Junnujen harrastusmaksut

[Thalian]

Juttelin tuossa erään isän kanssa, joka kertoi, että B ikäisen about maju-tason pelaajan vuosi maksaa yli 15 000 euroa (kokonaiskustannus, eli sisältää about kaiken mahdollisen). Tuossa voi olla vähän lapin lisää, ja asiat saisi varmaan tehtyä tuota halvemminkin, mutta onhan tuo nyt paljon rahaa silti...

[Jääpoiju]

Oliko noissa, esim. Ilveksen maksuissa, mukana jo "mokkapalamyyntien" ja "sponsorien" tulot? Vai eikö sellaisia järkätä?

Eli jos maksu on 1500 euroa per pelaaja, mutta joukkue saakin muutamia tonneja buffista ja sponsseilta, niin tuo maksu laskee? Vaiko niin, että nuo oli jo huomioitu?

[Jortsukka]

Olisi näissä varmaan aina fiksua kun listataan hinta että:

- Mikä ikävaihe
- Kuinka monta pelaajaa joukkueessa
- Missä harjoitellaan talvella / missä kesällä ja kuinka usein sekä millaisessa tilassa
- Miten valmennus on organisoitu(isä/äiti valmentajat, OTO valmentajat vai palkatut valmentajat ja kuinka usein harjoituksissa jos palkattuja)
- Missä päin Suomea
- Millaisiin pelitapahtumiin/turnauksiin osallistutaan

Täten pääsisi keskustelu vähän fiksumpaan. Nyt esim. jos vertaillaan täällä että Ilveksen junioriedustuksen toiminta maksaa saman kuin HJK:n kaupparin, niin onhan jompikumpi näistä toiminnoista suhteessa halvempi/kalliimpi.

Pakko muuten ihmetellä että miten toi HJK kaupunginosatoiminta voi maksaa noin paljon suhteessa edustuksen toimintaan, eikös kuitenkin tuota kaupunginosatoimintaa pitäisi vetää ns. minimikustannuksilla? Esim. tuo 11-13 vuotiaiden melkein 70e/kk on sitä tasoa että sillä pelaisi jo aika monessa kilpajengissä muissa seuroissa. Katselin esimerkkinä nyt tuolta Ilveksen sivuilta ja siellä kaupunginosatoiminta maksoi koko kaudelta vähän yli 200euroa. Toki tuo käsittää vain keväästä syksyyn. Ilmeisesti jos koko kauden harrastaisi se olisi n.40e/kk. Ei sekään kauhean halpaa ole, mutta toki paljon halvempaa kuin HJK:lla esim. tuo vastaava toiminta.

Vissiin ne Ilveksen verkkarit on niin tärkeät että porukka makselee tonnin ennen kuin aletaan maksamaan joukkueen kuluja. Muualla nuo on 100-200 euron luokkaa per kausi.

Tässä taitaa nyt mennä vähän sekaisin monella että eri seuroissa on erilaisia tapoja laskuttaa. Nykyisin on esim. seuroja joissa maksetaan kuukaudessa maksua mihin sisältyy "lähes kaikki". Eli esim. vuorot, valmennus, toimisto, muutamat talvisarjat/turnaukset, jne. Sitten sen lisäksi joukkuemaksu voi olla esim. 10e/kk. Toiset taas laskuttaa mallia että seuralle maksetaan vaan vaikka ns. toimistomaksua. Sitten joukkueilta laskutetaan erikseen kenttävuorot, valmennus, jne. joukkuemaksuina. Osalla sitten jotain tuolta väliltä. Varmaan sen takia selkein olisi aina puhua siitä että kuinka paljon keskimäärin kuussa tai kuinka paljon yhteensä koko kauden aikana harrastuksesta maksetaan.

[erno]

Oliko noissa, esim. Ilveksen maksuissa, mukana jo "mokkapalamyyntien" ja "sponsorien" tulot? Vai eikö sellaisia järkätä?

Eli jos maksu on 1500 euroa per pelaaja, mutta joukkue saakin muutamia tonneja buffista ja sponsseilta, niin tuo maksu laskee? Vaiko niin, että nuo oli jo huomioitu?

1500€ per vuosi on ihan normaali kustannus 5v5 aikakauden loppuvaiheessa Helsingissä (lasken tähän mukaan Espoon, Vantaan jne) seuroissa jotka vertautuu mitenkään ilvekseen. Vaikka joku tossa viittas siihen, että Klubissa on halvempaa, niin ymmärrykseni mukaan nk parempi pää menee pelaajista silti tohon. Kuukausimaksu on noin 60€, jonka lisäksi päälle tulee 180€ vuosimaksu ja siihen päälle:

Joukkueella on lisäksi toimintaan liittyviä kuluja, jotka eivät sisälly seuratoimintamaksuun, esimerkiksi varusteita, leirejä ja turnauksia. Joukkue laskuttaa joukkueen vanhempainkokouksessa hyväksytyt tällaiset kulut joko kuukausittain joukkuemaksuna tai erikseen. Vaikka varusteet jättäisi tosta ulos, niin kyllä U9 ikäisillä edistyneemmillä pelaajilla on jo melko paljon noita ylimääräsiä turnauksia, taitokouluja, kenties leirejä ym.

[Gambinamiäs]

Omien junnujen pääkaupunkiseutulainen kaupungiosaseura seura, jota jojotan kahdessa ikäluokassa, maksut 2025:
Seuran maksu 40e/per vuosi
Joukkuemaksut:
5v5 500-600eur /vuosi
8v8 (ja 11v11) 800e/vuosi
Maksuun sisältyy palloliiton pelipassit, vakuutus u11 asti, kenttävuokrat harjoituksille (ympäri vuoden ulkona, esin talvena 1 kuplavuoro viikossa, oletettavasti nostaa maksuja), piirisarjapelit, turnaukset (2xkeväällä,2xsyksyllä, muut esim hesa cup ja kauempana pelattavat turnaukset kyyteineen ja majoituksineen lisämaksusta), talviliiga ja valmennus. Palkatut vastuuvalmentajat per peliryhmä, käytännössä tuntipalkkaisia, nuorimmat lukioikäisiä, suurin osa jotain 20-30v ikäisiä. Apukoutsit vanhempia. Piirisarjaa pelataan yleensä ykkösjengi etelän 1-2 tasolla ja 2. ryhmä 3-4 tasolla. Joissain ikäluokissa kolmekin peliryhmää, mutta pieni seura kyllä. Säätiö maksaa vähävaraisten kausimaksut.

[Jääpoiju]

Tuollaista gambinan tasoista olen itsekin olettanut, eli noin 1000 euron luokkaa. Jos 1500 onkin normi, se on 50% enemmän.

Tietenkin erilaiset kledjut lisää hintaa, joten niiden mukana oleminen tai olematta oleminen vaikuttaa tietenkin vertailuun.

Eihän siinä tarvitse ostaa kuin yhdet Kroosin nimmareilla varustetut kolmen tonnin nappikset, niin päästään kiakkohintoihin.

[ginikettu]

Tuollaista gambinan tasoista olen itsekin olettanut, eli noin 1000 euron luokkaa. Jos 1500 onkin normi, se on 50% enemmän.

Tonnin luokkaa nuo melkein väkisin ovat ja tavoitteellisille kilpaurheilijan aluille tuo 1500 on lähempänä. Esim klubissa 5v5 aikana on taitokoulu avoin tai kutsu, mistä tulee lisähintaa ja toki ylimääräiset harjoitukset ja pelitapahtumat.

[Gambinamiäs]

Tonnin luokkaa nuo melkein väkisin ovat ja tavoitteellisille kilpaurheilijan aluille tuo 1500 on lähempänä. Esim klubissa 5v5 aikana on taitokoulu avoin tai kutsu, mistä tulee lisähintaa ja toki ylimääräiset harjoitukset ja pelitapahtumat.

Joo, tonniin se meilläkin menee kun tulee Hesa cup ja yksi pääkaupunkiseudun ulkopuolinen turnaus päälle. Taitokoulu kilparyhmäläisille taitaa olla sitten vielä pari sataa kaudessa päälle. Varusteet sitten tilataan itse ja se on 1500eur kaikkineen.

[Baggio_]

Ilveksellä toimintamaksu ensi kaudelle P10  1100€ + joukkuemaksu päälle josta ei vielä tietoa mutta olettaisin sen olevan 30-50€/kk.

Näin ollen n. 1500€ johon päälle sitten oletettavasti pelipassi, vakuutukset, varusteet jne. 2000€ kokonaiskustannus. Hintavaa on siihen nähden että harjoittelu pääsääntöisesti ulkona ja kentät kaupungin omistamia.

No ei tule millään jäämään tuohon, karkeasti sen 3k per vuosi, kohti B mennessä lähemmäs 4k vuosi on Ilveksessä kokonaiskustannukset.

Noin reilun 10v kokemuksella

[TapioV]

Mielenkiintoinen aihe. Paljon näyttää kustannukset vaihtelevan, varmaan jo sisältönsä puolestakin.
Kyselin tutulta, niin bsm suomenmestareissa maksoi koko kausi 2200€ sisältäen kaiken vakuutuksista lähtien. Sisälsi myös viiden päivän turnausmatkan Ranskaan.
Tuolla on kyllä paljon myös sopimuspelaajia, jotka jäävät jo reilusti plussan puolelle kaudesta.

[Avustava 1]

https://www.tpsjuniorijalkapallo.fi/uutiset/118663/tps-junioreiden-kausimaksut

Tossa tepsin oma avaus heidän maksuistaan.


Turun seudulla pienempi seura missä itse valmensin vedettiin C-A junnut noin 400-500 euron vuosimaksuilla. Enemmän harrasteseura toki, mutta tapahtumia se kolmesta neljään viikossa ympäri vuoden.

Hieman ehkä sekava tuo?
https://fc.tps.fi/uutiset/tps-juniorijalkapallon-toimintamaksut-2025/

[ginikettu]

Hieman ehkä sekava tuo?
https://fc.tps.fi/uutiset/tps-juniorijalkapallon-toimintamaksut-2025/

Eli p10:llä tuo on jo +110€/kk keskimäärin. Ei se ole halpaa hupia turussakaan.

[Hegetsu]

Karu fakta on, että jos haluaa halpaa kilpatoimintaa niin maksajaksi pitää saada niitä jotka eivät mahdu mukaan eli 20-22 pelaajan rinki 11v11 maailmassa tai vielä parempi on lyödä homma yhteen haaste ryhmän kanssa niin että kulut on yhteiset mutta kilparyhmällä on se 1000€/kk vastuuvalmentaja, molemmilla yhteinen 200€/kk apuvalmentaja ja haasteella 600€/kk valmentaja.

No jos tosissaan ollaan ja materiaali seurassa riittää niin fiksu olisi pyörittää jotain 28 pelaajan kilparinkiä jotka pelaisivat vastuuvalmentajan ja apuvalmentajan kanssa esim 1-divaria ja 2-divaria ja kaikki saisi hyvin peliaikaa ja pääsisi kokeilemaan eri pelipaikkoja ja 2-div paikan osalta riittäisi kun siellä onnistuisi pysymään.

[erno]

Niin, ne tietynlaiset kustannukset on ihan samat riippumatta ootko päähesuleissa, espoossa, urjalassa, turussa tai lahdessa tai jossain sarvikuonon perseessä.

Eli siis lyhykäisyydessään asiat kuten:
- Valmentajien palkat
- Seuran henkilökunnan palkat
- Varusteet
- Turnaukset
- Leirit
- Sarjat

Sitten jos meillä on paikkoja joissa hinnat on selvästi halvemmat kuin jossain toisaalla, niin todennäköisesti ne erot tulee siinä että ei ole ihmisiä jotka saisivat palkkaa työstään, jolloin tuollaista 15 tuntia viikkoon vievää toimea kutsutaan vapaaehtoistoiminnaksi jota hoitaa jonkun faija otona. Nuo muut pysyy kuitenkin ennallaan. Vapaaehtoistoiminnassa ei siis ole mitään vikaa, tätä ei pidä ottaa niin.

[Jortsukka]

Koen että Suomessa on selvästi vähentynyt halu osallistua toimintaan mitenkään. Ennen vanhempia oli paljon helpompi saada talkoilemaan, mukaan toimihenkilöiksi jne. Nykyisin jo odotetaan että ei tarvitsisi mitään vastuuta ottaa toiminnasta ja seurojen tehtävä olisi hoitaa ns. kaikki. Valmennus, hallinto, jne. Kuullut jopa sellaisen että harraste-ryhmässä jossa on ennestään jo palkattu valmentaja eikä yksikään vanhempi käy auttamassa koskaan valmentajaa on kysytty että "eikö seura voisi hoitaa myös tätä jojo hommaa". Vanhempien tapa siis osallistua ja toisaalta vaatia ns. laatua on selvästi ohjannut Suomessa futiksen kallistumista. Monissa muissa lajeissa vielä on ihan ok että isä/äiti valmentaa tai sitten osataan hyödyntää seuran junnuja joille riittää 50e/viikko.

[erno]

Mä nään ton moniulotteisempana. Ennemmin sanoisin, että vaatimustaso vähän kaikkea kohtaan on noussut ja koska tilanne on tuo, niin harva haluaa ottaa itselleen vapaaehtoishommaa, joka vastaa puolipäiväistä työtä. Tuo vaatimustaso on noussut valtavasti pelkästään sinä aikana minkä vaikka mä oon ollu tavalla tai toisella mukana kentänlaitahommissa, eli vuosituhannen alkupuolelta. Tuolloin futisjengiä pystyi valmentamaan vapaahtoisesti niin, että siihen meni 4-5h per viikko aikaa. Nyt ton saa kertoa kolmella, vaikka muutoin puhuttaisiin samankokoisesta ja tasoisesta jengistä.

[Hegetsu]

Itsellä sama tunne kuin ernolla ja Jortsukalla ja näkisin, että iso muutos on se että tänäpäivänä jalkapallojunnu nähdään (ainakin vanhempien silmissä) asiakkaana seuralle ja silloin odotetaan tietyn tasoista palvelua ja siihen palveluun ei oikein allekirjoittaneen tasoinen isävalmentaja sovi vaan mieluummin pitäisi em. asiakassuhteen takia olla palkattu apuvalmentaja. Meillä kokopäiväisten määrä seurassa kasvanut omana aikana kolmesta seitsemään ja toiminnan taso varmasti noussut kokonaisuudessa merkittävästi sekä kentällä että hallinnossa mutta tämä ei tietenkään ole vailla kustannusvaikutusta.

Sanoisin myös reilun 10 vuoden joukkue ja seuratoimija kokemuksella, että tekemisen määrä on kasvanut aika paljon mikä monesti karkoittaa vapaaehtoiset erilaisista rooleista ja pakottaa seuroja miettimään miten vaikka keventään rahojen ja jojojen tekemisen määrää mutta sitten kun ulkoistetaan asioita joukkueelta seuralle tai seuralta kokonaan ulos niin siihen liittyy aina kustannus. Moni asia on myös monimutkaisempaa kuin 10 vuotta sitten, alkaen ihan someviestinnän vaatimasta ajasta ja päätyen erilaisiin raportointi vaatimuksiin tukien antajien suuntaan ja esim. maahanmuuttajien runsas mukana olo tuo paljon erilaista selvittämistä mikä siirtynyt (ihan ymmärrettävästi jojoilta/rahoilta) seuralle.

Yleensäkin seuroissa ollaan vain hetken aikaa eli se kun seura tarjoaa itselle sopivaa palvelua ja sitten jatketaan matkaa. Yhden tutun kanssa kun juttelin niin sanoi että heillä ollut tapana jakaa 5-vuotis ja 10-vuotis mitaleja seuran toiminnassa em. ajanjakson mukana olleille mutta nykyisin 10-vuotismitaleille ei ole ollut paljoa käyttöä. Se on myöskin ehkä hankala asia, kun oman seuran toiminnasta ei olla kiinnostuneita niin seuran hallitus ja jäsenistä menettää vähitellen rooliaan toimijana seuran palkatuille toimihenkilöille vaikka seura on jäseniään varten eikä esimerkiksi palkatun henkilöstön jalkapallounelmia varten tehty.

[Valonheitin]

Mä nään ton moniulotteisempana. Ennemmin sanoisin, että vaatimustaso vähän kaikkea kohtaan on noussut ja koska tilanne on tuo, niin harva haluaa ottaa itselleen vapaaehtoishommaa, joka vastaa puolipäiväistä työtä. Tuo vaatimustaso on noussut valtavasti pelkästään sinä aikana minkä vaikka mä oon ollu tavalla tai toisella mukana kentänlaitahommissa, eli vuosituhannen alkupuolelta. Tuolloin futisjengiä pystyi valmentamaan vapaahtoisesti niin, että siihen meni 4-5h per viikko aikaa. Nyt ton saa kertoa kolmella, vaikka muutoin puhuttaisiin samankokoisesta ja tasoisesta jengistä.

Olen ollut noin 20 vuotta mukana seuratyössä eri rooleissa ja näkisin, että nykypäivänä toiminta on useassa pienemmässäkin seurassa kehittynyt ja vaatimustaso on myös noussut. Mutta samalla vanhempien halukkuus tehdä "seuratyötä" on heikentynyt ja sen näkee erittäin hyvin esimerkiksi talkoiden tai esim. myyjäisten yhteydessä. Ennen lähes kaikki sai myytyä sen kiintiön vessapaperia, mutta nykyään talkoita halutaan maksaa pois tai sitten ei osallistuta lainkaan.

Itse hieman kyynisenä ihmisenä aina ajattelen, että ajanpuutteesta valittavat vanhemmat istuvat sen verran monta tuntia sohvalla selaillen somea, että siitä ajasta kyllä liikenisi myös seuratyöhönkin jokunen siivu.

Mutta tämä ei ole pelkästään juniorifutiksen ongelma. Talkootyö on vähentynyt koko yhteiskunnassa ja kaikki wanhan liiton työväentalot yms. yhdistykset kuolevat nykyaktiivien jäädessä pois.

[ginikettu]

Olen ollut noin 20 vuotta mukana seuratyössä eri rooleissa ja näkisin, että nykypäivänä toiminta on useassa pienemmässäkin seurassa kehittynyt ja vaatimustaso on myös noussut. Mutta samalla vanhempien halukkuus tehdä "seuratyötä" on heikentynyt ja sen näkee erittäin hyvin esimerkiksi talkoiden tai esim. myyjäisten yhteydessä. Ennen lähes kaikki sai myytyä sen kiintiön vessapaperia, mutta nykyään talkoita halutaan maksaa pois tai sitten ei osallistuta lainkaan.

Sanoisin, että puolet vanhemmista sai aika hyvin mukaan joukkueen toimintaan (varainkeruuta, apuvalkuksi tai muuksi toimariksi). Mitä laajemman tuollaisen vastuullisten poolin saa mukaan, niin sitä helpompaa toiminta ja sitä pienempiä vastuualueet ja siitä muodostuu yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Siksikin on mielestäni tärkeää, että löytyy vaikka pari varainkeruuvastaavaa ja pari somevastaavaa eikä pelkästään tympeitä jojo, rahuri, apuvalkku, varustevastaava rooleja eli sellaisia tehtäviä millä on tavallaan "helppo" laajentaa tuota sitoutumispohjaa ja näiden kanssa sitten jojo voi yhteistyössä agitoida apukäsiä esim. kahviomyyntiin jne. Mitä suuremman osan saa mukaan, niin sitä parempi ja helpompi kaikille... näin niinkuin yleisesti.

[erno]

Mä oon tostakin sekä samaa että eri mieltä, riippuen vähän kohdasta. Mä oon ollu itte vetämässä töpseliä irti yhdestä hiihtomajasta joka lakkautettiin, mutta sanoisin että tossa ei ollut kyse vapaaehtois/talkootyön loppumisesta, vaan siitä että meillä oli ennen 1000 kilpahiihtäjää (1970-luvulla eli ennen mun aikaa) ja nyt meillä on 10 kilpahiihtäjää. Veikkaan että tuo samainen liittyy ennemmin wanhojen liittojen työväentalojen kuolemaan. Nuo on varmaan loistanut pienemmissä kylissä menneisyydessä, mutta nyt kun on kaupungistumista ja monia muita juttuja, niin päätyvät samalla tavalla rip-osastolle kuin puolet suomalaisista kunnistakin.

Hegetsun viestistä taas painaa silmiin muna-kana ongelma. Ja tuo on teema mistä olen itse kirjoitellut myös eri otsikoissa useammasta eri näkökulmasta. Mun vanhempi lapsi pelas käytännössä läpi peliuransa höntsäjalkapalloa per see, eli parhaimmillaan pärjäs jopa nelosdivarissa, mutta yleisesti oli vitos-kutosdivarin pelaaja. Kun me koitettiin löytää sille soveltuvaa peliryhmää (ei siis kilpatasoa, vaan sellasta missä toiminta olis alemmilla tasoilla jollain tavalla stabiilia, lähinnä peliryhmien näkökulmasta) niin juttelin aika suuren määrän läntisen helsingin ja espoon jalapalloseuroja kanssa. Kun kaikkien tarjoama on jokseenkin identtinen ja missä tahansa päädytään tossa U10'ish ikävaiheessa siihen että toiminta maksaa 1500€/vuosi, niin siinä tulee sellanen asiakaskulma mukaan täysautomaationa halus sitä tai ei. Olen käyttänyt tuohon verrokkina sitä, että jos olisin jääny opiskeluiden jälkeen asumaan vaikka tonne Leicesterin suunnalle, niin samaisen lapsen saman tason futikset olis maksanut 110£/vuosi. Tossa on paljon eroavaisuuksia, eli et voi verrata näitä oikeasti mitenkään, mutta sanotaan että ton 1500€:n päälle en haluaisi ihan hirveästi kiertää ovelta ovelle myymässä paskapaperia, kouvolan lakua tai gutzin kalsareita. 110£/vuosi tasoon sisältyy ikäänkuin oletus siitä, että sen päälle ehkä tarttee tehdä jotain. Mutta konkreettisesti sen päälle olisi tarvinnut tehdä vähemmän kuin isoimmassa osassa seuroja tuon 1500€:n päälle.

[ginikettu]

Tossa on paljon eroavaisuuksia, eli et voi verrata näitä oikeasti mitenkään, mutta sanotaan että ton 1500€:n päälle en haluaisi ihan hirveästi kiertää ovelta ovelle myymässä paskapaperia, kouvolan lakua tai gutzin kalsareita. 110£/vuosi tasoon sisältyy ikäänkuin oletus siitä, että sen päälle ehkä tarttee tehdä jotain. Mutta konkreettisesti sen päälle olisi tarvinnut tehdä vähemmän kuin isoimmassa osassa seuroja tuon 1500€:n päälle.

Tämä on varmaan vähän kulttuurieroja, jotka voivat juontaa "peruskouluun" - (e. ja niin sanotun piikayhteiskunnan lopettamiseen, joka on toki tehnyt vähän viime vuosina paluuta alustapalveluilla). Esim. yhdysvalloissa sukulaisilla oli aikoinaan koulussa vaikka mitä tekemistä ja käsittääkseni vaadittiin myös vanhemmilta osallistumista oli se sitten jotain kirjojen järjestelyä, parkkipaikalla stop merkin heiluttelua, varainkeruutapahtumien järjestämistä jne. Eli toisaalla on lähtökohtana, että vanhemmat joko osallistuu rahallisesti tai ajallisesti aika isollakin työpanoksella kouluun ja harrastuksiin. Täällä on menty ehkä vähän toiseen äärilaitaan, että oletetaan yhteiskunnan/kunnan/seuran hoitavan kaikki hommat. Se vaan sitten näkyy hinnoissa aika isosti ja urheiluseurat ovat suomessa vähän siinä välissä, ettei ne voi mitenkään laskuttaa hintoja mitä täyden palvelun toiminta edellyttäisi, mutta vanhemmat eivät myöskään ole tottuneet kontribuoimaan yhteiskunnalle muutoin kuin verojen muodossa.

[Valonheitin]

Ehkä tässä tullaan taas siihen kysymykseen, että pitäisikö seurojen tohtia profiloitua selkeämmin ja löytää se oma lokero jalkapallokartalla. Alueen isoimmat seurat toimisivat kilpafutiksen parissa ja muut sitten tarjoaisivat mielekästä liikuntaa lapsille kohtuu hintaan.


Mutta seurojen jäsenmäärät ja heidän tuomat rahat tietenkin painaa vaakakupissa aika paljon.

[Manselainen]

Ainakin seuroilla olisi hyvä olla valikoimassa selkeästi kahden tasoista ja hintaista toimintaa toisistaan eriytettynä ja niin, että kumpikaan ei maksuillaan kompensoi toista. Aika monessa seurassa on kuitenkin kilpa-, haaste- ja harrastetoimintaa tarjolla, mutta noiden välinen hintaero on jotain ihan muuta kuin ero toiminnan määrässä ja laadussa antaisi olettaa.

[Haamutorjunta]

Sanoisin, että puolet vanhemmista sai aika hyvin mukaan joukkueen toimintaan (varainkeruuta, apuvalkuksi tai muuksi toimariksi). Mitä laajemman tuollaisen vastuullisten poolin saa mukaan, niin sitä helpompaa toiminta ja sitä pienempiä vastuualueet ja siitä muodostuu yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Siksikin on mielestäni tärkeää, että löytyy vaikka pari varainkeruuvastaavaa ja pari somevastaavaa eikä pelkästään tympeitä jojo, rahuri, apuvalkku, varustevastaava rooleja eli sellaisia tehtäviä millä on tavallaan "helppo" laajentaa tuota sitoutumispohjaa ja näiden kanssa sitten jojo voi yhteistyössä agitoida apukäsiä esim. kahviomyyntiin jne. Mitä suuremman osan saa mukaan, niin sitä parempi ja helpompi kaikille... näin niinkuin yleisesti.

Mitä oon 10v kohta katellut junnutoimintaa, niin vanhempien mukaansaamiseen on olemassa toimiva keino. Hyvät ihmistaidot, hyvä dynamiikka ja iloisuus. Se toimijoiden määrä on suoraan suhteessa siihen, miten sosiaalista ja toimivaa sen joukkueen toiminta on. Kitivittujen kanssa ei kukaan tee mitään, mutta kun vaikka apuvalkuksi osuu joku tosi mukava ja hyvä tyyppi, jolla on positiivinen ote elämään, niin kas kummaa kun alkaa muitakin kiinnostamaan.

[ginikettu]

Aika monessa seurassa on kuitenkin kilpa-, haaste- ja harrastetoimintaa tarjolla, mutta noiden välinen hintaero on jotain ihan muuta kuin ero toiminnan määrässä ja laadussa antaisi olettaa.

Erno oli aikaisemmin listannut noita valtakunnallisesti aika kiinteitä kuluja toiminnassa. Näissä joko säästetään enemmän tai vähemmän tai hivutetaan kilpatoiminnan todellisia kuluja alemmas lainaamalta toisten maksamia resursseja. Näiden päälle tulee sitten olosuhdekustannukset, mitkä on tuollaisella P10 ikäisten joukkueella jo hyvinkin 30-60€/kk/lapsi - osalla voi olla halvempia, jos pääsevät kaupungin kentille ja osalla kalliimpia, jos joutuvat johonkin ulkopuolisen markkinahinnoittelemiin olosuhteisiin. Näin siis pk-seudulla. Viime vuosina energian hinnan nousu näkyi aika suoraan eri turnausten ja harkkaolosuhteiden hintojen nousuna ja kuplien lämpötilojen laskuna.

En tiedä Leicesteristä, mutta ainakin tutulla ulkomailla paikallinen kaupunki ja paikalliset yritykset sponssaavat aika isosti toimintaa. Suomessa aikoinaan monilla paikkakunnilla esim paperitehtaat sponssasivat junnutoimintaakin melkoisesti.