Muoviseurat Suomessa

[Julkea bulbul]

Seisoin jo äänettä ja korjattuna, mutta nyt minua jäi vaivaamaan, mikä on vatupassilogiikka.

[Kronofogden]

Perinteisen monialaseuran jalkapallojaosto (pelannut pääsarjassa, voittanut Suomen cupin) irtautuu seurasta perustaen jalkapallon erikoisseuran.

Toki IF Drottkin on myös muoviviritelmä kun se syntyi vuonna 1922 kun Jakobstads Idrottsförening (1906) ja Idrottsföreningen Sport (1910) fuusioitui yhdeksi seuraksi.
Jakobstads IF ei ihan ollut mukana perustamassa Suomen Palloliittoa, mutta oli yksi niistä seuroista joka otettiin jäseneksi jo ennen ensimmäistä virallista vuosikokousta 1908. Näin ollen Jaro saattaakin monen mutkan kautta olla vanhin pääsarjassa pelaava liiton jäsenseura, mikäli IF Drott peri suoraan Jakobstads IF:n jäsenyyden. Jarohan on suoraan IF Drottin jalkapallojaoston perillinen.

Ei mielestäni muovisuuden merkki, mutta Jaro taitaa olla ainoa merkittävä suomalaisseura, jonka peliasun värit (väri) tosiaan on nimenomaisesti otettu englantilaiselta suurseuralta? Taustalla oli kuulemma vähän syvempääkin ajattelua, onhan Pietarsaari Liverpoolin tapaan satama- ja teollisuuskaupunki, joten miksei FF Jaro olisi Suomen Liverpool FC...

Siitä voinee keskustella onko Stoke City FC englantilainen suurseura vai ei, mutta ei tosiaan tartte mennä kuin muutama kymmen kilometriä Pietarsaaresta pohjoiseen niin löytyy toinenkin seura jonka peliasu kopioitu Englannista. Toki hyvä että kopioivat, sillä onhan GBK:n asu heittämällä yksi Suomen kauneimmista. 

Ja kun Kokkola mainittu niin sieltä tulikin varmaan historian lyhytikäisin muoviviritelmä nimeltään FC Kipparit, joka taisi olla KPV:n kakkosjengin ja KPS:n fuusio. Seura oli hengissä peräti vuoden mutta kuopattiin heti kun putosivat Kakkosesta.

[Jinete]

Muuten en osaa ottaa kantaa, mutta varmaan monen fiilikseen vaikuttaa se, ettei muisteta aikaa ennen Kuusysiä. Sen lisäksi heillä on suuret saavutukset ja oma junioritoiminta. On toki totta, että Kuusysin taustalla on monta nimenmuutosta. Kenties muovi keksittiin Suomessa vasta ysärillä FC Intereiden, FC Oulujen, FC Jazzien, FC Lahtien, FC Jokereiden, Tampere Unitedien yms. myötä

Eikö FC Jazz ollut vain nimimuutos PPT -> FC Jazz eikä mitään muuta? Vai muistanko nyt väärin?

[iznogod]

No niin, aikuinen puhuu:

Lopettakaa jo, se on tullut selväksi, että tavalla tai toisella Suomessa ei ole kuin pelkkiä muoviseuroja. Ihan sama mitä kukin tekivät, niin pelkkää muovia se jonkun mielestä kuitenkin on.

[Anseli]

Tamu-k:sta olikin jo puhetta, mutta mykyään ei tunnu muovilta. Alasarjakausarikin oli monesti tukihankintana, ja olihan pynsällä kiva käyä kattelee pelejä, ne oli kaukana muovista. Superjunnun kaveri on nuorisotamua. Oma ei, koska ristikkäiset aikatauluuut.

[Estrada]

Ottamatta kantaa itse seuroihin, tässä topicissa on mielestäni tullut aika selväksi, että ei se muoviseuran määritelmä ole kovin selkeä, vaan se mielletään hyvin erilaisina käsitteinä.

Joillekin pelkkä nimenvaihdos (tai useampi) riittää siihen, toisille siihen riittää esim. perinneseurojen seurafuusio, kun taas joku kolmas katsoo, että (ulkopuolisella) rahalla menestykseen nostetut seurat (etenkin ulkomailla) ovat muoviseuroja. Yksi luku on sitten joidenkin mielestä "tyhmät" nimet - etenkin ulkomailta kopioidut Unitedit, FC:t, Interit ja sen sellaiset.

Nostan hyvin muovisena piirteenä esiin myös seuran henkilöitymisen johonkin yksittäiseen henkilöön, kuten Inter ja Håkans tai SJK ja Sarajärvi. Suomifutiksen puolella ei sentään taida olla Jokerien kaltaista äärimmäistä esimerkkiä sellaisesta seurasta, joka on melkein koko olemassaolonsa ajan henkilöitynyt johonkuhun niin että tirehtööri on välillä vaihtunut (Mäkinen, Harkimo, Kurri).

[Henkkali]

Loppujen lopuksi minusta muovisuutta paljon pahempi on roistomaisesti käyttäytyvät seurat. Isolla tasolla oligarkkien, sheikkien ja tölkkien seurat. Suomen tasolla vedonlyöntivilppiä ja ihmiskauppaa harjoittavat rikollisseurat.

[kokistuoppi]

Perinteisen monialaseuran jalkapallojaosto (pelannut pääsarjassa, voittanut Suomen cupin) irtautuu seurasta perustaen jalkapallon erikoisseuran. Seura saa nimensä ja pelipaidan värin (teräksenharmaa) pääsponsorinsa mukaan. Alle kymmenen vuotta toimittuaan seura kuitenkin muuttaa peliasunsa värin kokopunaiseksi, koska seurajohdossa oli Liverpoolin etäkannattajia.

Jep, 60 vuotta joulukuussa täyttävä FF Jaro se siinä.

Jarolla kesti aikanaan noin 20-25 vuotta tulla seuraksi jonka matseja kaupungin muiden jalkapalloseurojen ihmiset alkoivat käydä katsomassa nimenomaan siinä mielessä, että toivoivat Jaron voittoa.

---

Ei mielestäni muovisuuden merkki, mutta Jaro taitaa olla ainoa merkittävä suomalaisseura, jonka peliasun värit (väri) tosiaan on nimenomaisesti otettu englantilaiselta suurseuralta? Taustalla oli kuulemma vähän syvempääkin ajattelua, onhan Pietarsaari Liverpoolin tapaan satama- ja teollisuuskaupunki, joten miksei FF Jaro olisi Suomen Liverpool FC...

Näitähän löytyy ihan perinneseurojenkin historiasta:

Rayo Vallecano was founded on 29 May 1924 in the hometown of Prudencia Priego, wife of the club's first president Julián Huerta. Greatly inspired by River Plate (a Football club from Argentina), in 1949, after an agreement with Atlético Madrid, a red diagonal stripe was added to the team's kit, and the club reached Tercera División for the first time in its history.[3]

Apinoivat Riveriltä paitaansa tuon “diagonaaliviivan”.

[Yopo]

Nostan hyvin muovisena piirteenä esiin myös seuran henkilöitymisen johonkin yksittäiseen henkilöön, kuten Inter ja Håkans tai SJK ja Sarajärvi. Suomifutiksen puolella ei sentään taida olla Jokerien kaltaista äärimmäistä esimerkkiä sellaisesta seurasta, joka on melkein koko olemassaolonsa ajan henkilöitynyt johonkuhun niin että tirehtööri on välillä vaihtunut (Mäkinen, Harkimo, Kurri).

Onko kotimaisessa futiksessa tapauksia, jossa joku yksittäinen henkilö ostaisi seuran itselleen (ja pitäisi nimen samana) ja seura henkilöityisi vahvasti tähän omistajaan? FC Inter ja Håkans on mainittu täällä useamman kerran, mutta olisikohan Håkansin seuraa pidetty muovisena, jos hän olisi aikanaan päätynyt saamaan vaikkapa Åbo IFK:n futisjaoston omakseen. Paljon historiaa olisi tullut nimen mukana, mutta edustuksen osalta tarina olisi voinut olla suhteellisen samanlainen.

[straiter]

Onko kotimaisessa futiksessa tapauksia, jossa joku yksittäinen henkilö ostaisi seuran itselleen (ja pitäisi nimen samana) ja seura henkilöityisi vahvasti tähän omistajaan? FC Inter ja Håkans on mainittu täällä useamman kerran, mutta olisikohan Håkansin seuraa pidetty muovisena, jos hän olisi aikanaan päätynyt saamaan vaikkapa Åbo IFK:n futisjaoston omakseen. Paljon historiaa olisi tullut nimen mukana, mutta edustuksen osalta tarina olisi voinut olla suhteellisen samanlainen.

KuPS nyt tulee ekana mieleen.

[TWQ15]

Tästä pitää olla vähän eri mieltä, se jatkaa kuitenkin MasKin, KyIF:n jalkapallojaoston sekä ACK toimintaa. Siellä tavoitteena oli, ainakin silloisen viestinnan mukaan, saada aikaan rakenne, jossa a) jalkapallo on määräävä laji (KyIF on monilajiseura, jossa jokaisella lajilla on yksi ääni, eli no ~15kpl 70+v miekkailijaa saa yhtä paljon valtaa kuin 700+ junnun futis) b) on mahdollista palkata ammattilaisia tekemään hommia.

Okei kiitos selvennyksestä!

[iznogod]

Loppujen lopuksi minusta muovisuutta paljon pahempi on roistomaisesti käyttäytyvät seurat. Isolla tasolla oligarkkien, sheikkien ja tölkkien seurat. Suomen tasolla vedonlyöntivilppiä ja ihmiskauppaa harjoittavat rikollisseurat.

Muoviseurahan on sellainen pilkkanimi, jolla on kai kiva nimitellä kilpakumppaneita, mutta roistot ovat sitten ihan eri asia.

Nuo oligarkkien ja öljysheikkien sun muiden ökyporukoiden rahoilla huipulle nostetut seurat menevät kyllä omasta mielestäni jonnekin muoviseurojen alakategoriaan, vaikka onhan esim. jollain Cityllä pitkä historia, mutta eihän se olisi nykytasollaan, jos öljyrahoilla ei olisi houkuteltu Guardiolaa sekä isoja kasoja pelaajia ja ilmeisesti sillä öljyllä on vähän voideltu joitain jalkapallovirkailijoitakin, kun niistä 115 talousrikkomuksesta ei tunnu tulevan mitään rangaistusta, vaikka tutkimukset päättyivät jo ajat sitten. Ja kyllähän esim. PSG:n saavutuksiakin on vähän vaikea arvostaa, kun sen menestyksen taustalla on ehtymättömät rahavanat, mutta jostain kumman syystä sielläkin on vältytty sanktioilta, vaikka ei senkään toiminta ole ihan tainnut mahtua FFP:n raameihin. Öjystähän se muovikin tehdään.

[Lucilius]

Nostan hyvin muovisena piirteenä esiin myös seuran henkilöitymisen johonkin yksittäiseen henkilöön, kuten Inter ja Håkans tai SJK ja Sarajärvi. Suomifutiksen puolella ei sentään taida olla Jokerien kaltaista äärimmäistä esimerkkiä sellaisesta seurasta, joka on melkein koko olemassaolonsa ajan henkilöitynyt johonkuhun niin että tirehtööri on välillä vaihtunut (Mäkinen, Harkimo, Kurri).

Jääkiekko Jokereista puheenollen aika moni muovikriteeri täyttyy jo ihan seuran historian alkutaipaleelta. Perinteikäs Töölön Vesa kaapattiin Mäkisen leikkikaluksi ja seuran nimi muutettiin sponsorin (Tikkurila) uuden tuotteen mukaan Jokereiksi. Seuran nimi on siis mainos, kuten vaikka Red Bull-joukkueiden nimi. Ultimaattinen muoviseura, joka ei muuksi muutu edes sadassa vuodessa.

[pilkku seiska]

Jääkiekko Jokereista puheenollen aika moni muovikriteeri täyttyy jo ihan seuran historian alkutaipaleelta. Perinteikäs Töölön Vesa kaapattiin Mäkisen leikkikaluksi ja seuran nimi muutettiin sponsorin (Tikkurila) uuden tuotteen mukaan Jokereiksi. Seuran nimi on siis mainos, kuten vaikka Red Bull-joukkueiden nimi. Ultimaattinen muoviseura, joka ei muuksi muutu edes sadassa vuodessa.

Mielenkiintoinen knoppitieto. Käydäänkö muuten kendon puolella tällaista "muovi vs. perinne" -keskustelua vai onko ilmiö vain jalkapalloon liittyvä?

[Jinete]

Näitähän löytyy ihan perinneseurojenkin historiasta:

Rayo Vallecano was founded on 29 May 1924 in the hometown of Prudencia Priego, wife of the club's first president Julián Huerta. Greatly inspired by River Plate (a Football club from Argentina), in 1949, after an agreement with Atlético Madrid, a red diagonal stripe was added to the team's kit, and the club reached Tercera División for the first time in its history.[3]

Apinoivat Riveriltä paitaansa tuon “diagonaaliviivan”.

Se on salama. Rayon alkuperäinen asu oli valkoiset housut ja valkoinen paita ja seuran nimi oli Agrupación Deportiva El Rayo (rayo = salama). Valkoinen asu kun Espanjassa identifioituu aikasta voimakkaasti Real Madridiin, niin tuon Rayon ja Atletin YYA-sopimuksen yhteydessä Atletin taholta pyydettiin, josko vallecasilaiset voisivat tehdä asulleen jotain.  => Lisäsivät punaisen salaman, johon tosiaan innoitus tuli River Platen paidasta, mutta ei sitä mitään "apinoitu".

Lisättäköön nyt vielä, että rutiköyhä Rayo sai jokunen vuosi tuon jälkeen River Platelta lahjoituksena nipun peliasuja, joten pelasivat ihan konkreettisesti samoilla paidoilla.

[Witold Lutoslawski]

Perinteikäs Töölön Vesa kaapattiin Mäkisen leikkikaluksi

Perinteikkäältä Töölön Vesalta loppui rahat ja seuran jääkiekkojoukkue olisi kadonnut tai joutunut fuusioitumaan jonkun muun seuran kanssa.

seuran nimi muutettiin sponsorin (Tikkurila) uuden tuotteen mukaan Jokereiksi.

Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Nimeä mietittiin porukalla ja jossain vaiheessa keskusteluihin löytyi korttipakastakin tuttu virnuileva hahmo. Jokerit-nimi oli valittu. Rakennusmestari Aimo Mäkinen joutui kuitenkin kysymään Tikkurilan väritehtailta lupaa käyttää samaa nimeä kuin heidän vakiintunut tuotemerkkinsä (jo vuonna 1953 kehitetty ja markkinoille tullut Joker-maali). Tikkurila antoi luvan, eikä pelkästään antanut lupaa, vaan lähti myös sponssaamaan.

Toinen tarina taas kertoo, että jokerilogo oli se, mihin lupaa Tikkurilalta kysyttiin. Kerrotaan, että Mäkinen ilmoitti maalifirmalle, että jos ei käy, niin yhtäkään purkkia ei enää Jokerimaalia hänen työmailleen osteta.

Muokkaus: Lisätään vähän lähdematskua:
"Töölön Vesa hävisi helmikuussa 1967 HIFK:lle uusintaottelun SM-sarjaan noususta. Tuolla kaudella ei Helsingillä ollut lainkaan joukkuetta pääsarjassa. Saman vuoden syksyllä Vesan jääkiekkotoiminta lopetettiin ja perustettiin Helsingin Jokerit ry. Rakennusmestari Aimo Mäkinen (s. 9.6.1924 – k. 22.3.2003) oli jääkiekkoseura Jokerien isä. Lähinnä pesäpallokatsomoista sitä ennen tutuksi tullut hahmo otti uuden seuran perustamisen yhteydessä Vesan velat osittain kontolleen. Särmikkäänä persoonana tunnetun Mäkisen rohkeat ratkaisut herättivät kummastusta, aivan kuten Hjallis Harkimonkin riskit runsaat parikymmentä vuotta myöhemmin.

Seppo Aalto kertoo kirjassaan Jokerit liukkaalla jäällä – 25 vuotta Jokeri-kiekkoa (Team-Erica Oy, 1992), että Jokerit-nimen keksi joukkueenjohtaja ja Veikkauksen osastopäällikkö Raimo Kähkönen. Aimo oli sen jälkeen varmistanut Tikkurilan Väritehtailta, ettei heillä ole mitään Jokerit-nimen käyttöä vastaan, sillä Jokeri-maalit oli tunnettu tuotemerkki. Samalla Aimo tosin ilmoitti, että jos maalitehdas suhtautuu asiaan kielteisesti, hänen rakennuksillaan ei enää Jokerilla maalata. Tikkurilan Väritehdas suhtautui myönteisesti ja sponsoroikin Jokereita pienellä rahasummalla."

[Estrada]

Mielenkiintoinen knoppitieto. Käydäänkö muuten kendon puolella tällaista "muovi vs. perinne" -keskustelua vai onko ilmiö vain jalkapalloon liittyvä?

Enimmäkseen jalkapalloon liittyvä, mikä on ymmärrettävää, koska jalkapallon puolella muoviseuroja on paljon enemmän. Mutta kyllähän HIFK-Jokerit-väännössä oli aikoinaan sellaista perinteet vs. muovi -nokittelua IFK:n kannattajien puolelta. Stadin Kingien pientä päivitystä kaipaavassa huudossa tuo kuuluu edelleen: "Nelkyt vuotta muovia, sata vuotta huoria".