Yleisömäärät 2021 - anna sakkoa saatana, mutta päästä katsomoon!

[blackhawk]

Onhan ollut tamua, kuusysiä ym. mitkä on silloin tällöin mennyt kupsin tavoin euroopssa pitkälle, lohkon porteille. Ei se tee kilpailusta kovaa jos samassa lohkossa pelaa Union Berlin ja Tottenham, ovat olleet vaan viime kaudella paskoja omissa sarjoissaan.
Kyllä kotimainen seurafutis on euroopan mittakaavassa heikkoa, silti itse käyn katsomassa pelejä liigasta kolmoseen kun parempaakaan ei ole tarjolla. Mutta pelin heikko taso ei tuo massoja katsomoon.

Union onkin mielenkiintoinen esimerkki, sillä viime kausi taisi olla seuran historian paras. Kotimaisissa sarjoissa tasoa kuitenkin verrataan vain suhteessa vastustajaan, joten ei sillä pitäisi olla merkitystä mikä on tasoero johonkin Barcaan (joka kuulemma on omien kannattajiensa mielestä nykyään heikkotasoinen joukkue). Muutenkaan ei omasta tuttavapiiristä tule mieleen ihmisiä, jotka pitäisivät ulkomaista futista kiinnostavana ja kotimaista tylsänä. Sen sijaan aika paljon tunnen niitä, joiden mielestä futis on tylsä laji ihan riippumatta siitä ketkä pelaavat. Samat tyypit pitävät jääkiekkoakin ihan yhtä tylsänä, joten pelkästään futiksen asemasta suhteessa muihin lajeihin ei ole kyse.

[blackhawk]

Tässäpä se tuhannen taalan kysymys. Kuinka moni ylipäätän osaa edes omalla kohdallaan vastata siihen, miksi käy peleissä tai seuraa jalkapalloa?

Tuo onkin hyvä kysymys. Jos mietitään miten futista voisi myydä ihmisille pitäisi tietää miksi peleissä kannattaa käydä. Joskus viime vuonna oli aiheesta keskustelua ja aloin miettiä miksi itse käyn peleissä. Ihan ensimmäisenä totesin, etten itsekään tiedä. Seuraava ajatus oli, että joskus tuli lähdettyä peliin ja mä nyt vain olen sellainen tyyppi, jolla on taipumus jäädä koukkuun asioihin. Vielä pidempään mietittyäni tajusin miksi futiksen seuraaminen on minulle niin koukuttavaa.

Futis on suurten tunteiden peli! Oman seuran (ja maajoukkueen) seuraaminen tarjoaa minulle iloa, jännitystä, ahdistusta ja pettymyksiä kohtalaisen harmittomalla tavalla. Kun odotukset (tai ainakin toiveet) osaa aina asettaa hieman yläkanttiin realismiin nähden, pettyy usein, mutta vastaavasti onnistumiset tuntuvat sitäkin hienommilta.

Toisaalta tulin myös siihen tulokseen, että ehkä futismatseja ei kuitenkaan kannata mainostaa ahdistuksella, pettymyksillä ja koukkuun jäämisellä.

[gv39]

Tämä pelkästään osoittaa sen, että yleisömäärät on täysin mahdollista saada Suomessakin nousuun kunhan seurojen markkinoinnista vastaavat ammattilaiset eivätkä puuhastelijat.

Niin kauan kuin minä muistan, niin tämä on ollut mutu-totuus ja ainakin forumtotuus niin kauan kuin täällä olen ollut. Jos saadaan se puuttuva ammattilainen kehiin niin markkinointi luo kysynnän. Vuosikymmenestä toiseen tunarit ovat seuroissa töissä ja tuo markkinointiprojekti on vain tekemättä vailla valmis.

Elämme vielä poikkeuksellisia aikoja, eli nyt on koronavuosi 2.
En alkaisi kivittää seuroja tässä tilanteessa huonosta markkinoinnista.
Ensin laji-ihmiset saavat itkupotkuraivareita rajoituksista ja kun ne loppuvat, niin looginen odotus on, että katsojat tulevat takaisin suurissa määrin. No eivät tulleetkaan.

Yleisellä tasolla kuluttaja itse päättää, tuleeko matsiin. Syitä on monia. Totean niistä yhden. Tosifani tulee katsomoon vaikka räntää tulisi vaakasuoraan. Paitsi tuokaan ei ole nyt pätenyt.  Lajiniilot ovat tästä eri mieltä, mutta säällä nyt vaan on vaikutusta. Näillä keleillä kun iltaotteluissa auringon laskeuduttua lämpötila laskee kymmenestä alaspäin, niin jos ei ole erityistä kiihkoa tulla matsiin, niin matsin voi todellakin halutessaan katsoa ruudusta lämpimässä.

Sudettina olen ollut satunnaiskatsoja pk-seudulla Kupsin vieraspeleissä. Klubin matseihin en lähtökohtaisesti omalla rahalla mene, koska Klubi saisi rahani. Ilmaislipulla olen käynyt.  HIFK-peleissä on tullut käytyä. Nyt syksyllä ei tulisi mieleenkään mennä Boltille, koska tuulitunneli.

Katsojakokemuskin voi yksittäiselle kuluttajalle vaikuttaa. Espoossa tuli viime vuonna tehtyä kaksi reissua samalla kertaa eli ensimmäinen ja viimeinen. Tiesin putkikatsomoista, bajamajoista ja niukasta ruokatarjonnasta, mutta ottelutapahtuma on korona-aikana niin törkeän huonosti järjestetty, että pitäkööt tunkkinsa. Ehkä jos stadion oikeasti joskus nousee, niin siellä voisi vierailla.

[JoenDoe]

Fiksuna ihmisenä löydät siis varmasti myös selityksen sille, miksi jyväskylässä yli tuhat ihmistä kävi katsomassa panoksetonta kakkosen ottelua koleassa syyskelissä, tapiolan tasoisissa fasiliteeteissa?

[Hziulquoigmnzhah]

Fiksuna ihmisenä löydät siis varmasti myös selityksen sille, miksi jyväskylässä yli tuhat ihmistä kävi katsomassa panoksetonta kakkosen ottelua koleassa syyskelissä, tapiolan tasoisissa fasiliteeteissa?

Vaikka isot yleisömäärät ovatkin suuri ilonaihe, niin pitäisi nyt kuitenkin muistaa, että JJK:n "ihmeen" takana on Joni Vesalainen. Se taas tarkoittaa järisyttävää määrää ilmaislippuja ja ilmaa tilastoinnissa.

[Kausari]

Tuohon vaikutti kampanja sekä erityisesti seuran yhteisöllisyys. Pk-seudulla tulee mieleen EPS.

[gv39]

Fiksuna ihmisenä löydät siis varmasti myös selityksen sille, miksi jyväskylässä yli tuhat ihmistä kävi katsomassa panoksetonta kakkosen ottelua koleassa syyskelissä, tapiolan tasoisissa fasiliteeteissa?

Sanottu, että ilmaisliput ja Vesalainen.
No, Vesalaisesta ollaan montaa mieltä. Joko JJK:n edellisen vesalaiskauden velat on maksettu?

[Seeteufel]

Hep! Tai on en ehkä nakkisämpylän, mutta yleisen tunnelman, tavan, kavereiden jne. takia käyn joskus katsomassa (ja ostan itse lipun) jonkun Islandersin, Metsin tai Netsin peliin vaikka yhtään niiden runkosarjapeliä ei kyllä viitsisi tv:stä katsoa.

Ja mikäpä siinä on jonain lämpimänä toukokuun iltapäivällä mennä CityFieldille, ostaa pari ipaa ja jalan pituinen hodari. Mutta monessa paikassa Veikkausliigaa ollaan ihan hirveän kaukana siitä, että otteluun viitsisi mennä ihan vain kivana tapahtumana kun sellainen sattuu olemaan, vaikkei olisi niin suurta mielenkiintoa itse matsia kohtaan. Kuopiossa ihan stadionin estetiikasta lähtien - melkeinpä joku toriparkkikin olisi mielyttävämpi paikka hengailla pari tuntia.

Niin kuin joku kirjoitti (taisi tosin viitata Ruotsiin), Veikkausliiga on vanhojen ukkojen laji, jossa seisotaan jossain lautakasan päällä kentän laidalla. Coolit jutut on jossain muualla.

(Ja kyllä mä kävin tänä kesänä esim. SiiPen (RIP) pelissäkin omilla rahoilla ja se nyt oli toki vielä enemmän tuulahdus 80-luvulta.)

Ne olosuhteet tosiaan vaikuttaa aika paljon, viitsiikö mennä katsomaan peliä ihan huvikseen. Kesällä tuli käytyä katsomassa OTP - Hercules kun sellainen sattui olemaan tarjolla ja oli nätti kesäperjantai
En kyllä tiedä olisinko mennyt marraskuussa. Ei-forumistikuluttajalla voi vielä olla esteenä selvittää koska se peli yleensä on ja mistä sinne saa liput.

[Chief Innanen]

Tuo ulkoilmaurheilu on myös tärkeä pointti, jonka voi kokea myös myönteisenä piirteenä verrattuna sisälajeihin. Kun tuossa muutama viesti sitten kaipasin, että tavallinen yleisö oppisi nauttimaan itse pelissä muustakin kuin vain maaleista, toinen tärkeä asia olisi oppia nauttimaan ulkoilmassa oleskelusta vuodenajasta riippumatta. Olen itsekin joskus palellut ja/tai kastunut futiskatsomossa, mutta tässä vuosien varrella olen oppinut, että vika ei ollut säässä vaan siinä, että olin pukeutunut väärin.

Kotimaisen sarjan tasoa moititaan myös usein. Mielestäni sekin on epärelevantti asia, sillä kilpaurheilussa tasoa mitataan suhteessa vastustajaan.

Suomi - maa jossa on puhdas ulkoilma ja paska sisäilma. Silti vätykset ähöttävät mieluiten siellä ummehtuneissa halleissa sen sijaan, että nauttivat tuosta rikkaudesta. Seuroille tästäkin pitkä miinus, ottelutapahtumasta tulee tehdä elämys, raikas, rento, viihdyttävä ja odotettu päivä, johon otteluennakoissa kerrotaan myös "ottelupäivän sää ja pukeutumissuositus", ja seurojen kaupasta tulee löytyä huomattavasti nykyistä parempi valikoima sellaista vaatetusta, mitä useimmissa otteluissa tarvitaan. Tämä tulee suunnitella ammattilaisten, ei puolihumalaisten saunojien läpällä "hauskoja" basaarirytkyjä enää, kiitos.

[TPS100]

Onhan ollut tamua, kuusysiä ym. mitkä on silloin tällöin mennyt kupsin tavoin euroopssa pitkälle, lohkon porteille. Ei se tee kilpailusta kovaa jos samassa lohkossa pelaa Union Berlin ja Tottenham, ovat olleet vaan viime kaudella paskoja omissa sarjoissaan.
Kyllä kotimainen seurafutis on euroopan mittakaavassa heikkoa, silti itse käyn katsomassa pelejä liigasta kolmoseen kun parempaakaan ei ole tarjolla. Mutta pelin heikko taso ei tuo massoja katsomoon.

Ihan sama kuka Saksan tai näiden johtavien futismaiden sarjoista yltää Euro-otteluihin. Taso on taattu ja onneksi on vaihtuvuuttakin. Jos HIFK -HJK viime ottelun intensiteetti, yleisön kannustus ja myös ottelutapahtumat olisivat samanlaisia arkisia kokemuksia yleensä liigassa, niin äkkiä olisi stadionit täynnä. Eihän siitä pelistä mitään puuttunut.

[Edinson]

Ai kai yleisömäärien muodostumiseen ympäri maailmaa lajista riippumatta ole kuin yksi merkittävä syy ja se on "merkityksellinen yhteisölleen".

Jos seura ei ole merkityksellinen yhteisölleen, niin ei sitä käy katsomassa kukaan. Ei kukaan tule ensisijaisesti syömään tai juomaan, niilläö otetaan vaan niiltä sinne jo tulleilta rahat pois. Ja hyvin harva tulee katsomaan lajia, eli urheilua, ja Suomessa vielä vähemmän. Laji on merkityksellistä vain niin kauan kuin itse sitä harrastaa, tai oma jälkikasvu. En usko, että olemassa millään muodoin merkittävää määrää "tuulareita". Se on myytti. Laji-ihmisiä, jotka käyvät katsomassa vaan "futista" on Helsinginkin kokoisessa kaupungissa vain kymmeniä, jonka voi päätellä nykyisistä katsojamääristä.

Sen merkityksellisyyden tekemiseksi pitää tehdä joka päivä rajua duunia. Suomessa ei ole urheilukilpailuissa käymisen perinnettä. Meillä on vain yksi viihdebisnekseksi luokiteltava ammattilaissarja, eikä olympiaurheilu/yksilölajeissakaan katsojamäärät ole huimia. Toki yksittäiset Paavo Nurmi Gamesit tai Lahden hiihtoskabat tai Jyväskylän suurajot vetävät katsojia, mutta vain koska ne ovat uniikkeja.

Vaikka lätkän mainostaminen täällä ei ole kosher, niin silläkin uhalla: HIFK:n tj:n Jukka Valtasen kommentit ovat yleisyydessäänkin valaisevia.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008303635.html

Hän kutsuu tuota "merkityksellienn yhteisölleen" -juttua termillä leirinuotio, jonka ympärille kokoonnutaan. Ottelutapahtumasta pitää tulla rivikatsojalle ja kannattajalle tapa tavata ihmisiä ja seuran muodostaa keskusteluaiheita, vaikka et juuri sillä hetkellä ole käynyt matseissa. Ja yrityksille paikka, johon asiakkaat tulevat, sen saman tulen ääreen, mielellään. Esimerkiksi Jokerit menetti tämän leiritulen, sillä sinne yritykset eivät saa asiakkaitaan, joten ei ole yrityksiä, jotka kutsuvat ketään.

Pelin tasolla ei ole mitään merkitystä niin kauan kun yhteisö kokee seuran merkitykselliseksi. Ja jos se ei ole merkityksellinen, pelin tasolla on vieläkin vähemmän merkitystä. Samoin on nakkimukin kanssa.

HIFK:n futis on ottanut rohkean linjan hakiessaan tätä "merkityksellinen yhteisölleen" -juttua korostamalla lätkää enemmän ruotsinkielisiä juuria. Nyt lätkän HIFK:ssa kuulee ruotsia todella vähän, futiksessa ruotsinkieliset ovat jos ei enemmistässä niin isossa osassa yleisössä. Tie on kuitenkin pitkä, mutta saattaa tuoda kohtullisen yleisömäärän Veikkausliigan mittapuulla, eli muutaman tuhannen katsojakeskiarvon (nyt kai noin 1500 ilman derbyä - koottua tietoa en ole löytänyt mistään). Vasta sit jos yritetään lätkän vajaan 8000 yleisökeskiarvoon 8200 hengen hallissa ylivoimaisesti Suomen kovimmilla lipunhinnoilla asiakaskuntaa pitäisi laajentaa.

Itse olen tästä hyvä esimerkki. Veikkausliigan tasolla ei ole minulle mitään merkitystä, sillä se on ainoa futis jota katson. Oman jengin pelin tasolla on, mutta vain suhteessa Veikkausliigan tasoon: olen useammin käymässä matseissa, jos taistellaan jommassa kummassa päässä sarjaa. Myöskään nakkimukilla ei ole mitään merkitystä, sillä käyn joka tapauksessa syömässä ihan muissa paikoissa kuin "ostareilla", jollainen ravintola stadionilla joka tapauksessa olisi, olisi se miten hyvä genressään tahansa.

Sitten tullaankin tähän merkityksellisyyteen: HIFK on monilajiseura, ja vaikka lajit ovatkin omia firmojaan, ne ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa. Sama on jossain niissä mainostavalla yrityksellä, halusi se tai ei. Mua ei kiinnosta artesaanioluet matsiympäristössä, vaan otan yleensä hanabisset erätauolla, mutta en enää. Pistin viime derbyn jälkeen Koffin boikottiin, oli kuinka iso yhteistyökumppani lätkässä tahansa. Koffin omistaja Carlsberg on iso sponsori ympäri maailmaa futiksessa ja Helsingissä se on näkyvä sponsori HJK:lla, mutta ei HIFK:lla. Sijoitus olisi snadi, jolla firma samalla tukisi pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan. Toisaalta sponsori tarvitsee sijoitukselleen tuoton. Jos Carlsberg, eli Koff, ajattelee, että HIFK ei sellaista tarjoa, eli yhteisö ei ole sille merkityksellinen kokonaisuudessaan, ei yritys ole merkityksellinen myöskään minulle.

Eli: HIFK on kyennyt olemaan merkityksellinen minulle. Sitä suhdetta kohti pitäisi päästä - silloin ei ulkoilmalla ole väliä. (Syyslomaviikolla on - HIFK:n lätkä pelaa silloin neljä vieraspeliä putkeen, sillä realiteetit pitää Suomessa tunnustaa; syyslomalla ollaan landella tai ulkomaanlomalla, kuten myös kesällä...)

[simo hylje]

Liittyy aiheeseen, koska yleisömäärävertailuja tuodaan esim mediassa esiin tavan takaa ja sponssit voivat tehdä päätöksiään tämän datan perusteella.

Lahessa jääkiekkoseura pelicans otti viime syksynä käytännön ilmoittaa vain paikalla olevat katsojat, ei siis näitä firma - ja junnukausareita yms vaan paikalla olevat. Yleisömäärät olivat suunnilleen ennallaan, vaan ilmoitetut lukemat olivat aiempaa pienempiä. Tästä ess teki jutunkin, löytyy jostain arkistoista kommentteineen.

Sama käytäntö jatkui nyt syksyllä. Ilmoitetut luvut olivat niin alhaiset (vajaa pari tuhatta, eli FCL:n luvuista karvan parempia kun Lahella oli vielä panosta) että seura päätti ottaa käyttöön taas vanhan hyvän yleisölukujen kaunistelun. Eli kaikki lasketaan taas mukaan. Tästä oli pieni uutinen tämän päivän ess:ssä.

Kuin varkain tapahtuu seuraavaa: Uudet luvut otetaan vastaan medioissa totuutena ja niillä korostetaan että jalkapallo ei olisi Suomen suosituin laji myös yleisömäärissä (kaikki sarjat mukaan lukien, ei vain ylin). Sponssiraha valuu kiekolle.

Muiden seurojen tai lajien käytäntöjä en tunne mutta onhan futishahmojen jotenkin muutettava käytäntöjä. Vertailukelpoisiksi.

[Kader]

Aika paljon tämä keskustelu kääntyy siihen, miten junnuja saadaan paikalle. Kuitenkin junnujen osallistuminen riippuu hyvin pitkälti vanhempien ajankäytöstä. Jos perheissä on vähän vapaa-aikaa, voi peleihin osallistuminen olla ajankäytöllisesti haastaavaa.

Hyvin vähän täällä kiinnitetään huomiota siihen faktaan, että Suomi ikääntyy vauhdilla ja junnusukupolvia alkaa olla määrällisesti vähän suhteessa kasvavaan senioriväestöön.

Seurojen tulisi miettiä, miten seniorikansalaiset saataisiin houkuteltua katsomoon ja mitä heille ottelutapahtumissa tarjottaisiin näkemänsä pelin lisäksi. Seurat voisivat houkutella hoivakoti- ja seurakuntaryhmiä paketeilla, jotka sisältäisivät illallisen ja ottelun. Lisäksi kannattajaryhmien kanssa voitaisiin sopia yhteislauluista, jotka olisivat näille senioreille tuttuja: esimerkiksi Klubi voisi tulostaa Sakilaisten laulun lyriikoita, jonka koko katsomo kajauttaisi ilmoille ennen peliä - tai vastaavasti Kuopiossa voitaisiin laulaa luikauttaa Lentävä kalakukko.

Senioreilla on aikaa ja rahaa. Ryhmien organisointiin saa tarvittaessa apua niiltä matkanjärjestäjiltä, jotka kärräävät eläkeläisiä ruskamatkoille pohjoiseen.

Se tuoli mieleen että jos jalkapalloseura pitää hyvää huolta ja seniorista tuntuu että seura on ainoa ystävä niin parhaassa tapauksessa voi testamentata omaisuutensa juniorityölle. Toki seuran ei kannata alkaa kärkkymään sitä.

Nuoria aikuisia voisi kokeilla houkuttaa vaikka yökerhojen pääsylipuilla ja drinkkilipuilla jotka nivottu jalkapallo-ottelun pääsylippuun. Sitten yökerhoon voisi lähteä joku joukkueen pelaajista mukaan seremoniamestariksi. Esim Ats Purje oli aikoinaan KuPSissa hyvä.

[Homer]

Hep! Tai on en ehkä nakkisämpylän, mutta yleisen tunnelman, tavan, kavereiden jne. takia käyn joskus katsomassa (ja ostan itse lipun) jonkun Islandersin, Metsin tai Netsin peliin vaikka yhtään niiden runkosarjapeliä ei kyllä viitsisi tv:stä katsoa.

Ja mikäpä siinä on jonain lämpimänä toukokuun iltapäivällä mennä CityFieldille, ostaa pari ipaa ja jalan pituinen hodari. Mutta monessa paikassa Veikkausliigaa ollaan ihan hirveän kaukana siitä, että otteluun viitsisi mennä ihan vain kivana tapahtumana kun sellainen sattuu olemaan, vaikkei olisi niin suurta mielenkiintoa itse matsia kohtaan. Kuopiossa ihan stadionin estetiikasta lähtien - melkeinpä joku toriparkkikin olisi mielyttävämpi paikka hengailla pari tuntia.

Niin kuin joku kirjoitti (taisi tosin viitata Ruotsiin), Veikkausliiga on vanhojen ukkojen laji, jossa seisotaan jossain lautakasan päällä kentän laidalla. Coolit jutut on jossain muualla.

(Ja kyllä mä kävin tänä kesänä esim. SiiPen (RIP) pelissäkin omilla rahoilla ja se nyt oli toki vielä enemmän tuulahdus 80-luvulta.)

Joissakin asioissa kannattaisi ottaa mallia JENKEISTÄ ja ottelutapahtumien järjestäminen olisi yksi. Tämä vaatisi vain hemmetin paljon töitä, mutta on sitä ennenkin polkastu melkein tyhjästä kaikenlaista.

Varsinkin kesäaikaan olisi mahdollisuuksia tehdä matseista kunnollisia tapahtumia. Paikkakunnan rokkibändi soittamaan ennen peliä tai sitten JJ laulamaan kitaran kanssa, picknic-mahdollisuudet, grillit tulille ja naisille ja miehille ohjelmaa. Tämähän vaatisi yhteistyötä erilaisten yhdistysten ja organisaatioiden kanssa.

Suomessa ovat suosittuja tapahtumia mm. peräkonttikirppikset ym. miksei sellaisiakin voisi järjestää sitten tapahtuma-alueella? Ainakin Tehtiksellä olisi tilaa. Tehtiksen kentän ulkopuolelle pääsisivät erilaiset sapuskan ja tavaran myyjät ilmaiseksi jne. Tämä riippuu sitten tietysti stadionista, missä pelataan, sillä Suomessa on stadionien suunnittelu lähtenyt siitä, että tarttee maksaa rahaa, jotta pääsee edes alueelle. Stadionit on suunniteltu aivan liikaa urheilun ehdoilla, ei tapahtumateollisuuden ehdoilla. Onhan se kumma, kun meidän järjestämiin tapahtumiin pikkupaikkakunnalla tulee suhteellisen helposti yli 1000 ihmistä, mutta sitten futistapahtumaan ei saada suurkaupungeissa kuin hädin tuskin sama määrä.

Mitä tulee sitten nuoren yleisön houkutteluun, niin miksei järjestetä esim. CS tai jonkun urheilupelin pientä kisaa ennen matsia kentällä tai kentän ulkopuolella? Nuoret miehet pelaavat ja ovat vielä erittäin taitavia. Mikäpä olisi hienompaa kuin pelata yleisön edessä ja kyllä me vanhemmatkin osaamme hurrata hyvistä suorituksista varsinkin jos selostaja olisi ajan tasalla...

No - joka tapauksessa yhteisöllisyys on tärkeää ja siksi yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa: siihen löytyy kyllä keinoja.

Näitähän on kokeiltukin, mutta homman pitäisi olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Resurssit ovat toki hemmetin pienet. Raaka tosiasia on vain, ettei pelkkä hieno futismatsi riitä houkuttelemaan uusia yleisöjä. Me vanhat jäärät käymme kyllä mielellämme ankeissa olosuhteissa seuraamassa matseja ja päivittelemme sitä, että ennen sentään pelattiin hiekalla, nyt noi pojat pelaavat tuollaisella muovilla, jossa ei tule koskaan virhepomppuja.

[Nahtegal]

Asiaa. Ottaisin mallia lätkästä. Tuote näyttäisi paremmalta, kun ilmoitettu virallinen määrä on isompi. Lisäksi myytyjen, luovutettujen tms lippujen/kausarien ilmoitus on mielestäni ainoa oikea objektiivinen mittari yleisömäärille. Ne kun voi objektiivisesti näyttää toteen jälkikäteenkin kirjanpidon tasolla. Paikalla olevien määrä on yleensä joku täysin hatusta heitetty arvaus tai jopa räikeä valhe.

[Hiiritin]

Liittyy aiheeseen, koska yleisömäärävertailuja tuodaan esim mediassa esiin tavan takaa ja sponssit voivat tehdä päätöksiään tämän datan perusteella.

Lahessa jääkiekkoseura pelicans otti viime syksynä käytännön ilmoittaa vain paikalla olevat katsojat, ei siis näitä firma - ja junnukausareita yms vaan paikalla olevat. Yleisömäärät olivat suunnilleen ennallaan, vaan ilmoitetut lukemat olivat aiempaa pienempiä. Tästä ess teki jutunkin, löytyy jostain arkistoista kommentteineen.

Sama käytäntö jatkui nyt syksyllä. Ilmoitetut luvut olivat niin alhaiset (vajaa pari tuhatta, eli FCL:n luvuista karvan parempia kun Lahella oli vielä panosta) että seura päätti ottaa käyttöön taas vanhan hyvän yleisölukujen kaunistelun. Eli kaikki lasketaan taas mukaan. Tästä oli pieni uutinen tämän päivän ess:ssä.

Kuin varkain tapahtuu seuraavaa: Uudet luvut otetaan vastaan medioissa totuutena ja niillä korostetaan että jalkapallo ei olisi Suomen suosituin laji myös yleisömäärissä (kaikki sarjat mukaan lukien, ei vain ylin). Sponssiraha valuu kiekolle.

Muiden seurojen tai lajien käytäntöjä en tunne mutta onhan futishahmojen jotenkin muutettava käytäntöjä. Vertailukelpoisiksi.

Tästä olen itsekin aiemmin kommentoinut. Veikkausliigassa ei ole mitään järkeä ilmoittaa yleisömääriä oikein, kun niin ei tehdä jääkiekkoliigassakaan.

Katsoin joskus jonkun Lukko-HIFK -pelin sivusilmällä Subilta. Paikalla oli ehkä 1000-2000, mutta ripaus härskiyttä vain ja yleisömääräksi kuulutettiin jotain 3200.

Huvittavinta (ja surullisinta) on tosiaan tuo, että suomalainen urheilumedia ihan sinisilmäisesti ottaa todesta nuo ilmoitetut yleisömäärä, vaikka niissä on suunnilleen yhtä paljon totuutta kuin Donald Trumpin puheissa.

[Monska]

Tässäpä se tuhannen taalan kysymys. Kuinka moni ylipäätän osaa edes omalla kohdallaan vastata siihen, miksi käy peleissä tai seuraa jalkapalloa?

Koska faija kasvatti mut siihen. Totuin jo päiväkoti-ikäisenä heilumaan futiskenttien reunoilla korkeushyppypatjoilla jne faijan katsoessa kavereidensa kanssa paikallisen jengin alasarjamatsia. Sitten me ruvettiin käymään niiden omien kavereiden kanssa siellä matseissa omilla fillareilla jne. Se aiheutti tunteen, että lomareissuillakin pitää käydä matseissa. Kaverit kasvoivat, osasta tuli pelaajia Liigaan / Ykköseen / Kakkoseen. Mentiin katsomaan niitä kavereita.

Nykyään lähes nelikymppisenä ei edes osaa ajatella elämää ilman ex-tempore futismatseja sen oman seuran ulkopuolelta. Jos kaupungissa on peli, niin sinne tulee usein mentyä. Ei hodarin takia, vaan koska faija vei mut 30 vuotta sitten Piikkiön keskuskentälle.

Tätä ilmiötä näkee paljon varsinkin länsinaapurissa. Matseihin mennään perheenä, jolloin kaikki tuntee tämän olevan se meidän juttu. Jossain AIK:ssa on esimerkiksi "Norra Ungdom" sektio Norra Stån vieressä. Siellä alaikäiset oppivat kannattajapäädyn meininkiin "turvallisessa" ympäristössä, josta voi sitten myöhemmin siirtyä yhden katsomonosan vastapäivään ajan ollessa kypsä.

KuPSin tj:n kanssa kerran juteltiin mikä olisi kaikkein tärkein markkinoinnin kohde. Todettiin sen olevan äidit. Jos kahden vanhemman lapsiperheessä (vaikka olisi kaksi naistakin vanhempina) se "äiti" valitsee mennä futismatsiin, niin varsinkin pääkaupungin ulkopuolella se muu perhe lähtee mukaan. Kun taas isä lähtee matsiin, niin siinä ei ole samanlaista efektiä. Sama teatterin jne suhteen. Äideillä on yllättävän suuri merkitys, varsinkin heidän hyväksynnällä, minne lapset menevät. Ja lapset ovat epäsuorasti tärkein markkinoinnin kohde.

Lapset eivät hae otteluista mitään ruokarekkaa. He hakevat elämystä. Muistoa. Sellaista muistijälkeä, johon palata aikuisena.

Just viikonloppuna katsottiin kotona Tukholman derbyä kahden superjunnuni kanssa. He eivät juurikaan matsia seuranneet kuin pyrojen aikana. Sitten toinen, jonka mielestä futis on helvetin tylsää, totesi: "Eikös toi ole se stadion missä se ukko lensi pihalle bängerin takia?" Hänelle oli jäänyt muistijälki derbystä, jossa oli neljä vuotta sitten 7-vuotiaana. "Siellä oli kivaa. Voitais mennä uusiksi".

Tapahtuma loi muistijäljen ja hän haluaa sinne uusiksi. Vaikka ei edes pidä futiksesta.

Johonkin huuhkajiin luottaminen yleisömäärien suhteen on vaarallista. Itse esimerkiksi en voi sietää maajoukkuetaukoja, koska en järjestä aikataulujani Huuhkajien takia. Interin takia järjestän. Minun tunnesiteeni siihen sinivalkoiseen lippuun urheilun parissa on aika lähellä nollaa. Huuhkajat myy, koska he myyvät tervettä tuotetta isosti markkinoiden. Siihen pitää pyrkiä kotimaisessa futiksessa. Ei pelipäivien orjallisuuteen jne vaan luoda tuote tarpeeksi terveeksi ja markkinoida sitä omalle kohderyhmälleen.

Viikonloppuna muuten Salossa oli Kakkosen matsissa niitä omia poikia katsomassa lähes yhtä paljon porukkaa kuin tv-kuvan perusteella Lahdessa kiimaisessa loppusarjan pelissä. He markkinoivat tuotettaan oman seuran jäsenille, oman kylän pelaajien tutuille jne. Ei sen suurempi taikatemppu.

Vähän meni nyt tajunnanvirraksi. Toivottavasti siellä on jokin pointtikin jossain.

[Nahtegal]

Hyvää settiä Monska. Oma polkuni saman tyyppinen. Pallo ja pullo podissa yleisömäärä aihe: https://podtail.com/fi/podcast/pallo-pullo-podcast/episode-98-feat-bobi-garry-narcos/

Bobilta samantyyppistä juttua eli junnut tulisi kasvattaa katsojiksi ja osaksi seuraa. Tässä ei oikoreittejä ja kulttuurin luominen vie aikaa. Kuuntelusuositus.

[TPS100]

Vähän meni nyt tajunnanvirraksi. Toivottavasti siellä on jokin pointtikin jossain.

Jaan pitkälti tarinasi. Tätä on maailmalla tutkittukkin. Identiteetti paikalliseen seuraan syntyy usein 9-12-vuotiaana, jos vielä kokemukseen sisältyy kivoja asioita. Tuon ikäiset menee usein juuri isän, äidin tai naapurin mukana peliin, joskus valmentajan. Tapahtuman pitää toistua muutamia kertoja ja toki kiinnostus peliin pitää jollain tasolla olla olemassa, usein itse pelaamalla. Isossa roolissa on stadionin tunnelma. Jos se on hyvä se imee mukanaan. Desmond Morrrishan tästä kirjoitti jo aikoja sitten. Paikallinen jalkapallojoukkue on pohjimmiltaan heimokulttuuria modernissa maailmassa. Siihe kun kerran pääsee sisään, pois ei halua!

[Alty]

Koska faija kasvatti mut siihen. Totuin jo päiväkoti-ikäisenä heilumaan futiskenttien reunoilla korkeushyppypatjoilla jne faijan katsoessa kavereidensa kanssa paikallisen jengin alasarjamatsia. Sitten me ruvettiin käymään niiden omien kavereiden kanssa siellä matseissa omilla fillareilla jne. Se aiheutti tunteen, että lomareissuillakin pitää käydä matseissa. Kaverit kasvoivat, osasta tuli pelaajia Liigaan / Ykköseen / Kakkoseen. Mentiin katsomaan niitä kavereita.

Nykyään lähes nelikymppisenä ei edes osaa ajatella elämää ilman ex-tempore futismatseja sen oman seuran ulkopuolelta. Jos kaupungissa on peli, niin sinne tulee usein mentyä. Ei hodarin takia, vaan koska faija vei mut 30 vuotta sitten Piikkiön keskuskentälle.

Tätä ilmiötä näkee paljon varsinkin länsinaapurissa. Matseihin mennään perheenä, jolloin kaikki tuntee tämän olevan se meidän juttu. Jossain AIK:ssa on esimerkiksi "Norra Ungdom" sektio Norra Stån vieressä. Siellä alaikäiset oppivat kannattajapäädyn meininkiin "turvallisessa" ympäristössä, josta voi sitten myöhemmin siirtyä yhden katsomonosan vastapäivään ajan ollessa kypsä.

KuPSin tj:n kanssa kerran juteltiin mikä olisi kaikkein tärkein markkinoinnin kohde. Todettiin sen olevan äidit. Jos kahden vanhemman lapsiperheessä (vaikka olisi kaksi naistakin vanhempina) se "äiti" valitsee mennä futismatsiin, niin varsinkin pääkaupungin ulkopuolella se muu perhe lähtee mukaan. Kun taas isä lähtee matsiin, niin siinä ei ole samanlaista efektiä. Sama teatterin jne suhteen. Äideillä on yllättävän suuri merkitys, varsinkin heidän hyväksynnällä, minne lapset menevät. Ja lapset ovat epäsuorasti tärkein markkinoinnin kohde.

Lapset eivät hae otteluista mitään ruokarekkaa. He hakevat elämystä. Muistoa. Sellaista muistijälkeä, johon palata aikuisena.

Just viikonloppuna katsottiin kotona Tukholman derbyä kahden superjunnuni kanssa. He eivät juurikaan matsia seuranneet kuin pyrojen aikana. Sitten toinen, jonka mielestä futis on helvetin tylsää, totesi: "Eikös toi ole se stadion missä se ukko lensi pihalle bängerin takia?" Hänelle oli jäänyt muistijälki derbystä, jossa oli neljä vuotta sitten 7-vuotiaana. "Siellä oli kivaa. Voitais mennä uusiksi".

Tapahtuma loi muistijäljen ja hän haluaa sinne uusiksi. Vaikka ei edes pidä futiksesta.

Johonkin huuhkajiin luottaminen yleisömäärien suhteen on vaarallista. Itse esimerkiksi en voi sietää maajoukkuetaukoja, koska en järjestä aikataulujani Huuhkajien takia. Interin takia järjestän. Minun tunnesiteeni siihen sinivalkoiseen lippuun urheilun parissa on aika lähellä nollaa. Huuhkajat myy, koska he myyvät tervettä tuotetta isosti markkinoiden. Siihen pitää pyrkiä kotimaisessa futiksessa. Ei pelipäivien orjallisuuteen jne vaan luoda tuote tarpeeksi terveeksi ja markkinoida sitä omalle kohderyhmälleen.

Viikonloppuna muuten Salossa oli Kakkosen matsissa niitä omia poikia katsomassa lähes yhtä paljon porukkaa kuin tv-kuvan perusteella Lahdessa kiimaisessa loppusarjan pelissä. He markkinoivat tuotettaan oman seuran jäsenille, oman kylän pelaajien tutuille jne. Ei sen suurempi taikatemppu.

Vähän meni nyt tajunnanvirraksi. Toivottavasti siellä on jokin pointtikin jossain.

Hyvää settiä. Kun nyt mainitsit AIK:n niin niiden pomolta tuli hyvää settiä Twitterissä ottelutapahtumista tässä yks päivä.

https://twitter.com/FreddeSoderberg/status/1445444517537058819?t=tWcNJsY6y-CvYM26fO9Jpw&s=19

Pallossa ja Pullossa oli myös paljon hyvää juttua. Esim. tuo että junnujoukkueet pitää saada peleihin oli hyvä pointti.

Liian paljon kuulee mielestäni valitusta olosuhteista. Joo, ne on jossain Espoossa hirveät, mutta ei futista kaikkialla muuallakaan loistavissa olosuhteissa pelata. Eikä kaikkialla saa jonkun mikropanimon bisseä tai ei ole tarjolla gourmet streetfoodia. Se lisäarvo tulee yhteisöllisyydestä, urheilun draamasta ja katsomokulttuurista.

Suomessa isoin ongelma mielestäni on se, että katsojat vaan katsoo olevansa tuotteen kuluttajia eikä näe itseään osana tapahtumaa, jotka voi tehdä tapahtumasta paremman.

Ottelutapahtumien tulisi olla tarpeeksi erilaisia siihen verrattuna, että katsot pelin tv:stä. Suomessa valitettavasti se ero ei usein kauhean suuri ole kun yleisö ei tapahtumaan osallistu mitenkään.

[Taipperineula]

Isossa roolissa on stadionin tunnelma. Jos se on hyvä se imee mukanaan. Desmond Morrrishan tästä kirjoitti jo aikoja sitten.

Tuosta tunnelmasta saisi jopa oman keskusteluaiheensa. Nimittäin kun katsoo Ruudusta liigaotteluja, monilla stadioneilla kamera on katsojapuolella ja vastapäätä näkyvä "katsomo" on vain pelkkiä tyhjiä tuolirivejä. Vakuuta sitten noilla näkymin Ruudun katsojia edes kaupallisen yhteistyön hengessä aistimaan, kuinka "futis on parasta paikan päällä nähtynä".

[Raven32]

Ai kai yleisömäärien muodostumiseen ympäri maailmaa lajista riippumatta ole kuin yksi merkittävä syy ja se on "merkityksellinen yhteisölleen".

Jos seura ei ole merkityksellinen yhteisölleen, niin ei sitä käy katsomassa kukaan. Ei kukaan tule ensisijaisesti syömään tai juomaan, niilläö otetaan vaan niiltä sinne jo tulleilta rahat pois. Ja hyvin harva tulee katsomaan lajia, eli urheilua, ja Suomessa vielä vähemmän. Laji on merkityksellistä vain niin kauan kuin itse sitä harrastaa, tai oma jälkikasvu. En usko, että olemassa millään muodoin merkittävää määrää "tuulareita". Se on myytti. Laji-ihmisiä, jotka käyvät katsomassa vaan "futista" on Helsinginkin kokoisessa kaupungissa vain kymmeniä, jonka voi päätellä nykyisistä katsojamääristä.

Sen merkityksellisyyden tekemiseksi pitää tehdä joka päivä rajua duunia. Suomessa ei ole urheilukilpailuissa käymisen perinnettä. Meillä on vain yksi viihdebisnekseksi luokiteltava ammattilaissarja, eikä olympiaurheilu/yksilölajeissakaan katsojamäärät ole huimia. Toki yksittäiset Paavo Nurmi Gamesit tai Lahden hiihtoskabat tai Jyväskylän suurajot vetävät katsojia, mutta vain koska ne ovat uniikkeja.

Vaikka lätkän mainostaminen täällä ei ole kosher, niin silläkin uhalla: HIFK:n tj:n Jukka Valtasen kommentit ovat yleisyydessäänkin valaisevia.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008303635.html

Hän kutsuu tuota "merkityksellienn yhteisölleen" -juttua termillä leirinuotio, jonka ympärille kokoonnutaan. Ottelutapahtumasta pitää tulla rivikatsojalle ja kannattajalle tapa tavata ihmisiä ja seuran muodostaa keskusteluaiheita, vaikka et juuri sillä hetkellä ole käynyt matseissa. Ja yrityksille paikka, johon asiakkaat tulevat, sen saman tulen ääreen, mielellään. Esimerkiksi Jokerit menetti tämän leiritulen, sillä sinne yritykset eivät saa asiakkaitaan, joten ei ole yrityksiä, jotka kutsuvat ketään.

Pelin tasolla ei ole mitään merkitystä niin kauan kun yhteisö kokee seuran merkitykselliseksi. Ja jos se ei ole merkityksellinen, pelin tasolla on vieläkin vähemmän merkitystä. Samoin on nakkimukin kanssa.

HIFK:n futis on ottanut rohkean linjan hakiessaan tätä "merkityksellinen yhteisölleen" -juttua korostamalla lätkää enemmän ruotsinkielisiä juuria. Nyt lätkän HIFK:ssa kuulee ruotsia todella vähän, futiksessa ruotsinkieliset ovat jos ei enemmistässä niin isossa osassa yleisössä. Tie on kuitenkin pitkä, mutta saattaa tuoda kohtullisen yleisömäärän Veikkausliigan mittapuulla, eli muutaman tuhannen katsojakeskiarvon (nyt kai noin 1500 ilman derbyä - koottua tietoa en ole löytänyt mistään). Vasta sit jos yritetään lätkän vajaan 8000 yleisökeskiarvoon 8200 hengen hallissa ylivoimaisesti Suomen kovimmilla lipunhinnoilla asiakaskuntaa pitäisi laajentaa.

Itse olen tästä hyvä esimerkki. Veikkausliigan tasolla ei ole minulle mitään merkitystä, sillä se on ainoa futis jota katson. Oman jengin pelin tasolla on, mutta vain suhteessa Veikkausliigan tasoon: olen useammin käymässä matseissa, jos taistellaan jommassa kummassa päässä sarjaa. Myöskään nakkimukilla ei ole mitään merkitystä, sillä käyn joka tapauksessa syömässä ihan muissa paikoissa kuin "ostareilla", jollainen ravintola stadionilla joka tapauksessa olisi, olisi se miten hyvä genressään tahansa.

Sitten tullaankin tähän merkityksellisyyteen: HIFK on monilajiseura, ja vaikka lajit ovatkin omia firmojaan, ne ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa. Sama on jossain niissä mainostavalla yrityksellä, halusi se tai ei. Mua ei kiinnosta artesaanioluet matsiympäristössä, vaan otan yleensä hanabisset erätauolla, mutta en enää. Pistin viime derbyn jälkeen Koffin boikottiin, oli kuinka iso yhteistyökumppani lätkässä tahansa. Koffin omistaja Carlsberg on iso sponsori ympäri maailmaa futiksessa ja Helsingissä se on näkyvä sponsori HJK:lla, mutta ei HIFK:lla. Sijoitus olisi snadi, jolla firma samalla tukisi pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan. Toisaalta sponsori tarvitsee sijoitukselleen tuoton. Jos Carlsberg, eli Koff, ajattelee, että HIFK ei sellaista tarjoa, eli yhteisö ei ole sille merkityksellinen kokonaisuudessaan, ei yritys ole merkityksellinen myöskään minulle.

Eli: HIFK on kyennyt olemaan merkityksellinen minulle. Sitä suhdetta kohti pitäisi päästä - silloin ei ulkoilmalla ole väliä. (Syyslomaviikolla on - HIFK:n lätkä pelaa silloin neljä vieraspeliä putkeen, sillä realiteetit pitää Suomessa tunnustaa; syyslomalla ollaan landella tai ulkomaanlomalla, kuten myös kesällä...)

Se on varmasti erilaista katsoa maailmaa HIFK- lasien kautta, mutta milloin lätkä-IFK:lla on ollut lähes 8000 katsojakeskiarvo? Ja itse ainakin olen ollut Jokereiden pelissä firman kutsumana, toki osa firmoista veti Venäjä-touhusta omat päätöksensä. Lisäksi osittain ison hallin takia, Jokereilla ollut Suomen isoimmat katsojaluvut vuodesta toiseen, laskevalla trendillä tosin.

Muutenkin todella monesta kohtaa eri mieltä, joka toisaalta kertoo vain, että urheilutapahtumissa käy (tai pitäisi käydä) ihmisiä laidasta laitaan. Erilaiset katsojat voisi jakaa lohkoihin 1-11, joissa 1 on kausikorttilainen, joka käy ihan jokaisessa pelissä, säässä kun säässä, rakastaa seuraansa ja näkee Veikkausliigan huippukiinnostavana sarjana, kun 11 on ihminen joka ei käy elämänsä aikana kerran urheilutapahtumassa. Tuolla noin lohkossa 5-7 on Suomen mittakaavassa valtava massa potentiaalisia maksavia katsojia (miksei firmojakin) , kunhan moni täällä esitetty asia olisi kunnossa. Lohkossa 3-4 olisi lisää massaa, esimerkkeinä ne jotka ostavat lipun Huuhkajien peliin, harrastavat lajia ja ostavat kanavapaketin ulkomaisen sarjan takia. Tietyistä kommenteista paistaa, ettei 1 lohkolaiset välttämättä edes kaipaa näitä muita katsomoihin. Jos lohkot 1-3 olisi laajempia, niin 4-8 valuisivat isoin joukoin katsomoihin ihailemaan Suomi-futista.

Se, että osa heittää toiveita ajoittaista ruokarekoista tai paikallisen Panimon tuotteista, ei tarkoita artesaaniolutta tai mikropanimon tuotetta sekä gourmet ruokaa. Toki se nakkimuki ja oluttölkki kympillä voi aika ajoin maistua, mutta ei se voi olla ainoa vaihtoehto, joskin varmasti laskettu, että tuottoisin/helpoin .

[Guaje]

Tuosta tunnelmasta saisi jopa oman keskusteluaiheensa. Nimittäin kun katsoo Ruudusta liigaotteluja, monilla stadioneilla kamera on katsojapuolella ja vastapäätä näkyvä "katsomo" on vain pelkkiä tyhjiä tuolirivejä. Vakuuta sitten noilla näkymin Ruudun katsojia edes kaupallisen yhteistyön hengessä aistimaan, kuinka "futis on parasta paikan päällä nähtynä".

Samaan olen itsekin kiinnittänyt huomiota. Toki tämä johtuu varmasti pitkälti siitä että pääkatsomot ovat korkeammalla/siellä on paremmat tekniset olosuhteet, mutta olisi kyllä todella suotavaa saada kuvaan mukaan edes se yleisö joka paikalla on. Erityisesti harmittaa kun matsit tulevat esim. Neloselta ja kuvataan tyhjää katsomoa. Samalla kameroiden vierestä kuuluu perinteiset v**un puusilmä ja homottelu huudot. Ei kovin hyvää brändimarkkinointia Veikkausliigalle.

[Hiiritin]

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008315233.html

Ruotsissa tehdään viikon­loppuna yleisö­ennätys naisten jalka­pallo­liigassa: "Tuntuu uskomattoman hienolta"

"Tuntuu, että Hammarby on panostanut paljon markkinointiin ja se selvästi auttaa. Samoin se, että ottelu pelataan Tele2:lla ja kohtaamme AIK:n. Meillä on myös uskollisia kannattajia, jotka käyvät sekä miesten että naisten peleissä", Janogy sanoo.

[1897RÖDA]

Tästä olen itsekin aiemmin kommentoinut. Veikkausliigassa ei ole mitään järkeä ilmoittaa yleisömääriä oikein, kun niin ei tehdä jääkiekkoliigassakaan.

Katsoin joskus jonkun Lukko-HIFK -pelin sivusilmällä Subilta. Paikalla oli ehkä 1000-2000, mutta ripaus härskiyttä vain ja yleisömääräksi kuulutettiin jotain 3200.

Se tarvii heidän puolustukseksi sanoa, että kamerathan ovat raumalla pääkatsomossa, joka on melko hyvin pakattu täyteen johtuen kausikorteista ym. Se vastapäinen katsomo näyttää usein melko tyhjältä.