Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #50 : 16.04.2007 klo 16:18:04 |
|
Se ei kaada edes AC Oulun budjettia, varma tieto.
Ei ne majoitus + matkat tule seurojen maksettavaksi vaan Baltian liigan. Viinioksa tuossa kauhisteli että Baltian liitot eivät katsoisi hyvällä, jos joudutaan osallistumaan merentakaisen liikenteen kustantamiseen. Ja kuten jo tuossa edellä toit ilmi, halpaa kuin saippua, eikä todellakaan tule kaatumaan matkakustannuksiin, vaikka Viinioksa niin toivoisikin ehkä. Laiva + lyhyt bussimatka yleensä Etelä-Suomeen on Viron ja Latvian joukkueille hyvin pieni pidennys matkoihin. Tarvittaessa Liettuan ja Suomen välillä kulkee lentokoneetkin tai Riikasta tosiaan tuo Ryan Airin hyvä yhteys Tampereelle. Logistisesti Baltian liiga on paljon helpompi ja edullisempi kuin vaikkapa Royal liiga. Jo tälläkin hetkellä Virosta ja Latviasta tullaan talvella leireilemään Suomeen varsin yleisesti. Samoin esimerkiksi TPV on leireillyt vuosittain Tallinnassa ja Tartossa. Baltian liigasta kiinnostuneet voivat tällä sivustolla tutustua faktoihin, niin ei tarvitse arvailla: http://www.balticleague.com/league/about/
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.04.2007 klo 16:23:13 kirjoittanut Boris Pugo »
|
|
|
|
|
The Real Wolf
Poissa
|
 |
Vastaus #51 : 16.04.2007 klo 16:44:35 |
|
Baltiahan on etelässä eikä idässä. Mutta ehkä olisikin syytä katsoa Pohjoiseen, eli Kalottiliigaan. Suomen kenttäolosuhteetkin ovat siellä kaikkein parhaiten vertailukelpoiset. HJK voisi olla samassa lohkossa esimerkiksi Bodö/Glimtin, Kiruna FF:N, Bodens BK:n, Alta IF:n ja Murmanskin Polttimon kanssa. Jossain vieraspelissä pääsisi jopa oikealle jalkapallokentälle. 
|
|
|
|
|
Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #52 : 16.04.2007 klo 16:48:14 |
|
Idällä tuossa tarkoitetaan Itä-Eurooppaa, johon Baltia kai kuuluu? : 
|
|
|
|
|
The Real Wolf
Poissa
|
 |
Vastaus #53 : 16.04.2007 klo 17:31:17 |
|
Idällä tuossa tarkoitetaan Itä-Eurooppaa, johon Baltia kai kuuluu? :  - Menneiden aikojen poliittista ilmansuuntaa?
|
|
|
|
|
Maakuntasatraappi
Poissa
Suosikkijoukkue: UEFA+FIFA+SWI=3MAFIA
|
 |
Vastaus #54 : 16.04.2007 klo 17:44:03 |
|
- Menneiden aikojen poliittista ilmansuuntaa?
Niin. Itä-Euroopalla ymmärretään vieläkin usein NL:n kommunismin kaatumiseen saakka miehittämiä alueita. Jos otetaan pitempi historiallinen perspektiivi, niin Suomi on selkeästi enemmän Itä-Eurooppaa kuin esim. Baltian maat jostain Unkarista ja Tshekistä nyt puhumattakaan. Noh, meni hieman OT...
|
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
 |
Vastaus #55 : 16.04.2007 klo 17:56:33 |
|
Niin. Itä-Euroopalla ymmärretään vieläkin usein NL:n kommunismin kaatumiseen saakka miehittämiä alueita. Jos otetaan pitempi historiallinen perspektiivi, niin Suomi on selkeästi enemmän Itä-Eurooppaa kuin esim. Baltian maat Miten niin? Hämmästyn jos keksit yhden kriteerin.
|
|
|
|
|
euroflex
Poissa
|
 |
Vastaus #56 : 16.04.2007 klo 18:15:31 |
|
Hyvä ja hieno + asiallinen topic. Lisänä on se,että täällä lahden toisella puolella ulkokentät ovat viikkoja aikasemmin pelikunnossa kuin Suomessa (Tokikaan tietoa liettuan kentien "kuivumisista" ei ole ) mutta jokainen ulkoilmapeli voittaa harjoittelu ja pelikokemusmielessä joka ikisen liigacup tms höntsäilyn sisähallissa. Suomen joukkueet voisivat siis aloittaa Baltian liigan pelinsä vierasotteluilla ja kevään edetessä vuorossa kotipelit..
|
|
|
|
|
Maakuntasatraappi
Poissa
Suosikkijoukkue: UEFA+FIFA+SWI=3MAFIA
|
 |
Vastaus #57 : 16.04.2007 klo 18:16:42 |
|
Miten niin? Hämmästyn jos keksit yhden kriteerin.
Otetaan nyt se meille läheisin eli Viro: - Turku oli keskiajalla perähikiä Tallinnaan verrattuna. - Suhteet keskiseen Eurooppaan ovat kautta historian olleet paljon läheisemmät, Virossa on ollut paljon enemmän läntisiä kulttuurivaikutteita. - 1600-luvulla Tarton yliopisto oli noin nykyaikaisin termein ilmaistuna eurooppalainen huippuyliopisto. - Elintaso oli ennen toista maailmansotaa valtaosassa maata korkeampi kuin Suomessa. 
|
|
|
|
|
Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #58 : 16.04.2007 klo 18:20:21 |
|
Miten elintaso liittyy siihen onko itä-eurooppaa vai keski-eurooppaa? Ei mitenkään.  Liettuan ja Latvian historia linkittyy vahvasti Venäjän vallan alaisuuteen. Niissä Venäjän valta alkoi selvästi aikaisemmin kuin meillä Suomessa. Sen takia itä-eurooppalainen vaikutus niissä on historiallisesti merkityksellisempi kuin meillä. 
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.04.2007 klo 18:23:26 kirjoittanut Boris Pugo »
|
|
|
|
|
Vuoden Vaihde
Poissa
Suosikkijoukkue: OTP, AC Oulu, Djurgårdens IF
|
 |
Vastaus #59 : 16.04.2007 klo 18:22:05 |
|
Miten elintaso liittyy siihen onko itä-eurooppaa vai keski-eurooppaa? Ei mitenkään.  yrität liittää baltiaa itä-eurooppaan ja venäjään vaikka siihen ei ole mitään perusteita...
|
|
|
|
|
Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #60 : 16.04.2007 klo 18:24:57 |
|
yrität liittää baltiaa itä-eurooppaan ja venäjään vaikka siihen ei ole mitään perusteita...
En yritä. Kaikilla näillä mailla on sekä keskieurooppalaisia että itäeurooppalaisia piirteitä. Sitä en allekirjoita, että Suomi olisi jotenkin Baltiaa itäeurooppalaisempi maa, vaikka meilläkin nuo itäeurooppalaiset vaikutteet ovat vahvat.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.04.2007 klo 18:26:16 kirjoittanut Boris Pugo »
|
|
|
|
|
Rikkiviisas
Poissa
|
 |
Vastaus #61 : 16.04.2007 klo 18:25:21 |
|
Liettuan ja Latvian historia linkittyy vahvasti Venäjän vallan alaisuuteen.
Liettua-Puolahan oli muinainen suurvalta silloin kun Ruotsi vasta valtasi Suomea. Linkitys Venäjään on vasta reilusti myöhempää perua.
|
|
|
|
|
Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #62 : 16.04.2007 klo 18:26:56 |
|
Liettua-Puolahan oli muinainen suurvalta silloin kun Ruotsi vasta valtasi Suomea. Linkitys Venäjään on vasta reilusti myöhempää perua.
Mutta kuitenkin aikaisempaa perua kuin Suomen liittäminen Venäjään. 
|
|
|
|
|
Maakuntasatraappi
Poissa
Suosikkijoukkue: UEFA+FIFA+SWI=3MAFIA
|
 |
Vastaus #63 : 16.04.2007 klo 18:31:40 |
|
Miten elintaso liittyy siihen onko itä-eurooppaa vai keski-eurooppaa? Ei mitenkään.  No kyllä se suurimmalla osalla suomalaisista mielikuvatasolla liittyy aivan samoin kuin tuo neuvostomiehityksen alaisuudessa olo kylmän sodan aikaan. Tosiasia nyt kuitenkin on, että Venäjän BKT / asukas on hyvää kehitysmaatasoa eikä monilla entisillä NL:n alusmailla vielä paljon paremmin mene. Tässä mielessä jako itäisen ja keskisen Euroopan välillä voidaan nähdä elintasomielessä. Virohan on tälläkin mittarilla kovaa vauhtia matkalla länsimaaksi.
|
|
|
|
|
Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #64 : 16.04.2007 klo 18:37:02 |
|
Niin, mielestäni kapitalistisuuden aste ei liity siihen, kuuluuko itä- vai keski-eurooppaan. Itse tarkastelin asiaa lähinnä vain kulttuuristen tosiasioiden valossa. Onhan joku Kazakstan tai Georgiakin hyvää vauhtia "länsieurooppalaistumassa", jos sinun määritelmiäsi on uskominen.
|
|
|
|
|
Maakuntasatraappi
Poissa
Suosikkijoukkue: UEFA+FIFA+SWI=3MAFIA
|
 |
Vastaus #65 : 16.04.2007 klo 18:46:06 |
|
Niin, mielestäni kapitalistisuuden aste ei liity siihen, kuuluuko itä- vai keski-eurooppaan. Itse tarkastelin asiaa lähinnä vain kulttuuristen tosiasioiden valossa. Onhan joku Kazakstan tai Georgiakin hyvää vauhtia "länsieurooppalaistumassa", jos sinun määritelmiäsi on uskominen.
Tarkoitin (ja kirjoitin) että ihmisten mielissä kansalaisten elintaso on Euroopassa tavallaan länsieurooppalaisuuden symboli. Assosiaatio syntynee siitä, että Länsi-Euroopassa aineellinen hyvinvointi on keskimäärin todella paljon korkeammalla tasolla kuin idässä. Mielestäni länsimaisuuden (mitä sen nyt ikinä onkaan) mittareihin luetaan myös teollistuneen maan talous. Esimerkiksi Venäjähän elää pitkälti jalostamattomien luonnonvarojen ja raaka-aineiden myynnillä, eli on tässä mielessä kehitysmaatalous. Mutta, kuten ilmi on käynyt, ei ole mitään vakiintunutta määritelmää sille miten länsi-, keski- ja itäeurooppalaisuutta mitataan. Eikä ehkä tarvitsekaan olla?
|
|
|
|
|
Rikkiviisas
Poissa
|
 |
Vastaus #66 : 16.04.2007 klo 18:47:24 |
|
Mutta kuitenkin aikaisempaa perua kuin Suomen liittäminen Venäjään.  Mitä nyt "Suomi" keksittiin vasta siinä 1800-luvun puolivälissä. Sen sijaan liettualaisilla ja latvialaisilla on ollut vahva identiteetti juuri tuon suurvalta-aseman sekä saksalaisen ritarikunnan vaikutuksen vuoksi. Suomessahan länsipuoli oli ruotsalaista kulttuurialuetta ja idässä taas vaikutti Novgorod ja slaavilainen kulttuuri, siinä välissä sitten olivat savolaiset ja hämäläiset. Heimothan Suomessa olivat paljon vahvempia ja tosiaan vastaan fennomania siinä 1800-luvulla synnytti käsitteen "Suomi" ja "suomalaisuus", joten Suomen liittäminen Venäjään oli enemmänkin Ruotsin itäisten läänien liittäminen Venäjään. Vasta autonomiahan loi "Suomelle" rajat ja kielialueen, joten identiteetiltään vahvemmat Baltian maat ovat olleet kulttuurillisesti olemassa kauemmin kuin Suomi, minkä vuoksi tuo väitteesi on aika hassu.
|
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
 |
Vastaus #67 : 16.04.2007 klo 18:48:59 |
|
Otetaan nyt se meille läheisin eli Viro: - Turku oli keskiajalla perähikiä Tallinnaan verrattuna. - Suhteet keskiseen Eurooppaan ovat kautta historian olleet paljon läheisemmät, Virossa on ollut paljon enemmän läntisiä kulttuurivaikutteita. - 1600-luvulla Tarton yliopisto oli noin nykyaikaisin termein ilmaistuna eurooppalainen huippuyliopisto. - Elintaso oli ennen toista maailmansotaa valtaosassa maata korkeampi kuin Suomessa.  Miten ensimmäinen liittyy itä-länsi-akseliin? Sama pätee vielä enemmän Novgorodiin. Läntiset vaikutteet tarkoittavat käytännössä lähinnä keskieurooppalaista saksalaisfeodalismia, joka vähitellen kehittyi maaorjuudeksi, jota kestikin Venäjän vallan loppupuolelle. Venäjän valta alkoi Virossa sata vuotta aiemmin kuin Suomessa, eikä Virolla ollut samanlaista erityisasemaa. Tarton yliopisto tuskin oli 1600-luvulla mikään huippuyliopisto. Sehän oli ruotsalaisten perustama ja aluksi lähinnä vain lähetysasema, jonka tarkoituksena oli opettaa virolaisille luterilaisuutta. Viimeinen ei luultavasti pidä paikkaansa, ainakin maiden bkt/henkilö oli tuolloin suurin piirtein samaa luokkaa.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.04.2007 klo 18:51:34 kirjoittanut Viinioksa »
|
|
|
|
|
Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #68 : 16.04.2007 klo 18:51:05 |
|
Mielestäni länsimaisuuden (mitä sen nyt ikinä onkaan) mittareihin luetaan myös teollistuneen maan talous. Esimerkiksi Venäjähän elää pitkälti jalostamattomien luonnonvarojen ja raaka-aineiden myynnillä, eli on tässä mielessä kehitysmaatalous.
No jaa. Venäjä kuten muukin Itä-Eurooppa on ollut kyllä vahvasti teollistunut varsinkin toisen maailman sodan jälkeisellä kaudella. Savupiiput ja ahkeroivat teollisuustyöläiset iskostuvat varmasti edelleenkin suomalaisten mieleen itäisestä euroopasta puhuttaessa. Valitettavasti tämä entinen teollisuus on vain ajettu alas sosialismin romahdettua ja tehtaat ovat tyhjillään ja kansa pitkälti työttömänä.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.04.2007 klo 18:52:13 kirjoittanut Boris Pugo »
|
|
|
|
|
Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #69 : 16.04.2007 klo 18:54:37 |
|
Mitä nyt "Suomi" keksittiin vasta siinä 1800-luvun puolivälissä. Sen sijaan liettualaisilla ja latvialaisilla on ollut vahva identiteetti juuri tuon suurvalta-aseman sekä saksalaisen ritarikunnan vaikutuksen vuoksi. Suomessahan länsipuoli oli ruotsalaista kulttuurialuetta ja idässä taas vaikutti Novgorod ja slaavilainen kulttuuri, siinä välissä sitten olivat savolaiset ja hämäläiset. Heimothan Suomessa olivat paljon vahvempia ja tosiaan vastaan fennomania siinä 1800-luvulla synnytti käsitteen "Suomi" ja "suomalaisuus", joten Suomen liittäminen Venäjään oli enemmänkin Ruotsin itäisten läänien liittäminen Venäjään. Vasta autonomiahan loi "Suomelle" rajat ja kielialueen, joten identiteetiltään vahvemmat Baltian maat ovat olleet kulttuurillisesti olemassa kauemmin kuin Suomi.
Tätä ei käy kiistäminen. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että niiden pitempiaikainen suhde Venäjään on tuonut näille maille aika paljon enemmän itäeurooppalaisia piirteitä kuin meille suomalaisille on ehtinyt kertyä. Esimerkiksi Liettuahan on ensisijaisesti juuri slaavilaisen kulttuuripiirin kasvatti. Sekoitus Puolaa ja Venäjää.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.04.2007 klo 18:56:08 kirjoittanut Boris Pugo »
|
|
|
|
|
Blanco
Poissa
|
 |
Vastaus #70 : 16.04.2007 klo 18:59:19 |
|
Mielenkiintoista keskustelua jalkapallosta  :keskari:
|
|
|
|
|
Boris Pugo
Poissa
|
 |
Vastaus #71 : 16.04.2007 klo 19:01:11 |
|
Mielenkiintoista keskustelua jalkapallosta  :keskari: Tätä en minä aloittanut. Satraappi tuli möyhentämään soppaa Viinikasvin avustuksella ja hulinaksihan se meni. 
|
|
|
|
|
Maakuntasatraappi
Poissa
Suosikkijoukkue: UEFA+FIFA+SWI=3MAFIA
|
 |
Vastaus #72 : 16.04.2007 klo 19:06:50 |
|
Tätä en minä aloittanut. Satraappi tuli möyhentämään soppaa Viinikasvin avustuksella ja hulinaksihan se meni.  No laajassa kontekstissa ollaan vielä topicissa. Eli jos puhutaan jalkapalloilullisesta lähentymisestämme Baltiaan, on ihan luontevaa keskustella kulttuurieroista ja historiasta. Nämä asiat kun pitää olla hallussa jos esimerkiksi bisnestä vieraaseen maahan tekee, niin miksei tässäkin tapauksessa. 
|
|
|
|
|
jmh77
Poissa
Suosikkijoukkue: Sir Ryan Giggs
|
 |
Vastaus #73 : 16.04.2007 klo 19:34:17 |
|
Täytyy myöntää ikuisena Kuuselan inhoajana, että nyt on Mara asian ytimessä! Menestyvä joukkue, lajissa kuin lajissa, tarvitsee kv-pelejä kehittyäkseen ja oppiakseen voittamaan. Itse en tästä Baltian liigan taustoista ja systeemistä ole mitenkään erityisen selvillä, mutta ihmettelen suuresti jos Pöllöliitossa ei olla oltu asiasta kiinnostuneita tai muuten vaan asialla!? Lähellä olisi Veikkausliigan joukkueille tarjolla sopivan tasoisia kansainvälisiä otteluita - ja paaaaaljon halvemmalla kuin esimerkiksi keski-euroopassa. Ja kyllä ainakin minua kiinnostaisi nähdä esimerkiksi Skonto Riga tai FBK Kaunas pelaamassa Suomen maaperällä! Toivottavasti ensi vuonna Suomessakin ollaan ajoissa hereillä..
|
|
|
|
|
lasse11
Poissa
Suosikkijoukkue: itäinen taivas
|
 |
Vastaus #74 : 17.04.2007 klo 01:39:47 |
|
Tätä ei käy kiistäminen. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että niiden pitempiaikainen suhde Venäjään on tuonut näille maille aika paljon enemmän itäeurooppalaisia piirteitä kuin meille suomalaisille on ehtinyt kertyä. Esimerkiksi Liettuahan on ensisijaisesti juuri slaavilaisen kulttuuripiirin kasvatti. Sekoitus Puolaa ja Venäjää.
Saksalainen maa-aatelisto ja ritarikunnat, missä pelaa?
|
|
|
|
|
|
|
|