Tunnustetaan realiteetit - Roylle ehdottomasti viiden vuoden pahvi käteen!

[8board]

Toki on selvää, että Hodarille on muitakin ottajia. Jos panttaa ratkaisuaan liian pitkään, jää Musta Pekka käteen. Sitten joudutaankin arpomaan lähinnä Hjelmin ja Armstrongin välillä.

Puolan kaatuessa, suostun jatkopahviin heti.

[Lihansyöjäkasvi]

Aika moni kisoihin pyrkivä maa luottaa ulkomaiseen valmennukseen, niin kuin huomaa Suomenkin karsintalohkosta. Beenhakker, Clemente, Scolari... oikeastaan kaikki kisoihin tosissaan pyrkivät maat luottavat ulkomaiseen, nimekkääseen valmentajaan. Voi miettiä, menestyisivätkö nämä maat paremmin kotimaisen valmennuksen turvin. Itse ainakin sitä epäilen, ellei sitten Mourinho hyppäisi lusitaanien peräsimeen.

Vastaavasti Ruotsi, Norja ja Tanska luottavat kotimaisiin. Ruotsilla ei muuten koskaan ole ollut ulkomaalaista päävalmentajaa.

[Lihansyöjäkasvi]

Jatkoneuvottelujen lykkääntyminen ei tietenkään ole hyvä signaali, mutta uskon takana olevan ennen kaikkea Hodgsonin kalleus: Hämäläinen haluaa varmistua Hodarin olevan voittava hevonen ennen kuin uusia, mahdollisesti korotettuja palkkapyyntöjä siunataan. Näin syksyn alla kyllä eletään ratkaisevia hetkiä, pikku hiljaa nimi olisi hyvä saada paperiin, sillä ottajia lienee muuallakin.

IS Veikkaajahan kertoi jo aikoja sitten, ettei Hodarin pahvia jatketa, ja seuraava vaihtoehto on kotimainen, todennäköisesti Hjelm. Hodgsonin mammuttipalkka syö niin paljon Palloliiton varoja, ettei se ole voinut juuri mitenkään vastata mm. lupauksiinsa tukea seuroja.

Toistaiseksi (ja korostan sanaa toistaiseksi) Hodgsonin näytöt eivät myöskään ole olleet edeltäjiään kummemmat. Ei ole mitenkään ennenäkemätön tilanne, että karsintojen loppusuoralla elätellään teoreettisia mahdollisuuksia tyyliin "kunhan voitetaan A, B ja C, ja D ja F pelaavat sopivasti ristiin.." Ennennäkemätön temppu olisi vasta noiden loppusuoran teorioiden muuttaminen todellisuudeksi.

[Histamiini]

Vastaavasti Ruotsi, Norja ja Tanska luottavat kotimaisiin. Ruotsilla ei muuten koskaan ole ollut ulkomaalaista päävalmentajaa.

Ainakin kotikisoissaan 1958 oli joku engelsmanni.

[member of global family]

Tuskin Hodgson haluaa nyt miettiä muuta kuin karsintaa, keväällä on aikaa miettiä jatkoa vaikka mentäisiin kisoihin. 5 vuoden jatkoa nyt kumpikaan osapuoli ei edes halua tehdä, tai ehkä Pekka, mutta eiköhän ne mahdolliset jatkot tai uusi mies solmita aina karsinnoiksi ja mahdollisiksi kisoiksi kerralla, vaikka Roylla nyt onkin sen verran ylpeyttä ettei palkkashekin takia roiku pestissä viimeiseen asti.

[Taigu]

IS Veikkaajahan kertoi jo aikoja sitten, ettei Hodarin pahvia jatketa, ja seuraava vaihtoehto on kotimainen, todennäköisesti Hjelm. Hodgsonin mammuttipalkka syö niin paljon Palloliiton varoja, ettei se ole voinut juuri mitenkään vastata mm. lupauksiinsa tukea seuroja.

Toistaiseksi (ja korostan sanaa toistaiseksi) Hodgsonin näytöt eivät myöskään ole olleet edeltäjiään kummemmat. Ei ole mitenkään ennenäkemätön tilanne, että karsintojen loppusuoralla elätellään teoreettisia mahdollisuuksia tyyliin "kunhan voitetaan A, B ja C, ja D ja F pelaavat sopivasti ristiin.." Ennennäkemätön temppu olisi vasta noiden loppusuoran teorioiden muuttaminen todellisuudeksi.

IS Veikkaaja kertoi myös vähän aikaa sitten artikkelissaan "Klubi valitsi Pasin" Klubin seuraava päävalmentajan olevan 100 % varmuudella Pasi Rautiainen, mutta kyllä sieltä kovaa vauhtia Kontulan oma Bodhidharma Antti Muurinen on puikkoihin tulossa. Eiköhän nämä varmat lehtijutut voi siis jättää omaan arvoonsa. Varmasti Hjelm on Palloliiton B-suunnitelmissa mukana, joten täysin tuulesta temmattuja nämä jutut eivät liene.

Maajoukkue elää nyt ennennäkemätöntä huumaa. Palloliitto pystyy varmasti realisoimaan tämän yleisön kasvaneen mielenkiinnon ja medianäkyvyyden myös yhteistyösopimustensa hinnoittelussa. Mikäli - ja kun - Suomi keskiviikkona Puolan kukistaa, saadaan myös Suomi - Azerbaidzhan loppuunmyytyä Olympiastadionilla, mikä tuo mukavan lisäpotin Palloliiton kassaan verrattuna siihen tilanteeseen että karsinnat olisi puppeloitu ja katsomossa olisi joku 5 000 tyyppiä. Jos Hodarin jatkosopimus ei toteudu, syynä ei ole raha, vaan se, että Hodarilla on muut maat, seurat tai tehtävät kiikarissa.

Ja mitä tulee Hodarin ansioihin, niin kahden edellisen karsinnan 1,5 päästetyn maalin peliä kohtaisen keskiarvon puolittaminen 0,6 maaliin per peli on erinomainen saavutus, vaikka karsintalohkot ovatkin erilaisia. En muista Muurisen aikana että kertaakaan olisi ollut tilannetta, jossa neljänneksi viimeisessä pelissä Suomella olisi ollut mahdollisuutta nousta lohkokärkeen voitolla.

[Rela]

Ja mitä tulee Hodarin ansioihin, niin kahden edellisen karsinnan 1,5 päästetyn maalin peliä kohtaisen keskiarvon puolittaminen 0,6 maaliin per peli on erinomainen saavutus, vaikka karsintalohkot ovatkin erilaisia. En muista Muurisen aikana että kertaakaan olisi ollut tilannetta, jossa neljänneksi viimeisessä pelissä Suomella olisi ollut mahdollisuutta nousta lohkokärkeen voitolla.

Totuus on myös se, että viimeksi Möller-Nielsenin aikana arpaonni oli niin suotuisa kuin mitä se nyt on. Päästetys 0,6 per peli on loistava saavutus, mutta asian kääntöpuoli on se, että hyökkäyspeli ei ole kulkenut läheskään niin hyvin kuin sen pitäisi kulkea. Nimenomaan sillä puolella Hodgson on ollut suuri pettymyt ja tuntuu, ettei häneltä löydy oikein mitään kunnon suunnitelmallista hyökkäyspeliä. Nyt peli on vain sitä, että pelataan 0-0 ja toivotaan yhtä maalia. Tuo peli on täystuho pieniä maita vastaan, kuten on nähty. Puola peli on nyt pakkovoiton paikka ja mielenkiinnolla odotan, löytyykö nyt edes joku ase Suomen hyökkäykseen.

[Taigu]

Totuus on myös se, että viimeksi Möller-Nielsenin aikana arpaonni oli niin suotuisa kuin mitä se nyt on. Päästetys 0,6 per peli on loistava saavutus, mutta asian kääntöpuoli on se, että hyökkäyspeli ei ole kulkenut läheskään niin hyvin kuin sen pitäisi kulkea. Nimenomaan sillä puolella Hodgson on ollut suuri pettymyt ja tuntuu, ettei häneltä löydy oikein mitään kunnon suunnitelmallista hyökkäyspeliä. Nyt peli on vain sitä, että pelataan 0-0 ja toivotaan yhtä maalia. Tuo peli on täystuho pieniä maita vastaan, kuten on nähty. Puola peli on nyt pakkovoiton paikka ja mielenkiinnolla odotan, löytyykö nyt edes joku ase Suomen hyökkäykseen.

Mielestäni tämä on myytti. UEFA 2004 karsintojen Italian, Walesin, Serbian ja Montenegron, Suomen ja Azerbaizhanin muodostoma lohko 9 ei ollut mielestäni oleellisesti mitenkään vaikeampi kuin karsinatalohko nyt. Italia oli hieman Portugalia kovempi, mutta Serbian ryhmä oli nyky-Serbiaa selvästi heikompi ja Wales korkeintaan jossain Belgian ja Puolan välissä. Kakkossijan olisi pitänyt olla selvästi otettavissa, mutta jotenkin kummasti Suomi onnistui tavoittamaan ainoastaan Muurisen kuuluisan minimitavoitteen eli lohkon nelossijan, vaikka lähtikin liikkeelle kolmoskorista.

[Tsei Tsei]

Mielestäni tämä on myytti. UEFA 2004 karsintojen Italian, Walesin, Serbian ja Montenegron, Suomen ja Azerbaizhanin muodostoma lohko 9 ei ollut mielestäni oleellisesti mitenkään vaikeampi kuin karsinatalohko nyt. Italia oli hieman Portugalia kovempi, mutta Serbian ryhmä oli nyky-Serbiaa selvästi heikompi ja Wales korkeintaan jossain Belgian ja Puolan välissä. Kakkossijan olisi pitänyt olla selvästi otettavissa, mutta jotenkin kummasti Suomi onnistui tavoittamaan ainoastaan Muurisen kuuluisan minimitavoitteen eli lohkon nelossijan, vaikka lähtikin liikkeelle kolmoskorista.

No Italia oli helvetisti Portugalia kovempi. Serbia mielestäni samaa tasoa kuin nykyään, vaikka pelasi ehkä hieman huonommin. Wales oli sen sijaan yllättäjä, joka oli jatkaa kisoihin saakka. Ei ehkä Puolan tasoa, mutta pelasi hyvin. Lohkon ohjelma oli Suomelle todella huono ja Italia-ottelut tulivat huonossa välissä. Walesille sitten puppeloitiin ja siinä se. Tuolloin lohkoissa pelattiin niin vähän pelejä, että moneen puppelointiin ei ollut varaa. Mursun Suomelle Wales ja Italia olivat todella pahoja vastustajia ja Italia selvästi Portugalia kovempi. Jos muistellaan reagointeja arvontojen jälkeen, niin kyllähän tämä nykyinen lohko on selvästi helpoin sitten RMN:n ajan. Se ei tietenkään poista sitä faktaa, että kahdessa aikaisemmassa lohkossakin olisi ollut mahdollisuudet kakkoseksi. Wales ja Serbia sekä Tshekki ja Romania olivat ihan mahdollisia ohitettavia.

[ballKicker]

Ottamatta mitenkään kantaa Hodgsonin jatkoon pitää todeta, että maajoukkue ansaitsee valmentajan, joka on ammatissaan samalla tasolla kuin pelaajat. Valmistautumisajat ovat äärimmäisen lyhyitä, eikä maajoukkueessa voi juurikaan harjoituttaa pelaajia tai tehdä kokeiluja. Palettia johdetaankin auktoriteetilla, taktisella osaamisella ja terveellä realismilla. Veikkausliiga-valmentajan laittaminen Valioliiga-pelaajien eteen maajoukkueen käskyttäjäksi on sama kuin ladan moottorin laittaminen ferrariin. Tärkeintä on kuitenkin se että Suomen maajoukkuevalmentajan pestiä kohtaan on oikeasti kiinnostusta ulkomailla - jatkoi Hodgson tai ei. Suomen ei tarvitse tyytyä Veikkausliiga-tasoiseen valmentajaan, kun parempaakin on tarjolla.

Hodgsonin jatkoa puoltaa se että nyt hän on oikeasti oppinut tuntemaan pelaajia. Ulkomaiset valmentajat tietävät nimeltä ehkä muutaman suomalaisen, minkä takia edessä on väistämättä pitkä opettelemisjakso. Potkisliigan valmentajat sen sijaan tuntevat todennäköisesti kaikki pelaajat U21-pelaajista lähtien.

Hjelmin antijalkapallo sopii paremmin maajoukkueelle kuin seurajoukkueelle, jossa sitä ruohonjuuritason työtä pitäisi tehdä pelaajien kehittämiseksi. Suomen paidassa riittää tuloksen tekeminen. Kaikki muut suomalaisvaihtoehdot voi sen sijaan sulkea välittömästi pois. Paatelaisen kohdalla oli kovat odotukset, mutta niin hyvä pelaaja kun hän olikin, valmennustaidot ovat ainakin vielä vähän niin ja näin. Mies olisi muun muassa istuttanut Kopteffin vasemmaksi pakiksi Serbiaa vastaan.

[Taigu]

Hjelmin antijalkapallo sopii paremmin maajoukkueelle kuin seurajoukkueelle, jossa sitä ruohonjuuritason työtä pitäisi tehdä pelaajien kehittämiseksi. Suomen paidassa riittää tuloksen tekeminen. Kaikki muut suomalaisvaihtoehdot voi sen sijaan sulkea välittömästi pois. Paatelaisen kohdalla oli kovat odotukset, mutta niin hyvä pelaaja kun hän olikin, valmennustaidot ovat ainakin vielä vähän niin ja näin. Mies olisi muun muassa istuttanut Kopteffin vasemmaksi pakiksi Serbiaa vastaan.

Hjelmin "antijalkapallo" on klisee, jolle ei ole ainakaan enää vastinetta todellisuudessa. Kaikki TamUn matsit mitä minä olen nähnyt tällä ja viime kausilla todistavat aivan muusta kuin siitä "tylsän TamUn" kuvasta, jota turuilla ja toreilla toitotetaan. Mitä tulee kehitykseen, niin mielestäni Hjelm on kehittänyt TamUa aivan helkkarin paljon kun vertaa vuoden 2007 Levski Sofian tiputtanutta joukkuetta vuoden 2002 joukkueeseen, joka otti Pjunik Jerevanilta ekalla kierroksella yhteismaalein 0-6 kuokkaan.

Mixusta samaa mieltä. Hyvä mediapersoona, innokas futisihminen, mutta taktiset näkemykset välillä todella kummallisia.

[Lihansyöjäkasvi]

Mielestäni tämä on myytti. UEFA 2004 karsintojen Italian, Walesin, Serbian ja Montenegron, Suomen ja Azerbaizhanin muodostoma lohko 9 ei ollut mielestäni oleellisesti mitenkään vaikeampi kuin karsinatalohko nyt. Italia oli hieman Portugalia kovempi, mutta Serbian ryhmä oli nyky-Serbiaa selvästi heikompi ja Wales korkeintaan jossain Belgian ja Puolan välissä. Kakkossijan olisi pitänyt olla selvästi otettavissa, mutta jotenkin kummasti Suomi onnistui tavoittamaan ainoastaan Muurisen kuuluisan minimitavoitteen eli lohkon nelossijan, vaikka lähtikin liikkeelle kolmoskorista.

Noissa karsinnoissa Suomella oli vain yksi varsinainen huono tulos, Wales-kotitappio. Hodarille on tullut yksi vähintään yhtä paha kämmi, Azer-tappio, eikä Armenia-tasapelikään tuloksena mairitteleva ole. Hodgsonilla on toistaiseksi plakkarissa yksi todella hyvä tulos, Puola-vieraissa, mutta niin oli noissa karsinnoissa Mursullakin, Serbia 3-0.

[Lihansyöjäkasvi]

Tärkeintä on kuitenkin se että Suomen maajoukkuevalmentajan pestiä kohtaan on oikeasti kiinnostusta ulkomailla - jatkoi Hodgson tai ei. Suomen ei tarvitse tyytyä Veikkausliiga-tasoiseen valmentajaan, kun parempaakin on tarjolla.

Ulkomainen vaihtoehto on tuplasti kotimaista kalliimpi, eikä silloinkaan saada aivan huippulaatua. Kysymys on siitä, voisiko rahat käyttää suomalaisen maajoukkuejalkapallon kehityksen kannalta paremmin kuin keskitason kv. koutsin palkkaan. Hodarin palkkaamisessahan taisi kyse olla siitä, että vielä viimeisen kerran lähdettiin yrittämään ns. kultaisella sukupolvella kisapaikkaa. Seuraavaksi on edessä nu(o)rennusleikkaus, joka hyvinkin voi tarkoittaa sitä, että seuraavista karsinnoista tulee Suomelle samanlaiset välikarsinnat kuin nämä olivat Belgialle. Ulkomainen valmentaja on silloin rahanhaaskausta.

[ballKicker]

Hjelmin "antijalkapallo" on klisee, jolle ei ole ainakaan enää vastinetta todellisuudessa. Kaikki TamUn matsit mitä minä olen nähnyt tällä ja viime kausilla todistavat aivan muusta kuin siitä "tylsän TamUn" kuvasta, jota turuilla ja toreilla toitotetaan.

Jos haluaa voittaa Veikkausliigan, kannattaa palkata Hjelm. Kyllähän TamU pelaa johtoasemassa edelleenkin kamalaa futista, mikä tarkoittaa käytännössä samanlaista peliä kuin Levskiä ja Rosenborgia vastaan. Kyseinen peli ei kehitä pelaajia, eikä käsittääkseni TamU voi juurikaan ylpeillä ulkomaille suuntautuneella pelaajamyynnillään. Toki tarkoitus on pitää parhaat joukkueessa, mutta epäilen todella, että joukkue kieltäytyisi budjetin suuruisista kaupoista.

Mitä tulee kehitykseen, niin mielestäni Hjelm on kehittänyt TamUa aivan helkkarin paljon kun vertaa vuoden 2007 Levski Sofian tiputtanutta joukkuetta vuoden 2002 joukkueeseen, joka otti Pjunik Jerevanilta ekalla kierroksella yhteismaalein 0-6 kuokkaan.

Hjelm on juurikin ammattilainen, joka tekee sitä työtä, josta hänelle maksetaan. Erinomaiset pelaajahankinnat ja voittavan pelitavan luominen ja iskostaminen pelaajiin osoittavat että mies tietää, mitä tekee. Se ei silti tarkoita, että suomalainen jalkapallo menisi pelillisesti jollain tapaa eteenpäin hänen johdollaan. Seinä tulee vastaan hyvin pian, kun tuhoamisen lisäksi pitäisi myös luoda. Suomalaispelaajan stereotyyppi on kurinalaisesti pelaava, hyväkuntoinen urheilija, jonka kyvyt ylöspäin pelaamisessa rajoittuvat satunnaisiin onnenkantamoisiin. Tekniikka on keskinkertaista tasoa ja potkut - erityisesti keskitykset - täysin onnettomia.

[ballKicker]

Ulkomainen vaihtoehto on tuplasti kotimaista kalliimpi, eikä silloinkaan saada aivan huippulaatua. Kysymys on siitä, voisiko rahat käyttää suomalaisen maajoukkuejalkapallon kehityksen kannalta paremmin kuin keskitason kv. koutsin palkkaan.

Hodgson saa ehkä kaksi kertaa niin isoa palkkaa kuin Veikkausliigasta palkattava valmentaja. Maksimissaan muutamalla säästyvällä sadalla tuhannella ei kehitetä maajoukkejalkapalloa kyllä juuri lainkaan. Vai mitä tekisit säästyvillä rahoilla? Rakentaisit stadionin tai valmennuskeskuksen? En minäkään.

Seuraavaksi on edessä nu(o)rennusleikkaus, joka hyvinkin voi tarkoittaa sitä, että seuraavista karsinnoista tulee Suomelle samanlaiset välikarsinnat kuin nämä olivat Belgialle. Ulkomainen valmentaja on silloin rahanhaaskausta.

Kyllä maajoukkuepalloilussa pitää lähteä siitä, että kisapaikkaa tavoitellaan aina tosissaan. Välikarsintojen käsite on yksi suuri vitsi. Kyseessä on kuitenkin lähes pari vuotta kestävä urakka, jonka aikana parikymppinen pelaaja voi kehittyä huimasti. Noh, minulle on jokseenkin yhdentekevää, jatkaako Hodgson vai ei. En kyllä siltikään haluaisi nähdä mitään Armstrongia maajoukkueen peräsimessä.

[Taigu]

Eihän Mursukaan halpa ollut, isompi palkka kuin Suomen Pankin johtajilla, yli 12 000 euroa kuussa. Lisäksi täytyy muistaa että Hodgsonin alaisuudessa Suomen yleisömäärät on noussut, mikä tuo tulopuolelle huomattavista lisää fyffeä, maajoukkuepeleissä kun ei ilmaislippuja tunneta. Mikäli karsinnat oltaisiin Mursun tavoin jo puppeloitu, huomenna olisi stadikalla noin 20 000 katsojaa vähemmän kuin nyt. (Esim. Suomi-Serbia -pelissä oli vain joku 15 000 katsojaa). Jos Azer-peli myydään loppuun, siinä on 20 000 katsojaa Roy-extraa lisää. 40 000 x 30 euroa (vai mikä lipun keskihinta lieneekään) = 1,2 miljoonaa euroa lisää tulopuolelle. Kaikki tästä ei tietenkään ole puhdasta tuloa (järkkäreiden palkat, verot ym) mutta silti.

[Marcel]

Hodgsonilla on toistaiseksi plakkarissa yksi todella hyvä tulos, Puola-vieraissa,

Eikö tasapeli Portugalia vastaan sellainen ole?

[vasurinho]

Ottamatta mitenkään kantaa Hodgsonin jatkoon pitää todeta, että maajoukkue ansaitsee valmentajan, joka on ammatissaan samalla tasolla kuin pelaajat.

Sama täsä. Vaikka suomen tosi ammattilaisten kärki on kapea, ansaitsee se arvoisensa auktoriteetin hoitamaan hommaa. Forumillakin on moni ehtinyt jo kääntää takkinsa moneen kertaan, edellisen ottelutuloksen perusteella, mutta fakta on että Hoxoni on ammattilainen, vaikka lopputulos jäisi laihaksi. Herättää pelaajien kunnioituksen lisäksi median kiinnostusta.

Ja miksei meillä olisi ulkomainen päävalmentaja, kun on kaikilla muillakin lohkon joukkueilla Azereita ja Belgiaa lukuunottamatta.

[Mr. Brownstone]

Eikö tasapeli Portugalia vastaan sellainen ole?

Sama. Ja kyllä Serbia-tasurikin on syytä nostaa esille. Muurinen sai vain yhden pisteen vieraskentältä etukäteen kovempaa vastustajaa vastaan (Saksa 0-0). Naurettavaa on myös vähätellä kotivoittoa Belgiasta jos Muurisenkin 3-0 Serbia-voitto nostetaan esille. Ja Muurisen aikana hävittiin kotipeli Walesillekin, joka ei ole Belgiaa parempi.

[Rela]

Mielestäni tämä on myytti. UEFA 2004 karsintojen Italian, Walesin, Serbian ja Montenegron, Suomen ja Azerbaizhanin muodostoma lohko 9 ei ollut mielestäni oleellisesti mitenkään vaikeampi kuin karsinatalohko nyt. Italia oli hieman Portugalia kovempi, mutta Serbian ryhmä oli nyky-Serbiaa selvästi heikompi ja Wales korkeintaan jossain Belgian ja Puolan välissä. Kakkossijan olisi pitänyt olla selvästi otettavissa, mutta jotenkin kummasti Suomi onnistui tavoittamaan ainoastaan Muurisen kuuluisan minimitavoitteen eli lohkon nelossijan, vaikka lähtikin liikkeelle kolmoskorista.

Tuolloin ei suoraan kisoihin päässyt suoraan kuin yksi maa lohkosta, joten se tuosta myytistäsi. Ykköseksi ei ollut mitään jakoa ja korkeintaan kohtalaiset kakkoseksi. Kakkostila olisi tietänyt otteluita jotain huippumaata vastaan tai todella kovaa arpaonnea.

[Taigu]

Tuolloin ei suoraan kisoihin päässyt suoraan kuin yksi maa lohkosta, joten se tuosta myytistäsi. Ykköseksi ei ollut mitään jakoa ja korkeintaan kohtalaiset kakkoseksi. Kakkostila olisi tietänyt otteluita jotain huippumaata vastaan tai todella kovaa arpaonnea.

Kakkoseksi pääsyn mahdollisuudet olivat vähintään yhtä hyvät kuin tässä karsinnassa, elleivät jopa paremmat. Käytännössä kakkoseksi pääsy olisi ainoastaan edellyttänyt voittoa Walesistä kotoa, joka tehtiin aika vaikeaksi lepsulla puolustamisella ja idioottimaisella Kuqi yksinäisenä kärkenä -taktiikalla, vaikka 0-3 tappioon päättyneessä Irlanti-kenraaliharjoituksessa näki, ettei siitä tule mitään. Suomi lähti noihin karsintoihin kolmoskorista (Wales nelosesta), joten kakkoseksi nousu olisi vaatinut vain Serbian ohittamista. Serbian kunto huomioon ottaen tämä ei olisi ollut mahdotonta, Suomihan veikin Serbiaa kuin litran mittaa niin vieraissa (pelillisesti) kuin kotona (myös tuloksellisesti).

Kakkoset pääsivät kaikki kaksiosaiseen jatkokarsintaan, jossa vastaan olisi siis tullut joku joukosta Skotlanti, Hollanti, Kroatia, Slovenia, Venäjä, Latvia, Turkki, Norja, Espanja. Väittäisin että noista vain Espanja ja Hollanti olisi ollut sellaisia joukkueita, joita vastaan Suomella ei olisi ollut realistisesti katsoen kovin suuria mahdollisuuksia. Kaikki muut olisi ollut täysin pudotettavissa.

[lasse11]

Kunhan saadaan Kokkila Palloliiton johtoon niin huippuvalmentajan rahoituskuvioktin järjestyvät.    Eroa Pexi!

[Lihansyöjäkasvi]

Kakkoseksi pääsyn mahdollisuudet olivat vähintään yhtä hyvät kuin tässä karsinnassa, elleivät jopa paremmat. Käytännössä kakkoseksi pääsy olisi ainoastaan edellyttänyt voittoa Walesistä kotoa, joka tehtiin aika vaikeaksi lepsulla puolustamisella ja idioottimaisella Kuqi yksinäisenä kärkenä -taktiikalla, vaikka 0-3 tappioon päättyneessä Irlanti-kenraaliharjoituksessa näki, ettei siitä tule mitään. Suomi lähti noihin karsintoihin kolmoskorista (Wales nelosesta), joten kakkoseksi nousu olisi vaatinut vain Serbian ohittamista. Serbian kunto huomioon ottaen tämä ei olisi ollut mahdotonta, Suomihan veikin Serbiaa kuin litran mittaa niin vieraissa (pelillisesti) kuin kotona (myös tuloksellisesti).

Tässä on nyt taas hieman valikoitua logiikkaa: kun Mursun Suomi vei Serbiaa kuin litran mittaa, se todistaa Serbian huonoutta ja siis, täysin paradoksaalisesti, myös Suomen huonoutta, kun se Serbiaa pystynyt ohittamaan. Kyllähän Serbialla noihinkin aikoihin oli paperilla kovan luokan miehistö, joka kentälläkin haki mm. tasurin Italialta juuri ennen suomipeliä. Waleskin oli Suomen kaatonsa aikoihin elämänsä vedossa ja otti peräti kotivoiton Italiasta.

Mitä tuohon Mursun Serbia-vierastappioon tulee, niin se oli todellakin loistokasta Suomen dominointia etenkin ensimmäisen jakson osalta. Lähinnä heikosta viimeistelystä jäi kiinni, ettei Suomi saanut pistettä tai jopa kolmea. Sen sijaan Hodgsonin viime lauantain pelissä Serbia olisi kenttätapahtumien perusteella ilman muuta ansainnut voiton, vaikka Suomi toki hyvin puolustikin.
 

[Taigu]

Tässä on nyt taas hieman valikoitua logiikkaa: kun Mursun Suomi vei Serbiaa kuin litran mittaa, se todistaa Serbian huonoutta ja siis, täysin paradoksaalisesti, myös Suomen huonoutta, kun se Serbiaa pystynyt ohittamaan.

Ei tässä mitään paradoksaalista ole. Mursun Serbia-vieraspeli todisti ennen kaikkea hukatusta potentiaalista, ja se jää historiankirjoihin Mursun suurimpana syntinä. Oikealla valmennuksella ja kurinomaisemmalla pelillä Suomi olisi varmasti päässyt tuosta lohkosta vähintään kakkoseksi, ja kuten kirjoitin, mahdollisuudet jatkokarsinnoissa olisivat olleet myös hyvät. Se nyt ei ihmeellisiä olisi vaatinut, muistaakseni  tasapelit Walesia vastaan kotona ja Serbiaa vastaan vieraissa olisivat riittäneet pudottamaan Serbian ja Walesin kolmoseksi ja neloseksi ja nostamaan Suomen kakkoseksi.

[Johnny99]

Suomalaisella valmentajalla ei kisoihin mennä, ainakaan vielä moneen vuoteen.

uuh

ei me osata, ne muut osaa paaaljon paremmin.