Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[Capoeira]

Nyt jos koskaan olisi hyvä sauma ottaa Lahti Ja TPS Liigaan ja unohtaa nämä vitun ylä/alasarjat, jotka nakertavat uskottavuutta ja liigan mielenkiintoa.

[Laatikko]

Nyt jos koskaan olisi hyvä sauma ottaa Lahti Ja TPS Liigaan ja unohtaa nämä vitun ylä/alasarjat, jotka nakertavat uskottavuutta ja liigan mielenkiintoa.

Lahden hiihtostadion ei sitten nakerra?

[Capoeira]

Lahden hiihtostadion ei sitten nakerra?

Jaa enemmän kuin lajin häpäisy? No ei nakerra.

[Pelle-Wermanni]

En ole tarkastanut, mutta veikkaan kaikkien Allsvenskan-seurojen myös jo pudonneen pubijengejä vastaan europeleissä, koska Ruotsissa on 16 joukkueen liiga, jossa IFK Värnamo on aivan paska, ja myös Degerfors, Sirius ja Östers todella heikkoja, eli yksikään Allsvenskan-joukkue ei voi olla hyvä joutuessaan pelaamaan omassa liigassaan noin paskoja vastaan.

[ExtraJack]

En ole tarkastanut, mutta veikkaan kaikkien Allsvenskan-seurojen myös jo pudonneen pubijengejä vastaan europeleissä, koska Ruotsissa on 16 joukkueen liiga, jossa IFK Värnamo on aivan paska, ja myös Degerfors, Sirius ja Östers todella heikkoja, eli yksikään Allsvenskan-joukkue ei voi olla hyvä joutuessaan pelaamaan omassa liigassaan noin paskoja vastaan.

Ruotsilla menee kyllä kovaa. Kaikki otteluparit ovat voittaneet. Viimekierroksella uhreiksi joutuivat belgialaiset.

[Limppu6]

Nykyinen sarjasysteemi taitaa olla täydellinen, kun tämä ketju on hiljentynyt. Onhan aika kiimainen loppukausi tulossa varsinkin yläloppusarjaan. Viisi joukkuetta taistelevat mestaruudesta ja tiukkoja kovatsoisia pelejä on koko ajan. Eremenkon takaisin saanut Gnistan tulee olemaan paha vastustaja joka ei ole samanlainen heittopussi kuin alaloppusarjan joukkueet olivat viime aikoina. Tässä systeemissä ei paljon jää jossiteluille varaa, kun 4 kertaa kohtaa kaikki pahimmat vastustajat.

Alaloppusarjassa käydään tiukka taistelu putoamista ja karsimista vastaan. Jaro ja Vepsu vähän karussa on, mutta ei heilläkään varaa ole kaikkia pelejä hävitä.

[Eom92]

Nykyinen sarjasysteemi taitaa olla täydellinen, kun tämä ketju on hiljentynyt. Onhan aika kiimainen loppukausi tulossa varsinkin yläloppusarjaan. Viisi joukkuetta taistelevat mestaruudesta ja tiukkoja kovatsoisia pelejä on koko ajan. Eremenkon takaisin saanut Gnistan tulee olemaan paha vastustaja joka ei ole samanlainen heittopussi kuin alaloppusarjan joukkueet olivat viime aikoina. Tässä systeemissä ei paljon jää jossiteluille varaa, kun 4 kertaa kohtaa kaikki pahimmat vastustajat.

Alaloppusarjassa käydään tiukka taistelu putoamista ja karsimista vastaan. Jaro ja Vepsu vähän karussa on, mutta ei heilläkään varaa ole kaikkia pelejä hävitä.

Ainakin samaa mieltä, että loppuhuipennus on tulossa. Yläloppusarja ehkä vielä tiukempi, Gnistan ainoa, joka käytännössä ulkona mestaruushommista, ja mitaleistakin. Samaa mieltä toki että huumoria riittänee heilläkin.
Alaloppusarja Vaasan ja Jaron kannalta vähän merkityksettömämpi, mutta onhan täällä auki vielä paljon. Putoamiskamppailusta tulee hirvittävä.

[Pelle-Wermanni]

Nykyinen sarjasysteemi taitaa olla täydellinen, kun tämä ketju on hiljentynyt.

Ei lainkaan. Saishan noiden kelvollisesti toimivien suomalaisten jalkapallojoukkueiden määrää vieläkin vähennettyä esim. tiivistämällä liigaa kymmeneen tai kahdeksaan joukkueeseen.

[Vale-valeysi]

Nykyinen sarjasysteemi taitaa olla täydellinen, kun tämä ketju on hiljentynyt. Onhan aika kiimainen loppukausi tulossa varsinkin yläloppusarjaan. Viisi joukkuetta taistelevat mestaruudesta ja tiukkoja kovatsoisia pelejä on koko ajan. Eremenkon takaisin saanut Gnistan tulee olemaan paha vastustaja joka ei ole samanlainen heittopussi kuin alaloppusarjan joukkueet olivat viime aikoina. Tässä systeemissä ei paljon jää jossiteluille varaa, kun 4 kertaa kohtaa kaikki pahimmat vastustajat.

Alaloppusarjassa käydään tiukka taistelu putoamista ja karsimista vastaan. Jaro ja Vepsu vähän karussa on, mutta ei heilläkään varaa ole kaikkia pelejä hävitä.

Viimeksi kun tätä topikkia jaksanut lukea niin sä valitit kuinka sarja ei saa olla epätasainen ja pelien pitää olla kovia, että ne varmistaa europeleihin... Siellä on taas nolattu suomi häviämällä jollekin valaanpyytäjille ja yläloppusarjassa on yksi heittopussi jolla ei ole saumaa mestaruuteen. Eli 5 joukkuetta olisi riittävä määrä suomeen

[shots]

Olen usein miettinyt että miten tuo myynti- ja markkinointimiesten lanseerama, sittemmin faneihin iskostunut ajatus että "joka pelin pitää olla merkityksellinen" näkyy seuroille. Kun nouset liigaan, panostukset pitää olla todella kovat jotta pysyt edes mukana syksyyn asti taistelussa sarjapaikasta. Taloudellisesti sarja peräpäässä vedetään tiukoille joka jengissä ja kun putoaminen tulee, se voi merkitä todella useasti pahoja talousvaikeuksia ja jopa konkurssia. Nyt lyödään kaikki eurot samaan koriin, hankitaan läjä ulkkareita tai kuten Kotka, uudistetaan jengiä jo talvella ja kun se ei riitä, vielä kesällä uusiksi. Näissä karkeloissa ei pajon omia junnuja ajeta sisään. Omasta mielestä seurat pitäisi saada siihen tilaan että runko olisi valtaosin kotimaista, mahdollisimman paljon jopa omaa tuotantoa, joka sitten vain koristellaan tarkasti harkituilla ulkomaisilla täsmähankinnoilla. Nyt tuntuu että ollaan palattu siihen parinkymmenen vuoden takaiseen ulkomaalaislottoon.

Itse näkisin asian niin päin, että laajempi sarja (esim. 16 joukkuetta) antaisi osalle keskivaiheen seuroista mahdollisuuden oikeasti kehittää toimintaa rauhassa, kasvattaa omista junnuista liigatason pelaajia edes rotaatiomielessä. Samalla seurat voisi rakentaa myös organisaatiota taustalla, kun kaikkia panostuksia ei välttämättä tarvikaan lyödä niihin afrikan arpohin tai vanhoihin bulgarialaisiin pelaajiin. Uskon että seurojen toiminta on vakaampaa kaikin puolin, eikä esim. putoaminenn välttämättä olisi niin maailmanloppu kuin nyt.   

Esimerkin kaivan tietenkin Ruotsista. Jos Allsvenskan pelattaisiin samalla joukkuemäärällä ja sarjajärjestelmällä kuin Veikkausliiga, en usko että Mjällbyn kaltainen seura olisi kävelemässä mestaruuteen. Nyt kuitenkin on, huolimatta siitä että seura on sarjan pienimpiä kaikin puolin. Se nousi vuoden 2019 päätteeksi Allsvenskaniin ja veti 2020 hyvän kauden sijoittuen viidenneksi. Sen jälkeen se sai rauhassa rakentaa joukkuetta ja toimintaa usean vuoden ajan sarjan keskivaiheilla (sijoitukset 9, 9, 10) kunnes viime kaudella se otti stepin ylöspäin sijoittuen viidenneksi ja nyt on menossa kohti mestaruutta. Ilman laajaa sarjaa, Mjällby olisi todennäköisesti joutunut muuttamaan esimerkiksi pelaajahankintastrategiaansa lyhytkatseisempaan suuntaan ja tekemään taloudellisesti isoja riskejä. Nyt ovat kaikessa rauhassa saaneet skoutata pelaajia esimerkiksi Tanskan divarista, antaneet heille rauhassa sauman kehittyä ja myyneet sitten niitä miljoonilla euroilla eteenpäin.

Lyhyesti oma ajatukseni siis on, että laaja sarja tarjoaa fiksulle ja pitkäjänteiselle seurajohtamiselle hyvät eväät kasvattaa seuroja, kehittää pelaajatuotantoa jne. Tämän hetken adhd-Veikkausliiga ei tätä tue ollenkaan, sillä jos et pelaa mestaruudesta, joudut melkein pelaamaan putoamista vastaan.

[Kronofogden]

Olen usein miettinyt että miten tuo myynti- ja markkinointimiesten lanseerama, sittemmin faneihin iskostunut ajatus että "joka pelin pitää olla merkityksellinen" näkyy seuroille. Kun nouset liigaan, panostukset pitää olla todella kovat jotta pysyt edes mukana syksyyn asti taistelussa sarjapaikasta. Taloudellisesti sarja peräpäässä vedetään tiukoille joka jengissä ja kun putoaminen tulee, se voi merkitä todella useasti pahoja talousvaikeuksia ja jopa konkurssia. Nyt lyödään kaikki eurot samaan koriin, hankitaan läjä ulkkareita tai kuten Kotka, uudistetaan jengiä jo talvella ja kun se ei riitä, vielä kesällä uusiksi. Näissä karkeloissa ei pajon omia junnuja ajeta sisään. Omasta mielestä seurat pitäisi saada siihen tilaan että runko olisi valtaosin kotimaista, mahdollisimman paljon jopa omaa tuotantoa, joka sitten vain koristellaan tarkasti harkituilla ulkomaisilla täsmähankinnoilla. Nyt tuntuu että ollaan palattu siihen parinkymmenen vuoden takaiseen ulkomaalaislottoon.

Itse näkisin asian niin päin, että laajempi sarja (esim. 16 joukkuetta) antaisi osalle keskivaiheen seuroista mahdollisuuden oikeasti kehittää toimintaa rauhassa, kasvattaa omista junnuista liigatason pelaajia edes rotaatiomielessä. Samalla seurat voisi rakentaa myös organisaatiota taustalla, kun kaikkia panostuksia ei välttämättä tarvikaan lyödä niihin afrikan arpohin tai vanhoihin bulgarialaisiin pelaajiin. Uskon että seurojen toiminta on vakaampaa kaikin puolin, eikä esim. putoaminenn välttämättä olisi niin maailmanloppu kuin nyt.   

Esimerkin kaivan tietenkin Ruotsista. Jos Allsvenskan pelattaisiin samalla joukkuemäärällä ja sarjajärjestelmällä kuin Veikkausliiga, en usko että Mjällbyn kaltainen seura olisi kävelemässä mestaruuteen. Nyt kuitenkin on, huolimatta siitä että seura on sarjan pienimpiä kaikin puolin. Se nousi vuoden 2019 päätteeksi Allsvenskaniin ja veti 2020 hyvän kauden sijoittuen viidenneksi. Sen jälkeen se sai rauhassa rakentaa joukkuetta ja toimintaa usean vuoden ajan sarjan keskivaiheilla (sijoitukset 9, 9, 10) kunnes viime kaudella se otti stepin ylöspäin sijoittuen viidenneksi ja nyt on menossa kohti mestaruutta. Ilman laajaa sarjaa, Mjällby olisi todennäköisesti joutunut muuttamaan esimerkiksi pelaajahankintastrategiaansa lyhytkatseisempaan suuntaan ja tekemään taloudellisesti isoja riskejä. Nyt ovat kaikessa rauhassa saaneet skoutata pelaajia esimerkiksi Tanskan divarista, antaneet heille rauhassa sauman kehittyä ja myyneet sitten niitä miljoonilla euroilla eteenpäin.

Lyhyesti oma ajatukseni siis on, että laaja sarja tarjoaa fiksulle ja pitkäjänteiselle seurajohtamiselle hyvät eväät kasvattaa seuroja, kehittää pelaajatuotantoa jne. Tämän hetken adhd-Veikkausliiga ei tätä tue ollenkaan, sillä jos et pelaa mestaruudesta, joudut melkein pelaamaan putoamista vastaan.

Tässähän se on hyvin kiteytetty ja vertailukohdaksi Suomesta voi ottaa vaikka Hakan joka myös ollut samantapainen keskikastin seura nousun jälkeen. Nyt sitten osuikin vähän heikompi kausi ja pahimmassa skenaariossa se voi johtaa putoamiseen ja tasapainoisen ammattilaisseuran muuttumista jonkin sortin puoliammattilaisuuteen, joka elää täysin kädestä suuhun.

[ExtraJack]

Lyhyesti oma ajatukseni siis on, että laaja sarja tarjoaa fiksulle ja pitkäjänteiselle seurajohtamiselle hyvät eväät kasvattaa seuroja, kehittää pelaajatuotantoa jne. Tämän hetken adhd-Veikkausliiga ei tätä tue ollenkaan, sillä jos et pelaa mestaruudesta, joudut melkein pelaamaan putoamista vastaan.

Todella hyvä viesti ja olen täysin samaa mieltä. Tällä hetkellä pitkäjäntäisesti seuraa pystyvät kehittämään vain muutamat seurat. Näillä seuroilla on myös farmit aika korkealla, joissa kehittävät nuoria pelaajiaan.

Tämä kaksinkertainen jatkosarja oli ideana ihan hyvä, mutta lopputulos on aivan liian tiivis. Jos KuPS olisi päässyt Eurooppa-liigaan, niin sitten oltaisiin jouduttu pelaamaan pelejä vielä marraskuun lopussa. Jokin muutos tähän pitää keksiä tulevaisuudessa.

[Toffo]

Siirrän otteluohjelma-ketjusta kun sopii paremmin tänne.

Jatkosarjat ovat kompromissi tylsän perusjyystämisen ja kiimaisen pleijarihuipennuksen välillä. Mikä niistä tekee "keinotekoista", ja eikö voisi sanoa, että joku Valioliigan perinteiden apinoiminen on "keinotekoista"?

Urheilu on viihdettä, ja kiimainen kamppailu mestaruudesta on parempaa viihdettä kuin kiimaton kamppailu. Tämä on aika yksinkertaista.

Kiimainen kamppailu mestaruudesta ei edellytä keinotekoisia "loppuotteluja". Kiimaa riittää myös jos mestaruudesta kamppaillaan useammassa yhtäaikaisessa ottelussa.

Apinoidaan nyt vaikka sieltä kalinasta hyvä esimerkki vuodelta 2012. ManU-fanit poksuttelivat tahollaan jo kuohuvia kunnes Etihadilta välittyi tieto ManC:n mättämistä lisäajan maaleista QPR:n verkkoon. Samoin Bundesliigan päätöskierros 22-23 oli hillitöntä kiimaa vaikkeivät Dortmund ja Bayern vastakkain pelanneetkaan.

[törömömmö]

Apinoidaan nyt vaikka sieltä kalinasta hyvä esimerkki vuodelta 2012. ManU-fanit poksuttelivat tahollaan jo kuohuvia kunnes Etihadilta välittyi tieto ManC:n mättämistä lisäajan maaleista QPR:n verkkoon. Samoin Bundesliigan päätöskierros 22-23 oli hillitöntä kiimaa vaikkeivät Dortmund ja Bayern vastakkain pelanneetkaan.

Eli Valioliigassa yksi kiimainen tilanne joskus 13 vuotta sitten ja Bundesliigassa toinen pari vuotta sitten.

Kyllä, myös noissa suursarjoissa usein käytetty kaksinkertainen sarja voi tuottaa kiimaa. Mutta kyllähän sielläkin olisi kiimaisempaa menoa kauden lopuilla, jos kärki pelaisi vain keskinäisiä.

[straiter]

Mutta kyllähän sielläkin olisi kiimaisempaa menoa kauden lopuilla, jos kärki pelaisi vain keskinäisiä.

Kyllähän jossain Saksassa keskikastissa hinkkaavat perinneseurat myyvät tuvan täyteen, vaikka sarjamatsissa panos olisi nollan tuntumassa.

[Kronofogden]

https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/palloliiton-hallitus-paatti-tyoryhman-perustamisesta-ykkosliigan-ja-ykkosen-kehit
Pari vuotta kesti nykyistä kunnes Ykkösliigan ja Ykkösen sarjajärjestelmien kehittämiseksi perustetaan uusi työryhmä. Veikkausliigaan tämä liittyy sillä tapaa että niin kauan kun Veikkausliigajoukkueet rinkirunkkaavat keskenään ja tekevät omat päätöksensä, niin mitään toimivaa sarjajärjestelmäkokonaisuutta ei tulla koskaan näkemään. Eli käytännössä tuon työryhmän kädet on osittain sidottu koska toinen organisaatio päättää kuinka monta joukkuetta pääsarjatasolla pelaa ja kuinka monta sinne voi nousta.

[Raahaaja]

Eli Valioliigassa yksi kiimainen tilanne joskus 13 vuotta sitten ja Bundesliigassa toinen pari vuotta sitten.

Joo, whoo hoo. Sitten vielä yrität Suomessa markkinoida pelejä sellaisillekin, jotka eivät ole niin usein niissä käyneet.

Onnistuuko se paremmin, jos tarjolla on huippupelejä tasaisessa sarjatilanteessa, vai jatkosarjattomassa sarjassa, jossa milffit ja acoulut tulisivat kylään syksyllä?

Kyllähän jossain Saksassa

[Pelle-Wermanni]

Veikkausliigaan tämä liittyy sillä tapaa että niin kauan kun Veikkausliigajoukkueet rinkirunkkaavat keskenään ja tekevät omat päätöksensä, niin mitään toimivaa sarjajärjestelmäkokonaisuutta ei tulla koskaan näkemään.

Lopulta Palloliitto päättää myös Veikkausliigan joukkuemäärän, mutta ei toki ole sitä muuttamassa, koska Suomessa myt ei kovin fiksuja futispäättäjiä ole.

[törömömmö]

Kyllähän jossain Saksassa keskikastissa hinkkaavat perinneseurat myyvät tuvan täyteen, vaikka sarjamatsissa panos olisi nollan tuntumassa.

Jos Saksassa olisi vaikka 300 000 katsojaa vetävät stadionit, niin varmasti eroja näkyisi sielläkin. Siellä vaan on niin pienet stadionit suhteessa potentiaalisten katsojien määriin, että eroa ei pääse syntymään, koska kapasiteetti tulee vastaan. Minkäslaiset erot siellä on mustan pörssin lippujen kysynnässä näissä panoksettomissa matseissa vs. panoksellisissa?

[Thalian]

Olen usein miettinyt että miten tuo myynti- ja markkinointimiesten lanseerama, sittemmin faneihin iskostunut ajatus että "joka pelin pitää olla merkityksellinen" näkyy seuroille. Kun nouset liigaan, panostukset pitää olla todella kovat jotta pysyt edes mukana syksyyn asti taistelussa sarjapaikasta. Taloudellisesti sarja peräpäässä vedetään tiukoille joka jengissä ja kun putoaminen tulee, se voi merkitä todella useasti pahoja talousvaikeuksia ja jopa konkurssia. Nyt lyödään kaikki eurot samaan koriin, hankitaan läjä ulkkareita tai kuten Kotka, uudistetaan jengiä jo talvella ja kun se ei riitä, vielä kesällä uusiksi. Näissä karkeloissa ei pajon omia junnuja ajeta sisään. Omasta mielestä seurat pitäisi saada siihen tilaan että runko olisi valtaosin kotimaista, mahdollisimman paljon jopa omaa tuotantoa, joka sitten vain koristellaan tarkasti harkituilla ulkomaisilla täsmähankinnoilla. Nyt tuntuu että ollaan palattu siihen parinkymmenen vuoden takaiseen ulkomaalaislottoon.

Itse näkisin asian niin päin, että laajempi sarja (esim. 16 joukkuetta) antaisi osalle keskivaiheen seuroista mahdollisuuden oikeasti kehittää toimintaa rauhassa, kasvattaa omista junnuista liigatason pelaajia edes rotaatiomielessä. Samalla seurat voisi rakentaa myös organisaatiota taustalla, kun kaikkia panostuksia ei välttämättä tarvikaan lyödä niihin afrikan arpohin tai vanhoihin bulgarialaisiin pelaajiin. Uskon että seurojen toiminta on vakaampaa kaikin puolin, eikä esim. putoaminenn välttämättä olisi niin maailmanloppu kuin nyt.   

Lyhyesti oma ajatukseni siis on, että laaja sarja tarjoaa fiksulle ja pitkäjänteiselle seurajohtamiselle hyvät eväät kasvattaa seuroja, kehittää pelaajatuotantoa jne. Tämän hetken adhd-Veikkausliiga ei tätä tue ollenkaan, sillä jos et pelaa mestaruudesta, joudut melkein pelaamaan putoamista vastaan.

Jos halutaan, että nämä kotkat eivät lähtisi ylipelkäämään sitä putoamista ja siten ylipanostamaan joukkueeseen, niin putoaminen pitäisi olla estetty kokonaan. Niinpä suurempi sarja ei ole esittämääsi ongelmaan mikään oikea ratkaisu vaan siihen kelpaa vain suljettu sarja.

Ja nykyiselläänkin meillä on jo näitä vepsuja, jotka ovat pystyneet pitkäjänteisesti rakentamaan sitä seuraa, vaikka putoaminen onkin helpompaa.

[Eom92]

Se vielä puuttuisi kun suljettu sarja tänne luotaisiin. Niin, ehkä joskus myöhemmin kun tilanne olisi hieman vertailukelpoisempi jääkiekkoon, jossa se on tuntunut ihan luonnolliselta omaan silmään.

Häviäisi nytkin syksyltä melkein isoin jännitys pois

[Pelle-Wermanni]

Jos halutaan, että nämä kotkat eivät lähtisi ylipelkäämään sitä putoamista ja siten ylipanostamaan joukkueeseen, niin putoaminen pitäisi olla estetty kokonaan. Niinpä suurempi sarja ei ole esittämääsi ongelmaan mikään oikea ratkaisu vaan siihen kelpaa vain suljettu sarja.

On siinä nyt vähän eroa, onko 32 parasta joukkuetta kahdessa vai kolmessa sarjassa.

Ruotsissa 13-14 joukkuetta pysyy liigassa ja  ne jotka eivät pysy, putoavat kakkostasolle, jossa liikevaihto vielä mahdollistaa ammattimaisen toiminnan.

Suomessa 10-11 joukkuetta pysyy liigassa, ja ne jotka eivät pysy, putoavat sarjaan, jossa ei pysty keräämään ammattimaisen liiketoiminnan mahdollistavaa liikevaihtoa kuin poikkeustapauksissa ja lyhyen aikaa.

Superettanissa seurojen yhteenlaskettu liikevaihto 2024 oli 599 miljoonaa kruunua, eli jotain reilu kolme miljoonaa euroa per seura? Ei sellaiseen sarjaan putoaminen tarkoita, että heti pitää lopettaa ammattimainen toiminta, kuten Suomessa.

[Hunaja]

On siinä nyt vähän eroa, onko 32 parasta joukkuetta kahdessa vai kolmessa sarjassa.

Ruotsissa 13-14 joukkuetta pysyy liigassa ja  ne jotka eivät pysy, putoavat kakkostasolle, jossa liikevaihto vielä mahdollistaa ammattimaisen toiminnan.

Suomessa 10-11 joukkuetta pysyy liigassa, ja ne jotka eivät pysy, putoavat sarjaan, jossa ei pysty keräämään ammattimaisen liiketoiminnan mahdollistavaa liikevaihtoa kuin poikkeustapauksissa ja lyhyen aikaa.

Vielä pitäisi tietää, miksi sinun teoriassasi parilla akatemiajoukkueella ja talkoovoimin pyörivällä amatööriorganisaatiolla Ykkösliiga mahdollistaisi ammattimaisen liiketoiminnan pyörittämisen. Samaan aikaan kun ne vähääkään isommat, Lahet ja Tepsit on sieltä nostettu pois.

[Pelle-Wermanni]

Vielä pitäisi tietää, miksi sinun teoriassasi parilla akatemiajoukkueella ja talkoovoimin pyörivällä amatööriorganisaatiolla Ykkösliiga mahdollistaisi ammattimaisen liiketoiminnan pyörittämisen.

Eihän se mun ”teoriassa” eli todellisessa maailmassa ehkä koskaan mahdollistakaan. Juuri siksi liigan joukkuemäärän pienuus rajoittaa suomifutiksen kehittymistä.

Suomessa liigan ja kakkostason välillä on juuri se olennainen raja liikevaihtotasoissa. Ylempänä ammattimainen toiminta on mahdollista, alempana siihen ei tulot riitä.

Nykyinen sarjajärjestelmä pienine sarjoineen tarkoittaa sitä, että ehkä just se 5 seuraa pystyy toimimaan pitkäjänteisesti ja loput yrittävät selviytyä kauden kerrallaan. Ja tämä tulee näkymään kotimaisen pelaajatuotannon heikentymisenä, ja vuosien kuluessa jäädään entistä kauemmas muista Euroopan maista. Siinä ei paljon lohduta se, että silloin kaudella 2025 oli hei tosi jännä loppusarja

Toki ennen pitkää ne noin viis (osin mesenaattien rahoilla) pärjäävää liigaseuraa saa kaikki tuotua kakkosjoukkueensa kakkostasolle, jolloin ne pystyvät itse huolehtimaan pelaajatuotannon pysymisestä ainakin suht hyvin, vaikka ovatkin Suomen ainoita ammattilaisfutisseuroja

[Utelias Vili]

Nykyinen sarjajärjestelmä pienine sarjoineen tarkoittaa sitä, että ehkä just se 5 seuraa pystyy toimimaan pitkäjänteisesti ja loput yrittävät selviytyä kauden kerrallaan. Ja tämä tulee näkymään kotimaisen pelaajatuotannon heikentymisenä, ja vuosien kuluessa jäädään entistä kauemmas muista Euroopan maista. Siinä ei paljon lohduta se, että silloin kaudella 2025 oli hei tosi jännä loppusarja

Tää on kyllä varmastikin ihan totta. Kun sarjassa on "pakko" säilyä, mutta se on kovin epävarmaa, niin ei siinä se kehittäminen ole varmaan se ykkösprioriteetti. Jos itse säilyminen olisi edes suht varmalla pohjalla, niin kehittämiseen olisi helpompi suunnata vähäisistä varoista enemmän.