Aallonpohja, mikä meni vikaan?

[Vikkelä vaihtomies]

Ehkä vähän väärä topikki keskustelulle, mutta

5vs5-vaiheessa ei pitäisi olla mitään pelipaikkoja

Aivan oikein, tai no saivarrellaan ja sanotaan että veska ois hyvä olla siellä maalin edessä puolustaessa...

eikä taktiikoita.

Ei mitään joukkuepeliä voi pelata ilman taktiikkaa. Edes viisivuotiaana.
Mutta joo, pienillä lapsilla taktiikan on oltava hyvin simppeliä. Ja niin se kyllä nykyjunnuilla tuntuu olevankin.
Siis mallia "Jos saat pallon, niin etene kohti vastustajan maalia. Jos omalla pelaajalla on pallo, niin älä mene estämään hänen etenemistä vaan pysy parin metrin päässä. Jos vastustaja saa pallon, niin mene ottamaan pois."
Viimeisenä 5v5 vuonna tuohon voi lisätä pari sanaa, esim tarjoa syöttösuunta ja että jos 3 muuta on jo ottamassa palloa pois, niin ei tarvii neljänneksi välttämättä mennä punkemaan kasaan.

Eikä myöskään valmentajan tarvii puuttua mihinkään tilanteeseen,  ainoa homma on katsoa että kaikki saa peliaikaa

Kyllä sovituista asioista voi pelin aikanakin muistuttaa, pienillekin. Kannustaa puolustamaan (=ottamaan pallon pois) jos on pelaaja on "laiska hyökkääjätyyppi" ja toisaalta sitten taas "tunnollista puolustajaa" pitää vähän sanallisesti työntää haastamisen suuntaan. Ihan pelin aikanakin. Mutta mikromanagerointiin "jake juokse tonne, luka pistää juoksuun, nyt hei nipsu muista se KOLMANNEN PELAAJAN HÄMYJUOKSU" ei pidä lähteä.


En ole tässä ihan parin viimevuoden aikana nähnyt paljon junioripelejä, mutta ero omaan vuosituhannen alun junioripelaamiseen on ihan valtava. Pelaajat ovat paljon parempia pallollisena sekä haastamaan ja kamppailemaan. Ja ero n. 15-10v takaiseen on huomattava. Toki muutamat joukkueet pelaa melkoista syöttöpeliä pieninäkin ja niillä on turhankin järjestelmällinen avauspelimalli, mutta parempi sekin on kuin omien junnuaikojen räimäsy eteenpäin ja kaikki kamppailemaan pallosta

[Natte]

Nostetaan nuorissa urheilullisuus ja monipuolisuus keskiöön niin saadaan muitakin kuin pikkunäppäriä robotteja jotka noudattaa kyllä pelitapaa mutta oma näkemys ja hahmottaminen on rajallista.

Tottakai jalkapallon kanssa pitää tehdä myös paljon työtä ja olla niitä kosketuksia, mutta se kentän ja tilan hahmottaminen, reagointi, peliäly ynnä muut kehittyvät parhaiten kun aivot saavat riittävästi erilaisia ärsykkeitä aiheesta myös esim. muiden lajien parista. Tuskin olisi ollut Littikään sellainen nero ja pelin rytmittäjä ilman monipuolista lajitaustaa.

Ainiin ja yleisurheilu pakolliseksi oheislajiksi joka junnulle heti alusta lähtien. Opettaa paljon motorisia perustaitoja, sparraa fysiikkaa ja parantaa juoksutekniikkaa sekä opettaa myös kilpailemaan.

Ja sit toki yhteiskuntana pitäis kaikin keinoin madaltaa sitä kynnystä omaehtoiseen tekemiseen sen sijaan että kyltit kertoo että "kentälle pääsy kielletty". Toki enemmän taitaa olla kyse siitä että me vanhemmat sallimme ylenmääräisen ruutuajan ja muut ärsykkeet jotka pitävät tylsistymisen poissa. Tylsistynyt futari lähtee matalammalla kynnyksekkä potkimaan vaikka palloa seinään.

Yhdenkään junnuvalmentajan ei pitäisi rangaista yhtään pelaajaa siitä että on poissa treeneistä toisen lajin treenien takia. Treeni kuin treeni, kaikki sataa yhteiseen laariin ja joissain lajeissa tehdään tietyt asiat jo lähtökohtaisesti paremmin kuin toisissa. Koriksessa taitaa edelleen olla (ainakin aiemmin oli) ihan pienimmistä junnuista lähtien vaatimus siitä että pitää olla koulutettu ammattivalmentaja mukana toiminnassa. Pienemmillä paikkakunnilla tämä toki kääntyy helposti itseään vastaan.

[Comfort]

Nostetaan nuorissa urheilullisuus ja monipuolisuus keskiöön niin saadaan muitakin kuin pikkunäppäriä robotteja jotka noudattaa kyllä pelitapaa mutta oma näkemys ja hahmottaminen on rajallista.

Tottakai jalkapallon kanssa pitää tehdä myös paljon työtä ja olla niitä kosketuksia, mutta se kentän ja tilan hahmottaminen, reagointi, peliäly ynnä muut kehittyvät parhaiten kun aivot saavat riittävästi erilaisia ärsykkeitä aiheesta myös esim. muiden lajien parista. Tuskin olisi ollut Littikään sellainen nero ja pelin rytmittäjä ilman monipuolista lajitaustaa.

Ainiin ja yleisurheilu pakolliseksi oheislajiksi joka junnulle heti alusta lähtien. Opettaa paljon motorisia perustaitoja, sparraa fysiikkaa ja parantaa juoksutekniikkaa sekä opettaa myös kilpailemaan.

Ja sit toki yhteiskuntana pitäis kaikin keinoin madaltaa sitä kynnystä omaehtoiseen tekemiseen sen sijaan että kyltit kertoo että "kentälle pääsy kielletty". Toki enemmän taitaa olla kyse siitä että me vanhemmat sallimme ylenmääräisen ruutuajan ja muut ärsykkeet jotka pitävät tylsistymisen poissa. Tylsistynyt futari lähtee matalammalla kynnyksekkä potkimaan vaikka palloa seinään.

Yhdenkään junnuvalmentajan ei pitäisi rangaista yhtään pelaajaa siitä että on poissa treeneistä toisen lajin treenien takia. Treeni kuin treeni, kaikki sataa yhteiseen laariin ja joissain lajeissa tehdään tietyt asiat jo lähtökohtaisesti paremmin kuin toisissa. Koriksessa taitaa edelleen olla (ainakin aiemmin oli) ihan pienimmistä junnuista lähtien vaatimus siitä että pitää olla koulutettu ammattivalmentaja mukana toiminnassa. Pienemmillä paikkakunnilla tämä toki kääntyy helposti itseään vastaan.

Hyviä nostoja.

Urheilullisuutta paremmaksi kahden lajin avulla. Jalkapallo ja YU/koris/paini/voimistelu. Ainakin ala-asteen ajan.

Liian varhain pelitavan opettaminen. Pitäisi jättää lapsille myös mielikuvitusta ja hahmottamista. Huuhkajaliigassakin näkee tietyissä "ruuduissa" pelaamista, jotka on opeteltu jo varhain. Toki tähän liittyy yleisesti pienempi riskitaso ja voiton maksimointi lyhyellä tähtäimellä.

[HomeTeamHeroes]

En usko että yksi tai kaksikaan lajia korvaisi perinteistä jokapäiväistä höntsäämistä, jos käydään vain vanhempien autokyydillä ohjatut treenit vetämässä. Lahjakkuudella voi tulla tulla ok+ mutta absoluuttiselle huipulle ei mitään asiaa.

Aina pitäisi muistaa ajatella "mitä kilpakumppanini tekee nyt" kun lorvii kännykän tai pleikkarin tai kaljan ääressä.