Sevillan sarjasijoitukset, pistemäärät ja valmentajat kauden 2000/01 sarjanousun jälkeen:2001/02: 8. 53 pts Joaquin Caparros
2002/03: 10. 50 pts Joaquin Caparros
2003/04: 6. 55 pts Joaquin Caparros
2004/05: 6. 60 pts Joaquin Caparros
2005/06: 5. 68 pts Juande Ramos
2006/07: 3. 71 pts Juande Ramos
2007/08: 5. 64 pts Juande Ramos/Manolo Jimenez
2008/09: 3. 70 pts Manolo Jimenez
2009/10: 4. 63 pts Manolo Jimenez/Antonio Alvarez
Pastetaan tähän alkuun sama kuin viime kesänäkin, yhdellä rivillä lisättynä. Mennyt kausi ei missään nimessä ollut Sevillan lähihistorian hohdokkaimpia, mutta niin vaan sieltä tuli lähes paras sijoitus, mihin seura on 2000-luvun kukoistuskaudellaan pystynyt. Kauden kruununa tietenkin se himoittu pokaali Copa del Reysta. Pistemäärä nyt toki on pienin muutamaan kauteen, mutta 18 joukkueen sarja olikin tasaisempi kuin aikoihin. Velan määräksi ei valitettavasti pysty enää sanomaan nollaa euroa, koska Del Nido on hieman kaunistellut asiaa. Millään järjettömällä taloudellisella riskillä menestystä ei kuitenkaan ole saavutettu vaan Sevillan pullat ovat melko mukavasti uunissa ainakin niin kauan, kun se selviytyy vuosittain Mestareiden liigaan. Mitään palaa haastaa ökykaksikkoa pitkässä sarjassa ei toki luonnollisestikaan ole. Pahimmiksi kilpailijoiksi luettavista seuroista Valencia on joutunut karsimaan joukkuettaan isolla kädellä ja Villarrealissakin kokoonpanoa halvennetaan selvästi kuten ilmeisesti myös Mestareiden liigan ulkopuolelle jääneessä Atletissa. Sevillakin saattaa kyllä joutua vielä jonkun tai joitakin pelaajia myymään, varsinkin mikäli se ei selviydy karsinnan kautta CL:ään.
Jimenezin ajasta...Jimenezin aika Sevillan päävalmentajana jäi siis kahden ja puolen vuoden pituiseksi miehen saatua kenkää maaliskuussa nöyryyttävän Xerez-tasurin myötä. Manolon asema oli tosin käynyt kestämättömäksi jo hieman aiemmin, kun Del Nido ilmoitti, että ensi kaudella Sevillan puikoissa on joka tapauksessa uusi mies. Tilastojen valossa Jimenezin aika Sevillassa oli varsin hyvä. Ensimmäisellä vajaalla kaudellaan hän nosti alkukaudella melko alas painuneen joukkueen viittä vaille Mestareiden liigaan oikeuttavalle sijoitukselle ja toisella kaudella hienosti 18 joukkueen sarjan voittoon. Viime kaudellakin joukkue oli kovassa lennossa koko alkukauden, kunnes loukkaantumiset käytännössä söivät menestysmahdollisuudet kolmen rintaman taistelussa. Voittoprosentiksi Manololle muodostui 55 eli ainoastaan prosentin verran heikompi kuin Ramosilla.
Ramos kuitenkin voitti kolme pokaalia kahden vuoden aikana Manolon nollaa vastaan. Uhkaavasti jokavuotiselta alkamaan näyttänyt puppelointi Fenerbahcen ja CSKA Moskovan tasoisia joukkueita vastaan ei nyt vaan ollut hyväksyttävää varsinkin kun siihen väliin lisätään vielä nolo jääminen alkulohkoon UEFA-cupissa. Toinen ero näiden kahden herran välillä oli pelityylissä. Ramosin Sevilla pelasi ultrahyökkäävää peliään vastustajasta riippumatta kun taas Jimenez rakensi taktiikkansa paljon pragmaattisemmin ja monesti vastustajan mukaan. Hullunrohkea hyökkääminen miellyttää tietenkin suurta osaa jalkapallon seuraajista enemmän, Jimenezin muutamia lähes mourinhomaisen kliinisiä voittoja vahvoista vastustajista taas ei muista kukaan. Pelityylinkin takia Ramos sai paljon enemmän anteeksi, kun taas Jimenezistä ei osa pitänyt voittojenkaan hetkellä.
Pelitapaan ja karisman puuttumiseen taisikin sitten kiteytyä Manolon epäonnistuminen. Hän ei saanut pelaajistoon iskostettua kunnon taistelumentaliteettia, kun peleihin lähdettiin melko varovaisella taktiikalla. Esimerkiksi Mourinho sai Interin puolustamaan omaa maaliaan hirmuisella draivilla, Sevillan pelaajista ei tällaista irronnut kuin joskus. Joukkue näyttikin Jimenezin viimeisissä otteluissa vain väsyneeltä ja hengettömältä. Viisi viimeistä ottelua olivatkin kenties joukkueen 2000-luvun heikoimmat esitykset. Olisivatko väsyneet pelaajat sitten innostuneet taistelemaan paremmalla sykkeellä, jos Jimenez olisi lähtenyt matseihin pellit auki hyökkäämään? No juuri niin ainakin tapahtui valmentajan vaihdon jälkeen.
Ei näin Manolo......Alvarezin aikaan.Jimenezin poistuttua ohjat annettiin siis Antonio Alvarezille, joka on ollut varsin tiiviisti mukana Sevillan 2000-luvun menestystarinassa mm. Caparrosin ja Ramosin apuvalmentajana. Ihan Jimenezin tasoinen seuralegenda ei Alvarez pelaajana ollut, mutta takana on kuitenkin mittava ura Sevillan paidassa. Päävalmentajana Alvarez on edelleen katsomaton kortti, mutta alkavalla kaudellahan se sitten nähdään. Muitakin vaihtoehtoja Monchi ja Del Nido varmasti kartoittivat, sillä ainakin Laurent Blancista oli jotain huhua. Tikkarimies tosin taisi olla vähän liian iso kala eikä sitten muutenkaan tainnut tykätä harmoniasta vaan meni mieluummin kaitsemaan kiukuttelevia nee... tummaihoisia pelaajia Ranskan maajoukkueeseen.
Alvarezin alaisuudessa Sevilla ehti viime kaudella pelata yhteensä yksitoista ottelua, joista tuli seitsemän voittoa ja neljä häviötä. Kirkkaimpina onnistumisina tietenkin Almerian voittaminen päätöskierroksella sekä Atleticon kaataminen vakuuttavalla esityksellä Copan finaalissa. Sen suuremmin noista tuskin vielä kannattaa vetää johtopäätöksiä siitä, onko Alvarez oikea vai väärä mies valmentajaksi. Loppukauden pelien ja Alvarezin puheiden mukaan joukkue olisi kuitenkin palaamassa "ramosilaisempaan" pelityyliin ja kyllähän miehen luulisi tietävän, miten tuota tyyliä toteutetaan. Eri asia sitten on riittääkö Sevillalla rahkeet moiseen, jos taas panostetaan kaikkiin kolmeen kilpailuun täysillä.
Uusi mies penkin päässäMonchin pelaajarulettiViime kesän hankinnoista yksi oli selkeästi ylitse muiden eli tietenkin Didier Zokora. Itsekin olin varsin skeptinen melko kalliiksi muodostuneen norsunluurannikkolaisen hankinnasta ja mietin, mitä mahtaa kyseinen hankinta tuoda Sevillaan. No aivan hillittömän juoksuvoiman toi keskikentälle ja veti hyvällä pelihuumorilla loistavan kauden. Oikeaksi pakiksi hankitun Sergio Sanchezin kausi ja kenties koko ura loppui surullisesti sydänvaivoihin. Tammikuussa hätäavuksi tullut Marius Stankevicius ei sitten hirveän häävi pelaaja ollut, mutta toisaalta oliko ehkä kuitenkin parasta mitä talvella pystyi saamaan lainalle. Seuran ennätysostos Alvaro Negredon ensimmäinen kausi ei ollut suuri menestys mutta ei toisaalta täysi floppikaan. Espanjan maajoukkueessakin käväisseeltä "köyhän miehen Fernando Torresilta" kuitenkin ehdottomasti odotetaan 20+ maalin kautta ja ulosajoihin johtaneiden aivopierujen lopettamista.
Tänä kesänä Monchi on tehnyt toistaiseksi kaksi pelaajahankintaa. Puolustusta vahvistaa St. Etiennestä bosman-siirrolla tullut Mouhamadou Dabo, joka on ensisijaisesti oikea laitapakki mutta pystyy pelaamaan tarvittaessa vasemmallakin. Neljän vuoden sopimuksen tehnyt Dabo vaikuttaa näin etukäteen erinomaiselta hankinnalta ja juuri sellaiselta pelaajalta mitän joukkue tarvitsikin. Toinen hankinta eli italialainen keskikenttäpelaaja Tiberio Guarente on myös hyvin monchimainen. Miehen viime kauden seura Atalanta tipahti B:hen, jolloin Sevilla iski kiinni pitkään tarkkailemaansa pelaajaan noin viiden miljoonan euron hinnalla viideksi vuodeksi. La Ligassa onnistuneiden italialaisten lista ei toki ole kovin pitkä, mutta jospa tässä olisi vaikka uusi Enzo Maresca.
Ainoa merkittävämpi lähtijä on toistaiseksi laitapelaaja Adriano, jonka Katalonian öykkärit kävivät kuppaamassa. Toisaalta 9,5 miljoonaa plus mahdollisesti 4 milliä bonareina on mielestäni ihan kohtuullinen hinta brassista. Varsinkin kun katsotaan, että Adrianon paras pelipaikka on laiturina ja sille osastolle Sevillalla on kuitenkin tarjolla Navas, Capel ja Perotti. Capelista ei kukaan olisi tänä kesänä mitään kymmentä miljoonaa maksanut ja itsekin olisin kyllä luopunut Adrianosta ennemmin kuin Perottista. Jeesuksesta nyt ei kukaan luonnollisesti halua luopua. Joka tapauksessa Sevilla jää kaipaamaan Adrianon juoksuvoimaa, kovaa työntekoa ja monipuolisuutta. Toinen mahdollinen isomman profiilin lähtijä on sitten Luis Fabiano, jolla alkaa nyt olla viimeinen hetki siirtyä. Kysyntä vaan ei taida enää olla erityisen voimakasta Selecaon ykköshyökkääjän roolista huolimatta.
Maalivahdit:[1]Andres Palop
[13]Javi Varas
Maalivahtiosastolla tilanne on sama kuin viime kaudellakin eli Palop on kiistaton ykkösvahti ja Varas ihan hyvä tuuraaja. Pelkästään tulevaa kautta ajatellen tilanne näyttääkin hyvältä. Palop täyttää kuitenkin kohta jo 37 joten omasta mielestäni olisi suotavaa, että hänellä olisi kakkosena joku nuori ja lupaava veska, joka voisi sitten parin vuoden sisällä nousta ykköseksi. Javi Varasissa ei sinänsä ole mitään vikaa vaan hän voisi ihan hyvin pelata jossain häntäpään jengissä tai ainakin Segundassa ykkösenä. Lähemmäs kolmekymppisestä kaverista ei kuitenkaan ikinä Sevillan ykkösmaalivahtia tule. Oma märkä uneni on edelleen De Gean taakse Atletissa jäänyt Sergio Asenjo. Turhaa hän lahjakkuuttaan patjantekijöiden penkillä tuhlaa. Mutta eipä Monchi maalivahtia ole ostamassa vaan uusi ykkönen ilmeisesti hankitaan vasta sitten kun Palopin taso ei enää riitä. Toivottavasti ei käy samalla tavalla kun viimeksi hankittiin valmis laatumaalivahti, De Sanctishan oli Sevillassa aivan tusina.
Puolustus:[2]Federico Fazio
[3]Ivica Dragutinovic
[4]Sebastien Squilacci
[6]Mouhamadou Dabo
[14]Julien Escude
[18]Fernando Navarro
[24]Abdoulay Konko
Juan Cala
David Prieto
Antonio Luna
Puolustuksen ehdoton pelillinen johtaja on tyylikäs ranskalaistoppari Sebastien Squillaci, joka saattaa hyvinkin ottaa oman paikkansa myös maajoukkueessa Blancin astuessa ruoriin. Joukkueen kapteeni Drago on sitten henkisen puolen liidereitä. Parista hienosta vaparimaalista huolimatta olisi hienoa, jos serbin ei niitä tarvisi ensi kaudella vedellä vaan joukkueesta löytyisi joku spesialisti tähän hommaan. Toinen ranskalainen Julien Escude on ennakkoon kolmostoppari mutta ei hän mitenkään oleellisesti Dragoa huonompi pelaaja ole. Ei olisi lainkaan haitaksi, että Squillacin rinnalle löytyisi laadukkaampi ja etenkin liikkuvampi toppari. Huhumyllyn kuumin nimi on Espanyolin Nico Pareja, jonka barcelonalaiset olisivat kuulemma halukkaita myymäänkin sopivalla hinnalla.
Sitten on vielä Federico Fazio, jonka kohdalla olisi hyvä pikkuhiljaa saada selville, onko hän toppari vai keskikenttäpelaaja. Omasta mielestäni Faziosta pitäisi ehdottomasti koulia topparia. Isoin ongelma argolla on se, että pelaa kokoisekseen naurettavan kiltisti ja pehmeästi. Ehkä Fazion voisi lainata jonnekin, jos näyttää edelleen siltä, ettei hän ole valmis isoon läpimurtoon alkavallakaan kaudella. Viime kaudella lainalla Xerezissä pelanneen David Prieton taso sen sijaan on jo nähty. Se riittänee nelostoppariksi Sevillan tasoisessa seurassa. Sen roolin hän voi ensi kaudella saadakin ellei uusia hankintoja tule, sillä ainakaan Xerezille ei annettu edes optiota ostaa pelaajaa omakseen. Itse nostaisin Prieton edelle kuitenkin nuoren Juan Calan, joka sai viime kauden lopulla peliaikaa ja teki kolme maaliakin.
Laitapuolustusta tuli siis vahvistamaan ranskalainen Dabo, jolla pitäisi olla hyvät saumat kaapata oikean pakin tontti itselleen. Tuo paikka onkin ollut todellinen murheenkryyni Dani Alvesin lähdön jälkeen, sillä Abdoulay Konko on ollut jatkuvasti loukkaantuneena ja Sergio Sanchezille kävi niinkuin kävi. Dabon myötä tämä osasto on nyt toivottavasti edes ok kunnossa. Toki Konkollakin on potentiaalia, sillä ranskis on pelannut muutaman oikeinkin hyvän pelin silloin, kun on ollut käytettävissä. Vasemmalla Fernando Navarrolla ei ole alla ihan paras kausi ja Euroopan mestari tipahtikin ulos MM-joukkueesta. Hieman petratessaan Navarro on kuitenkin taas La Ligan parhaita laitapakkeja ellei paras. Haastajakseen hän saanee junnuista nousua tekevän Antonio Lunan, joka taisi debytoida vaatimattomasti Copan finaalissa. Itse ainakin antaisin Lunan näyttää mihin hän kykenee ja pystyyhän Drago ja Dabokin tuota paikkaa sitten tarvittaessa pelaamaan.
Keskikenttä:[5]Aldo Duscher
[7]Jesus Navas
[8]Didier Zokora
[11]Renato
[16]Diego Capel
[17]Tiberio Guarente
[20]Tom De Mul
[22]Lolo
[23]Romaric
[25]Diego Perotti
Seiska ja kasi eli Navas ja Zokora ovat ensimmäiset nimet, jotka Sevillan keskikentälle piirretään. Kummallakin on takanaan huippukausi ailahtelevasti pelanneessa joukkueessa ja kumpikin on liigan eliittiä omalla pelipaikallaan. Jeesuksen siirrosta on aika ajoin ollut huhua, mutta Sevillan hintapyyntö on varmasti ainakin se 40 miljoonaa euroa eikä tämän kesän markkinoilla oikeastaan ole ketään, joka sen olisi valmis maksamaan. Madrid ja City syytävät rahansa muualle ja muita varteenotettavia osoitteita ei oikeastaan ollutkaan. Zokora sopi ihanteellisesti Jimenezin kuvioihin ja etukäteen luulisi sopivan myös Alvarezin juoksupeliin, jos sellaista siis nähdään. Norsunluurannikkolaiselta löytyy joukkueen kovin juoksuvoima varsinkin nyt, kun Adriano laitettiin lihoiksi.
Vasemmalla laidalla pelipaikasta taistelevat Diegot Capel ja Perotti. Tai kyllä molemmille varmasti peliaikaa riittää kunhan vaan pysyvät kunnossa. Capelista ei sitten mitään superpelaajaa tainnut tulla, kun pelikäsitys on vähän kehnonpuoleinen mutta vahvuudet pallon kuljettelussa riittävät kuitenkin kevyesti La Ligaan ja niputtamaan yhden jos toisenkin pakin. Capelilla on myös taipumus onnistua monesti ns. isoissa otteluissa. Perottilta tuskin on vielä kaikkea nähty joten askel uudelle tasolle alkavalla kaudella on hyvinkin mahdollinen. Viime kaudellahan argo kävi jo debytoimassa Diego Armandon maajoukkueryhmässä. Navasin takana saattaa sitten olla Tom De Mul, joka on kyllä yksi Monchin paskimmista hankinnoista ainakin tähänastisten näyttöjensä perusteella. Tämän tasoisia pelaajia olisi varmasti löytynyt Sevillan omasta akatemiastakin.
Keskikentän keskustassa on haussa Zokoran pari ja uusi hankinta Tiberio Guarente lienee aika vahvoilla, varsinkin jos pelataan ns. doble pivotella. Aldo Duscher ja Lolo saivat saumansa viime kaudella, taso todettiin riittämättömäksi. Renato taas on varsin hyökkäysvoittoinen pelaaja, mutta saattaa jotakin sumppuun vetäytyvää tiimiä vastaan kuitenkin toimia. Viime vuoden murheenkryyni Romaric on sitten aikamoinen kysymysmerkki. Norsu pelasi hyvän debyyttikauden, mutta viime kaudella hän oli se, jolle Jimenezin kuviot kaikkein vähiten maistuivat. Tuloksena olikin sitten välirikko ja hyllytys. Saa nyt nähdä tuleeko vielä uusi mahdollisuus, kukaanhan ei tuosta pelaajasta tällä hetkellä kovin paljoa maksa ja aika isoa palkkaakin taitaa nauttia. On myös ollut liikkeellä huhua, että keskikentälle tulisi vielä hankinta, joka olisi Napolin Luca Cigarini. Ilmeisesti olisi kohtalaisella korvauksella irrotettavissa. Ehkä sinne suuntaan voisi paketoida samalla vaikka Duscherin, lattareitahan kyseinen tiimi kuitenkin vilisee.
Hyökkäys:[9]Alvaro Negredo
[10]Luis Fabiano
[15]Alejandro Alfaro
[12]Frederic Kanoute
[21]Lautaro Acosta
Arouna Kone
Javier Chevanton
Jose Carlos
Hyökkäyksessä se pelaaja, johon ainakin itsellä katseet kohdistuu, on ehdottomasti Alvaro Negredo. Ensimmäinen vuosi meni harjoitellessa mutta nyt pitäisi sitten alkaa paukkua. Potentiaalia 20+ liigamaalin pelaajaksi ehdottomasti on. Päänuppi kun vain pysyisi sopivan viileänä niin kaikki muut ominaisuudet olisi kunnossa. Luis Fabiano jos tekee jatkosopimuksen niin häneltä saataneen suht ehjällä kaudella sellaiset 15 maalia. Periaatteessa Sevillalla olisi siis näissä herroissa laadukas kärkipari kasassa. Käytännössä kuitenkaan Negredo ja Fabu ei erityisen ideaali pari ole, koska molemmat ovat enemmänkin kohdepelaajia. Tokihan Sevilla menestystä niitti kahdella tornilla Kanouten pelatessa Fabun kanssa, mutta malilainen olikin aivan eri tyylinen pelaaja. Nyt Freddy alkaa valitettavasti olla jo aika loppuunajettu. Säästeliäällä peluutuksella toki vielä hyödyllinen pelaaja joukkueelle. Viime kauden vaikeilla hetkillä malilainen oli kuitenkin varsin surullinen hahmo, kun häntä oli pakko jatkuvasti peluuttaa ja jalkoja ei vaan enää riittänyt.
Alejandro Alfarolla riittäisi sitten jalkoja, itse toivoisin että sähäkkä oma kasvatti saisi vihdoin kunnon mahdollisuuden. Rooli olisi ns. vedetty hyökkääjä, joka operoisi Negredon tai Fabsun takana. Lautaro Acosta olisi vähän samantyylinen pelaaja, mutta argon jalat taitaa olla kroonisesti rikki. Onhan siellä sitten tietysti Kone, joka on selkeästi Monchin surullisin hankinta ikinä. Hajosi pahasti reilu vuosi sitten eikä taso muutenkaan oikein vakuuta. Hollannin liigasta ei puolestani tarvitsisi hankkia enää ketään, siellä pelaajat näyttävät aina paljon paremmilta kuin oikeasti ovat. Siksi ei kiitos myös Bryan Ruizille ja Ibrahim Afellaylle, joita on Sevillaan huhuttu. Chevanton voisi lopettaa sen palkan nostamisen Sevillalta ja mennä jonnekin pelaamaan. Jose Carlos on ihan ok täytemies.
Pretemporada:Toistaiseksi on pelattu vasta kolme lämmittelyottelua, joista ei sen kummemmin kerrottavaa ole. Niin Chiclana, Rota kuin San Fernandokin saivat käkeensä vaihtelevilta kokoonpanoilta. Tämän kuun viimeinen päivä on sitten Bergamossa matsi Atalantaa vastaan, tämä on ilmeisesti sovittu Guarenten siirron yhteydessä. Cadizissa pelataan neljän joukkueen turnaus 6-8. elokuuta. Sevillan lisäksi mukana ovat isäntäjoukkue sekä Espanyol ja Atletico. 14. ja 21. päivä ovat sitten vuorossa Espanjan supercupin matsit Barcaa vastaan. Tämän pokaalinhan Sevilla vei edellisellä yrittämällään liigamestari Real Madridin nenän edestä joten toivottavasti sama meno on nytkin. Mestareiden liigan karsinnatkin tulevat sitten vielä johonkin väliin.
