Preston North End 2008-2009: Alan Irvinen johdolla (lähes) Valioliigaan

[Captain Blade]

Mistäs johtuu Pekkanbauer että Wet Shamblesin idioottikannattajien lisäksi juuri muutamat PNE:n kannattajat ovat profiloituneet viime päivinä Bladesin vihaajiksi? Siis ovat nyt huomisen Sheffieldin derbyn alla postitelleet ahkerasti joillekin palstoille emämaassa ja toivoneet Wednesdayn voittoa, ja ilkkuneet Unitedia. Mikä taustalla? Rivalrya PNE:n ja Bladesien välillä kun ei sillä tavalla ole ollut, enkä keksi mitään älyllistä syytä, miksi juuri PNE:n kannattajat symppaisivat huijaavia turskanhajuisia cockney-dorkia Thamesin rannalta?

Itselläni ei ole mitään PNE:tä vastaan - päin vastoin, olen pitänyt symppis joukkueena - mutta jos tämä Wet Sham symppaminen/Bladesille ***tuilu on laajempikin ilmiö seuran kannattajien piirissä, joutunen tarkistamaan kantaani hyvin pian...

[Pekkanbauer]

Preston North End vs Reading 2 - 1

Attendance: 12316    

Scorers: Ingimarsson 55 (og), Elliott 81

PNE: Lonergan, Jones, St. Ledger, Mawene, McEveley, Sedgwick (90 Whaley), Nicholson, McKenna (capt), Wallace (83 Jarrett), Parkin, Elliott (90 Mellor). Subs not used: Chris Neal, Nolan.



Taisin pari viikkoa sitten puhua pienistä marginaaleista. Sitä ne ovat, tänäänkin. Ja erityisesti eilen, kun oli pelipäivä. Kumpi tahansa joukkue olisi voinut voittaa, ainakin periaatteessa. Eilen se oli Preston North End. Olkoon niin jatkossakin.

Maalit, niitähän te odotatte. Ne kävivät seuraavasti.



26 minuuttia, Readingin hyökkäys saa kotijoukkueen kannalta ikävän lopun, kun Sean St Ledger kopsauttaa Noel Huntia rangaistusaslueen sisällä. Hunt heittäytyy, tuomari menee lankaan. Halvan tuntuinen rankkari, näistä joka toinen vihelletään, joka toista ei. Sukeltajan veli Stephen Hunt pistää pallon pilkulta varmasti verkkoon. 0-1 vieraille. "We had the big disappointment of conceding the penalty and we had to make sure that we hung on in the game at that point and then make sure that we came out in the right way in the second half. I haven't had a chance to look at the penalty yet, but it looked a bit soft at the time and the lads are certainly claiming that. Fortunately it has not really counted in the end." Neil Mellor penkillä.



53 minuuttia. Chris Sedgwick keskittää vasemmalta. Marcus Hahnemann tulee maaliltaan vastaan, mutta jokin sekaannus tulee Ivar Ingimarssonin kanssa. Hahnemann nyrkkeilee pallon Ingimarssonin kautta omaan maaliin. Molemmat joukkueet ovat yhtä hämmentyineitä. Steve Coppellin sanoin: "The goal from our point of view was just a farce, but it gave them a massive incentive and drive. Their energy levels really raised." 1-1.



80 minuuttia. Billy Jones on noussut puolustuksesta vetopaikkaan, ja pistääkin erinomaisen vasemman jalan pommin, jonka Hahnemann nyrkkeilee kulmaksi. Ross Wallace antaa sen oikealta puolelta. Merkillisesti Marcus Hahnemann onnistuu sähläämään itsenä ohi pallosta, niin myös moni muukin pelaaja. Jos kerran kenellekään ei kelpaa, takatolpan tuntumassa Stephen Elliott tökkää jalkansa väliin. 2-1.



Yllä olevasta kuvasta ei oikein erota edes maalintekijää. Paremman käsityksen voittomaalista saa vaikkapa tästä kotikannattajien kuvaamasta klipistä.

Joitakin huomioita vielä. Ensinnäkin kaverit olivat järjestäneet mukavan paikan pelin katsomiseen. Pyysin hoitamaan uuteen Invincibles-katsomonosaan. Niin kävikin. Paikka tosin oli niin lähellä vaihtopenkkiä kuin pystyy olemaan tarvitsematta itse pukeutua pelivehkeisiin. Sinänsä muuten ihan kiva paikka, mutta alariviin tuuli pyöritteli kivasti sateita, joten mieluummin seuraavan kerran sitten sinne kaupungin puoleiseen päätyyn. Kotikannattajien joukkoon, missä tunnelma on aina korkealla.



Muuten uusi katsomonosa vaikutti ... uudelta. Vastaavanlainen kuin Tom Finney Stand, mutta uudempi. Piirakat ok, olut kylmää, suklaajuoma kärsii sokerin puutteesta, muffinsi suuri ja makea. Ainoana yllätyksenä edellä mainittu alarivin kostea paikka. Pitänee jossakin vaiheessa tutustua uuden katsomonosan katkarapupaikkoihinkin.



Edelliskerrasta uudistusta on myös yllä olevassa kuvassa näkyvä suuri screeni. Jonkin verran tuli sitä katseltua - moista kun ei aiemmin ole Prestonissa nähty, mutta nopeasti sen olemassaoloon sopeutui, eikä kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota.

Pelaajat. Andy Lonergan pelasi eilen unelmapelin syntymäpäivänsä (25) kunniaksi. Muutamia maailmanluokan haamupelastuksia, avauksetkin kelpoja. Keskityksissä ei tällä kertaa ongelmia, rankkarille ei voinut mitään. Arvosana ottelusta 8. Keskuspuolustuksessa Youl Mawene pelasi kauden parhaan pelinsä, Sean St. Ledger omalla erittäin hyvällä tasollaan (toivottavasti maajoukkueskoutti oli hereillä katsomossa). Molemmille arvosanaksi 8, kuten myös oikean puolen laitapakille Billy Jonesille, jonka esitys oli vuorenvarma ja virheetön. Sen sijaan vasen laitapakki, Derbystä lainassa oleva James McEveley oli luvalla sanoen huono. Pääpalloissa kyllä erinomainen, mutta laitapakilla pitäisi olla muitakin avuja. Avauksista puolet ulos kentältä ja loput muuten vain mihin sattuu. Vieraiden ensimmäinen maalikin tuli McEveleyn virheestä, toki St. Ledger olisi voinut kontrolloida rankkariin johtanutta kontaktiaankin. Arvosanaksi McEveleylle eilisestä 6 ja paluulippu Derbyyn heti kun Callum Davidson on taas pelikunnossa.



Keskikentän keskustassa Paul McKenna oli oma loistava itsenä, pelin rytmittäjä ja rakentaja. Ihmeellisesti tämä metrin mittainen kaveri pystyy voittamaan suurimman osan keskialueen pääpalloista. Lisää Paul McKenna -ylistystä vanhoissa viesteissäni. Arvosanaksi eilisestä 8. Vieressä (=aavistuksen verran ylempänä) pelannut Barry Nicholson oli huomattavasti vaisumpi ja syötötkin epävarmempia. Barry kärsii pienestä koostaan kipparia enemmän. Siirtyi oikeaksi laituriksi Jarrettin tultua kentälle. Nicholsonin eilinen arvosana 7. Jason Jarrett oli kiva nähdä kentällä viimeiset 10 minuuttia, vaikka kovasti ei ehtinyt esillä ollakaan. Varmaa puolustavan keskikenttämiehen peruspelaamista kuitenkin. Darren Carterhan ei ollut eilen edes penkillä, joten jokohan Carterin pelit alkavat olla pelattuina liljanvalkoisissa? Jarrettin koko habitus on hiukan varmemman ja vakaamman oloinen, ja annetaankin eilisestä pelistä arvosanaksi 7 vähästä peliajasta huolimatta.



Laitureista Ross Wallace oli se hyökkäävä vailla puolustusvelvoitteita, ja erityisesti McEveley kärsi omassa pelaamisessaan laiturien tuen puutteesta. Wallacen keskitykset ovat laadukkaita, mutta itse ainakin odotan kaverilta enemmän pakkien haastamista, enemmän nopeita ohituksia. Eilisestä pelistä 7. Lainasopimuksen jälkeen palatkoon kotiin. Toisella laidalla Chris Sedgwick raatoi perseensä ruvelle niin alas kuin ylöskin. Sedgen esityöstä ensimmäinen maali, mutta vastapainoksi kyllä joitakin epäonnistumisiakin. Eilisestä 7 - pikkaisen oli terävyys kateissa. Puoliajalla nimmareita jakanut Simon Whaley tuli Sedgen tilalle lisäajan minuuteiksi, muttei ollut kentällä niin kauaa, että arvioita kannattaisi tehdä muuta kuin sen suhteen, että kyllä Irvine ja Whaley ovat puheväleissä. Todistettavasti.



Kärjessä Stephen Elliott teki voittomaalin ja sai virallisen MOtM-palkinnon. Itse antaisin arvosanaksi kuitenkin vain 7. Kovasti kaveri juoksi, mutta välillä liikkeellä ei ollut mitään päämäärää. Tokihan hyökkääjälle riittää usein voittomaalin tekeminen, mutta katsellaanhan nyt - eilen Stephen teki vasta avausmaalinsa liljanvalkoisissa (tosin ei peliminuuttejakaan ole vielä kovasti ollut).



Elliottin parina aloitti (ja loppuun saakka pelasikin) Jon Parkin. En oikein tiedä, mitä sanoa tästä ylipainoisen ja tyhmän oloisesta lössykästä, josta on tullut Deepdalen kulttihahmo. Katsokaapa itse näitä kuvia:




No: Onko noissa kuvissa ammattijalkapalloilija? Oikeastiko? Hyvä on, ulkomuoto hämää. Parkin on tekninen kaveri, kolisutti kaukovedoilla parikin kertaa maalipuita, jakeli älykkäitä syöttöjä. Mutta yllättäen hävisi lähes kaikki kaksinkamppailut Readingin toppareille, niin maassa kuin ilmassakin. Vaikuttaa huonokuntoiselta, ja ravaa alaspäin vain valmentajien huutaessa. Tälle kaverille pitäisi olla aivan oma arvoasteikkonsa, ja sillä asteikolla arvosanaksi 7.



Neil Mellor tuli Stephen Elliottin tilalle ja pelasi lisäajan minuutit, muttei koskenut palloon riittävän usein saadakseen ottelusta arvosanan.



Muuten eilisen pelin voisi tiivistää Alan Irvinen sanoihin: "They have very good players, they work incredibly hard and play at a really high tempo. They can blow teams away. We have worked hard in the last two weeks which has been an opportunity for us to get back to things that we have done well in the past. If that means that has got us a result then it's fantastic. I felt we had lost a little bit of an edge in the previous games, nothing major, but in this division it is enough to make a difference between winning and losing because the margins are so fine in all the games."

PNE:n puolustus oli hyvin organisoitua, McEveleyn epävarmuutta lukuunottamatta, mutta Davidsonin (tai Hartin) palatessa sekin asia korjautuu. McKenna kaipaa vierelleen puolustuspelaamisen taitavan keskikenttämiehen, ja toivottavasti Richard Chaplow on pian pelikunnossa - muussa tapauksessa tällä osastolla annetaan liikaa tasoitusta. Carter on kelvoton, Nicholson pieni ja heiveröinen, ja Jarrettin parin vuoden pelaamattomuus näkyy varmasti, jos joskus ylipäätään laitetaan avaukseen.

Eilisessä pelissä yksi iso ongelma oli keskikenttämiesten ja hyökkääjien välinen etäisyys. McKenna pelasi hyvin syvällä toppareiden edessä, eikä Nicholson ehtinyt mukaan tukemaan hyökkääjiä, vaikka Parkin kuinka pitkään ja hartaasti yritti suojata palloa ja odottaa apuja. Tämäkin asia ratkeaa, kun Richard Chaplow palaa riveihin dynaamisuutensa ja energiansa kanssa, mutta nykyryhmityksellä ongelma jatkuu pelistä toiseen.

Kuudessa kotipelissä on nyt tuomittu 4 rankkaria vierasjoukkueelle. Kirjoitan sen muistiin myöhempää tarkastelua varten.

Nyt kuitenkin Prestonin yöhön, ja suunnittelemaan tiistain Plymouth-peliä. Huomenna harjoituskentälle antamaan viimeiset ohjeet. Tai kuulemaan niitä, ihan miten vain. Loppuun vielä muutama kuva eiliseltä päivältä.



Jason Jarrett tulee Ross Wallacen tilalle. James McEveley pälyää taustalla.



Neil Mellor ja Simon Whaley odottavat kentälle pääsyä...



...ja hauskaa on.



Valmennusjohto juhlii voittoa...



...kuten myös pelaajat



Sen sijaan Readingin fanien tunnelma ei ole aivan katossa.



 

Tälle purkautumiselle en ole vielä löytänyt syytä, enkä purkauksessa esitetyille kysymyksille vastauksia. Siirrän tutkimuskeskukseni hetkeksi Plymouthiin.

[Pekkanbauer]

Springfieldin harjoituskeskus, Dodney Drive, Lea, Preston. Maanantai, 20. lokakuuta 2008. Sade on tauonnut, treenit alkamassa. Viikon takaisesta varkaiden visiitistä harjoituskeskukseen ei enää puhuta. On muitakin murheita. Isompia. Lasketaan päitä.

Wayne Henderson. Maalivahti. Paikalla. Toipilaana, kuntoutumassa. Ei asiaa huomiseen kokoonpanoon. Ei vielä lähimainkaan.

Liam Chilvers. Toppari. Paikalla. Toipilaana, kuntoutumassa. Ei asiaa huomiseen kokoonpanoon. Ehkä ensi kuussa.

Neal Trotman. Toppari. Paikalla. Toipilaana, kuntoutumassa. Ei asiaa huomiseen kokoonpanoon. Ei vielä lähimainkaan.

Youl Mawene. Toppari. Paikalla. Pelasi lauantaina polvivammasta huolimatta ja (puolustaja)materiaalin ohuuden vuoksi. Pakko laittaa huomennakin kokoonpanoon. Pakko.

Callum Davidson. Laitapuolustaja. Kuntosalilla. Toipilaana, kuntoutumassa. Ei asiaa huomiseen kokoonpanoon. Katsotaan tilanne taas perjantaina.

Michael Hart. Laitapuolustaja. Kuntosalilla. Toipilaana, kuntoutumassa. Ei asiaa huomiseen kokoonpanoon. Ehkä ensi kuussa.

Billy Jones. Laitapuolustaja. Paikalla. Pelasi lauantaina kuumeisena ja vatsatautisena (puolustaja)materiaalin ohuuden vuoksi. Nyt ruoka pysyy jo sisällä. Ihon väri muutumassa valkoisesta punakammaksi. Pakko laittaa huomennakin kokoonpanoon. Pakko.

Richard Chaplow. Keskikenttäpelaaja. Kuntosalilla. Toipilaana, kuntoutumassa. Ei asiaa huomiseen kokoonpanoon. Katsotaan tilanne taas perjantaina.

Chris Brown. Hyökkääjä. Paikalla. Toipilaana, kuntoutumassa. Ei asiaa huomiseen kokoonpanoon. Katsotaan tilanne taas perjantaina.

Kaikki muutko ovat pelikunnossa? Ai, Darren Carterilla on jotain vaivaa? Siis 10 pelaajaa kärsii vaivoista, niistä 2 pystytään pakottamaan ja kantamaan huomenna kentälle. Kokoonpano Plymouthia vastaan siis:

                 Lonergan
Jones St. Ledger Mawene McEveley
Sedgwick Nicholson McKenna Wallace
            Parkin Elliott

Subs: C. Neal, Nolan, Jarrett, Whaley, Mellor

Täsmälleen sama kuin lauantainakin? No, siinäpä yllä ovatkin samalla lueteltuina kaikki ykkösjoukkueen terveet kaverit. Tänään. Koneeseen tosin nousee joukko toipilaitakin, mutta lentomatkan aikana lienee turha odottaa ihmeparantumisia. Mutta saahan niistä haaveilla.

Ja huominen peli on vasta toinen tässä ryppäässä, missä pelataan 15 päivän aikana 5 sarjapeliä. Tässä vaiheessa alkaa hikeä puskemaan iholle. Yksikin loukkaantuminen vielä, niin listaa ei saada edes täyteen...

Mutta eipä auta itku markkinoilla. Huomenna Plymouthiin, vieraskannattajien päätyyn ja laulu raikamaan.

Edit: Pistin tämän reissun kuvia tuonne.

[Pekkanbauer]

Plymouth Argyle vs Preston North End 1 - 0

Attendance: 9824    

PNE: Lonergan, Mawene, Sedgwick (Whaley, 67), Nicholson, St. Ledger, McKenna (Jarrett, 84), Jones, McEveley, Wallace, Parkin (Mellor, 59), Elliott. Subs Not Used: Nolan, C Neal.



Matkaväsymyksen uuvuttamana jätetään tarkempi omakohtainen raportti ottelusta kirjoittamatta. Halukkaat voivat vilkaista vaikka Preston North Endin virallisia sivuja http://www.pnefc.premiumtv.co.uk/page/MatchReport/0,,10362~44203,00.html



Ottelusta olisi ansaittu enemmän kuin nolla pistettä. Ainakin haluttu, jopa tarvittu. "You hope then that you don't concede goals in that manner so I'm very disappointed about that. I thought we had enough of the game to deserve something out of it but we didn't pass the ball as well as we can do, we didn't cross it as well as we can do and at times when we did cross well we didn't finish as well as we can do so it was disappointing all round."



Avauskokoonpano olikin "arvattu" oikein tuossa edellisessä viestissä. Valitettavasti tervehtymisrintamalta ei kuulu kovinkaan hyviä uutisia, joten huominenkin avauskokoonpano lienee kohtuullisen helppo ennustaa. Palataan siihen kuitenkin lähempänä ottelua, kunhan kaikki tarvittava tieto on käsissä.

Lauantain pelissä tulos oli hyvä, vaikka peli ei kaikkinensa ollutkaan. Sen sijaan tässä tiistaisessa Plymouth-pelissä oli jo aistittavissa erityisesti väsymistä, mikä lienee ymmärrettävää, kun nykyisessä loukkaantumistilanteessa käytännössä samat miehet pelaavat kaikki pelit. Reilu viikko vielä tätä kurimusta, pitää vain toivoa, että sairastuvalta löytyisi joku kentälle nostettava helpottamaan tilannetta.

Tiistain pelissä syöttöpeli oli aivan hukassa, jopa Paul McKenna pisti muutamia harhasyöttöjä. En tiedä, oliko kysymys jo väsymyksestä vai mistä, mutta varmaa on se, että keskikentälle kaivattaisiin Richard Chaplow:n dynaamisuutta niin hyökkäys- kuin puolustussuuntaankin. Nicholson on hiukan hentoinen keskelle, ja Carter (ei loukkaantumisen vuoksi tosin pelannut lauantaina eikä myöskään tiistaina) vaikuttaa laiskalta, eikä sitoutuminenkaan (tai asenne?) ole aivan kunnossa.   

Tiistain pelissä vain viimeinen viisiminuuttinen ja lisäaika olivat Preston North Endiltä sellaista peliä, mitä sen pitäisi olla. Ensimmäiset 85 minuuttia PNE näytti keskittyvän vain organisoituun puolustamiseen - jopa tappiotilanteesta huolimatta, mutta todellinen uhka ja kunnolliset hyökkäykset ja maalipaikat saatiin aikaiseksi vasta aivan pelin loppuhetkillä. Pelin tempo kaiken kaikkiaankin oli huomattavasti lauantain peliä alhaisempi.

Jokaiselle pelaajalle tiistain pelistä yhtä pykälää alempi arvosana kuin lauantaina, ainoastaan McEveley saa pitää saman arvosanansa. Hänen puolustuspelaamisensa näytti nyt lauantaista paremmalta, mutta yksi merkittävä syy siihen voi olla koko joukkueen puolustusorientoituneempi pelaaminen. Jopa - ja erityisesti - Ross Wallace auttoi laitapakkiaan (juurikin McEveley), joten Plymouthinkaan hyökkäyspeli ei vaikuttanut kovin kaksiselta.



No, näistä kahdesta näkemästäni pelistä saaliina siis 3 pistettä. Oikein huonolla tuurilla ja ilman Lonerganin huippupelastuksia lauantaina olisi tulos voinut olla myös nolla pistettä. Mutta kuten monta kertaa sanottuna, marginaalit ovat todella pienet, tässä sarjassa voi tapahtua melkein mitä tahansa.

Huolestuttavinta Preston North Endin tilanteessa on loukkaantuneiden ja toipilaiden lukumäärä. Puolustajille ei tällä hetkellä ole vaihtomiehiä (ei vähään aikaan ole ollutkaan), ei käytännössä myöskään keskikentälle muita kuin Jason Jarrett. Lähes kaikki johtajuus on tällä hetkellä sairastuvalla. Callum Davidson on toivuttuaan ratkaisu tähän. Keskikentälle tarvitaan McKennalle kaveri, joka pystyy tekemään tilaa: Richard Chaplow toivuttuaan on ratkaisu tähän asiaan. Hyökkäyksessä tarvitaan kaveri, joka pystyy pitämään palloa ja tekemään tilaa. Chris Brown on toivuttuaan ratkaisu tähän asiaan.



Tämän viimeisen reissun ja näiden kahden pelin aikana tuli liljanvalkoisista riveistä nähtyä kentällä livenä muutama uusi peluri (Parkin, Elliott, Wallace, McEveley), joista osa on tosin vain lainalla. Yhteenvetona näiden parin (jä DVD:ltä näkemieni kauden aiempien pelien) perusteella Ross Wallace on ainoa, joka voisi olla säännöllisesti avauksessa. Elliott yrittää kovasti, liikkuu paljon, mutta hänen liikkeensä on usein vain liikettä liikkeen vuoksi, varsinainen idea ja päämäärä liikkeestä on hukassa. McEveley on hyvä pääpelaaja, mutta laitapakiksi hänen avunsa ovat riittämättömät. Syöttöpeli on epätarkkaa, silmä ei näe koko kenttää, ja myös sijoittumisessa on ajoittain ongelmia. Parkin on taas oma lukunsa, ja hänestä onkin jo kirjoitettu edellisissä viesteissä, jätetään nyt tällä haavaa väliin.



Home Park on paska paikka, ainakin vierasjoukkueen kannattajalle. Järjestysmiehet ovat töykeitä, piirakat ja hampurilaiset kylmiä tai haaleita, olut lämmintä, fasiliteetit likaisia ja niukkoja. Jos erehdyt vilauttamaan kameraa katsomosssa, se takavarikoidaan. Vieraspääty on avonainen ja tuulisella säällä kylmä. En tykännyt. Vielä kun ottelun jälkeen sai todeta, että legendaarinen pubi Pennycomequick (loistava nimi pubille!) oli kiinni syystä tai toisesta, oli kenkutuksen määrä melkoinen.



Nyt kuitenkin kohti seuraavaa, huomista peliä. Radio auki. Pisteet Prestoniin. Toivottavasti.

[hertsi-]

paljonko vieraskannattajia paikalla? kiitos rapo/kuvista...

[Pekkanbauer]

paljonko vieraskannattajia paikalla?

199. Ei kovin kummoinenkaan määrä, mutta kylläpä vain arki-illan peliksi vaatii jonkinlaista asialle omistautumisesta, että viitsi Prestonista asti lähteä.

Itsellenihän matka oli varsin kätevä ja helppo Suomesta käsin. :

[Isoveivi]

Asiallista raporttia jäbältä 
Ensimmäisen kerran eksyin Prestonin kausitopicciin ja positiivinen yllätys toki hyvine datoineen ja hienoine kuvineen. Hyvä setti että
sait pari peliä mahtumaan samaan reissuun ja varsin informatiivinen myös viikonlopun vakiota ajatellen 

[Captain Blade]

Hienoa raportointia, kiitos! Harmi ettet ehtinyt Bramall Lanelle (tähän mennessä kauden toiseksi suurimmat katsojaluvut heti Derbyn jälkeen, n. 26000 katsojaa per peli). Ja hieno stadion.

Plymouth on tuttu, ja jaan mielipiteesi ko. mestasta...

Huomenna kuitenkin siis matsi teikäläisiä vastaan. Rehellisesti sanottuna pelottaa. Bladesin squad voi näyttää paperilla vahvalta, mutta tuntuu että Kevin Blackwellillä ei ole ideaa/taitoa/riskinottokykyä ottaa ryhmästä irti tarvittava. Realistina en usko Bladesin kotivoittoon, ongelmat viime matseissa ja KB:n taktiikassa (tai taktisessa epäosaamisessa) ovat niin selviä. Veikkauksen antama 1,65 kotikerroin Bladesille on vissiin heitetty tikalla...

Vaan kun on aikaa Pekkanbauer, kerropa tietosi siitä, että mikä hiton juttu se oli, että juuri PNE:n kannattajat toivoivat - siis Wet shamblesin ja pöllöjen fanien jälkeen - eri Bladesin messageboardeilla eniten pahaa onne Bladesille ennen surullista derbya? Onko kyse vain jostain häiriintyneistä yksilöistä (niitä nyt kaikkien seurojen faneista löytyy) vai onko tunne laajempi, ja jos on, niin miksi?

[Pekkanbauer]

Huomenna kuitenkin siis matsi teikäläisiä vastaan. Rehellisesti sanottuna pelottaa. Bladesin squad voi näyttää paperilla vahvalta, mutta tuntuu että Kevin Blackwellillä ei ole ideaa/taitoa/riskinottokykyä ottaa ryhmästä irti tarvittava. Realistina en usko Bladesin kotivoittoon, ongelmat viime matseissa ja KB:n taktiikassa (tai taktisessa epäosaamisessa) ovat niin selviä. Veikkauksen antama 1,65 kotikerroin Bladesille on vissiin heitetty tikalla...

Itse herkuttelin erityisesti Bet365:n kertoimella vierasjoukkueelle. Tähän hätään en muista, oliko se 4.8 vai 4.9, mutta sen verran merkittävä kuitenkin, että kuukauden tili kannattaa laittaa likoon saadakseen liki puolen vuoden palkan. Mutta pidetään tämä juttu vain meidän keskisenä, ajattelin pimittää tiedon Preston North Endin pelaajien terveystilanteesta huomisen matsin alkuun. Veikkauksen kerrointa vierasjoukkueelle en ole vielä tarkastanut, mutta arvaisin sen olevan merkittävästi Bet365:a pienempi. Ainakin Unibetin kerroin oli sen verran pieni, että pistin sinne rahaa likoon hiukan pienemmän määrän.

Vaan kun on aikaa Pekkanbauer, kerropa tietosi siitä, että mikä hiton juttu se oli, että juuri PNE:n kannattajat toivoivat - siis Wet shamblesin ja pöllöjen fanien jälkeen - eri Bladesin messageboardeilla eniten pahaa onne Bladesille ennen surullista derbya? Onko kyse vain jostain häiriintyneistä yksilöistä (niitä nyt kaikkien seurojen faneista löytyy) vai onko tunne laajempi, ja jos on, niin miksi?

Kyllähän tässä on ymmärtääkseni kyse ainoastaan yksittäisistä "häiriintyneistä" yksilöistä, ei mistään laajemmasta ilmiöstä. Niissä piireissä, joiden kanssa itse olen tekemisissä, eivät Bladesit herätä juuri minkäänlaisia intohimioja. Tokihan heidän donquijote-maiseen ristiretkeensä West Hamia vastaan suhtaudutaan suupielet virneessä hiukan naureskellen, mutta siinä kaikki. Kyllähän Prestonissa tavalliselle kadun tallaajalle ainoastaan Blackpoolin ja Burnleyn tekemiset (ja jopa olemassaolo ) aiheuttavat vihansekaisia tunteenpurkauksia. Sheffield on sen verran kauempana, että saavat olla rauhassa, varsinkin jos lahjoittavat Prestonille pisteet keskinäisessä kohtaamisessa.

[hertsi-]

199. Ei kovin kummoinenkaan määrä, mutta kylläpä vain arki-illan peliksi vaatii jonkinlaista asialle omistautumisesta, että viitsi Prestonista asti lähteä.

Itsellenihän matka oli varsin kätevä ja helppo Suomesta käsin. :

Toki ymmärrän Plymouthin olevan syvällä etelässä, ja varmasti muutama sata kilometriä matkaakin on, mutta että 199 kappaletta eipä ole kummoinenkaan silti...

[sammaluus]

Toki ymmärrän Plymouthin olevan syvällä etelässä, ja varmasti muutama sata kilometriä matkaakin on, mutta että 199 kappaletta eipä ole kummoinenkaan silti...

google-earth näyttää autoiltavalle reitille mittaa 490 kilometriä, joten onhan tuossa arki-illaksi ihan kiitettävästi matkattavaa..

[Pekkanbauer]

google-earth näyttää autoiltavalle reitille mittaa 490 kilometriä, joten onhan tuossa arki-illaksi ihan kiitettävästi matkattavaa..

Jep - tuhannen kilometrin automatka, kuka sellaisella kulkupelillä on/oli liikenteessä. Eli ottelun jälkeen suunnilleen kolmen-neljän kantturoissa aamuyöllä takaisin Prestonissa.

Osa kannattajista tuli junalla. Menomatkaan reilu kuusi tuntia (ja töissä käyvien pitää lähteä ruokatunnilta matkaan), paluujuna Plymouthista lähtee kohti Prestonia muistaakseni 00:20, ja yöjunalla matkustamiseen aikaa menee noin yhdeksän tuntia. Sopivasti töihin heti reissusta.

Mutta siitäkin huolimatta tuo 199 on todellakin alhainen määrä. Seuran puheenjohtaja Derek Shaw jo julkisuudessa kritisoikin juuri Plymouth-vieraspelin järjestämistä tiistai-illalle - kiittäen samalla niitä (meitä) urhoollisia, jotka kuitenkin olimme vieraskannattajien katsomossa.

Yleisesti - ainakin Prestonissa - arvellaan, että vieraskannattajien lukumäärää vähentävästi vaikuttavat: 1) matka Prestonista ottelupaikkakunnalle, 2) ottelupäivä (arkena hankalampi päästä), 3) ottelun mahdollinen televisiointi, 4) PNE:n sijoitus sarjataulukossa, 5) PNE:n kuntopuntari.

Tämän päivän ottelussa vieraskannattajia Prestonista tulee olemaan paikalla noin 1000, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa (plussana Sheffieldin kohtuullisen läheinen etäisyys, ja viikonloppuna pelattava ottelu, eikä suoraa televisiointia ottelusta - miinuksena PNE:n kuntopuntari).

[hertsi-]

Jep - tuhannen kilometrin automatka, kuka sellaisella kulkupelillä on/oli liikenteessä. Eli ottelun jälkeen suunnilleen kolmen-neljän kantturoissa aamuyöllä takaisin Prestonissa.

Osa kannattajista tuli junalla. Menomatkaan reilu kuusi tuntia (ja töissä käyvien pitää lähteä ruokatunnilta matkaan), paluujuna Plymouthista lähtee kohti Prestonia muistaakseni 00:20, ja yöjunalla matkustamiseen aikaa menee noin yhdeksän tuntia. Sopivasti töihin heti reissusta.

Mutta siitäkin huolimatta tuo 199 on todellakin alhainen määrä. Seuran puheenjohtaja Derek Shaw jo julkisuudessa kritisoikin juuri Plymouth-vieraspelin järjestämistä tiistai-illalle - kiittäen samalla niitä (meitä) urhoollisia, jotka kuitenkin olimme vieraskannattajien katsomossa.

Yleisesti - ainakin Prestonissa - arvellaan, että vieraskannattajien lukumäärää vähentävästi vaikuttavat: 1) matka Prestonista ottelupaikkakunnalle, 2) ottelupäivä (arkena hankalampi päästä), 3) ottelun mahdollinen televisiointi, 4) PNE:n sijoitus sarjataulukossa, 5) PNE:n kuntopuntari.

Tämän päivän ottelussa vieraskannattajia Prestonista tulee olemaan paikalla noin 1000, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa (plussana Sheffieldin kohtuullisen läheinen etäisyys, ja viikonloppuna pelattava ottelu, eikä suoraa televisiointia ottelusta - miinuksena PNE:n kuntopuntari).

olin jo pelästyä että onko englantilainen divarifudis mennyt näin alhaalle että SM-Liigassa vierasfaneja enemmän :

toki vertasin sitä valitettavasti siihen että QPR:n kannattajia oli Villaa vastaan vieraspelissä 4000

[Pekkanbauer]

Sheffield United vs Preston North End 1 - 0

Attendance: 24445    

PNE: Lonergan, Jones, Mawene, St. Ledger, McEveley, Sedgwick (sub Whaley 87), Nicholson, McKenna (capt), Wallace, Parkin, Elliott (sub Mellor 60). Subs: Chris Neal, Nolan, Jarrett.



Tämähän on taas kuin toisintoa. Vaikkapa edellisestä vieraspelistä. Tiistailta. Kokoonpanoa myöten, tällä kertaa vain Jarrett ei käynyt loppuminuutteja kentällä. Tuloskin sama. Harmituskin sama. "It's another game where I can't believe we've not taken something from it. It was them same against Swansea, Watford and Plymouth and we've done it again today. We're playing well enough in games to get something out of them but we're coming away with nothing."

Jo alku oli katastrofaalinen. Sarjan paras toppari, Sean St. Ledger loukkasi itseään minuutin pelin jälkeen ja oli hoidettavana kentän laidalla viitisen minuuttia. Nykyisessä tilanteessa, missä kaikki terveen papereissa kulkevat pukeutuvat peliasuun, ei tarvita enää yhtään kolhua. Ei tarvittaisi. Mutta niitä aina tahtoo tulla. Niinpä St. Ledger pelasi täydet minuutit. "The attitude has been typified by Sean St. Ledger - he could easily have come off after his early injury, bearing in mind the run we're on at the moment you could think people could run for cover. He had an injection at half-time to get him through it - he looked very uncomfortable at the start of the second half but battled through and he deserves enormous credit for it. It typifies the sprit in the camp."

Sheffield Unitedin maali oli melkoista sähellystä. Varsinaista vaaraa ei kotijoukkue onnistunut luomaan, mutta (väärin perustein vihelletyn) vapaapotkun Lonergan torjui eteensä. Seuraavan vedon eteen ehti Mawene, mutta Ehiogun seuraava nousikin sitten Mawenen ja Lonerganin yli maalin kattoon. 0-1. Ja sepä oli tällä kertaa siinä.

Tämähän on taas kuin toisintoa. Vaikkapa edellisestä keskinäisestä Bramall Lane -kohtaamisesta. Vuosi sitten kotijoukkue sai rankkarin pallon (muka) osuttua Sean St. Ledgerin käteen. Tällä kertaa vastaavanlainen tilanne johti vapaapotkuun. "It is so disappointing because we could have got something out of the game and we were left with nothing. It was the same old story as the last few games – we played well and yet we conceded from a set-piece and lost."

Nyt on sitten viimeisestä seitsemästä ottelusta kärsitty kuusi tappiota. Se ei ole hyvä se. Positiivista on se, että peli ei ole ollut niin huonoa kuin tulokset (kääntöpuolena tosin, että huonolla pelillä tuli tämän putken ainoa voitto). Erittäin negatiivista on tilanne sairastuvalla, mitä onkin jo valitettu ja ruikutettu usean viestin ajan.

Kolme edellistä peliä on menty täsmälleen samalla kokoonpanolla ja samoilla avauksen miehillä. Hyvät uutiset ovat nyt siinä, että huomiseen Watford-peliin kokoonpano muuttuu. Huonot uutiset ovat ne, että pelaajia taitaa huomenna olla käytettävissä vielä vähemmän kuin lauantaina. Tosin Alan Irvine yrittää olla optimistinen sairastuvan tilanteessa: "The injured players are getting close. And I am hoping that we will have some even closer to being in contention for tomorrow night, but I'm not sure yet."

Jos Sean St. Ledger puuttuu huomisesta pelistä, voisi Eddie Nolan saada debyyttinsä liljanvalkoisissa. Kovassa paikassa. Minua pelottaisi. Toivottavasti Ledge kuitenkin saadaan paikattua ja piikitettyä pelikuntoon, muuten ei hyvä heilu. Nolanin sijaan topparina voitaisiin nähdä Jon "Beast" Parkin. Tai sitten Billy Jones siirretään toppariksi, ja Simon Whaley tai jopa Jason Jarrett laitapakiksi. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Ainakaan vielä.

[Pekkanbauer]

Uutisia lyhyesti. Neljät hyvät ja yhdet huonohkot. Aloitetaan huonohkoista.

-1) Sean St Ledger ei treenannut eilen lainkaan lauantain pelissä saamiensa kolhujen vuoksi, ja on vielä epävarmaa, pystyykö pelaamaan tänään Watfordia vastaan. Entuudestaan sivussa ovat jo varmasti Wayne Henderson, Liam Chilvers, Neal Trotman, ja mitä todennäköisimmin myös Callum Davidson, Michael Hart, Chris Brown, Richard Chaplow ja Darren Carter.

1) Sean St Ledger allekirjoitti eilen jatkosopimuksen, joka pitää hänet seurassa kesään 2012 saakka. "The Chairman has worked really hard, as has the manager and to get it sorted early. I am really chuffed that I have signed a contract, got a new deal and hopefully now I will try and keep playing well, take us up the table and try and get promotion."

2) Neil Mellor allekirjoitti eilen jatkosopimuksen, joka pitää hänet seurassa kesään 2012 saakka. "Obviously I'm delighted. It's always a bit of a worrying time when you're in the last year of your contract and I've got a young family so I was desperate to try and secure myself here at Preston."

3) Hull Cityn 31-vuotias puolustaja Wayne Brown allekirjoitti lainasopimuksen Preston North Endin kanssa. On siis hyvinkin mahdollista, että tänään nähdään liljanvalkoisista kentällä neljä tervettä puolustajaa. Ainakin vielä avauksessa.

4) Preston North End voittaa tänään Watfordin. 2-1. Avausmaalin tekee Paul McKenna. Pistän privana tilinumeroni vihjekomissioita varten.

[Pekkanbauer]

Preston North End vs Watford 2 - 0

Attendance: 11234

Scorers: Jones 43, Wallace 68.

PNE: Lonergan, St. Ledger, Mawene, Wayne Brown, McEveley, Nicholson, McKenna (capt), Jones, Wallace (sub Whaley 85), Parkin, Elliott. Subs not used: Chris Neal, Sedgwick, Jarrett.



"I put an awful lot of emphasis on these two games and I told the players this could define how our season is going to go - whether we are challenging at the top end or battling at the bottom end."

Peli ei ollut kovin hyvää, mutta Alan Irvinen "rohkeat" ratkaisut kokoonpanossa toivat kuitenkin toivotun lopputuloksen: 3 pistettä. Se riittää minulle, se riittää joukkueelle. Se saa luvan kelvata myös sinulle.

Aiempia otteluita on hävitty paremmalla pelillä, mutta keväällä lasketaan pisteitä, eikä muistella sitä, onko pelattu maata pitkin, ovatko syötöt menneet hyvällä prosentilla omille tai onko sijoittuminen puolustettaessa ollut hyvin organisoitua. Tiistain pelissä oli paljonkin puutteita, mutta myös paljon hyvää.

"Obviously I will take it, there's no question about that. You are hoping that when you win, you win well, but we will take any win right at this moment. The message after the game on Saturday was that we now had two season defining games, not games which would decide whether we would finish top or bottom but games which could influence what happened from now until the end of the season."

Kuten kierrostopiikissa jo hehkutinkin, lopultakin Billy Jones sai mahdollisuutensa keskikentän keskustassa. Vaikka aika näkymättömäksi jäikin, oli signaali kuitenkin selkeä. Alan Irvinen aivoituksia tulkiten kippari Paul McKenna on itseoikeutetusti aina avauksessa, ja mitä ilmeisimmin Richard Chaplow hänen rinnallaan sitten kun on taas pelikunnossa. Chappien poissaollessa kokeilluista vaihtoehdoista Nicholson on liian hentoinen, Carter liian laiska ja Jarrett liian huono. Niinpä vaihtoehdoiksi jäävät oikeastaan Billy Jones oikean pakin paikaltaan, Callum Davidson vasemman pakin paikaltaan ja Sean St. Ledger topparin paikaltaan. Näistä viimeksimainittu ei ole koskaan pelannut keskikentän keskustassa, Davidson on loukkaantunut, joten tiistaina taisi Jones olla siis ainoa järkevä vaihtoehto. Ja nyt voidaan sanoa, että hyvin valittu.

"We spoke to him about that before the game and told him that he wasn't in there just as a holding midfield player, I expected him to join in and get forward and he's done that to great effect, it was a terrific goal, a very brave goal."

Jonesin peluuttamiseen keskikentällä saattoi olla muitakin syitä. Sean St. Ledger loukkaantui lauantain pelissä, ja kuviteltiin, ettei pysty pelaamaan tiistaina. Niinpä Hullista saatiin pikaisesti Wayne Brown lainalle, ja Irvine ehti jo luvata hänelle avauksen paikan. St. Ledger kuitenkin toipui yllättäen pelikuntoon, ja sai siirron oikeaksi pakiksi, sieltä Jones keskikentän keskustaan, josta Nicholson laituriksi, ja laiturin paikalta Sedgwick penkille. Helppoa! "Sean St. Ledger turns up to training feeling a lot better on Monday and he's done really well for us in recent weeks so I couldn't leave him out of the team but Billy Jones has also done really well. So I made the decision to switch Billy into central-midfield and it's paid off as Billy has got the opening goal. I watched him often when I was at Everton and he was at Crewe and I knew that he could do that, he had a fantastic goalscoring record as a central midfield player when he was at Crewe."

Molemmissa kotijoukkueen maaleissa saa Watfordin veskari Richard Lee ottaa jonkin verran omalle kontolleen. Ensimmäisessä maalissa Wallace keskitti takatolpalle, josta Lee vielä torjui Nicholson (puolitoista metriä pipo päässä!) puskun, mutta huonosti nyrkkeilty pallo jäi tilaan, johon Billy Jones syöksyi puskemaan sen verkon perille.

Toiseen maaliin Lee onkin sitten täysin syyllinen. Erinomaisen pelin pelannut Ross Wallace leikkasi oikealta laidalta keskelle, ja laukaisi noin 25 metristä. Pallo otti pompun puolenkymmentä metriä ennen maalivahtia, mutta jostakin syystä Lee luki sen aivan väärin, ja päästi pallon menemään käsiensä kautta ylänurkkaan.

Wallacen lisäksi tuore Hull-laina Wayne Brown pelasi erinomaisen pelin topparina, Mawenen kompatessa hyvin rinnalla. Paul McKenna oli oma peliä rakentava itsensä nyt kun vierellä oli hyvää työtä alaspäin tehnyt Billy Jones.

Maalissa Andy Lonerganille tuli parikin hazardia, jotka olisivat voineet johtaa maaleihin. Erityisesti ensimmäinen niistä näytti pahalta Lonnersin arvioidessa keskityspallon täysin väärin, mutta seuranneesta sählingistä maalin edustalla eivät Watfordin pelaajat saaneet palloa ylärimaa lähemmäksi maalia. Vasempana pakkina McEveley pelasi parhaan pelinsä liljanvalkoisissa. Sean St. Ledgerille oli hiukan hakemista oikean pakin paikallaan, mutta entuudestaan tiedetään, että pian hän sinne sopeutuu, jos Irvine aikoo jatkossa käyttää samaa puolustuksen ryhmitystä.

Pääsääntöisesti vasemmalla laidalla operoinut Barry Nicholson oli aika vaisu, samoin kuin hyökkääjät Stephen Elliott ja Jon Parkin. Voisi kuvitella, että seuraavaan peliin nähdäänkin kärjen osalta hiukan muutoksia.

Nyt kun on jo pitkän aikaa menty tilanteessa, missä kaikki terveet ovat päätyneet ottelupöytäkirjan pelaajaluetteloon, on asiaan tulossa dramaattista muutosta. Tällä viikolla normaaleihin harjoituksiin ovat palanneet jo Chris Brown, Callum Davidson ja Liam Chilvers. Lisäksi Richard Chaplow vetää huomenna ensimmäiset täydet treeninsä pariin kuukauteen. Niinpä tilanne näyttää pitkästä, pitkästä aikaa todella valoisalta.

Itse veikkaisin, että Davidson ja Brown ovat lauantaina kokoonpanossa, tuskin kuitenkaan avauksessa. Chaplow:n ja Chilversin kohdalla saattaa olla vielä hiukan liian aikaista. Mutta katsellaan tarkemmin asiaa vaikkapa lauantaina - jos meillä vain on aikaa.

[Pekkanbauer]

Viime yö oli kylmä. Eihän ilma kovin lämmin ole vieläkään, vähän reilut puolenkymmentä Celsius-astetta, mutta aurinko sentään paistaa, eikä tuulikaan ole kovin kummoinen. Verrattuna siihen mitä se monesti on.

Kello on hiukan yli kymmenen. Tim Roberts on hetken mielijohteesta päättänyt lähteä aamukävelylle. Haistelemaan ilmaa, haistelemaan tunnelmaa. Priory Streetiltä kävelee kymmenessä minuutissa keskustaan. Jos siis sinne on mennäkseen. Tim ei ole menossa minnekään, kunhan vain kävelee ja katselee syksyiseksi muuttunutta maisemaa. Jalkakäytävien pinnat ovat puista pudonneiden lehtien peitossa. Jos olisi kosteaa, olisi liukasta. Nyt ei ole. Ainakaan kovin paljoa.

Ottelun alkuun on melkein viisi tuntia. Geoff Greenin parturi on kiinni. Eipä se taida ollakaan auki kuin arkisin. Geoff käy katsomassa kaikki Preston North Endin kotipelit, Tim on nähnyt hänet siellä usein. Alan Kelly Town Endin naamat ovat tuttuja. Melkein kaikki. Yksi uusi kasvo siellä on, mutta sekin Timin tuttu. Opettajakollega, jonka Tim sai taannoin houkuteltua mukaan. Nyt hän on käynyt säännöllisesti. Maanantaina tosin ilmoitti, ettei pääse tämän lauantain Southampton-peliin, mutta keskiviikkona ilmoitti tilanteensa muuttuneen, ja lähtevänsä Timin kanssa samaa matkaa. Ehkä tiistain voitolla oli merkitystä?

Jännä nähdä, ketä tänään on kokoonpanossa. Tilanne on muuttunut parissa päivässä ratkaisevasti paremmaksi, kun Chaplow, Davidson, Chilvers ja Brown ovat palanneet harjoituksiin kukin kohtuullisen pitkältä sairaslomaltaan. Vielähän siellä toipumistaan tekevät Michael Hart, Wayne Henderson ja Neal Trotman, mutta heidänkin paluunsa mitataan enemmänkin viikoissa kuin kuukausissa. Hyvältä näyttää. Hyvältä näyttää myös tyttö yliopistorakennuksen edustalla. UCLAN, University of Central Lancashire. Timillä on pari kaveria siellä töissä, opettajana ja tutkijana.

Tim pysähtyy kioskin kohdalla. Supermarket, sen kyltissä lukee. Oven edustalla on Lancashire Evening Postin iso lööppi: "Patient bled to death in hospital bungle". Tim ostaa lehden, häntä kiinnostaa pienempi otsikko etusivulla: "Patience pays off for Wallace at North End". Takasivulta löytyy itse juttu. Alan Irvine hehkuttaa Ross Wallacen otteita tiistain pelissä: "On Tuesday, that was probably the best we have seen from him since he arrived here in terms of an end result. He made a goal, scored one and hit the post. He also had another which just went wide. He was a real threat for us and I was delighted for him."

Tämä tarkoittanee sitä, että Ross Wallace on varmasti avauksessa laiturina. Toinen varma avauksen mies Timin mielestä on Hullista alkuviikolla lainattu toppari Wayne Brown, joka pelasi tiistaina erinomaisen pelin. Ja Andy Lonergan maalissa. Ja Paul McKenna keskikentän keskellä. Ja Sean St. Ledger topparina tai oikeana pakkina. Ja Billy Jones oikeana pakkina tai keskikentän keskellä. Muista avauksen miehistä Tim ei ole enää ollenkaan varma. Tervehtymistilanne sotkee tilannetta. Ja Alan Irvinen aivoitukset, ne kun ovat kuitenkin erilaiset kuin Timin.

Adelphi ei ole vielä avannut oviaan, joten Tim kääntyy kävelemään takaisin kotia kohti. Lehden lukeminen kävelyn aikana ei ota onnistuakseen. Ihmiset törmäilevät. Voisihan sinne Davidsonin laittaa vasemmaksi pakiksi, jos vain on yhtään kunnossa. Ja Chaplow keskikentän keskelle, jos vain on yhtään kunnossa. Ja Chris Sedgwick toiseksi laituriksi. Todennäköisesti Irvine laittaa kärkeen parivaljakon Parkin-Elliot, vaikka Mellorin tilastot ovatkin paremmat kuin tuon parivaljakon yhteensä. Selkeästi toiseksi hyökkääjäksi tarvitaan suojaava, palloa pitävä hyökkääjä kuten Parkin. Tai Chris Brown, jos on jo pelikunnossa. Toiseksi hyökkääjäksi sitten nopea maalintekotilanteisin hanakasti ajava suoraviivainen, haastava pelaaja. Mellor tai Elliott. Eli Mellor ja Elliot eivät samanaikaisesti ole kentällä - ainakaan avauksessa, eivät myöskään Brown ja Parkin. Näinkö Alan Irvine ajattelee?

Laitureiden peluuttamisesta ja erityisesti laitojen vaihtamisesta näkyy Alan Irvine kommentoineen jotain Lancashire Evening Postin urheilusivuilla: "It is something that can change games. We have seen it in other games this season, not just against Watford on Tuesday. Chris Sedgwick has done well on the left-hand side cutting in on to his right foot and creating goals."

Voisiko Sedgwick siis aloittaa laiturina Nicholsonin sijaan? Toivottavasti. Tim muistaa saaneensa pari päivää sitten (vai oliko se eilen?) tekstiviestin, jossa kerrottiin, että laitureista Lewis Neal on lainattu kuukaudeksi Notts Countyyn. Hyvä niin, sillä peliaikaa ei liljanvalkoisissa olisi tullutkaan. Muita uloslainattujahan ovat Karl Hawley (Northampton), Joe Anyinsah (Brighton) ja Brett Ormerod (Oldham). Lienevätkö vielä pitkäänkin?

Timin mieleen pamahtaa ajatus. Kaikissa viime aikaisissa uutisissa, kaikissa keskusteluissa: mikä on unohtunut? Darren Carteria ei ole mainittu edes puolella sanalla. Ei ole puhuttu loukkaantumisen tilanteesta, ei toipumisesta, ei pääsystä kokoonpanoon. Mihin Carter on joutunut? Alkaako hänen uransa Preston North Endissä olla ohi? Tim huolestuu. Ei sillä, että kaipaisi Carterin pelillisiä taitoja, koska niitä ei kovinkaan usein ole nähty, vaan onko pukuhuoneessa konflikteja? Se ei ole joukkuehengelle hyväksi.

Päivä alkaa kääntyä lämpimäksi. Aurinko paistaa edelleenkin. Toivottavasti vielä viiden tunnin kuluttuakin. Parin tunnin kuluttua voisi lähteä kohti stadionia. Pubien kautta. Ensin kuitenkin kotiin syömään. Päivästä näyttää tulevan valoisa. Mainio.

[Pekkanbauer]

Preston North End vs Southampton 2-3

Attendance: 11508

Scorers: Jones 36, Elliott 42

PNE: Lonergan, St. Ledger, Mawene, Wayne Brown, McEveley, Nicholson (76 Sedgwick), Jones, McKenna (capt), Wallace, Parkin (72 Chris Brown), Elliott (73 Mellor). Subs not used: Chris Neal, Jarrett.



Uskotko kaaosteoriaan? Perhosvaikutukseen? Oikaisten ja lyhentäen siis siihen, että kun perhonen räpäyttää siipiään, voi toisella puolella maapalloa sen seurauksena olla myrsky - eräänlaisen kaaottisen kumuloinnin ja muiden vaikutusten vuoksi. Tim Roberts on taipuvainen uskomaan siihen.

Mitä tapahtui puoliajalla? Preston North End johti 2-0, ottelu oli selkeästikin hallussa, voitto näytti tulevan helposti. Ja varmasti. Pitänee aluksi kurkistaa ensimmäiselle puoliajalle.

35 minuuttia. McEveley pistää pitkän keskityksen laatikon rajalle. Beast Parkin yrittää ottaa haltuun, näyttää siltä kuin talviuniltaan herätetty karhu olisi laitettu liljanvalkoisessa paidassa kentälle. Pallo poukkoilee sinne tänne kunnes kimpoaa parissakymmenessä metrissä lymyävän Billy Jonesin ulottuville. Oikealla ulkoterällä haltuun, vasemman jalan nilkkapotku maalin oikeaan alanurkkaan. 1-0. Menee sisään helponnäköisesti, parilla pompulla, mutta nämä lasketaan. Nämäkin lasketaan.

41 minuuttia. Paul McKenna chippaa pallon puolesta kentästä rangaistusalueen tuntumaan. Ross Wallace ottaa pallon haltuunsa laatikon sisään, ehkä hiukan kädelläänkin auttaen. Pallo karkaa hitusen, mutta Stephen Elliott kiihdyttää paikalle ja pamauttaa pelivälineen maalin vasempaan alanurkkaan. 2-0.

Tim Roberts on tyytyväinen. Erittäin tyytyväinen. Puoliajalla hän kipittää portaat alas ja asettaa itsensä olutjonoon. 2-0. Sairastupa tyhjenemässä. Tim tuntee kevyen töytäisyn kyljessään. Catherine. Iloluonteinen nuori nainen. Sanoo, että tämä taitaa olla jo selvä peli. Ehdottaa siirtymistä radiokuunteluun. Pois kylmistä katsomorakenteista. Lämpimään kotiinsa.

Tim ei ole koskaan lähtenyt kesken pelin kotiin. Ei koskaan. Ennen tätä. Pikaisesti hän yhyttää piirakkajonosta opettajakollegansa, jolle kertoo poistuvansa kiireisille asioille ja pyytää pistämään tekstiviestiä, jos tilanne Deepdalella muuttuu. Ainakin kaikki maalit pitää tulla tekstiviestinä. Opettajakollega sitoutuu tehtävään. Tim poistuu, ottaa Catherinen mukaansa.

Catherine tarjoaa viskiä. Se lämmittää kurkkua ja ruokatorvea. Polttelee jopa. Puhelin värisee. Jon Parkin on pistänyt pallon ohi tyhjästä maalista, se saatanan köntys. Catherine kehottaa keventämään vaatetusta. Tim tekee työtä käskettyä.

Päällä on enää paita ja alushousut, kun puhelin värisee taas. Kulmapotkusta merkkaamaton mies on tehnyt kavennusmaalin. Ilmeisesti Southamptonin numero 41, opettajakollega viestittää.

Catherine taluttaa Timin makuuhuoneeseen. Kynnyksellä on pakko lukea taas saapunut viesti. Sähellystä maalin edustalla. Sean St. Ledgerin huono purku päällä. Veto kohti maalia, osuu ehkä hyökkääjän päähän. Peli on tasan. Tim palaa takaisin olohuoneeseen, tarkastaa vetolapun: 3-1 kotijoukkueelle, ensimmäisen maalin tekijä Billy Jones. Lappu lennähtää takkaan, Tim yläkerran makuuhuoneeseen.

Mielessä pyörii monenlaisia asioita. Catherine ohjaa Timin kättä kohteeseen, mutta toinen käsi ei hellitä kännykästä. Paita nousee niskan yli, lentää lattialle. Sormet liikkuvat sinne ja tänne, useat sormet, useat kädet. Toinen käsi värisee, äkkiä viesti auki. Pitkän juoksun seurauksena joku tummapintainen Southamptonin kaveri on tehnyt maalin. McKenna ei ole pysynyt perässä, Mawene ei ole jaksanut. Lonerganin jalkojen välistä. 2-3. Yhtäkkiä Timiä ei enää halutakaan. Eikä se edes seisoisikaan. Housut jalkaan, mykkänä ja vihaisena. Alakertaan, loput vaatteet päälle, kengät jalkaan. Ulos. Ovi pamahtaen kiinni. Äkkiä pubiin. Olutta. Paljon olutta.

"I'm extremely unhappy. We let a game which was completely in our control go away from us. We turned a victory into a defeat in an unprofessional manner. The word that springs to mind is 'unprofessional'.  I felt we got careless and we were unprofessional. I spoke to the lads at half-time and the words that we used were things like 'professional', 'cold', 'clinical', 'ruthless', and we didn't display those qualities."

"It's extremely painful, and we've all seen it before. It should be a lesson to us because we've all seen teams come back from 2-0 down and win games 3-2. It shouldn't be a surprise, they should be expecting it and realising that the next goal is vitally important. It was said in the dressing room, of course, at half-time, and the players would have listened but they didn't go and do the professional job in the manner that they should have done. We were professional in the first half, but unprofessional in the second half."

Jossain, jonkin matkan päässä Deepdalesta, perhonen räpäyttää siipiään. Perhonen ei ole Tim Roberts, joka on sataprosenttisen varma siitä, että hänen olisi pitänyt seurata Southampton-matsi loppuun saakka paikan päällä.

[Pekkanbauer]

James McEveleyn kuukauden mittainen lainapesti on päättynyt, ja kaveri palaa takaisin Derbyyn.

"For the penalty, I think Jay McEveley will know he's made a mistake, and I thought it was a penalty,  but it was before that when we shouldn't have got ourselves into difficulty."

21 minuuttia: Melkein identtinen maali edellisen kanssa. Pitkä pallo keskelle puolustuksen taakse. Hätälaina James McEveley ei pärjää pystypainissa Watfordin hyökkääjälle, joka vetää pallon päin Lonergania, paluupallon verkkoon. 2-1.

Puolustajista loukkaantumisten vuoksi sivussa Michael Hart, Liam Chilvers, Neal Trottman ja Callum Davidson. Jäljelle jää kolme omaa kaveria ja McEveley, hätäisesti lainattu puolikuntoinen vasen pakki.

Sen sijaan vasen laitapakki, Derbystä lainassa oleva James McEveley oli luvalla sanoen huono. Pääpalloissa kyllä erinomainen, mutta laitapakilla pitäisi olla muitakin avuja. Avauksista puolet ulos kentältä ja loput muuten vain mihin sattuu. Vieraiden ensimmäinen maalikin tuli McEveleyn virheestä, toki St. Ledger olisi voinut kontrolloida rankkariin johtanutta kontaktiaankin. Arvosanaksi McEveleylle eilisestä 6 ja paluulippu Derbyyn heti kun Callum Davidson on taas pelikunnossa.

PNE:n puolustus oli hyvin organisoitua, McEveleyn epävarmuutta lukuunottamatta, mutta Davidsonin (tai Hartin) palatessa sekin asia korjautuu.

Jokaiselle pelaajalle tiistain pelistä yhtä pykälää alempi arvosana kuin lauantaina, ainoastaan McEveley saa pitää saman arvosanansa. Hänen puolustuspelaamisensa näytti nyt lauantaista paremmalta, mutta yksi merkittävä syy siihen voi olla koko joukkueen puolustusorientoituneempi pelaaminen. Jopa - ja erityisesti - Ross Wallace auttoi laitapakkiaan (juurikin McEveley), joten Plymouthinkaan hyökkäyspeli ei vaikuttanut kovin kaksiselta.

McEveley on hyvä pääpelaaja, mutta laitapakiksi hänen avunsa ovat riittämättömät. Syöttöpeli on epätarkkaa, silmä ei näe koko kenttää, ja myös sijoittumisessa on ajoittain ongelmia.

Ei tule ikävä.

[Pyhimys]

Southamptonin seuraaminen on ollut opettavaista. Lauantaina Tim Roberts lähti tauolla Catherinen matkaan, runsaat seitsemän vuotta aikaisemmin olin sulkenut television puoliajalla ja mennyt (yksin) nukkumaan Southamptonin johdettua FA Cupin uusintaottelua lukemin 0-3. Aamulla totesin Tranmeren menneen otteluparista jatkoon, mutten voinut Timin tavoin lähteä pubiin, sillä tentti oli alkamassa.

Muutamaa vuotta myöhemmin Leeds teki neljä maalia viimeisen kahdenkymmenen minuutin aikana, ja Southampton oli jälleen hukannut kolmen maalin johdon. Mieleenpainuvin tulos minun ja rakastajattareni Southamptonin yhteisiltä vuosilta on kuitenkin keväältä 1995, jolloin Southampton johti FA Cupin uusintaottelua Tottenhamia vastaan 2-0, mutta hävisi lopulta jatkoajalla lukemin 2-6.

Ennen lauantaita Southampton oli neljättä kautta jatkuvan CCC-taivalluksen aikana noussut ainoastaan kerran kahden maalin tappioasemasta tasapeliin eikä kertaakaan voittoon asti. Perhonen kuitenkin räpäytti siipiään jonkin matkan päässä Deepdalesta joko hieman ennen ensimmäistä otteluaan Southamptonin paidassa pelanneen numeron 41 siirtymistä lainasopimuksella etelärannikolle, tai vaihtoehtoisesti lauantaina iltapäivällä, jolloin tauolla kentälle vaihdettu ja ensimmäiset minuuttinsa Mestaruussarjaa pelannut 17-vuotias Oscar Gobern nousi loukkaantuneen Jason Euellin tilalle kokoonpanoon.

[Pekkanbauer]

*Harvinaista asiakirjoittamista tässä topiikissa*

Oloni on nyt hiukan parempi. Ikäänkuin olisin löytänyt kohtalotoverin, jonka kanssa jakaa pettymyksen tuottamaa syvää matalaa, joka asustaa sielussani. Lauantaisen tuloksen seurauksena on mielessäni käynyt kolme äärimmäisen radikaalia toimenpidettä: 1) leukakiikun virittäminen, 2) tavoitteellinen ja säännöllinen humalahakuinen elämäntapa, 3) topiikin otsikon vaihto. En ole kuitenkaan - ainakaan vielä - sortunut mihinkään näistä. Ensimmäisen vaihtoehdon toteutumatta jäämisen osaa jokainen jo päätelläkin, vaihtoehdon 2) on estänyt nälkäinen perhe, joka odottaa päämiehensä suoriutuvan päivittäisistä velvollisuuksistaan edes minimivaatimusten mukaisesti ja vaihtoehdon 3) tiellä köllöttää Olli Optimisti, alter egoni, viisas vanha mies, joka osaa katsoa aikajanan taakse, sen etupuolelle ja tarvittaessa myös sivuun.

Lauantaina uusin eväin ja mielin virkein Norwichin kaatoon. Jokainen tehköön voitavansa hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Niin Prestonissa, Norwichissa, Tokiossa, Dubaissa kuin Suomussalmellakin. Kaikkia tarvitaan.

[Pekkanbauer]

Viime lauantain pelistä toipuminen on ottanut oman aikansa. Tuloksesta toipuminen toisen. Ilmaa on puhdistettu, suuta pieksetty. Kriisipalaveria pidetty. Toivottavasti tehdyt toimenpiteet riittävät joukkueen herättämiseen. "The mood in our meeting this week was right. Now we have to get back to work and start putting things right on the pitch. "

Se siitä.

Tänään Norwichin vieraana. Hyviä uutisia on paljon, odotukset kohoamassa, joskaan eivät vielä kovin korkealla.

Vilkaistaanpa pelaajatilannetta. Richard Chaplow - elokuun CCC-pelaaja - ja Callum Davidson ovat toipuneet pelikuntoon. Tokihan ottaa vielä aikansa ennen kuin ovat samassa vireessä kuin kauden alussa, ennen loukkaantumisiaan, mutta vaikutus jo pelkästään henkisellä puolella lienee merkittävä. Toivottavasti ratkaiseva.

Liam Chilvers lähenee pelikuntoa, mutta tuskinpa vielä tänään on kokoonpanossa. Sen sijaan Chris Brownia veikkaisin tänään jopa avaukseen, pelasihan hän jo viime lauantaina viimeiset parikymmentä minuuttia, eikä mikään pitäne tänään pois avauskokoonpanosta, kun vastassa on entinen seuransa.

Simon Whaley laitettiin kuukaudeksi lainalle Barnsleyn riveihin. Myös Leeds pyöri huhuissa, mutta tähän ratkaisuun kuitenkin päädyttiin 23-vuotiaan laiturin osalta. Jospa siellä tulisi peliminuutteja, jospa siellä itseluottamus kohenisi. Jospa siellä Simon kasvaisi nykyistä aikuisemmaksi. "There's no discussion about this being a permanent move and we've only discussed the possibility of him being there for a month, we haven't discussed anything beyond that at all. "

Viime lauantain pelistä opittiin paljon. Esimerkiksi se, ettei pelaajia ehkäpä sittenkään kannata laittaa pelipaikoille, joista heillä ei ole juurikaan kokemusta viime ajoilta tai joihin he eivät muuten vain sovellu. Jos Alan Irvine on katsonut Southampton-katastrofia minun silmilläni ja käyttää tänään minun kynääni, kokoonpano on seuraava:

                Lonergan
Jones St Ledger Mawene Davidson
Sedgwick McKenna Chaplow Wallace
             C. Brown Mellor

Subs: C. Neal, W. Brown, Nicholson, Elliott, Parkin.

Todennäköistä kuitenkin on, ettei Chaplow vielä ole avauksessa - edellisestä pelistä on kuitenkin vierähtänyt pari kuukautta. Niinpä hänen tilallaan aloittaa Carter, Jarrett, Nicholson tai Jones. Näistä kolme ensin mainittua eivät aiheuta muutosta muuhun ryhmitykseen (toki vaihtopenkiltä joku putoaa pois Chaplow:n tieltä, ilmeisesti Elliott tai Parkin), mutta jos Jones pelaa kolmannen peräkkäisen pelinsä keskikentällä, siirtyy St. Ledger oikeaksi laitapakiksi, ja Wayne Brown nousee avaukseen toiseksi toppariksi. Tätä emme toivo.

Myös hyökkääjävalinnassa Irvine saattaa edelleenkin jääräpäisesti tukeutua Elliott-Parkin -kaksikkoon. Tätä emme toivo, mieluummin vaikka C. Brown - Elliott. Tätäkään emme toivo, oma ehdotuksemme muodostelmasta yllä.

Ja laiturivalinnoissa Irvine on pääsääntöisesti käyttänyt kaksikkoa, josta toinen on leveälle pelaava perinteinen laituri, toinen käytännössä keskikentän keskustaa tukeva, ja hanakasti sisäänleikkaava puolustusorientoitunut raataja. Eli Nicholson-Wallace tai Nicholson-Sedgwick. Tätäkään emme toivo.

Norwichia en ole kovastikaan vakoillut. Tiedän, että paljon siellä on lainapelaajia, ja nimet paperilla pelottavat. Leroy Lita ja Antoine Sibierski saattavat hyvinkin olla avauksessa. Mene ja tiedä.

Veikkaus tarjoaa Preston North Endille kerrointa 3,25. Peliaika päättyy klo 16:55. Bet365:n tarjous on 3.40, Unibetin 3.20. Näissä peliaika päättyy klo 17:00. Sopivasti ennen kuponkien jättämistä tiedetään varmuudella joukkueiden avauskokoonpanot. Nähdään, ovatko Davidson, Chaplow ja C. Brown kokoonpanossa. Suotuisissa olosuhteissa kuponkeihin laitetaan varma kakkonen. Monta varmaa kakkosta. Ja suuri summa rahaa.

[Pekkanbauer]

Norwich City vs Preston North End 2 - 2

Scorers: Brown 2, Mellor 81

Attendance: 23225    

PNE: Lonergan, St. Ledger (Sedgwick 65), Mawene,Wayne Brown, Davidson, Nicholson (Chaplow 65), McKenna, Jones,Wallace, Chris Brown, Elliott (Mellor 59). Subs Not Used: C. Neal, Parkin.

Preston North End tänään:

                 Lonergan
St. Ledger Mawene W. Brown Davidson
  Nicholson McKenna Jones Wallace
            C. Brown Elliott

Penkillä C. Neal, Chaplow , Sedgwick, Mellor, Parkin.

Mellor, Sedgwick ja Chaplow tulivat vaihdosta kentälle. Nyt Preston North Endin kokoonpano alkaa näyttämään lähes Pekkanbauerin laatimalta.

Pistetään vielä kerran tähän, jotta Alan Irvinelle jää lähes viikko aikaa ennen seuraavaa ottelua poimia oikea kokoonpano tältä foorumilta:

                 Lonergan
Jones St. Ledger W. Brown Davidson
  Sedgwick McKenna Chaplow Wallace
            C. Brown Mellor

Subs: C. Neal, Mawene, Nicholson, Parkin, Elliott.

Pientä hienosäätöä vielä siis aiemmista toiveistani: lauantaina hiukan epäonnistunut (ja kummankin Norwichin maalin aitiopaikalta todistanut) Youl Mawene saa kaipaamansa huilivuoron sunnuntain derbyssä. W. Brown tuuratkoon.

Norwich-ottelun kokoonpanoon Irvine oli tehnyt kaksi muutosta: pelikuntoon toipunut Callum Davidson vasemmaksi pakiksi (James McEveleyn lainasopimus sopivasti päättyikin) ja Chris Brown kärkeen Jon Parkinin tilalle. Erinomaisia muutoksia molemmat. Itse siis toivoin, että avauksesta olisivat löytyneet nimet Chaplow, Sedgwick ja Mellor, ja tämä kolmikkohan toisella puoliajalla sitten kentälle tulikin.

0-1. Pelattu kohta 2 minuuttia. Paul McKenna pistää pallon laatikkoon, Barry Nicholson yrittää ylettää siihen. Norwichin alakerran sekoillessa Nicholson pääsee yrittämään kohti maalia, mutta lopulta Chris Brown paiskaa pelivälineen entisen seuransa verkon perukoille. "I said to Chris before the game that it was important that he used this in the right way, that he didn't feel that he had a massive point to prove, we know how good a job he has done since he has been here, so he shouldn't let it distract him from the game that he needed to play. He shouldn't be doing the wrong thing because he was trying to prove something to the people of Norwich. The best way he could have done that was with the goal."

Toistakymmentä minuuttia myöhemmin Preston North Endin verkko heilahtaa (taas erikoistilanteesta). Kentältä löytyy kaksi alle puolitoistametristä pelaajaa, toinen niistä on Leroy Lita, joka puskee pallon maaliin Norwichin ensimmäisestä tilanteesta. Preston North Endin puolustusnelikon katseista näkyy vasta-argumenttien alkueväitä, mutta maali hyväksytään. 1-1. "I'm very disappointed with them (the corners) and I've spoken to the players about them and I know that we will continue to work on them. We need to get those kinds of things right and we haven't done and that is a massive disappointment, it puts you under a great deal of pressure."

Ensimmäinen puoliaika siitä eteenpäin Norwichin täydellisessä hallinnassa. Hyvä tuuri, Andy Lonergan, ylärima ja suotuisat olosuhteet säästävät toistaiseksi takaiskuilta. Pukusuojaan turvaan.

63 minuuttia. Tällä kertaa vapaapotku. John Kennedy väijyy takatolpalla, Mawene katselee vieressä pallon mennessä maaliin. 2-1. Preston North End on juuri saanut otteen pelistä, kun tämä tapahtuu. "At 2-1 down I would have taken a point."

Mellor on jo vaihdettu Elliottin tilalle, ja Pekkanb... anteeksi: Irvinen käskystä kentälle juoksevat vielä Richard Chaplow ja Chris Sedgwick, Nicholson ja St. Ledger vaihtoon. Nyt ollaan aika lähellä sitä kokoonpanoa, mitä Suomesta käsin on Prestoniin painostettukin. Wallace siirtyy oikealle laidalle, Sedgwick vasemmalle (vaihtavat vielä pelin aikana laitoja), Chaplow keskikentälle, Jones oikeaksi pakiksi. No nyt!

80 minuuttia. Norwichin Darrell Russell painaa kätensä Ross Wallacen kasvojen päälle. Mikähän lienee ollut tavoitteena? Nopean vapaapotkun estäminen? Erotuomari palkitsee epäurheilijamaisen käytöksen suoralla punaisella kortilla.

81 minuuttia, vain hetkeä myöhemmin. Kentällä tullut Duracell-pupu Richard Chaplow juoksee läpi kentän, pistää syötön Neil Mellorille laatikon rajalle. On aikaa. On tilaa. Vasen jalka heilahtaa, verkko heilahtaa. Peli on tasan. 2-2. "The game was already changing, the momentum was with us, we were looking as if we were going to score at some point. The sending-off and the goal, people will link the two things simply because they were so close but I don't think the sending off had a bearing on us scoring that goal at that time, I felt that the goal was coming."

Koko Preston North Endin arsenaali hyökkää raivokkaasti viimeiset kymmenen minuuttia vajaalla pelaavaa Norwichia vastaan. Maalivahti David Marshall pitää kotijoukkueen kuitenkin elossa. Pisteessä. Tähän on tyytyminen. "The chances we had at the end we should have really taken all three points. I'm not saying we deserved all three points over the course of the 90 minutes but we should have got them."

Lauantain pelistä Preston North Endistä on nostettava esille erityisesti toisella puoliajalla kentälle tulleet Richard Chaplow ja Neil Mellor. Toisen puoliajan kokoonpano on aika lähelle se sama, jolla alkukausi pelattiin. Nyt sormet ristiin, jotta miehet pysyvät ehjinä, ja alkukauden mainiot peliesitykset saadaan uusittua. Ja Neil Mellorin maalivire saakoon jatkumoa. "Neil wants to get back into the Premier League and he has certainly got the ability to do that. He just needs to keep doing what he did today on a regular basis. He has had a little dip recently and that is why he wasn't in the starting line-up but hopefully now he is on his way back. He was on the field for about 30 minutes and during that time he was very effective and a real threat to Norwich. We all know he is capable of scoring a goal like that. When he runs in behind defences he is a huge threat because of his pace and his finishing ability. When he does that he's a very good player."

Samaa mieltä on Neil Mellor itsekin. "Hopefully a goal like that can put some questions in the manager's mind for the weekend. I have been desperate to get back in and to start scoring goals again. So fingers crossed for Blackpool."

Mutta siihen asiaan palataan vielä kuluvalla viikolla. Nyt takaisin kellariin kuorimaan perunoita. Laiva liikkuu jo.

[Pekkanbauer]

Tänään paikallisderby. Matkustetaan 30 kilometriä länteen, meren rannalle, suosittuna lomakohteena tunnettuun Blackpooliin. M55:lla käy tänään lounasajan jälkeen melkoinen kuhina. Tokihan sinne pääsee suorempaakin reittiä, Kirkhamin läpi, jos haluaa matkan varrella vaikkapa tunnelmoida AFC Fylden kotistadionilla, Kellamergh Parkilla (lisätiedon toiveessa katsopa vaikka http://futisforum2.org/index.php?topic=48056.0). Mutta M55:n kautta reitti on nopeampi.

Itselläni Blackpoolista on päällimmäisenä mielessä - jostakin syystä - se, että sieltä löytyy tunnettu homobaari. Ja ei, en ole käynyt siinä. Nykyisessä tilanteessa - huomioiden viime aikaisia päätoimittajavalintoja ja kirkollispolitiikkaa - asiasta ei voi veistellä enempää. Ei voi. Voi voi.

Vaaleanpunaisista tunnelmista itse asiaan. Preston North Endin sairastupa on lähes tyhjä. Ainoastaan laitapakki Michael Hart ja keskuspuolustaja Neal Trotman potevat vielä vaivojaan, mutta muuten kaikki pelaajat ovat kunnossa. Ja huomioikaapa myös se, että kaikkien ollessa kunnossa Hart ja Trotman olisivat kuitenkin vain vaihtopelaajia. Korkeintaan vaihtopelaajia.

Joitakin tänään avainasemassa olevia pelaajia.

Neil Mellor. Useampi peli peräkkäin (viisi tai kuusi, en vaivaudu tarkastamaan, koska tässä yhteydessä suurusluokalla on merkitystä, ei eksaktilla luvulla) vaihdosta kentälle. Mies janoaa paikkaa avauksessa. Viime lauantaina tasoitusmaali. Maalintekijä. Laittaisin avaukseen. Mutta senhän te jo tiesittekin.

Sean St. Ledger. Muutama edellinen peli oikea pakkina. Edellisessä pelissä vaihtoon, kun Richard Chaplow tuli keskikentälle, ja Billy Jones siirtyi oikeaksi pakiksi. St. Ledgerin paikka on keskuspuolustuksessa. Muutama viikko takaperin hän allekirjoitti jatkosopimuksen seuran kanssa, ja kommentit kielivät kovasta asenteesta: "I wouldn't have signed if I didn't believe Preston could get to the Premier League under Alan Irvine". Minun mielestäni Sean St. Ledger on sarjan paras toppari. Mutta senhän te jo tiesittekin.

Billy Jones. Muutaman viime pelin ajan - osin loukkaantumistilanteen pakottamanakin - häärinyt keskikentän keskustassa Paul McKennan rinnalla. Tuo sille osa-alueelle ehdottomasti lisää puolustusosaamista ja antaa sitä kautta McKennalle suuremman tilan ja vapauden operoida, mutta kyllähän Billyn paikka ainakin toistaiseksi - ja jos kaikki pelaajat ovat kunnossa - on oikeana laitapakkina.

Richard Chaplow. Tuli vaihdosta kentälle viime lauantaina Norwichia vastaan, ja välittömästi näkyi, miksi häntä on niin kovasti kaivattu keskikentän keskustaan. Uskomaton työmäärä, uskomaton liike. Tekee työtä omalle joukkueelleen kummankin maalin edustalla. Ja siinä välissä. Toivottavasti loukkaantumiskierre on nyt katkaistu. Tänään McKennan rinnalla avauksessa. Valitaan tällä kaudella vielä jokusen kerran kuukauden pelaajaksi. Ja kauden pelaajaksi, jos säilyy terveenä.

Ja sitten vielä loukkaantumisista toipuneet Callum Davidson ja Chris Brown. Davidsonin merkitys henkisenä johtajana on valtava. Eikä missään nimessä sovi unohtaa avuja vasempana laitapakkinakaan - saihan Callum tämän syksyn aikana kutsun Skotlannin maajoukkueeseen kahteenkin otteeseen, mutta molemmilla kerroilla loukkaantumiset estivät edustustehtävät. Chris Brown puolestaan (kuten moni muistaakin) oli tärkein yksittäinen pelaaja viime kauden lopun nousukiitoon, jolla sarjapaikka lopulta varmistettiin varsin selkeästikin. Tällä kaudella Brown ei ole vielä pelannut yhtään kokonaista ottelua täysin terveenä. Toivottavasti tänään pelaa.

"It's a very strong squad that I've got to choose from so i'm delighted. It's a very welcome change to have a lot of important players back. I said all the way through the difficult run we've had that I haven't been able to fault them on their workrate and effort but unfortunately we made mistakes. But the character the players showed at Norwich was something that they've got and something that I expected of them."

Olemme Alan Irvinen kanssa päättäneet lähteä tänään tällaisella kokoonpanolla:

               Lonergan
Jones St. Ledger W. Brown Davidson
Sedgwick Chaplow McKenna Wallace
              Mellor C. Brown

Subs: C. Neal, Mawene, Nicholson, Parkin, Elliott.

Oikeasti sovittiin niin, että Nicholson aloittaa toisena laiturina, ja joko Sedgwick tai Wallace vaihdossa. Ja samaten Neil Mellor aloittaa vaihdossa, koska haluamme jättää hiukan yllätyksellistä lisäboostia penkillekin. Elliott on avauksessa Mellorin sijasta. Irvine tosin harkitsee vielä yllä olevaa omaa esitystäni.

Ottelu alkaa Suomen aikaa klo 15:00, paikallista aikaa 1pm, heti lounaan jälkeen. Yhteenottojen ja välikohtausten määrä paikallisderbyssä on pyritty minimoimaan siirtämällä ottelu alkamaan kohtuullisen varhain sunnuntaina. Tankkausaika pubissa on minimaalisen pieni. Palautumisaika arkeen kohtuullisen lyhyt. Siltikinhän siellä taas tapellaan. "The main message is to enjoy the game and hopefully there won't be any problems, it's a game of football at the end of the day, and although it's important it's not so important that it should cause a whole load of trouble between people."

Preston North Endin pelaajat syövät ottelua edeltävän ateriansa kolme ja puoli tuntia ennen ottelun alkamista, yleensä lauantaisin siis paikallista aikaa klo 11.30am. Tänään ateria nautitaan jo klo 9.30am. Tyypillisistä rutiineista poiketen pelaajat voivat nauttia tämän päivän aterian kotonaan. Voi sitä paistetun pekonin hajua!

Osa Preston North Endin pelaajista asuu Lythamissa, joka itse asiassa on lähempänä Blackpoolia kuin Prestonia. Heidän täytyy aamulla ajaa Prestoniin, ja hypätä siellä joukkueen linja-autoon, joka menee Blackpooliin. Osa ajaa Lean kautta, Springfieldin harjoituskeskuksen vierestä. Kun Springfieldistä kuljetaan Blackpool Roadin yli, päädytään Ashton Parkiin, joka on mukava ulkoilualue vaikkapa lenkkeilyä varten. Mutta aivan saatanan pieni.

Tiesittekö, että Preston North Endin edellinen voitto Bloomfield Roadilla on tullut lokakuussa 1992? Tony Ellis teki silloin hattutempun. Entä tänään? "We'll be well prepared for the game and hopefully bring back three points. That's what we'll be working hard to do."

[Pekkanbauer]

Blackpool vs Preston North End 1 - 3

Scorers: Brown 55, Mellor 68, Brown 77

Attendance: 9643

PNE: Lonergan, Jones, St. Ledger, W Brown, Davidson, Sedgwick, McKenna (capt), Chaplow, Wallace, C Brown, Mellor (sub Elliott 88). Subs not used: C Neal, Mawene, Nicholson, Parkin.



Puoliajalla Bloomfield Roadin vierasjoukkueen kopissa on hiljaista. Lähes hiljaista. Alan Irvinen rauhallinen ääni murtaa hiljaisuutta. Paljoa hän ei pyydä pelaajiltaan. Ylpeyttä. Intohimoa. Nitä pitäisi näyttää. Päätä. Sydäntä. Niitä pitäisi käyttää. Joukkueessa on pelaajia, jotka pystyvät antamaan erinomaisia keskityksiä. Ensimmäisellä puoliajalla ne olivat luokattomia, vaikka pelaajia oli hyvissäkin paikoissa. Nyt keskityksiin pitää tulla muutos. Parannus. Syöttäkää paremmin. Sitoutukaa tekemiseenne.

Pelaajien palatessa kentälle lukemat ovat 1-0 kotijoukkueelle. Sitä ne ovat olleet jo ottelun 10. minuutilta alkaen, Hammillin ohitettua Callum Davidsonin ja lopulta myös Andy Lonerganin oikeaan yläkulmaan painuneella laukauksellaan.

54 minuuttia. Preston North End on painanut päälle janoten tasoitusta. Nyt se tuottaa tulosta. Ross Wallace on nyt omalla laidallaan, vasemmalla, pistää täydellisen keskityksen Chris Brownin päähän etutolpalle. Brown ei näistä erehdy. 1-1.

68 minuuttia. Kentällä on vain yksi joukkue, ja se on Preston North End. Ottelun voittaja on ollut tiedossa koko toisen puoliajan, nyt jännitetään, kuinka voittomaali syntyy. Wayne Brown voittaa keskialueen taklaustilanteen, pallonkin. Ross Wallace kiikuttaa pelivälineen hyökkäyskolmannekselle, vasemmalta nousevalle laitapakille Callum Davidsonille. Davidsonin keskitys takatolpalle löytyy Neil Mellorin. Hänen päänsä. Rachubka saa kättänsä väliin, mutta siitä pallon suunta muuttuu ainoastaan ylänurkkaan, ei ohi tai yli maalin. 1-2.

77 minuuttia. Vieläkö Preston North End jaksaa? McPhee yrittää - laittomastikin - pysäyttää Neil Mellorin etenemisen. Saahan sitä yrittää. Erotuomari Mike Dean tulkitsee hyötynäkökohtaa, ristipallo Ross Wallacelle. Matala keskitys menee Richard Chaplow:n ohi, mutta toinen merkkaamaton mies, Chris Brown paiskaa pallon verkon perille. Blackpool on tapettu. Peli on ohi. 1-3.

"We all know what derbies mean and this is a massive boost for everybody in the dressing room and it's a massive boost for the fans. It's a hard place to come - everybody knows that - because they have a really good record here, so it's a good three points for us."

Olemme Alan Irvinen kanssa päättäneet lähteä tänään tällaisella kokoonpanolla:

               Lonergan
Jones St. Ledger W. Brown Davidson
Sedgwick Chaplow McKenna Wallace
              Mellor C. Brown

Subs: C. Neal, Mawene, Nicholson, Parkin, Elliott.

Kerrankin päästiin pelaamaan "minun" kokoonpanollani. Tokihan aiempien pelien avauskokoonpanoa ovat Alan Irvinen lisäksi rukanneet lukuisat avainpelaajien loukkaantumiset, merkittävimpinä Chaplow, C. Brown ja Davidson. Uskallan rohkeasti väittää, että tällä eilisellä kokoonpanolla tässä sarjassa Preston North End voittaa yhdeksän ottelua kymmenestä. Eikä väittämiseen tarvita kovinkaan paljoa rohkeutta - kaikkien rakastamat tilastot lienevät myös väitteeni takana (suur-saksa, tule apuun!).

"Now we have a lot of players back from their injuries it gives us a lot of strength. We've all been waiting to see for a while 'which game will be the one where we turn the corner' and I wouldn't necessarily say this is going to be that game, but we played well today and everybody is feeling very good about themselves."

Eilisestä pelistä suurimmat ansiot kärkiparille Mellor-Brown, Chaplow:lle ja Wallacelle. Onko tässä jotain yllättävää? Profiilipelaajista Paul McKenna ja 100. PNE-esiintymisensä tehnyt Sean St. Ledger pelasivat ensimmäisen jakson huonosti - epävarmuutta, hävittyjä pääpalloja, hävittyjä kaksinkamppailuita, luokattomia syöttöjä - mutta toisen jakson omalla tasollaan. Itse asiassa koko joukkue alisuoritti ensimmäisellä puoliajalla ja pelasi omalla tasollaan toisen puoliajan. Vihollisen leiristä on kuulunut sellaistakin kommenttia, että Bloomfield Roadilla ei ole koskaan pelannut niin hyvää vierasjoukkuetta kuin Preston North End eilen ottelun toisella jaksolla.

Tiesittekö, että Preston North Endin edellinen voitto Bloomfield Roadilla on tullut lokakuussa 1992? Tony Ellis teki silloin hattutempun. Entä tänään? "We'll be well prepared for the game and hopefully bring back three points. That's what we'll be working hard to do."

Ja sehän toimi. Toimii.

Juhlat jatkuvat.