Liigajoukkueiden talous(vaikeudet)

[Rantasipi]

Jos toistat saman asian eri sanoilla, niin jankkaat. Sitä yritin tuoda esille, mutta ei näköjään mene perille.
Kuninkailla oli yleisesti narreja hovissa. Monesti he toistelivat kuninkaan sanoja, se kun oli heidän hommansa.
Kyllä tällaisella suppealla forumillakin näköjään narreillekin töitä löytyy. Aika koppavia tuntuvat vain olevan.

[wenrer]

Toki on helpompaa laittaa laput silmille ja pyykkipoika nenään niin ei näe lahoa lattiaa.
Tokihan liigaseuraa on mahdollista pyörittää ilman satojen tuhansien tappiota, mutta kuten VPS ja MyPa ovat osoittaneet niin enemmän se on sitten keskikastissa majailua ja löysässä hirressä roikkumista. Ei noistakaan seuroista kumpikaan vaadi paljoa, että ovat kusessa.

Pöh. Tiukemmat lisenssiehdot vaan talouspuolelle, niin muut joukkueet joutuvat suhteuttamaan menojaan ja siirtymään enemmän amatööripohjalle. Samalla nämä Vepsut ja Mypat nousevat lähemmäksi liigan kärkeä.

Tappioita tehdään vain ja ainoastaan se takia, että halutaan pärjätä mahdollisimman hyvin nyt heti ja lisenssisysteemi mahdollistaa sen. Tiukemmat lisenssiehdot vaan käyttöön, ja parin vuoden päästä kaikki seurat tekevät lähes nollatulosta. Pelaajille maksetaan ehkä hieman entistä vähemmän, mutta samapa tuo. Kansainvälisillä kentillä me pärjätään ihan yhtä huonosti kuin nykyäänkin, vaikka suurin osa pelaajista pelais amatööripohjalta. Ja yleisömääriin tuolla ei olisi keskimäärin mitään vaikutusta (paitsi paikkakuntakohtaisia vaihteluita), koska itse pelin tasossa ja Suomen mestaruuden merkityksessä ei olisi nähtävissä mitään eroa.

Nyt noita talousongelmia ja suuria tappioita ei vaan pidetä kovin vakavina, koska maksaja yleensä löytyy joka tapauksessa niille seuroille, joilla on tarpeeksi tukijoita, ja joilla siis on oikeasti edellytyksiä rakentaa pitkäaikaista menestystä ja seurakulttuuria. Siksi lisenssijärjestelmän talousehtoja on sovellettu hyvin väljästi.

[Rikkiviisas]

Hyvä seurakulttuuri-->laaja(hko) kannattajakanta (olkoot osittain passiivinen)->hyvä talous. Näin mä tuon yhtälön kuvittelisin.

Suomessa on kymmeniä seuroja, joita hyvä seurakulttuuri ei ole pelastanut konkurssilta.
Yhtälö ei siis todistetusti toimi noin.

Mielestäni hyvä seurakulttuuri on sitä, että seuralla on hyvä maine yhteisössä, on lähellä sitä ja se kiinnostaa aidosti tätä yhteisöä. Tähän ei vaadita rahaa penniäkään. Ei (kai) kukaan aidosti kiinnostu seurasta siksi että sen talous on kunnossa? Kuka laittaisi rahojaan seuraan jolla ei ole seurakulttuuria (faneja, muita ns. tuulareita jotka tuntevat seuran)?

Sekoitat asiat.
Seurakulttuuri ei vaadi senttiäkään, mutta seurakulttuuri vaati sen, että se seura on olemassa ja siihen vaaditaan vakaa talous. Talous voi pyöriä vaikka talkoilla, mutta silloin on turha haaveilla ylimmistä sarjatasoista.

Mitä tulee rahojen laittamiseen seuraan, jolla ei ole seurakulttuuria niin onhan liigassakin seuroja, jotka on perustettu n. 10 vuotta sitten ja alasarjoissa näitä on lisää. Jostain nämäkin seurat saavat kuitenkin rahaa ja jopa kannattajia, varsin mystistä.

Pöh. Tiukemmat lisenssiehdot vaan talouspuolelle, niin muut joukkueet joutuvat suhteuttamaan menojaan ja siirtymään enemmän amatööripohjalle.

No tätähän olen toistuvasti esittänyt keinona pistää perustukset kuntoon.

[MacGyver]

Itseäni kummastuttaa myös sellainen asia, että miksi Suomessa, tässä palkkaturvan ja uusien FC-yhdistelmien luvatussa maassa, ei ole oiken mitenkään kontrolloitu seurojen taloutta. Vahvemman serakulttuurin maista tulee vähän väliä uutisia pistevähennyksistä jos palkat on jäänyt maksamatta, mutta täällä ongelmien lakaiseminen maton alle tuntuu olevan liigan prioriteetti numero yksi.

[k-211619]

Suomessa on kymmeniä seuroja, joita hyvä seurakulttuuri ei ole pelastanut konkurssilta.
Yhtälö ei siis todistetusti toimi noin.

Minä uskon, että yhtälö toimii,koska futiksen sivistysmaissa se toimii, ja ehkä siksi, että siellä on tuota peräänkuuluttamaani seurakulttuuria, Suomessa ei ole oikein yhtään todistetta, kun täällä seurakulttuuria ei ole varsinaisesti koskaan ollut olemassa, vähän alusta ehkä.

Äläkä sekoita seuran ikää ja seurakulttuuria.

Se miksi tänne uusia seuroja niin hanakasti on syntynyt em. seurakulttuurin puuttumisen lisäksi (liian harva on jäänyt kaipaamaan kun seuraa lihoiksi pannaan), on se, että esim. SPL on tehnyt homman ernomaisen helpoksi, voit usein alkaa uudella seuralla jopa korkeimmalta sarjatasolta, vain idiootit aloittavat monen vuoden projektin piirin alimmalta sarjatasolta.

Miten menee tuo sarjapaikan myynti UEFAn ohjeissa?

[Rikkiviisas]

Minä uskon, että yhtälö toimii,koska futiksen sivistysmaissa se toimii, ja ehkä siksi, että siellä on tuota peräänkuuluttamaani seurakulttuuria, Suomessa ei ole oikein yhtään todistetta, kun täällä seurakulttuuria ei ole varsinaisesti koskaan ollut olemassa, vähän alusta ehkä.

Tietysti riippuu seurakulttuurin määritelmästä.
Suomessa se on heikkoa verrattuna muihin maihin ja esim. 70-lukua edeltäneeseen aikaan, mutta kuvittelin vehmannin puhuvan Suomen olosuhteista eikä tekevän vertailun muihin maihin. Lisäksi on aika typerää puhua seurakulttuurista, jos argumenttina on sen olemattomuus verrattuna muihin maihin.

Äläkä sekoita seuran ikää ja seurakulttuuria.

En ole sekoittanutkaan.

Se miksi tänne uusia seuroja niin hanakasti on syntynyt em. seurakulttuurin puuttumisen lisäksi (liian harva on jäänyt kaipaamaan kun seuraa lihoiksi pannaan), on se, että esim. SPL on tehnyt homman ernomaisen helpoksi, voit usein alkaa uudella seuralla jopa korkeimmalta sarjatasolta, vain idiootit aloittavat monen vuoden projektin piirin alimmalta sarjatasolta.

Niin, eihän seuran meneminen konkurssiin tosiaan ole mikään peruste perustaa uusi seura...
Mikä seura on aloittanut korkeimmalta sarjatasolta?

Eikä tuo nyt ole Suomen erikoisuus, esimerkiksi nyt Mestareiden liigassa menestyvä FC Kööpenhamina on 1992 perustettu fuusioseura, joka aloitti suoraa huipulta.

[straiter]

Mikä seura on aloittanut korkeimmalta sarjatasolta?

Allianssi taitaa olla ainoa.

[vehmanni]

Tietysti riippuu seurakulttuurin määritelmästä.
Suomessa se on heikkoa verrattuna muihin maihin ja esim. 70-lukua edeltäneeseen aikaan, mutta kuvittelin vehmannin puhuvan Suomen olosuhteista eikä tekevän vertailun muihin maihin. Lisäksi on aika typerää puhua seurakulttuurista, jos argumenttina on sen olemattomuus verrattuna muihin maihin.

En puhunut ainoastaan Suomen olosuhteista sillä Suomessa, kuten K-211619 mainitsikin, ei oikeasti vahvaa seurakulttuuria ole missään, vaan se pitäisi luoda jos vahvan talouden perään haikaillaan. Vahva talous ei synny itsestään, ellei sitten joku miljonääri ilmaannu tyhjästä.

En tiedä kannattaako tätä keskustelua jatkaa. Seuraava askel olisi seurakulttuurin määritteleminen, mutta en jaksaisi keskustelun menevän tälle polulle. Ymmärrän tietenkin talouden merkityksen, mutta väitän että syy siihen ettei talous ole yhdelläkään suomalaisella seuralla hyvissä kuosissa (suuret tulot) on se, ettei kivijalkaa ole: (paikallinen) joukkue ei tunnu omalta, ei liikuta, ei kiinnosta ihmisiä, eli ei ole ns. seurakulttuuria.

Voi olla, että vahva talous (ulkopuolisten tahojen sisäänpumpattavat miljoonat?) tosiaan voi rakentaa vahvan seurakulttuurin. Ehkä olen vasemmistoviherhippi joka uskoo ihmeisiin ja ideaaleihin.


E: Kirjoitusjuttuja.

[Rikkiviisas]

Voi olla, että vahva talous (ulkopuolisten tahojen sisäänpumpattavat miljoonat?) tosiaan voi rakentaa vahvan seurakulttuurin. Ehkä olen vasemmistoviherhippi joka uskoo ihmeisiin ja ideaaleihin.

Lisäksi olet ainoa, joka tuo mukaan "ulkopuolisten tahojen pumppaamat miljoonat" ja niillä rakennettavan seurakulttuurin. Ei niistä ole kukaan mitään puhunut, koska maailma ei ole mustavalkoinen, jossa kaikki on binääristä ja polarisoitua.

Ei kukaan ole missään vaiheessa ehdottanut, että jostain mystisestä "ulkopuolesta" (minkä ulkopuolelta?) pitäisi pumpata miljoonia ja rakentaa seurakulttuuria. Tämä on ihan oma ajatuksesi, mutta luomuolkinukkejen rakentaminen sopii itsensä vasemmistoviherhipeiksi julistautuneille samalla kun me realistisemmat vasemmistoviherhipit yritämme uskotella, että maailma ei ole mustavalkoinen vaan sinne mahtuu punaista, vihreää ja pilkahdus sinistäkin.

Seuralla voi olla vahva seurakulttuuri ja vankka talous, mutta ilman vankkaa taloutta ei ole seuraa, jolla voi olla jonkinlaista seurakulttuuria.

[vehmanni]

Lisäksi olet ainoa, joka tuo mukaan "ulkopuolisten tahojen pumppaamat miljoonat" ja niillä rakennettavan seurakulttuurin. Ei niistä ole kukaan mitään puhunut, koska maailma ei ole mustavalkoinen, jossa kaikki on binääristä ja polarisoitua.

Ei kukaan ole missään vaiheessa ehdottanut, että jostain mystisestä "ulkopuolesta" (minkä ulkopuolelta?) pitäisi pumpata miljoonia ja rakentaa seurakulttuuria. Tämä on ihan oma ajatuksesi, mutta luomuolkinukkejen rakentaminen sopii itsensä vasemmistoviherhipeiksi julistautuneille samalla kun me realistisemmat vasemmistoviherhipit yritämme uskotella, että maailma ei ole mustavalkoinen vaan sinne mahtuu punaista, vihreää ja pilkahdus sinistäkin.

Seuralla voi olla vahva seurakulttuuri ja vankka talous, mutta ilman vankkaa taloutta ei ole seuraa, jolla voi olla jonkinlaista seurakulttuuria.

Heh, otit ehkä tuon vihervasemmistovitsini turhan tosissasi, mutta mikäs siinä. Sitä vaan ihmettelen että miten tämä vahva talous syntyy ellei joukkue kiinnosta ihmisiä? Itselleni ei tule mieleen muu ratkaisu kun että joku näistä miljonääreistä kiinnostuu seuran omistamisesta. Tähän mennessä kai enimmät heistä ovat jättäneet leikin viimeistään 2-5 vuoden jälkeen, joten ei se oikein kestävältä ratkaisulta tunnu.

En tiedä mitä tuolla 'ilman vahvaa taloutta ei ole seuraa'-älynväläyksellä haet, mutta voithan sä toistaa tuota jokaisessa viestissäsi jos uskot sen auttavan tätä keskustelua. Olen aika varma siitä, että vahvaa taloutta ei yksikään seura tarvitse pysyäkseen pystyssä; riittää että menoja ei ole tuloja enemmän. Vai onko sulle 'vahva talous' sitä, ettei seura elä varojensa yli?

Olet ehkä sen kertonut aikaisemmin, mutta miten tämä vahva talous rakennetaan seuroissa? Kauppa kukoistamaan lisenssiehtoja kiristämällä?

[Rikkiviisas]

Heh, otit ehkä tuon vihervasemmistovitsini turhan tosissasi, mutta mikäs siinä.

No enemmänhän jatkoin sitä.

Itselleni ei tule mieleen muu ratkaisu kun että joku näistä miljonääreistä kiinnostuu seuran omistamisesta. Tähän mennessä kai enimmät heistä ovat jättäneet leikin viimeistään 2-5 vuoden jälkeen, joten ei se oikein kestävältä ratkaisulta tunnu.

Lyytikäisen perhe, Håkans, Ari Lahti, Kiistala, paperitehtaat... onhan näitä pitkäaikaisiakin toimijoita ollut, jotka enemmän tai vähemmän ovat tukeneet seuroja. Sedu, Ye, Hjallis ja Sairanen muodostavat kuitenkin pienen vähemmistön.

Tosin kyllähän melkoinen osa seuroista kerää rahaa ilman "ulkopuolista" tukijaa. Ongelma vaan on, että rahoitus on lähes kaikilla epävarmaa ja taloudenpito ei ole helppoa.   

Niin, mutta se ongelma onkin, että keskustellaan siitä kaatuvatko tietyt seurat ja pelastetaanko toiset... Samaten perinneseurojenkin kohdalla keskustellaan tuleeko tappiota vai ei, ei siis siitä olisiko ensi kaudella jopa enemmän rahaa käytössä!...
Talous.
Se on se kivijalka, jolle voidaan rakentaa myös seurakulttuuria ja yleistä seuratyötä. Löysässä hirressä roikkuminen ja jokaisen sentin laskeminen sekä talkoolaisten riisto ei hyödytä ketään pitkällä aikavälillä.

En tiedä mitä tuolla 'ilman vahvaa taloutta ei ole seuraa'-älynväläyksellä haet, mutta voithan sä toistaa tuota jokaisessa viestissäsi jos uskot sen auttavan tätä keskustelua. Olen aika varma siitä, että vahvaa taloutta ei yksikään seura tarvitse pysyäkseen pystyssä; riittää että menoja ei ole tuloja enemmän. Vai onko sulle 'vahva talous' sitä, ettei seura elä varojensa yli?

Nimenomaan tuota ja senhän olen toistuvasti sanonut.
Suomi on täynnä seuroja, jotka ovat joko eläneet yli varojensa joko ottaen tietoisen riskin tai sitten ei olla hallittu talouden perusteita. Seurojen kaatumiset ovat osaltaan sitten syöneet seurakulttuurin kehittymistä kun ei ole kovin kannustavaa kannattaa seuraa, jota ei ole tai joka aloittaa tyhjistä alasarjoissa.

Olet ehkä sen kertonut aikaisemmin, mutta miten tämä vahva talous rakennetaan seuroissa? Kauppa kukoistamaan lisenssiehtoja kiristämällä?

Kauppa ja kukoistaminen ovat ihan sinun ja muiden keksimiä tavoitteita.
Minulle riittäisi, että Veikkausliigalisensseissä edellytettäisiin taloudenpitoon panostamista ja edellytettäisiin entistä varmempia vakuuksia, että seura pystyy pelaamaan koko kauden. Jollei niin sitten budjettia on leikattava realistiseksi tai liigalisenssiä ei tipu.

Moni tuntuu sekoittavan vaatimuksen saada taloudenpito kuntoon jonkinlaiseen kuvitelmaan rahamäärien lisääntymisestä vaikka kyse on siitä, että ennen kuin mätään taloon ja lahoille perustuksille syydetään loputtomasti rahaa, niin pitäisi saada nyt jo mukaan iskettyjen rahojen käyttö järkiperäiseksi. Tässä on jo useampana vuonna seurat lahjoittaneet pelaajiaan, järjestäneet keräyksiä ja muutenkin kesken kauden haalineet lantteja sieltä sun täältä.

Katsojamäärät, seurakulttuuri ja vastaavat ovat asioita, joihin pystyy huomattavasti paremmin kiinnittämään huomiota sitten kun perustus on kunnossa eikä koko ajan pettämässä. Tokihan joku voi saa kickinsä siitä, että voi joka peli ja joka kausi ajatella, että tämä on seuran viimeinen ja kohta ollaan konkurssissa. Näitä ihmisiä tosin kutsutaan jo MyPa-faneiksi.

[k-211619]

Tietysti riippuu seurakulttuurin määritelmästä.

Lisäksi on aika typerää puhua seurakulttuurista, jos argumenttina on sen olemattomuus verrattuna muihin maihin.

Perusteena mulla puhua seurakulttuurin puutteesta on tietysti se, että koen sen oleelliseksi osaksi tätä talouskeskustelua, väitän sen puutteen olevan juuri perussyy siihen, ettei seuratalouksia saadakaan laajasti ottaen kuntoon. Vehmanni osaa tätä yhteyttä lähestyä kuten itse toivoisin pystryväni lähestymään.

Määritellä sitä voisikin, mieluummin vielä konkretisoida käytännön teoiksi ja toimenpiteiksi miten sitä voisi edistää. Olen kyllä yrittänyt jossain toisaalla, mutta on vaikeaa. Suomessa paukutellaan henkseleitä siitä, että kylläpäs meiltä futiskulttuuria löytyykin paljon, sadassa vuodessa kertynyt vaikka mitä. Tavallaan, mutta täällä kulttuurin määritelmä on ymärretty niin, että futiskulttuuria ovat kaikki tekemiset, jotka futikseen liittyvät. Noin se yleisen kulttuurimääritelmän mukaan toki meneekin. Ja ff2 vielä todistaa tuon todeksi, vrt. oma topikkialue kulttuurille, jossa aiheeseen liittyvää on lopulta perin vähän.

[k-211619]

Mikä seura on aloittanut korkeimmalta sarjatasolta?

Eikä tuo nyt ole Suomen erikoisuus, esimerkiksi nyt Mestareiden liigassa menestyvä FC Kööpenhamina on 1992 perustettu fuusioseura, joka aloitti suoraa huipulta.

Suomen ero futissivistyksiin näiden uusioseurojen osalta on se, että meillä n. 60 % kaikista pääsarjaseuroista, jotka parhaimmillaan pelasivat pääsarjaa, on lopetettu ja niiden tilalla on sitten jotain muuta uudempaa. En ole nähnyt vastaavia tilastoja mistään muusta maasta, mutta selvästi alle 60 % "tappomäärää" veikkaisin futiskulttuurimaissa.

Korkeimmalta sarjatasolta aloittaneet seurat on vähän ongelmallista, kun taas joudutaan tulkintoihin, seuran lahtaaminen tarkoittaa niin erilaisia asioita eri ihmisille, minä olen määritellyt tapon niin, että kun edustuksen pelit lopuu väliaikaisestikin vaikka yhdeksi kaudeksi, se on tilastoissani = seuran tappo. Milloin seura on uusi seura, on kanssa tulkintajuttu.

ohessa esimerkkejä, + lisäksi on paljon tapauksia, joissa lähtö oli Ykkönen + muita ylempiä sarjatasoja (voit miettiä nykyseuroista esimerkkejä), ei ainakaan joku alin taso:

(1940/41, 1945 Sudet, Helsinki ) erikoistapaus
1968 Ässät
1972 TaPa "Tampella" (oli alla sama, mutta enempi työmaahöntsäporukka)
1979 Ilves (vanha pelit lopettanut seura, joka näin vältti vaivalloisen alhaalta ylös reitin)
1992 FC Oulu
1999 FC Jokerit
2002 AC Allianssi

[Rikkiviisas]

Perusteena mulla puhua seurakulttuurin puutteesta on tietysti se, että koen sen oleelliseksi osaksi tätä talouskeskustelua, väitän sen puutteen olevan juuri perussyy siihen, ettei seuratalouksia saadakaan laajasti ottaen kuntoon.

Kyllä.
Seurakulttuurin ohuus on osasyy jalkapallossa pyörivän rahamäärän vähäisyydelle.
Sen sijaan se mitä olen tarkoittanut vahvalla taloudella on sen rahamäärän käyttäminen ja käyttämisen valvonta siten, että koko ajan ei olla konkurssin partaalla.

Nämä liittyvät luonnollisesti toisiinsa, mutta ratkaisut kysymyksiin ovat aika lailla erilaisia. Onhan suuressa maailmassa Leeds, Portsmouth, Valencia ja kumppanit todistaneet, että mikään seurakulttuuria ei auta, jos rahaa ei osata käyttää tai sen käyttöä ei valvota. Valvonnasta taas vastakkainen esimerkki on Bundesliiga, jossa seurat pysyvät pystyssä kun niiden perään vähän katsotaan.

Suomen ero futissivistyksiin näiden uusioseurojen osalta on se, että meillä n. 60 % kaikista pääsarjaseuroista, jotka parhaimmillaan pelasivat pääsarjaa, on lopetettu ja niiden tilalla on sitten jotain muuta uudempaa. En ole nähnyt vastaavia tilastoja mistään muusta maasta, mutta selvästi alle 60 % "tappomäärää" veikkaisin futiskulttuurimaissa.

Sen takia lahoille perustuksille on tehtävä jotain.
Ei ole tervettä tai mitään edistävää, että tumpelot saavat puuhastella seuroja lahdattaviksi.

(1940/41, 1945 Sudet, Helsinki ) erikoistapaus
1968 Ässät
1972 TaPa "Tampella" (oli alla sama, mutta enempi työmaahöntsäporukka)
1979 Ilves (vanha pelit lopettanut seura, joka näin vältti vaivalloisen alhaalta ylös reitin)
1992 FC Oulu
1999 FC Jokerit
2002 AC Allianssi

Joten ei siis erityisen suuri saati ongelmallinen määrä.
Yksikin on kuitenkin liikaa ja yhtään lisää ei tarvita.

[k-211619]

Ari Lahti,... onhan näitä pitkäaikaisiakin toimijoita ollut, jotka enemmän tai vähemmän ovat tukeneet seuroja.

Ari Lahti siis rahoittamassa KuPSia 1998 alkaen, eli KuPS Kakkosessa tuolloin. Lahti on loistava esimerkki futiskulttuurin olemassaolosta. Sori Ari L. älä pahastu, mutta sinusta kerrotaan urbaanilegendaa, että aina kun menit Keskarille katsomaan KuPSin peliä 70/80-luvulla, ja reittisi kulki Kopari-saunan ohi, niin muistit joka kerta sylkäistä rakkaimpaa vihollista, sen taloa päin.

[vehmanni]

Nimenomaan tuota ja senhän olen toistuvasti sanonut.
Suomi on täynnä seuroja, jotka ovat joko eläneet yli varojensa joko ottaen tietoisen riskin tai sitten ei olla hallittu talouden perusteita. Seurojen kaatumiset ovat osaltaan sitten syöneet seurakulttuurin kehittymistä kun ei ole kovin kannustavaa kannattaa seuraa, jota ei ole tai joka aloittaa tyhjistä alasarjoissa.

[...]

Moni tuntuu sekoittavan vaatimuksen saada taloudenpito kuntoon jonkinlaiseen kuvitelmaan rahamäärien lisääntymisestä vaikka kyse on siitä, että ennen kuin mätään taloon ja lahoille perustuksille syydetään loputtomasti rahaa, niin pitäisi saada nyt jo mukaan iskettyjen rahojen käyttö järkiperäiseksi. Tässä on jo useampana vuonna seurat lahjoittaneet pelaajiaan, järjestäneet keräyksiä ja muutenkin kesken kauden haalineet lantteja sieltä sun täältä.

Katsojamäärät, seurakulttuuri ja vastaavat ovat asioita, joihin pystyy huomattavasti paremmin kiinnittämään huomiota sitten kun perustus on kunnossa eikä koko ajan pettämässä. Tokihan joku voi saa kickinsä siitä, että voi joka peli ja joka kausi ajatella, että tämä on seuran viimeinen ja kohta ollaan konkurssissa. Näitä ihmisiä tosin kutsutaan jo MyPa-faneiksi.

Jees, kiitos selvennyksestä, oli kenties typeryyttäni etten tajunnut että hait vastuullista taloudenpitoa etkä sinäänsä vahvaa taloutta. Samoilla linjoilla olen, onhan se tietenkin kurjaa kannattaa seuraa joka ei ota vastuuta tekemisistään, eikä se tietenkään mitään seurauskollisuutta eikä -kulttuuria lisää, jos kannattajat eivät pidä omistajien puuhista. Toki olen vieläkin sitä mieltä, ettei hyvä taloudenpito itsessään tarkoita sitä että liigaseurat pysyvät pystyssä. Ellei ole mitään tuloja niin ei auta ettei menojakaan ole.

[Harri Kehari]

Itseäni kummastuttaa myös sellainen asia, että miksi Suomessa, tässä palkkaturvan ja uusien FC-yhdistelmien luvatussa maassa, ei ole oiken mitenkään kontrolloitu seurojen taloutta. Vahvemman seurakulttuurin maista tulee vähän väliä uutisia pistevähennyksistä jos palkat on jäänyt maksamatta, mutta täällä ongelmien lakaiseminen maton alle tuntuu olevan liigan prioriteetti numero yksi.

Näin juuri. Lisäksi lisenssiä varten toimitettavat raportit taloudellisesta tilasta ovat pelkkää filmaamista. Monen seuran paperit huutavat hoosiannaa, jolloin lisenssimulkut tyytyvät työntämään päänsä toistensa perseisiin ja ristimään sormensa, vaikka on vaarana että persaukinen seura joutuu jättämään kesken kauden leikin kesken.

Alkavalla kaudella on mukana jengejä, joilla ei ole ollut varaa aloittaa harjoituksia. Tekee hyvää pelin tasolle, jonka suuri yleisö kokee pääsarjatasomme suurimmaksi ongelmaksi.

[Ac Ojoinen]

Alkavalla kaudella on mukana jengejä, joilla ei ole ollut varaa aloittaa harjoituksia. Tekee hyvää pelin tasolle, jonka suuri yleisö kokee pääsarjatasomme suurimmaksi ongelmaksi.

Ja mikäköhän seura ei ole harjoitellut varattomuuden vuoksi?

[konstru]

Alkavalla kaudella on mukana jengejä, joilla ei ole ollut varaa aloittaa harjoituksia. Tekee hyvää pelin tasolle, jonka suuri yleisö kokee pääsarjatasomme suurimmaksi ongelmaksi.

TamU on ainakin yksi näistä, joilla ei ole ollut varaa aloittaa vielä harjoittelua. Tosin TamU ei ole koskaan aloittanut joukkuetreenejä ennen tammikuuta ja olosuhteiden pakosta oikeat joukkuetreenit ovat alkaneet yleensä tätäkin myöhemmin, etenkin sen jälkeen kun ulkomaan leireilyt jäivät persaukisuuden vuoksi. Pelin taso on ollut aina esim. aikaisemmin harjoittelun aloittavaa taloudellista menestystarinaa vepsua kovempi.

Veikkaan, että pelin tasoa laskevat pääosin muut syyt kuin pelaajien itsenäinen harjoittelu tammikuulle. Jos joulukuussa kokoelma divariäijiä ja orjakaleerilla tuotuja onnenkantamoisia käy pari kertaa viikossa höntsäämässä lumihangessa ei ole perusteltua olettaa, että nämä rämpimisen hedelmät näkyisivät kovempana pelin tasona kauden aikana. Tilanne olisi tietysti täysin erilainen, jos jengit olisivat yleensä joulukuussa jo pitkälti valmiit (löytyisi 20+ pelaajan rinki ja palkatut valkut) ja niiden talviharjoitteluolosuhteet olisivat kunnossa.

[Pipo]

Lyytikäisen perhe, Håkans, Ari Lahti, Kiistala, paperitehtaat... onhan näitä pitkäaikaisiakin toimijoita ollut, jotka enemmän tai vähemmän ovat tukeneet seuroja. Sedu, Ye, Hjallis ja Sairanen muodostavat kuitenkin pienen vähemmistön.

Tosin kyllähän melkoinen osa seuroista kerää rahaa ilman "ulkopuolista" tukijaa. Ongelma vaan on, että rahoitus on lähes kaikilla epävarmaa ja taloudenpito ei ole helppoa.  

Kiistala ei ole mikään ulkopuolinen tukija, vaan RoPS:n toimitusjohtaja. Hän ei ole laittanut omia rahojaan joukkueen tukemiseen.

Kun RoPS pärjäsi eurocupeissa 80-luvun lopulla ja sai rahaa menestyksestään, Kiistalan hallinnoima RoPS sijoitti kyseiset rahat mm. kiinteistöihin. Näistä tuloista RoPS nauttii tänäkin päivänä, ja nuo jalkapallon ulkopuoliset bisnekset ovat RoPS:n omistuksessa, eivät Kiistalan.

Muut Rikkiviisaan tekstissä mainitut tahot lienevät sellaisia, jotka ovat omilla rahoillaan tukeneet veikkausliigaseuroja.

[Ac Ojoinen]

Tamun harjoittelun aloittaminen tammikuussa ei ole rahasta kiinni. Seurassa vaan suositaan linjaa jossa joukkuetreenit alkaa vuoden alusta. Ja Tamu maksaa palkkaa sopimuspelaajilleen myös marras-joulukuussa, joten rahasta treenaaminen ei ole kiinni.

[Zulo]

Tamun harjoittelun aloittaminen tammikuussa ei ole rahasta kiinni. Seurassa vaan suositaan linjaa jossa joukkuetreenit alkaa vuoden alusta. Ja Tamu maksaa palkkaa sopimuspelaajilleen myös marras-joulukuussa, joten rahasta treenaaminen ei ole kiinni.

Kai se jonkun verran on rahastakin kiinni, mutta periaatteessa TamU on aloittanut "aina" joukkuereenit tammikuun alussa kuntotesteillä. Jos sitä rahaa olisi, niin kai tolle joukkueelle jotain tehtäisiin jo joulukuussa Joku vuosi sittenhän TamU kävi aina keväällä ulkomaanleirillä ja tuolloin olisi kai ihan perusteitakin jo aloittaa aikaisemmin.

[Rikkiviisas]

Toki olen vieläkin sitä mieltä, ettei hyvä taloudenpito itsessään tarkoita sitä että liigaseurat pysyvät pystyssä. Ellei ole mitään tuloja niin ei auta ettei menojakaan ole.

Toki silloin menetetään liigastatus, mutta minusta on pienempi paha tehdä reaaliteettien niin vaatiessa hallittu lasku alasarjoihin ilman velkaa kuin antaa koko seuran kaatua. Valitettavasti vaan taloudellisesti liigan ja divarien välillä on järkyttävä kuilu, joka on juuri sitä lahoa perustaa ja se yhdistettynä siihen, että taloudenpidon annetaan olla miten sattuu johtaa seurojen ahdinkoon.

[Harri Kehari]

Ja mikäköhän seura ei ole harjoitellut varattomuuden vuoksi?

tamu ja jaro.

[Tiksa]

Tuohon "vahva talous" vs. "vahva seurakulttuuri" keskusteluun voisi toki viitata esim. Real Madridiin, jonka talous oli perinteisesti aivan päin persettä hoidettu, mutta vahva seurakulttuuri piti huolen siitä, että aina löydettiin joku joka kuittasi laskun. Eli yhdistelmällä "heikko talous ja vahva seurakulttuuri" voi pärjätä.

Yhdistelmä "vahva talous ja heikko seurakulttuuri" on hieman vieraampi menestyneiden eurooppalaisten seurojen joukossa ... ehkä AS Monacon voisi laskea tähän?

Toki yleensä seurakulttuuri ja talous ovat toisiinsa liittyviä ja toisiaan vahvistavia.