Italia

[Heiska]

MIKSI VITUSSA EI SITTEN PELANNUT

Kai se on se perisyntinen asennevamma "maksimitulos minimisuorituksella". Välillä sillä mennään EM-finaaliin tai voitetaan MM-kulta, välillä käy taas näin.

Ulkomaalainen valmentaja ihan poissuljettu vaihtoehto?

[Ticorexx]

Joukkuetta kannattaa kierrättää enemmän joka osa-alueella, eikä vanhoja sotaratsuja joiden (taidot tiedetään) peluuttaa kaiken maailman höntsissä. Sitten sotaratsuja mukaan päivän kunnon mukaan. Prandelilla tuntuu muutenkin olevan linja hukassa jo kisavalinoissa ja linjattomuus kostautui aika pahasti Costa Ricaa vastaan. Uruguay olisi ollut hoidettavissa, vaikka sieltä löytyy hirveästi jossiteltavaa johon Prandellilla ei ollut osaa eikä arpaa. Balotelli johtamassa Italian hyökkäystä on oksettavaa eikä viime kauden näytöillä kyllä pitäisi olla suora avauksen kaveri ja säilyttää paikkaa avauksessa vaikka ailahtelevaisuus tiedetään. Peli alkoi pyöriä heti eri tavalla kun Balo otettiin vaihtoon ja hyökkäys vastuu siirettiin alemmas.
Mistä Italialle jatkossa noita hyökkääjiä? Ei siellä vanhaa kaartia kannata enää pyörittää. Nyt rohkeasti vastuuta näille nuorille Immobileille ja Destroille, vaikka joskus vähän räiskyykin. Nuorikaarti ei kehity, jos Tonin geeli liukastaa pukukopin niin ettei sandaali pidä edes matkalla kotiin. Osa ei vältämättä kehity siltikkään, mutta kortit ainakin pelattu ennen seuraavia kisoja.
Keskikentän voi rakentaa rauhassa Verrattin ympärille, toivottavasti mentorina toimii vielä hetken De Rossi, Marchisio ja kumppanit, joista virkeimmät pelaa vielä seuraavissa kisoissa. Pirlolle jäi valitettavasti lahjapaperit viimeisistä arvokisoista, mutta ehkä maestroa olisi syytä muistaa muuten kun nuorten kustannuksella jatkossa?
Sitten ikuisuus kysymyksiä jolla ei ole mitään väliä enää. Miksi Cassano ennen Tottia? Miksi Insigne/Immobile kaksikko kiilasi Destron ulos, jonka olisi voinut heittää Balotellin tilalle? Ja oliko Rossi oikeasti niin puolikuntoinen, että ei olisi voinut tulla ratkomaan edes vaihdosta?

Spallettia sisään kiitos, jos nyt on pakko päättää.

Oho. tulipas tekstiä.

[straiter]

Barzaglin tilalle on onneksi Bonucci (kahden linjassa), mutta entä sitten?

Kaksi sanaa: Luca Caldirola

[Heiska]

Kaksi sanaa: Luca Caldirola

Ilman muuta sekaan vaan! Nuorena vielä paljon potentiaalia. Sen sijaan ihan oikeasti ogbonnien, astorien ja ranocchioiden pitäisi breikata lopullisesti aika pirun pian, jos näistä jotain huippuapuja meinaa olla  joskus luvassa.

Onneksi vastapainona löytyy edes joitain darmioita ns. puun takaa.

[Mogitus]

Pelaajavalintoja voi kritisoida, pelijärjestelmää voi kritisoida, munatonta 0-0:n hakemista pitää kritisoida. Marchision kevyt punainen tai ei. Kuinka monta kertaa Italian pelin jäädyttäminen alusta alkaen tai "helpottavan" 1-0-johtomaalin jälkeen pitää mennä reisille, ennen kuin tuosta täysin järjettömästä asenteesta luovutaan? Todennäköisesti ei ikinä, koska italialainen luonne haluaa aina päästä mahdollisimman vähällä. Joku voisi väittää, että mahdollisimman vähällä päästäkseen Costa Rican tasoiset joukkueet kannattaisi jyrätä täysin maanrakoon ekan tunnin aikana ja höllätä vasta sitten.

Tämä on kyllä italialaisten perisynti. Koitetaan päästä mahdollisimman vähällä. Jos nollanolla riittää, haetaan sitä eikä riskeerata mitään. Onhan tämä nähty aiemminkin. Tosiaan Prandellikin on jotenkin omassa päässäni profiloitunut valmentajaksi, joka ei ihan mikään täysin perinteinen äärikyyninen italialaiskoutsi ole, mutta niin vaan kovassa paikassa kun turnauksen jatko on katkolla, niin italialaisille lapsesta asti opetettu varmistelu tulee selkärangasta ja ajaa kaiken muun yli.

[Dekka]

Italian avoimempaa peliä nähtiin jo Englanti-ottelussa ajoittain, ja siitä avoimemmasta pelistä oli seurauksena aina Englannin nopeita vastahyökkäyksiä ja vaarallisia maalipaikkoja. Uskon, että jos Italia olisi lähtenyt nyt liian ahnaasti hyökkäämään, Uruguay olisi heiluttanut maaliverkkoja jo ensimmäisellä puoliajalla. Italia puolusti punaiseen korttiin asti mielestäni hyvin viisaasti. Se piti palloa ja säilytti muodostelmansa, eikä vaarallisia tilanteita juuri syntynyt sen omalle maalille. Ilman punaista korttia Italia todennäköisesti olisi mennyt jatkoon. Siinä mielessä Italian tappiosta on syyttäminen tuomaria, tai ehkä jonkun mielestä Marchisiota, mutta ei ainakaan mielestäni Prandellia.

Prandellin ero on ymmärrettävä puhtaasti siksi, että tulos oli surkea. Silti Prandelli tulisi muistaa miehenä, joka nuorensi joukkuetta ja sai joukkueen pelaamaan taktisesti järkevästi 2010 katastrofin jälkeen.

[Auts]

Hyökkäyspelaaminen oli kyllä niin costa ricaa, kuin uruguaita vastaan haiseva kasa paskaa. Kyllä se Rossi olisi tuonne kuulunut vaikka puolikuntoisena Cassanon tilalle, olisi ollut edes JOKU, joka pystyy kuljettamaan palloa. Tottihan olisi ollut ihan huumorivaihtoehto, on vielä hitaampi kuin Cassano.

Pelkkä Pirlo ei todellakaan riitä hyökkäyspelaamisessa. Aquilanin, Montolivon ja Rossin puuttuminen kyllä näkyi, keskikentältä ei saatu yhtään palloja kärjille juoksuun, vain kukkupalloja. Immobile ja Balotelli tappelivat yksinään toppareita vastaan noissa pääpalloissa, eikä toisesta aallosta ei tullut yhtään apuja. Joku Toni olisi tällaiseen pelailuun ollut kyllä täydellinen...

[FinoAllaFine]

Hyökkäyspelaaminen oli niin kaavamaista pallon siirtelyä, että voin peliä katsellessani ajoittain pahoin. Minkäänlaista yritystäkään ei näyttänyt olevan maalintekoon, kunhan vaan pidettäisiin nollat omassa päässä. Ei Italialla ollut yhen yhtä maalipaikkaa tässä matsissa, taikka Costa Ricaa vastaan. Jotain meni siis todella pahasti pieleen. Kyllä, puoliajalla kaikki vaikutti hyvältä ja oikeastaan mitään maalipaikkoja ei tarvinut edes luoda, mutta oliko se oikea taktiikka? Lähdetään pelaamaan tasuria. Ei minun mielestä. Tällöin yksittäiset tilanteet nousevat todella suureen kuvaan ja ne voivat muuttaa koko pelin kuvan.

Tuon sanuttuani: tuomarihan tämän ottelun lopulta pilasi. Aivan katastrofaalimaisen paska punainen kortti tilanteesta, joka ei ikimaailmassa tällaisessa ottelussa ollut punainen. Ei helvetti. Tällä tasolla viheltää tuollaisia divaritason tuomareita. Ei voi, kuin ihmetellä Fifan toimintaa. Vittu mitä paskaa.

Ja toisekseen: Hyi vittu, Luis Suarez. Tuo "ihminen" on sairas. Sai-ras. Vaadin tuolle kusipäälle niin pitkää pelikieltoa kaikista kilpailuista, että "mies" alkaisi ehkä oppimaan, että jalkapallokentällä ei helvetti purra toisia. Ihan käsittämätöntä.

Prandellin eroaminen tavallaan harmittaa, mutta se piti tehdä. Ei Italian kaltainen jalkapallomaa voi jäädä alkulohkoon MM-kilpailuissa, varsinkaan kahta kertaa peräkkäin. Se on anteeksiantamatonta. Prandelli teki valinnoissa virheitä, sekä epäonnistui oikean taktiikan luomisessa kahdessa viimeisessä matsissa.

Balotellin tulevaisuus maajoukkueessa. Onko sellaista? Itse olen tähän asti tukenut häntä ja uskonut Marion näyttävän vielä kriitikoilleen. Valonpilkahduksia näkyi, mutta... Jätkä ei ole henkisesti valmis tällaisiin kilpailuihin. Omahyväinen pelaaja, joka ajattelee 90% itseään ja 10% omaa joukkuettaan. Ongelma Italian kannalta onkin siinä, ettei oikeastaan muita hyökkääjiä ole. Täytyy toivoa Immobilen läpilyömistä, sekä Rossin uutta tulemista. Berardia, Gabbiadinia yms. rohkeasti sisään karsinnoissa.

Ja vielä, kädet ristiin, ettei uusi päävalmentaja ole Allegri. Spallettia toivoo allekirjoittanut, Mancininin kelpaisi.

[ploughman]

http://www.football-italia.net/51068/de-rossi-we-dont-need-panini-stickers

De Rossi puhuu asiaa.

Balotellia sietää juuri ja juuri siinä tapauksessa että mies pelaa joukkueelle ja tekee tulosta.  Nyt ei sitten kumpaakaan ja sitten vielä tämä pelleily.

Ei oikeasti tule ikävä. Toivottavasti Mancini tai kuka ikinä on sen verran munakas että pärjää ilman Mariota jatkossa.

[Herstein]

Aikamoinen soppa tästä on saatu aikaan, jälkipyykkejä tullaan pesemään vielä kauan. Tällä hetkellä Prandellia syytetään liian isosta palkasta ja mies otti mitä ilmeisemmin aika pahasti itseensä Costa Rica matsin jälkeiset lehtikirjoittelut, jotka menivät kyllä jokaisella mittarilla hyvän maun rajan yli. Toivotaan nyt vielä, että tuo eroilmoitus oli vain primitiivinen reaktio pettymyksen jälkeen, kaikesta huolimatta olen ollut ihan vakuuttunut Prandellin projektista ja toivoisin sen saavan jatkoa vielä ainakin kahden vuoden ajan. Italian jalkapalloliiton PJ ilmoitti myös erostaan ja toivoi, että uusi mies saisi suostuteltua Prandellin jatkamaan tehtävissään. Huhuja myös näiden kahden herran totaalisesta välirikosta liikkuu medioissa.

[Azzurri #5]

Näin, ja lisäksi Prandelli ja Buffon epäsuorasti ja De Rossi hieman suoremmin ovat osoittaneet syyttävät sormensa kohti Balotellia (sekä muuta nuorempaa kaartia, jolla ei ilmeisesti maajoukkueesta välittäminen ollut ihan näiden ikonien vaatimalla tasolla). Balotellia, joka poistui ottelun jälkeen yksin joukkueen bussiin odottelemaan puoleksi tunniksi ja palasi koppiin vain käskyistä.

Aikamoista jälkipyykkiä ja jos henki ja paletti ovat olleet noin sekaisin, niin ehkä ihan hyvä että noutaja tuli jo lohkovaiheessa toisen kerran peräkkäin. Edellisen kerran muuten näin joskus 60-luvulla.

[2^16]

Jälkeenpäin voi viisastella, että olihan tuo keskikenttä aivan liian köykäinen pallonhallintaa varten Montolivon ollessa poissa. Kaverin neppailu näyttää niin kovin usein aivan turhalta ja peliä hidastavalta, mutta Verrattia lukuun ottamatta korvaajat eivät olleet samalla tasolla.

No, ainakin on jännittävää seurata millaisella suunnitelmalla Italia lähtee vastaisuudessa pelaamaan kun joukkuetta ei tarvitse enää rakentaa Pirlon ympärille.

[buono]

Jälkeenpäin voi viisastella, että olihan tuo keskikenttä aivan liian köykäinen pallonhallintaa varten Montolivon ollessa poissa. Kaverin neppailu näyttää niin kovin usein aivan turhalta ja peliä hidastavalta, mutta Verrattia lukuun ottamatta korvaajat eivät olleet samalla tasolla.

Montako pelaajaa tarvitaan korvaamaan Montolivo? Verrattihan se korvaaja oli, Marchisio - Pirlo - De Rossi selkät avauksen miehet, Montolivon ollessa kunnossa olisi italia pelannut neljällä keskikenttämiehellä..

Vi*un paska tuomari ja punainen ihan käsittämätön, katon näistä paskakekkereistä korkeintaan finaalin jos joukkueet miellyttää edes vähää alusta. Toki omaa tyhmyyttä tuo taktiikka, kun tietää että jalkapallossa voi tapahtua näitä käsittämättömiä tulokseen vaikuttavia hasardeja myös muilta tekijöiltä joihin ei itse voi vaikuttaa (tuomarit), ja muutenkin tollanen nollanollan hakeminen, joku suomikin voi tuurille jostain kulmasta sen maalin saada

[edelmann]

Italia jämähti seitsemättä kertaa lohkovaiheeseen MM-tasolla, todelliselle suurmaalle

[2^16]

Montako pelaajaa tarvitaan korvaamaan Montolivo? Verrattihan se korvaaja oli, Marchisio - Pirlo - De Rossi selkät avauksen miehet, Montolivon ollessa kunnossa olisi italia pelannut neljällä keskikenttämiehellä..

Eivätkö viime EM-kisoissa juurikin pelanneet Marchisio, Pirlo, De Rossi ja Montolivo samanaikaisesti, vai muistanko aivan täysin väärin?

[Heiska]

Italia jämähti seitsemättä kertaa lohkovaiheeseen MM-tasolla, todelliselle suurmaalle

Ihan oikeasti lähdet tällaisilla argumenteilla huutelemaan maratontaulukon kakkoselle? Hinnatonta.

[Riquelme]

Pelihän meni 60 minuutille asti ihan Italian käsikirjoituksen mukaan, ja olisi todennäköisesti päättynytkin ilman punaista. Toki jossittelu on turhaa, mutta Italia pelasi taktisesti hyvin ekan tunnin ja kenttätasapaino oli aivan loistava.

[SOINIO]

Kyllä se minusta haisee tänne aika monen kilometrin päähänkin, että Prandellin eron taustalla on muutakin kuin se, että "tekninen projekti epäonnistui"...

[Nice10]

Italia koki kisoissa ihan terveen pelillisen ja tuloksellisen mahalaskun, joka olisi voinut tapahtua jo aiemminkin. Itse Italiassa kuin etenkin foorumin italosiiven olisi älyllisesti rehellistä hyväksyä se, että Italian pelaajamateriaali on kokenut melkoisen romahduksen suhteessa pääkilpailijoihin (joihin lasken lähinnä vain Saksan, Brasilian, Argentiinan, Ranskan ja Hollannin). Ikääntyvät Buffon ja Pirlo ovat suhteellisen laadukkaan puolustuslinjan kanssa olleet ne pelilliset palaset, jotka laivaa ovat voineet kannatella turnausmuotoisessa kilpailussa aina EM-finaaliin saakka ja ajoittain peli on pyörinyt ihan mukavasti (kiitos Pirlon ja Prandellin). Nyt tai joka tapauksessa silloin kun Pirlo majunappikset panee pussiin, on tilanne oikeastaan aika katastrofaalinen kun maailmanluokan pelimiehiä ei oikein ole alkuunkaan. Joku Balotelli voi parhaimmillaan olla yksittäisten pelien ratkaisija tai nähdyn kaltainen tuhnu, muuten yksittäisille pelipaikoille löytyy yksi tai kaksi suhteellisen kovaa kansainvälisen tason tekijää, mutta joillekin pelipaikoille ei edes sitä. Näillä Parman ja Torinon miehillä ei voi pitkässä juoksussa haastaa Realin ja Bayernin miehiä pahimpienkaan saapasmaapuritaanien päiväunissa. Serie-A:n alavireisyys on kuitenkin tosiasia ja vaikka rahalla ei ole pystytty kilpailemaan muiden suursarjojen kanssa tasapäisesti, niin ei taustalla kovin kummoista juniorityötäkään ole taidettu tehdä. Onko sitten kyseessä yleinen ylimielisyys vai mikä, mutta nykyisistä nuorista pelaajista suurpelaajia tulee ehkä 0-2kpl ja vain kaiholla voidaan muistella sitä 2006 vuoden maailmanmestaruusjoukkuetta, jossa melkein jokaiselle pelipaikalle löytyi 1-2 pelaajaa, jotka olisivat mahtuneet kaikkiin maailman joukkueisiin avauskokoonpanoon saakka. Hassua kyllä, ne nykyjoukkueenkin melkeinpä kovimmat nimimiehet olivat tuolloin 8(!) vuotta sitten mukana.

Silmät voi joko ummistaa tai sitten kääriä hihat. Toisaalta en hetkeäkään epäile, etteikö lajianalyysin historiallisessa lippulaivassa Italiassa kurssi korjattaisi nopeastikin sitten kun toimenpiteisiin ryhdytään. Riittääkö ylpeys ottaa mallia Saksasta ja Espanjasta, mene ja tiedä.

e: Jotta voisin vielä omaa häntääni nostella hieman, niin jotenkin muistin, että samasta Italian materiaaliin liittyvästä asiasta olisin maininnut aiemminkin. 2012 Prandelli sai revittyä keskinkertaisesta materiaalista kaiken irti, nyt ei. Samoissa viesteissä näköjään viittaus myös samaan Saksan maajoukkueen ongelmaan, jota Löw ei ole halunnut koko maajoukkueaikakaudellaan ratkaista, vaan on lähinnä tuplannut ongelman laittamalla kentälle kaksi "Öziliä".

Kirjoittelin noita samoja juttuja pari sivua sitten. Juurikin niin, että Italia vei pelin nimen omaan pelaaja vs pelaaja -tasolla täysin suvereenisti -> siis myös taktisesti. Se ei kuitenkaan tee Italian materiaalista Saksan vastaavaa parempaa millään tavoin. Esimerkiksi tuo Juventuksen runko on timanttinen nimen omaan kokonaisuutena, unohtamatta mentaalipuolen juttuja. Voiko esimerkiksi puolustuslinja (+Buffon) pelata enää juuri tuota tarkemmin, kurinalaisemmin, huolellisemmin ja kylmähermoisemmin kuin Italian linja eilen ottaessaan keskityssadetta vastaan kuin taivaasta tippuvia karkkeja. Ja kuten kirjoitin takasivuilla, Prandelli onnistui täydellisesti, mutta en minä hänessäkään näe suurta taktista neroa. Kyllä miehen valmennusuran kruunu on tässä.

Edelleen korostan sitä, että arvokisoissa kaikki tähtää vain 2-3 tärkeän matsin voittamiseen (tai ennemminkin tappion välttämiseen varsinaisella peliajalla). Prandelli ja Italian tälle poikkeuksellisen keskinkertainen materiaali (vertaa esim. MM 2006 -joukkue) ymmärtävät tämän filosofian paremmin kuin Löw ja Saksan nuori nykymateriaali. Tältä se ainakin näytti.

Juventuksen superlatiivikausi Serie A:ssa poiki paljon hyviä asioita tähän turnaukseen ja Bayernin housuunpaskominen kaikkien kilpailujen lopussa luultavasti heijastui myös. Ei tuota mentaalipuolta voi näissä kuolemanotteluissa väheksyä. Esimerkiksi joku Pirlo ei ole pelannut vuosiin niin hyvin kuin viime joulun jälkeen. Valmentajillakin on iso rooli siinä miten saa pelaajistaan irti tosipaikassa ja edelleen muistutan, että kyse ei nyt ole tästä yhdestä matsista Löwin ja tämän avainpelaajien osalta.

Kuvaavaa on se, että Prandelli on repinyt tässä turneessa jostain helvetin Diamantista enemmän irti monenlailla roolitettuna kuin mitä Löw on saanut irti lukemattomista laadukkaammista vaihtoehdoistaan pyrkiessään reagoimaan kesken matsin. Silti en hyvällä tahdollakaan saisi Diamantia mahtumaan Saksan maajoukkueen rosteriin...

Ei venyminen, parhaalla tasollaan pelaaminen, parempansa yllättäminen tai edes "säkän" kääntäminen omaksi eduksi ole mitään pseudoanalyysiä tai humpuukia. Ennen Saksa oli se maa, jolle "pallo pomppi" ja "jolle peli ihmeellisesti kääntyi"...

e: Pelistä on netissä aika huonosti pitkiä koosteita vielä tässä vaiheessa, mutta tuolta löytyy nopealla etsinnällä yksi (neljäs ylhäältä) http://www.soccer-blogger.com/2012/06/28/germany-vs-italy-euro-2012-highlights-1-2-june-28-semifinal-balotelli-goals-ozil-penalty-video/ . Kun alkaa katselemaan ajasta 6:15 eteenpäin noita Italian tilanteita, niin näkee erinomaisesti sen kuinka heikko moraali vaikkapa Saksan keskikenttäpelaajilla on tulla alaspäin pallonmenetysten ja keskikentän murtavien syöttöjen jälkeen. Joltain Esa Pekoselta olisi voinut tulla hieman huutia tuollaista hölkkäilyä ja käsien levittelyä katsellessa... Tuolloin peli ei vielä missään nimessä ollut ohi.

Ja mielenkiintoista tosiaan, että kahdessa vuodessa Italia ei ole kyennyt nostamaan ainuttakaan kv-tason tähtipelaajaa, vaan samoista ukoista puhuttiin tuolloinkin.

Pitääkö nyt jonkun tosissaan alkaa vielä väittämään, etteikö Italian maajoukkuemateriaali ja etenkin sen lähitulevaisuus olisi keskinkertainen? Siis ihan oikeasti. Pirlo ja Buffon ovat niitä kauniita menneen ajan viimeisiä suurpelaajia ja Balotelli tietysti äärimmäinen tulevaisuuden superlahjakkuus - kuitenkin ehkä maailman selkein esimerkki myös oman tiensä kulkijasta eikä mistään järjestelmän tuotteesta.

Muuten Italian maajoukkue on myös isommassa mittakaavassa italialaisittain hyvin keskinkertainen. Aika sinisten lasien läpi saa katsoa, jos näkee nyky-Italian joukkueessa paljon pelaajia, joista oltaisiin esimerkiksi Italian ulkopuolella suurseuratasolla kovinkaan kiinnostuneita? Hieman sama juttu kuin kymmenisen vuotta sitten Saksan maajoukkueen osalta. Tämä ei toki estänyt Saksaakaan menemästä finaaliin, koska KYLLÄ, futis on juurikin joukkuelaji. Myöskin Italia tulee korjaamaan yhtenä kolmesta historiallisesta suuresta oman pelaajatuotantonsa, mutta ei tässä nyt tarvitse alkaa selittelemään Italian materiaalia miksikään muuksi kuin italialaisittain keskinkertaiseksi? Eikö?

... etenkin SirL:lle jaksamisia...

[Fortitudo]

2010, Marcello Lippi on lomailemassa epäonnistuneiden MM-kisojen jälkeen Italian saaristossa, kun kokee kesken ravintolalounaan yllättävän hyökkäyksen pettyneen maajoukkuefanin toimesta. Tieto tapahtuneesta leviää julkisuuteen ja muun muassa Gennaro Gattuso kritisoi äänekkäästi tapahtunutta: "Tämä ei ole mikään banaanivaltio!"

Lippin toisella päävalmentajakaudella pitkään jatkunut törmäyskurssi mediaa ja faneja vastaan oli samana kesänä kruunautunut pahimmalla mahdollisella katastrofilla, alkulohkosta karsiutumisella. Lippin mukaan parhaat pelaajat eivät välttämättä muodosta parasta mahdollista joukkuetta ja tästä syystä vastoin yleistä mielipidettä oli jättänyt Cassanon ja lupaavan Balotellin kotiin. Haastatteluissa Lippi painotti, että tehdyt pelaajavalinnat antoivat hänelle taktista joustavuutta, joka avainasemassa pärjätäkseen kuukauden mittaisessa turnauksessa.

Mahalaskun jälkeen suurelle yleisölle tuntemattomalle Cesare Prandellille luovutettiin avaimet käteen ohjata Gli Azzurri tuleviin urotekoihin. Entinen Fiorentina-luotsi palautti pikaisesti uskon joukkueeseen antaessaan päävastuun hyökkäämisestä luovemmille yksilöille kuten Rossille, Cassanolle ja Balotellille. Prandellille ominaiseen tapaan pelisysteemit saattoivat muuttua kesken pelinkin, mutta hyökkäyspään peruspermanentti oli koko ajan selvillä. Tämä johtikin hyvään tulokseen 2012-kisoissa, jossa Balotelli ja Cassano löysivät toisensa erinomaisesti.

2014-kisoja lähestyttäessä jokin oli Prandellin ajatusmaailmassa muuttunut, eikä hyökkäyspäähän tuntunut enää löytyvän vakiintunutta nippua. Vielä puolitoista kuukautta ennen kisojen alkua ainoastaan EM-kisoissa onnistunut mutta keskinkertaisen kauden pelannut Balotelli tuntui varmalta kisapaikan lunastajalta. Tästä huolimatta Prandelli myhäili haastatteluissa, että Italian joukkue on suunniteltu voittamaan MM-kultaa. Tämä oli rohkea julistus ottaen huomioon ettei joukkue ollut voittanut peliäkään 2013 syyskuun jälkeen.

Kisapaikan varmistuttua Prandelli kierrätti sekä pelaajia että systeemejä harjoitusotteluista toiseen, eikä mikään muodostelma tuntunut toimivan erityisen hyvin. Prandelli itse totesi kyselyihin Englanti-ottelun avauskokoonpanon suhteen, että jos toimittajat eivät ole pystyneet sitä päättelemään vielä, niin hänkään ei sitä paljasta. "Emme halua kenenkään ymmärtävän mistään mitään."

Näin jälkikäteen voidaan todeta, ettei kukaan lopulta ymmärtänyt mitään Italian tekemisistä. Tavallaan Prandelli sortui samaan virheeseen kuin Lippikin unohtaessaan, että pelisysteemit eivät voita otteluita vaan pelaajat. Italia näytti ryhmältä pelaajia, jotka eivät olleet koskaan ennen pelanneet yhdessä. Sitä se suurilta osin olikin, sillä vaikka pelaajat tekivät jatkuvasti hyviä suorituksia kentällä, eivät nuo suoritukset johtaneet maalintekotilanteisiin. Hyökkäyspelaajien väliset automaatiot puuttuivat täysin eikä maalintekosektorille saatu riittävästi pelaajia oikeeseen aikaan. Tämä on sinänsä sääli, koska periaatteessa Italialla olisi löytynyt seurajoukkueista tuttuja hyökkäyspään parivaljakoita kuten Torinon Immobile-Cerci tai Pescaran Immobile-Insigne, jotka Fluminesea vastaan löysivät toisensa hyvin.

Jälkipyykki epäonnistumisesta tulee 2010-kisojen tapaan olemaan hyvin likaista. Tähän mennessä pöytään on lyöty lähinnä helppoja ratkaisuja syyttämällä yksittäisiä pelaajia tai stevengerrardmaista retoriikkaa: "Tarvitsemme tosimiehiä!" Ironia tässä kaikessa on, että juuri Cassano ja Balotelli ovat keränneet suurimmat syytökset niskaansa, vaikka juuri heidän poisjättämisestä Lippiä aikoinaan kritisoitiin.

Neymaria lukkuunottamatta Brasilian keskinkertaista joukkuetta katsoessa tulee mieleen, että ehkä muodostelmien notkea vaihtelu ei olekaan avainasemassa kuukauden mittaisessa turnauksessa vaan perusnipun yhteneväisyys. Italian onneksi valmentaja nyt vaihtuu ja tuo tuleva valmentaja todennäköisesti haluaa rakentaa omannäköisensä joukkueen ilman neuroottista pelaajamateriaalin kierrätystä. En ihmettelisi, jos Italia olisi kahden vuoden päästä EM-kisoissa menossa taas päätyyn asti ryhmällä, joka koostuu pitkälti viime vuonna U21-finaaliin päässeistä pelaajista. Ja ehkä emme ole vielä Balotelliltakaan kuulleet maajoukkueessa viimeistä sanaa.

[HÄI]

Näillä Parman ja Torinon miehillä ei voi pitkässä juoksussa haastaa Realin ja Bayernin miehiä pahimpienkaan saapasmaapuritaanien päiväunissa.

hyökkäyspään parivaljakoita kuten Torinon Immobile-Cerci tai Pescaran Immobile-Insigne, jotka Fluminesea vastaan löysivät toisensa hyvin.

Njuuh.

Immobilesta tai Cercistä en sano mitään, kun en ole tarpeeksi pelejä nähnyt, mutta vaikkapa Insignehän nyt ei varsinaisesti ole mikään kovin hyvä pelaaja, vaan jo muutamavuotinen tulevaisuuden lupaus, joka ottaa sen seuraavan askeleen ihan kohta. Vertaa nyt vaikka Callejóniin, herrajumala.

Toki jos materiaali on kuitenkin varsin lähellä maailman eliittiä (liigan tapaan tasoa Portugali), ja jos tavoitteena oli nyt, sanotaanko vaikka välieräpaikka tai kunnioittava suoritus puolivälierissä, niin systeemihän tuossa epäonnistui surkeasti. Kolmessa pelissä Italian hyökkäys näytti hyvältä ehkä n. 45 minuutin ajan Englantia vastaan. Kahdessa seuraavassa matsissa näkyi pelkkää hikeä ja tuskaa. Varsinkin peli Costa Ricaa vastaan oli raivostuttavaa katsottavaa, kun poikkipalloihin laitajuoksijoille keskittynyt hyökkäysjärjestelmä oli niin surkea, että Costa Ricalle riitti puolustamisessa kutakuinkin eheän linjan pitäminen. Seitsemännen paitsion jälkeen olisi voinut jotain muutakin kokeilla.

Candrevan suoritus keskikenttä-laitapakit-kärki -linkkinä Englantia vastaan oli tosi hyvän oloinen (toki huomioiden vastuksen tason) ja tavallaan nosti sen esille, että miksi vastaavaa linkkiä ei sitten missään muussa tilanteessa löytynyt? Miksi Italia ei saanut murtauduttua boksiin läpi muuten kuin pari satunnaista kertaa sivuilta? Olisikohan siellä ollut Tottin kokoinen aukko? Verrattin ja Pirlon pariutusta kun katseli, niin tuli mieleen, että esim. Xavi ei ole oma itsensä ilman Iniestaa (saati Iniestaa + Messiä), eikä Modric vienyt yksinään Kroatiaa jatkoon. Aika helvetin 70-lukulaista heittää sinne keskelle jätkä sillä periaattella, että "se voi tehdä mitä vaan". Toki Balotellikin oli kärjessä about samalla logiikalla, kun selvästikään mitään varsinaista ajatusta, miten Balotellin pitäisi tehdä niitä maaleja, ei ollut. Kuhan nyt jotenkin tekee.

[Oronzo Canà]

Melun sijassa täällä löytyy oikein hyviä puheenvuoroja.

Kyllä Prandellin eroilmoitus noin nopeasti ottelun jälkeen kertoo melko vahvasti siitä, että jatkosopimuksesta huolimatta ei olisi maailmanmestarinakaan todennäköisesti jatkanut. Vaikka Prandelli erittäin vastuuntuntoisena ja poikkeuksellisen hienona miehenä teki johtopäätöksen koskien teknistä prosessiaan, oli kyse kuitenkin myös hänen viimeisestä viestistään italialaiselle jalkapallolle ja samalla koko yhteiskunnalle. Eikä häntä siitä voi syyttää. Prandelli kulkee tietyllä tapaa Zoffin jalanjäljissä, sillä kahden vuoden takaisen raikkaan EM-kisakokemuksen jälkipyykki sisälsi myös paljon negatiivisia elementtejä. Tuolloin peluutus herätti negatiivista palautetta, sillä finaalissa peluutettiin joidenkin tahojen mielestä vääriä pelaajia. Prandellin mukaan finaalipaikan hankkineita pelaajia ei voinut sivuuttaa valinnoissa, vaikka kenties raikkaammilla jaloilla pelaavien kanssa tulos olisi voinut olla muuta kuin 4-0 tappio. Siinä missä Zoffin savustuksessa ratkaisevaksi tekijäksi nousi Berlusconi kuuluisalla lausahduksellaan: amatöörikin olisi hoitanut sunnuntain finaalin. Toisilla on älyä, toisilla taas ei, nyt tässä tapauksessa vielä asiaa selvitellään. Ainakin vastikään tehty jatkosopimus nostatti palkan suhteen kritiikkiä, sillä se ei ollut linjassa julkisten alojen johtajien palkkakaton kanssa. Jos Italian maajoukkuetta halveksitaan, ihmekö tuo jos sen valmentajaa verrataan jonkin julkisen instantin johtajaan. Onko tällöin maajoukkue verrattavissa huonomaineiseen julkiseen virastoon, jossa istutaan mukavasti -si gratta le palle- ja nautitaan eduista.

Intohimon ollessa jalkapalloa kohtaan edelleen kova, on calcio kohdannut ongelmia perustella itseään suurelle yleisölle palkkoineen ja elämäntapoineen. Tässä kohtaa esimerkiksi Balotelli menee jatkuvasti hakoteille nostaessaan rasismin syyksi sille, miksei hänestä pidetä. Ei sillä että kansalaisen olisi mahdollista samaistua jalkapalloilijoiden kanssa, on se kuitenkin absurdi ajatus Balotellin tapauksessa. Varsinkin, kun forumin italialaista jalkapalloa seuraavat jäsenet ova hyvin saaneet kuvaa kannattajien suhteesta pelaajiin.

2 vuotta sitten EM-finaalipaikka ja sen raikas vaikutus isossa kuvassa taisi peittää alleen jo tuolloin joukkueesta levinneet ongelmat liittyen Balotelliin ja sitä kautta ilmapiiriin. Huhuthan tuolloin välittömästi finaalin jälkeen kielivät Balotellin kritiikistä joukkueen "bandieroja" kohtaan, niitä kohtaan joiden kautta mahdollinen siirto Juveen jäi toteuttamatta. Skuuppihakuinen urheilulehdistö ei savusta kerro ilman, että jossain palaa. Pirlo oli pyytänyt joukkueelta mahdollisuutta puhua heille dopingtestinsä jälkeen. 2 tunnin odottelun jälkeen näin kävi, mutta Balotellia jouduttiin hakemaan vasten tahtoaan bussista. Ongelma on ilmeinen.

Miksi yllä Balotellista. Siksi, että Prandelli oli rakentanut hyökkäyksen jopa täysin hänen varaansa. EM-kisoissa huonojen esitysten vastapainoksi Italia pelasi finaalissa. Nyt Englantia vastaan homma vielä toimi, muissa otteluissa ei. Prandelli itsekin myönsi tehneensä tässä virheen ja monelta osin tämäkin on viestinä moniulotteisempi jos mietitään hänen testamenttiaan.

Prandellin ero ei missään tapauksessa ole mikään Italian onni, kuten Fortitudo väittää, vaan skandaali, katastrofi. Jo nyt valmentajaspekualaatioita lukiessa viesti on murheellinen. Mancini se todennäköisesti on, Allegrin ollessa kakkoskandidaatti. Niminä tulee vielä Spalletti, Guidolin, Zaccheroni. Ancelottia "hintaan mihin hyvänsä" huutelevat törmäävät juuri käyttämäänsä sanaan, hintaan.

Lisättäköön loppuun uutisointi siitä, miten Prandellin ja kokeneen kaartin välit ovat olleet kovilla matkalla kisoihin. Seuraavat päivät ovatkin sitten näiden juttujen lainaamista.

[Callit]

Kovasti myötätuntoa Italian kannattajille. Ja samalla medialle keppiä yhden kaikkien aikojen pahimman ja nimenomaan käsittämättömän tuomarivirheen käsittelyn laiminlyönnistä. Perisuomalainen auktoriteettiusko on estänyt asiantuntijoita ja muka-asiantuntijoita sanomasta suoraan, että Marchision punainen oli hirvittävä oikeusmurha ja pistää vahvasti epäilemään, että kysymyksessä oli jonkinlainen agenda. Täsmälleen samanlainen koitui Saksan kohtaloksi vuonna 1998, mutta silloin kyseessä oli sentään rike, tässä ei edes ollut rikettä.

Italiahan voi jatkossa nauttia siitä imartelusta, että kotivoittoa hinnalla millä hyvänsä petaava Fifa katsoi Italian pudottamisen olevan näin tärkeä asia. 

[Siperia]

Noniin, ylempi todisti viimeistään ettei Callit tajua futiksesta mitään.

[edelmann]

Ei pidä unohtaa, että Italia sorsittiin ulos myös Korean kisoista. Aina, kun Italia ei voita maailmanmestaruutta, on syy FIFA:n agendassa pedata kotivoittoa. Azzurri kuitenkin pelasi reilu 200 minuuttia putkeen jalkapalloa tekemättä maalin maalia.