Vertaistukea futisisille

[DAF]

No Hesa Cupissa Honka vei pelillisesti 2014 finaalia ja rankuilla lopulta voiton. RCDE voitti 2015 finaalin rankuilla, mutta olihan HJK pelillisesti parempi, RCDE:llä muutamia tosi kovia yksiöitä. Mutta kyllähän HJK on selkeästi saamassa nyt ton junnumyllyn toimimaan. Isot massat kaupunginosajengeissä, joista saadaan sitten riittävästi lahjakkaita 2 joukkueeseen eli neljään peliryhmään ja noita 2013 syntyneiden tapaisia HJK vs HJK/2 finaaleita.

Niin, noihan on jo pari vuotta etäällä 5-5-peleistä, mistä itse kirjoitin. Kasikasissa ne volyymit alkavat näkyä. Samat matsit tuli katsottua, ja 2015 finaalissa HJK oli pelillisesti aivan eri tason joukkue, minusta yksilöinäkin, mutta hölmöilivät voittonsa pelitapaan. Nythän ei tässä aloituksessa tosiaan tuosta vaiheesta puhuttu lainkaan.

[Nipale]

Tämä uusi ATW United onkin mielenkiintoinen konsepti. Tällaiselle toiminnalle on varmasti tilausta, jos lapsella riittää intoa, mutta ei vielä riittävästi osaamista ja vanhemmilla riittää maksuhalukkuutta. Muutama kysymys tulee mieleen: miten käy, jos seura/joukkue menestyykin ja nousee korkeimmalle tasolle? Otetaanko silti haasteporukkaa mukaan? Jos tälle seuralle/joukkueelle olisi kysyntää, niin eikö se voi johtaa siihen, että kohta siellä on 80 melkein akatemiatasoista pelaajaa ja sitten on pakko karsia huonoimmat pois. Sitten ollaankin itse yht'äkkiä siinä tilanteessa, jota lähdettiin muiden osalta korjaamaan.

Veikkaan että ollaan... ellei ATW ole jo päättänyt että muiden (kilpa- )joukkueiden try-outit kuuluu joka syksy ns. harjoitusohjelmaan ja solidaarisena tavoitteena on saada pojat niihin kovempiin joukkueisiin mihin eivät aiemmin päässeet

[Gambinamiäs]

Niin, noihan on jo pari vuotta etäällä 5-5-peleistä, mistä itse kirjoitin. Kasikasissa ne volyymit alkavat näkyä. Samat matsit tuli katsottua, ja 2015 finaalissa HJK oli pelillisesti aivan eri tason joukkue, minusta yksilöinäkin, mutta hölmöilivät voittonsa pelitapaan. Nythän ei tässä aloituksessa tosiaan tuosta vaiheesta puhuttu lainkaan.

Joo, ehti jo unohtaa tuon keskustelunsäikeen alkupään enkä tajunnut että noi HJK-Käpa vertailut koski jotain muutaman vuoden takaisia 5v5-pelejä vaan oletin toki että jotain viimeisiä 2014- ja  2015-ikäluokan tuloksia. Nythän HJK/2 ja HJK/2 Sininen eivät enää pelaa syksyllä piirisarjaa ollenkaan itselle tutussa 2015-iköluokassa, ovatkohan HJK ja HJK Sinisen tapaan pelaamassa sitä miniliigaa vai pelkkiä turnauksia? Kevällä vielä HJK/2 oli piirisarjan Kilpa-tasolla ja HJK/2 Sininen 1:ssä.

[Mikaeli]

Joo, ehti jo unohtaa tuon keskustelunsäikeen alkupään enkä tajunnut että noi HJK-Käpa vertailut koski jotain muutaman vuoden takaisia 5v5-pelejä vaan oletin toki että jotain viimeisiä 2014- ja  2015-ikäluokan tuloksia. Nythän HJK/2 ja HJK/2 Sininen eivät enää pelaa syksyllä piirisarjaa ollenkaan itselle tutussa 2015-iköluokassa, ovatkohan HJK ja HJK Sinisen tapaan pelaamassa sitä miniliigaa vai pelkkiä turnauksia? Kevällä vielä HJK/2 oli piirisarjan Kilpa-tasolla ja HJK/2 Sininen 1:ssä.

Tässä se Klubin toiminnan parantuminen tulee kaikkein eniten esille. Useammassa ikäluokassa on jo kolme Klubin jengiä (HJK, HJK Sininen ja HJK 2) Suomen top 10:ssa ja HJK 2 Sininen siellä sijoilla 10-20.

[Nigel Kugelschfeir]

Tytöissä ei kyllä mikään seura varsinaisesti erotu ainakaan oman lapsen ikäluokasta vaan ykköstasolla jokainen nuhjaa aika tasaisia pelejä ja vähän päivästä riippuu miten sujuu. Jokaisella on pari parempaa pelaajaa jotka ratkoo pelit, muuten kyllä aika puuttellisilla taidoilla pääsee kyllä tuolle tasolle. Joo osa pelaa jotain muita pelejä mutta ei nekään sitten dominoi kun suvaitsevat tulla oman ikäisten peleihin.

[ginikettu]

Tytöissä ei kyllä mikään seura varsinaisesti erotu ainakaan oman lapsen ikäluokasta vaan ykköstasolla jokainen nuhjaa aika tasaisia pelejä ja vähän päivästä riippuu miten sujuu. Jokaisella on pari parempaa pelaajaa jotka ratkoo pelit, muuten kyllä aika puuttellisilla taidoilla pääsee kyllä tuolle tasolle. Joo osa pelaa jotain muita pelejä mutta ei nekään sitten dominoi kun suvaitsevat tulla oman ikäisten peleihin.

Vaikka klubissa kaupunginosat ovat periaatteessa sekajoukkueita niin ikävästi tytöt ovat hyvin marginaalissa eli satunnaisia. Siksi ei kokonaisuus osaltaan toimi yhtä tehokkaasti.

Pojissa (mutulla) kaikkine tukiharjoituksineen kokonaisuus on sen verran tehokas, että veikkaisin käpan, hongan jne pelaajien tulevan tuossa 8v8 vaiheen alussa jo todellisuudessa laajemmasta harrastajapohjasta (entisten seurojen koot yhteenlaskettuna). Nuo klubin kaupunginosat ovat kuitenkin aika paikallisia. Olisi jännä tehdä vähän paikkatieto-/tilastoanalyysiä väestön, seurojen jäsenten kotipaikkojen ja pelaajien seurahistorioista. Lähinnä ajatuksena paljastaa mikä seura on "tehokas".

[fingerström]

Vaikka klubissa kaupunginosat ovat periaatteessa sekajoukkueita niin ikävästi tytöt ovat hyvin marginaalissa eli satunnaisia. Siksi ei kokonaisuus osaltaan toimi yhtä tehokkaasti.

Pojissa (mutulla) kaikkine tukiharjoituksineen kokonaisuus on sen verran tehokas, että veikkaisin käpan, hongan jne pelaajien tulevan tuossa 8v8 vaiheen alussa jo todellisuudessa laajemmasta harrastajapohjasta (entisten seurojen koot yhteenlaskettuna). Nuo klubin kaupunginosat ovat kuitenkin aika paikallisia. Olisi jännä tehdä vähän paikkatieto-/tilastoanalyysiä väestön, seurojen jäsenten kotipaikkojen ja pelaajien seurahistorioista. Lähinnä ajatuksena paljastaa mikä seura on "tehokas".

On ollut kiva lukea sun kertomuksiasi siitä, kuinka HJK:n tekeminen on parantunut. Todella hieno homma, koska se palvelee kaikkia. Mun aktiiviajasta on reipas kymmenen vuotta ja silloin klubi oli selkeesti profiloitunut seuraksi, jossa kaupunginosat keräsivät massan ja organisaationa oli "ammattivalmentaja" ja vanhemmat. Tämän "ammattivalmentajan" tehtävä oli varmistaa, että kaupunginosiin ei ollut jäänyt "lahjakkaita pelaajia". Kun tämä oli varmistettu, lähti "ammattivalmentaja" käppäseen ja vanhemmat saivat sitten keskenään päättää, jatkavatko he klubin verkkareissa ja melkoisilla maksuilla vai ei.

Jos tämä on menneisyyttä, niin todella hieno homma ja vanhemmilla yksi huolenaihe vähempänä.

[qlizz]

Suurinta lahjakkuutta on syntyä alkuvuonna ja kasvaa aikaisin. Ilo kuulla, että muuallakin maailmassa ollaan yhtä ammattitaitoisia kuin meillä.

Aika monet junnujen megalahjakkuudet ovat vain muita fyysisesti edellä olevia lahjakkaita pelaajia. Sitten nuorina aikuisina ihmetellään, että eikö pää kestänyt kun ei breikannut.

[ginikettu]

On ollut kiva lukea sun kertomuksiasi siitä, kuinka HJK:n tekeminen on parantunut. Todella hieno homma, koska se palvelee kaikkia. Mun aktiiviajasta on reipas kymmenen vuotta ja silloin klubi oli selkeesti profiloitunut seuraksi, jossa kaupunginosat keräsivät massan ja organisaationa oli "ammattivalmentaja" ja vanhemmat. Tämän "ammattivalmentajan" tehtävä oli varmistaa, että kaupunginosiin ei ollut jäänyt "lahjakkaita pelaajia". Kun tämä oli varmistettu, lähti "ammattivalmentaja" käppäseen ja vanhemmat saivat sitten keskenään päättää, jatkavatko he klubin verkkareissa ja melkoisilla maksuilla vai ei.

Jos tämä on menneisyyttä, niin todella hieno homma ja vanhemmilla yksi huolenaihe vähempänä.

Varmasti toiminta on muuttunut paljon - edelleen vanhemmat on akatemiaa/haastajaa lukuunottamatta suuressa roolissa joukkueen perusarkea. Seura on monella tavalla aika inklusiivinen "woke" kaikkine häirinnän ilmiantokanavineen ja käsittelyprosesseineen. Mielestäni valtavan hyvä kokonaisuus kuitenkin jossa pk-seudun kilpailijoihin verrattuna tarjoaa ehkä eniten pauketta eurolle. Kaikki ei tietenkään näy vanhemmillekaan saati ulkopuolelle, mutta ulkopuolella mielikuvat ovat aika vahvasti vääristyneitä.

[Jääpoiju]

Aika monet junnujen megalahjakkuudet ovat vain muita fyysisesti edellä olevia lahjakkaita pelaajia. Sitten nuorina aikuisina ihmetellään, että eikö pää kestänyt kun ei breikannut.

Myös uskallus on toinen, jos uskaltaa mennä palloihin kovaa ja uskaltaa pelata, kyllä se erotttuu. Myöhemmin tuokin ero tasaantuu kun ei Veikkausliigassa ainakaan pelätä palloa ja anneta kaverin mennä vaa pallon kanssa ohi ettei satu.

[Nipale]

Poika (12v) vaihtoi nyt kesällä kyliltä kovempaan seuraan / peliryhmään.
Treeneissä ollut hyvä meininkin ja alkukaudella päässyt liigarinkiin mukaan.
Pelien taso siis noussut kevään 2-3 -> liigaan.
Pelit menneet suht hyvin ja ekat maalitkin tullut tehtyä.

..mutta poika ruvennut jännittämään sekä treenejä että varsinkin pelejä todella paljon. (sanoi itse)
Pelissä tämä on alkanut näkymään selkeästi uskalluksen puutteena (esim ykkösellä pallo alas, kun voisi kääntyä ja lähteä ylöspäin)
ja nopeana "väsymisenä". Tai ainakin kehonkieli näyttää siltä. Oletettavasti tästä seurannut sitten pidempi pätkä vaihtopenkillä.

..Ehdotin että poika puhuisi valmentajalle näistä fiiliksistä koska ainakin aikoinaan itse kun valmensin olisin hallunnut että nämä jännittäjät tulisivat juttelemaan asiasta
ja yritettäisiin sekä juttelemalla että pelaamalla (altistaa sopiviin tilanteisiin) avata päänsisäinen lukko. No tätä poika ei halua tehdä ainakaan kahteen kuukauteen koska ei omasta
mielestään tunne valmentajaa vielä riittävän hyvin. Ei myöskään halunnut että minä puhuisin valmentajan kanssa. Olen myös sanonut että olisi todellä tärkeää tutustua uusiin pelikavereihin jne.
Esim mennä ennen treeneihin mukaan pomputtelurinkeihin yms eikä yksinään odotella treenien alkua. Toivon että Huuhkajaliigan 3 tiivistä päivää uuden joukkueen kanssa (paljon pelejä ja hengailua) avaisi tätä lukkoa joka on selkeästi muodostumassa.

Löytyykö täältä vastaavia kokemuksia / miten ne ovat lopulta ratkenneet?
Omalta matalammalta tasolta lapsuudesta ratkaisin itse tämän aikoinaan niin että halusin takaisin kavereiden kanssa höntsäjoukkueeseen pelaamaan.
Olen myös tätä sanonut että aina pääsee vanhaan jengiin jos tää ei tunnu hyvältä, mutta toki poika itsekin ymmärtää että siinä vaiheessa saattaa fudisjuna mennä.. Tai näin ainakin minä oletan että 2-3 tason kuilu ykköseen ja liigaan kasvaa joka vuosi. Ja toki treenimäärät vanhassa jengissä puolet pienemmät. Toki omalla ajalla pystyy tekemään, mutta ehkä tässä tapauksessa pallotaito ei ole se ongelma vaan tempo ja kamppailupelaaminen. Haasteita tuo varmasti myös se että joukkueen pelitapa aika erilainen vanhaan verrattuna ja lisäksi pelipaikka myös eri kuin aiemmin.

[KVilho]

Poika (12v) vaihtoi nyt kesällä kyliltä kovempaan seuraan / peliryhmään.
Treeneissä ollut hyvä meininkin ja alkukaudella päässyt liigarinkiin mukaan.
Pelien taso siis noussut kevään 2-3 -> liigaan.
Pelit menneet suht hyvin ja ekat maalitkin tullut tehtyä.

..mutta poika ruvennut jännittämään sekä treenejä että varsinkin pelejä todella paljon. (sanoi itse)
Pelissä tämä on alkanut näkymään selkeästi uskalluksen puutteena (esim ykkösellä pallo alas, kun voisi kääntyä ja lähteä ylöspäin)
ja nopeana "väsymisenä". Tai ainakin kehonkieli näyttää siltä. Oletettavasti tästä seurannut sitten pidempi pätkä vaihtopenkillä.

..Ehdotin että poika puhuisi valmentajalle näistä fiiliksistä koska ainakin aikoinaan itse kun valmensin olisin hallunnut että nämä jännittäjät tulisivat juttelemaan asiasta
ja yritettäisiin sekä juttelemalla että pelaamalla (altistaa sopiviin tilanteisiin) avata päänsisäinen lukko. No tätä poika ei halua tehdä ainakaan kahteen kuukauteen koska ei omasta
mielestään tunne valmentajaa vielä riittävän hyvin. Ei myöskään halunnut että minä puhuisin valmentajan kanssa. Olen myös sanonut että olisi todellä tärkeää tutustua uusiin pelikavereihin jne.
Esim mennä ennen treeneihin mukaan pomputtelurinkeihin yms eikä yksinään odotella treenien alkua. Toivon että Huuhkajaliigan 3 tiivistä päivää uuden joukkueen kanssa (paljon pelejä ja hengailua) avaisi tätä lukkoa joka on selkeästi muodostumassa.

Löytyykö täältä vastaavia kokemuksia / miten ne ovat lopulta ratkenneet?
Omalta matalammalta tasolta lapsuudesta ratkaisin itse tämän aikoinaan niin että halusin takaisin kavereiden kanssa höntsäjoukkueeseen pelaamaan.
Olen myös tätä sanonut että aina pääsee vanhaan jengiin jos tää ei tunnu hyvältä, mutta toki poika itsekin ymmärtää että siinä vaiheessa saattaa fudisjuna mennä.. Tai näin ainakin minä oletan että 2-3 tason kuilu ykköseen ja liigaan kasvaa joka vuosi. Ja toki treenimäärät vanhassa jengissä puolet pienemmät. Toki omalla ajalla pystyy tekemään, mutta ehkä tässä tapauksessa pallotaito ei ole se ongelma vaan tempo ja kamppailupelaaminen. Haasteita tuo varmasti myös se että joukkueen pelitapa aika erilainen vanhaan verrattuna ja lisäksi pelipaikka myös eri kuin aiemmin.

Aika vähän aikaa ollut uudessa ympäristössä jos tosiaan vaihto ollut tänä kesänä. Voi ottaa hetken että uuden joukkueen aiheuttama jännitys häviää. Henkisesti varmasti raskaampaa jos toiminta paljon haastavampaa ja pitää olla skarrpina koko ajan. Eiköhän se rutiiniksi muutu ennemmin tai myöhemmin ja rentouskin löydy.

Itse kyllä juttelisin valmentajan kanssa joka tapauksessa. Todennäköisesti syy jännitykselle aiheuttaa myös sen, että ei halua juttelua valmentajan kanssa. Eihän pojan tarvitse tietää jos turiset hieman valmentajan kanssa. Hyvä valmentajahan näkee pelaajasta jos jännittää liikaa eikä oleta että pelaaja ottaisi aloitteen keskusteluun, varsinkaan jos kyseessä lapsi. Tässä tapauksessa tosin varmaan hankala nähdä asiaa jos uusi kaveri joukkueessa.

Eihän se helppoa ole kenellekkään tuommoinen uusi tilanne. Luonne ratkaisee hyvin paljon kuinka nopeasti adaptoituu. Asioiden oppiminenkin hidastuu jos oikein jännittää, mutta eiköhän osaaja valmentaja keksi jotain jolla helpottaa tilannetta.

[Jortsukka]

Poika (12v) vaihtoi nyt kesällä kyliltä kovempaan seuraan / peliryhmään.
Treeneissä ollut hyvä meininkin ja alkukaudella päässyt liigarinkiin mukaan.
Pelien taso siis noussut kevään 2-3 -> liigaan.
Pelit menneet suht hyvin ja ekat maalitkin tullut tehtyä.

..mutta poika ruvennut jännittämään sekä treenejä että varsinkin pelejä todella paljon. (sanoi itse)
Pelissä tämä on alkanut näkymään selkeästi uskalluksen puutteena (esim ykkösellä pallo alas, kun voisi kääntyä ja lähteä ylöspäin)
ja nopeana "väsymisenä". Tai ainakin kehonkieli näyttää siltä. Oletettavasti tästä seurannut sitten pidempi pätkä vaihtopenkillä.

..Ehdotin että poika puhuisi valmentajalle näistä fiiliksistä koska ainakin aikoinaan itse kun valmensin olisin hallunnut että nämä jännittäjät tulisivat juttelemaan asiasta
ja yritettäisiin sekä juttelemalla että pelaamalla (altistaa sopiviin tilanteisiin) avata päänsisäinen lukko. No tätä poika ei halua tehdä ainakaan kahteen kuukauteen koska ei omasta
mielestään tunne valmentajaa vielä riittävän hyvin. Ei myöskään halunnut että minä puhuisin valmentajan kanssa. Olen myös sanonut että olisi todellä tärkeää tutustua uusiin pelikavereihin jne.
Esim mennä ennen treeneihin mukaan pomputtelurinkeihin yms eikä yksinään odotella treenien alkua. Toivon että Huuhkajaliigan 3 tiivistä päivää uuden joukkueen kanssa (paljon pelejä ja hengailua) avaisi tätä lukkoa joka on selkeästi muodostumassa.

Löytyykö täältä vastaavia kokemuksia / miten ne ovat lopulta ratkenneet?
Omalta matalammalta tasolta lapsuudesta ratkaisin itse tämän aikoinaan niin että halusin takaisin kavereiden kanssa höntsäjoukkueeseen pelaamaan.
Olen myös tätä sanonut että aina pääsee vanhaan jengiin jos tää ei tunnu hyvältä, mutta toki poika itsekin ymmärtää että siinä vaiheessa saattaa fudisjuna mennä.. Tai näin ainakin minä oletan että 2-3 tason kuilu ykköseen ja liigaan kasvaa joka vuosi. Ja toki treenimäärät vanhassa jengissä puolet pienemmät. Toki omalla ajalla pystyy tekemään, mutta ehkä tässä tapauksessa pallotaito ei ole se ongelma vaan tempo ja kamppailupelaaminen. Haasteita tuo varmasti myös se että joukkueen pelitapa aika erilainen vanhaan verrattuna ja lisäksi pelipaikka myös eri kuin aiemmin.

Ehkä olet jo niin tehnyt, mutta lähtisin sitä kautta asiaa purkamaan että puhuisin lapselle että "mitkä on sun vahvuudet pelaajana?" Tuon ikäinen varmaan osaa jo sanoa että esim. se on se tekniikka pallon kanssa. No sitten rohkaista käyttämään niitä vahvuuksia. Samoin voi kysymällä "miksi luulet että sut haluttiin tähän jengiin?" noh siihenkin varmaan 12v jo keksii, ainakin johdattelemalla että kyse on siitä taidosta pallon kanssa. Sitten rohkaista siihen että "koska sut on tahdottu tähän ympäristöön näiden asioiden takia, niin valmentaja ja pelikaverit myös varmasti haluaa sulta niitä nähdä". Ei toki valmentajaa voi tietää, mutta olettaisin että valmentaja, jos on vähänkin valveutunut haluaa pelaajien yrittävän asioita eikä vain välttävän virheitä-> valmentajaa voi käyttää siis esimerkkinä myös siinä että "tee niitä asioita mitä osaat ja näytä kuinka hyvä olet". Ja ruokkii ajatusta että virheitä sattuu kaikille, tärkeintä on miten niihin reagoi-> prässää pallo takaisin ja harjoittele sitä asiaa lisää mikä "brakasi".

[ginikettu]

Itse kyllä juttelisin valmentajan kanssa joka tapauksessa. Todennäköisesti syy jännitykselle aiheuttaa myös sen, että ei halua juttelua valmentajan kanssa.

Sama. Toki itse kertoisin ensin lapselle, että on juttelemassa valkun kanssa ja voidaan yhdessä jutella tms. Valkkukaan ei välttämättä näe kaikkea mitä joukkueessa tapahtuu ja siksi parempi mahdollisimman aikaisin yrittää ratkoa ongelmia. Onko joukkueen lapsissa joku mikä lisää jännitystä jne. En tarkoita että välttämättä kiusaamista, mutta joku voi lisätä epäonnistumisen pelkoa.

[Nigel Kugelschfeir]

Tuollaisessa kilparyhmässä voi tulla muilta pelaajilta aika nopeasti palaute jos tekee jonkun virheen eikä kaikki osaa niitä käsitellä. Noin muuten anna vaan aikaa että sopeutuu uuteen ympäristöön.

[Nipale]

Ehkä olet jo niin tehnyt, mutta lähtisin sitä kautta asiaa purkamaan että puhuisin lapselle että "mitkä on sun vahvuudet pelaajana?" Tuon ikäinen varmaan osaa jo sanoa että esim. se on se tekniikka pallon kanssa. No sitten rohkaista käyttämään niitä vahvuuksia. Samoin voi kysymällä "miksi luulet että sut haluttiin tähän jengiin?" noh siihenkin varmaan 12v jo keksii, ainakin johdattelemalla että kyse on siitä taidosta pallon kanssa. Sitten rohkaista siihen että "koska sut on tahdottu tähän ympäristöön näiden asioiden takia, niin valmentaja ja pelikaverit myös varmasti haluaa sulta niitä nähdä". Ei toki valmentajaa voi tietää, mutta olettaisin että valmentaja, jos on vähänkin valveutunut haluaa pelaajien yrittävän asioita eikä vain välttävän virheitä-> valmentajaa voi käyttää siis esimerkkinä myös siinä että "tee niitä asioita mitä osaat ja näytä kuinka hyvä olet". Ja ruokkii ajatusta että virheitä sattuu kaikille, tärkeintä on miten niihin reagoi-> prässää pallo takaisin ja harjoittele sitä asiaa lisää mikä "brakasi".

Näistä asioista juttelin (tavallaan) jo heti ensimmäisten pelien jälkeen kun kysyin että onko valmentaja pyytänyt pelaamaan noin, kun et yleensä tee noin. Ja vastaus on ollut että valmentaja sanonut että noin tehdään. En sitten viitsi sotkeutua pelillisiin asioihin mitenkään koska mielestäni vain lisää lapsen ahdistusta jos neuvoja alkaa tulemaan kahdesta eri suunnasta. Muutenkin olen jo päättänyt että yritän pysyä pelillisistä asioista irti, koska koen että nykyinen valmennustiimi kyllä varmasti sanoo jos asiat ei kulje kuten on toivottu.

[Nipale]

Tuollaisessa kilparyhmässä voi tulla muilta pelaajilta aika nopeasti palaute jos tekee jonkun virheen eikä kaikki osaa niitä käsitellä. Noin muuten anna vaan aikaa että sopeutuu uuteen ympäristöön.

Tätäkin kyselin että onko jengikaverit kommentoineet jotain, mutta ei kuulemma.

[ginikettu]

Tätäkin kyselin että onko jengikaverit kommentoineet jotain, mutta ei kuulemma.

Sitä voi olla vaikea nähdä. Lapsi varmasti yrittää toimia ohjeiden mukaan ja jos se on ristiriidassa aiempaan, niin varmaan voi olla rasittavaa/kuormittavaa. Joukkueessa ei välttämättä ole pelikaverina sellaista "magneettia" joka ottaa uusia lapsia mukaan aktiivisesti ja jos uusi ujostelee tms niin voi jäädä vähän ulkopuoliseksi. Mikä voi itsessään olla sellainen kierre. Eli kukaan ei tavallaan tee mitään väärin. Edelleen sitä mieltä, että lapsen ja valkun kanssa vanhemman olisi hyvä jutella yhdessä, jotta pääsee ryhmäytymään ja lapsi löytää paikkansa.

[Jortsukka]

Näistä asioista juttelin (tavallaan) jo heti ensimmäisten pelien jälkeen kun kysyin että onko valmentaja pyytänyt pelaamaan noin, kun et yleensä tee noin. Ja vastaus on ollut että valmentaja sanonut että noin tehdään. En sitten viitsi sotkeutua pelillisiin asioihin mitenkään koska mielestäni vain lisää lapsen ahdistusta jos neuvoja alkaa tulemaan kahdesta eri suunnasta. Muutenkin olen jo päättänyt että yritän pysyä pelillisistä asioista irti, koska koen että nykyinen valmennustiimi kyllä varmasti sanoo jos asiat ei kulje kuten on toivottu.

Joo. Ei tietenkään pelillisiä asioita vaan enemmän ajatus henkisistä toiminnoista eli omien vahvuuksien käyttäminen, mutta jos tosiaan valmentaja haluaa rajoittaa pelaamista ja riskejä, niin ei kannata nyt sitten vastaankaan sanoa. Valitettavastihan tuota on paljonkin valmentajissa.

[ginikettu]

Joo. Ei tietenkään pelillisiä asioita vaan enemmän ajatus henkisistä toiminnoista eli omien vahvuuksien käyttäminen, mutta jos tosiaan valmentaja haluaa rajoittaa pelaamista ja riskejä, niin ei kannata nyt sitten vastaankaan sanoa. Valitettavastihan tuota on paljonkin valmentajissa.

Mutta siirto vaihtoon ehkä kielii siitä, ettei kuitenkaan ole ihan tehty mitä valkku haluaa. Lapsi kokee varmasti paineita monelta suunnalta ml isältä (isän huolista) ja voi olla, että aika korjaa, mutta ainakin nämä valkut ja lapset kenen kanssa olen itse toiminut, niin yleensä parempi on ollut aina puhua asioista.

[Kossi Agassa]

Sama. Toki itse kertoisin ensin lapselle, että on juttelemassa valkun kanssa ja voidaan yhdessä jutella tms. Valkkukaan ei välttämättä näe kaikkea mitä joukkueessa tapahtuu ja siksi parempi mahdollisimman aikaisin yrittää ratkoa ongelmia. Onko joukkueen lapsissa joku mikä lisää jännitystä jne. En tarkoita että välttämättä kiusaamista, mutta joku voi lisätä epäonnistumisen pelkoa.

Sama. Mahdollisimman äkkiä valmentajan kanssa juttusille, että tästä ei kasva mitään isompaa möykkyä pojalle.

Pelit menneet suht hyvin ja ekat maalitkin tullut tehtyä.

Valmentaja saattaa nähdä (vain) tämän, mutta hänellä ei ole mitään hajua muodostumassa olevasta lukosta ja haluaa varmasti myös kuulla asiasta ja reagoida siihen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

[Jortsukka]

Mutta siirto vaihtoon ehkä kielii siitä, ettei kuitenkaan ole ihan tehty mitä valkku haluaa. Lapsi kokee varmasti paineita monelta suunnalta ml isältä (isän huolista) ja voi olla, että aika korjaa, mutta ainakin nämä valkut ja lapset kenen kanssa olen itse toiminut, niin yleensä parempi on ollut aina puhua asioista.

Kyllä suurin osa valmentajista varmasti tahtoo kuulla asioista. Voihan asiasta sanoa että "en halua että lapseni kanssa tästä mitenkään erityisesti puhutaan, mutta haluaisin että tiedät hänen ajattelevan näin".

[Nipale]

Kyllä suurin osa valmentajista varmasti tahtoo kuulla asioista. Voihan asiasta sanoa että "en halua että lapseni kanssa tästä mitenkään erityisesti puhutaan, mutta haluaisin että tiedät hänen ajattelevan näin".

..Jees ehkä tämä on paras lähestymiskulma tähän vaikka lapsi nyt periaatteessa kielsi mua puhumasta valmentajalle.. Ehkä odottelen nyt treeniviikon ja seuraavan pelin. Jos vaikka jo vanhempien kanssa asiasta puhuminen olisi auttanut

[Kossi Agassa]

Ehkä odottelen nyt treeniviikon ja seuraavan pelin. Jos vaikka jo vanhempien kanssa asiasta puhuminen olisi auttanut

Miksi odottelet? Valmentajan kanssa ohimennen juttelu ei maksa mitään.

[ginikettu]

Miksi odottelet? Valmentajan kanssa ohimennen juttelu ei maksa mitään.

Ymmärrän, että on tasapainoilua, jos lapsi on kieltänyt. Lapsi voi hyvin todennäköisesti tuntea painetta siitä, että isi tulee hoitamaan asioita mitä kokee olevansa omalla vastuulla. Siksi keskustelisin lapsen kanssa ja pyrkisin saamaan kiellon purettua ainakin osittain.