parissa toimii enemmän lajihenkilöitä kuin jalkapallossa

vai jatkatko maalitolppien siirtelyä hokien sponsor insight sponsor insight?

[Raahaaja]

Jos futis on jollain ännännellä sijalla agendan mukaisesti valikoidussa "tutkimuksessa" jota ei tue mikään muu metriikka niin voitko luetella ne lukuisat lajit joissa Suomessa

Avaa toki näitä metriikoitasi, niin voi ottaa kantaa.

[Monzan gorilla]

Avaa toki näitä metriikoitasi, niin voi ottaa kantaa.

Vastaa vaan ja lopeta tuo kiemurtelu.

[tampereen lurkkija miäs]

Avaa toki näitä metriikoitasi, niin voi ottaa kantaa.

- Ammattiurheilijoiden määrä
- Lisensoitujen pelaajien/harrastajien määrä
- Lajin parissa toimivien henkilöiden määrä
- Tapahtumien yleisömäärät
- Olympiakomitean SporttiData-raportti (03/2026), suosituimmat lajit: https://www.olympiakomitea.fi/sporttidata/

En tosin ymmärrä, miksi tarvitsit näitä vastataksesi suoriin kysymyksiini.

[Raahaaja]

- Ammattiurheilijoiden määrä
- Lisensoitujen pelaajien/harrastajien määrä
- Lajin parissa toimivien henkilöiden määrä
- Tapahtumien yleisömäärät
- Olympiakomitean SporttiData-raportti (03/2026), suosituimmat lajit: https://www.olympiakomitea.fi/sporttidata/

En tosin ymmärrä, miksi tarvitsit näitä vastataksesi suoriin kysymyksiini.

Edelleen, tätä lajin parissa joko ammatikseen tai amatöörinä toimivien lukumäärää vaan jaksetaan hehkuttaa.

Jos laji on suuri, niin eikö sen silloin tulisi olla myös suosittu? Mitkä mahtavat olla futisuutisten lukijamäärät vs muut lajit? Tai katsojaluvut telkkarilähetyksissä vs muut lajit?

[tampereen lurkkija miäs]

Edelleen, tätä lajin parissa joko ammatikseen tai amatöörinä toimivien lukumäärää vaan jaksetaan hehkuttaa.

Jos laji on suuri, niin eikö sen silloin tulisi olla myös suosittu? Mitkä mahtavat olla futisuutisten lukijamäärät vs muut lajit? Tai katsojaluvut telkkarilähetyksissä vs muut lajit?

Mielenkiintoista, että suosituimmuuden mittariksi sinulle kelpaa ainoastaan sellaiset tilastot, joita ei ole vapaasti saatavilla. Kaikki muu voidaan ohittaa. Etkä vieläkään vastannut kysymyksiini:

Jos futis on jollain ännännellä sijalla agendan mukaisesti valikoidussa "tutkimuksessa" jota ei tue mikään muu metriikka niin voitko luetella ne lukuisat lajit joissa Suomessa

1) Liikkuu enemmän rahaa kuin jalkapallossa
2) Joiden parissa toimii enemmän lajihenkilöitä kuin jalkapallossa

vai jatkatko maalitolppien siirtelyä hokien sponsor insight sponsor insight?

[Raahaaja]

Lätkässä pyörii varmasti suuremmat rahat. Uskallan väittää, että jossain ralliautoilussakin saattaa pyöriä isompia rahoja kuin suomalaisessa futiksessa. Palloilulajeissa futis varmaan kakkosena.

Mutta kysymys oli alunperin futiksen suhteellisen matalasta suosiosta, jota nimimerkki Ameobi lähti vastaväitteellä kumoamaan. Ja näistä teidänkään puolusteluista ei ilmene mitään sellaista, mikä puoltaisi jotain muuta lopputulemaa.

[ExtraJack]

Edelleen, tätä lajin parissa joko ammatikseen tai amatöörinä toimivien lukumäärää vaan jaksetaan hehkuttaa.

Jos laji on suuri, niin eikö sen silloin tulisi olla myös suosittu? Mitkä mahtavat olla futisuutisten lukijamäärät vs muut lajit? Tai katsojaluvut telkkarilähetyksissä vs muut lajit?

Aika paljon kansainvälisiä futisuutisia luetaan ja jalkapallon arvokisat on kuulemma joskus ihmisiä kiinnostanut. Jos siis näissä muissa lajeissa vertaillaan kansainvälisiä kilpailuja, niin varmaan futiksessakin ne otetaan huomioon?