Kuinka kannatus alkoi

[Andreas Brehme]

Avasin tämän tänne, kun en oikein parempaakaan paikkaa keksinyt. Modet voi siirtää sopivaan paikkaan.

Tarkoitus olisi kertoa, miten fanitus on alkanut tai vaihtunut. Itse olen (ainakin kait keskimääräistä) hieman vanhempi ja olisi kiva kuulla,  syyt, ovatko vaihtuneet laajasti ja onko jotain trendejä.

Oma fanitukseni alkoi '74 kisoista. Se nyt vain tuli jostain, olin kai lukenut jostain. Mistääntietämättömän pienen pojan innolla olin vakuuttunut Saksan paremmuudesta ja loppuottelun jälkeen olin yhä vakuuttunut. Ei siihen aikaan jalkapalloa oikein fanitettu, kestävyyslajit olivat böndellä (jonne olin muuttanut), kovassa huudossa (Viren, Vasala, Väätäinen, Lätsä-Pekka ja keitä niitä nyt olikaan). Jalkapalloa ei paljoa näkynyt, mitä nyt Aulis Rytkönen jurripäissään lauantai-iltaisin selosti jotain lädien pelejä, jotta valtion monopoli Veikkaus voisi hyvin. Kiinnostkseni lädi-futikseen meni jo silloin, eihän se nyt ollut ollenkaan niin tasokasta.

Seurapalloilu ei niin kiinnostanut. TV näytti niistä vain yhden tai kaksi vuodessa (pl. englantilaista). Vaistomaisesti käännyin suurimman saksalaisen puoleen. Siihen aikaan, kuten itsellekin vielä, maajoukkue oli tärkein (varsinkin, kun se oli Maajoukkue). Oma urheileminen oli kuitenkin pääsijalla, ei fanitus. Juoksija-lehdestä muistan (Pekolan ??) muutaman jutun, esim. Maajoukkueesta, jossa kaikkien (paitsi Breitnerin) piti juosta Cooperissa muistaakseni 3500. Urheilu/jalkapallo, johon kuuluu myös taito, ei tuollaista vielä ollut nähnyt.

'82 kisat kolahtivat kunnolla. Olin lukenut aika paljon ennen kisoja eri maista ja esim. "kaikkien aikojen keskikentästä", joka nykyisin ajateltuna olikin kova. Saksalaisista oli vähän juttua, ja niinpä melkein kaikki kaverini olivat ranskalaisten "taiteilijoiden" puolella, tietysti myös brasseilla oli kannatusta, pitkälti samasta syystä. Itse taas kannatin, osin oman urheilijataustani vuokksi, fyysisyyttä. Välierä sementoi kannatukseni. Jeesusteipillä kokoonkursittu, Bomberin jälkeen kovin, K-HR tuotiin kehiin 1-2:ssa ja nosti melkein henkilökohtaisella panoksellaan kahden maalin päästä rankkarehin. Ulin epätoivo ja lopulta voitto. "maailman parhaan keskikentän" ja varsinkin hehkutetun Platinin tappio. Tuollaista tv-kokemusta ei ole sen jälkeen tullut (silloin ei paljoa pelejä tullut, joten lataus oli jotain toista), ei toki missattu pilkkuakaan.

Tuossa 80-luvun puolivälin paikkeilla tuli seurajoukkuekin ajankohtaiseksi. Bayerin kelkassa oltiin, vaikka moni liputti Liverpoolia tai Juventusta. Tässä vaiheessa alkoi keskustelu seurajoukkueista. Telkkariinkin tuli uusia kanavia, joista näki urheilua aivan eri tavalla. Jalkapallon suosion alkoi ymmärtää, vaikkakin välillä sitä tuli samalla lailla kuin show-painia tai musiikkivideoita. Omaksi valinnakseni koitui nykyinen, koska ihmettelin silloisen maailman parhaan pelaajan kauppaa pois mahtavasta baijerilaisesta, vaikkakin maailman suurimmalla summalla. Silloin K-HR oli tullut tunnetuksi naamaksi telkkarimatseissa, turnauksissa ja televisioiduissa peleissä. Aloin tutkia seuran historiaa ja siitä se lähti. Italia jotenkin kolahti, olivathan he voittaneet tuon kliimaksin jälkeen finaalin. Asiaan vaikutti myös Heysel (katsoin livenä Ruotsin TV:stä, YLE ei näyttänyt, ennen kuin peli alkoi) ja siitä seurannut lädien panna ja Juve-Platini (sekin näkyi telkkarissa usein).

80-luvun puolivälin jälkeen jalkapallotarjonta laajeni rajusti. Uudet kanavat ja videot moninkertaistivat tarjonnan. Oli muutakin kuin pari vuosittaista cup-mestaruutta ja parillisina vuosina kisat. Myös keskustelu alkoi käydä vilkkaampana. Maan kannatus oli sementoitu, mutta ensimmäinen interrail sinetöi päätöksen seurasta. Ensimmäinen eurooppalainen suurkaupunki (tulimme suoraan Stokiksesta), muut suuntasivat Armanin putiikkiin, minä San Sirolle (arvaatte kai minne). Toki myös kultturi tuli tutuksi, juna Nizzaan oli myöhässä pari tuntia ja kun se laiturille tuli, olikin se Jugoista tullut ja 17 tuntia myöhässä. No, tulihan se omakin neljän tunnin venailun jälkeen.

K-HR alkoi käydä raihnaaksi ja piti löytää jotain uutta. '88 kisoissa hollantilaiset olivat näyttäneet (muistaakseni van Bastenin maali finaalissa olikin hieno) ja kaikki puhuivat AC:n hollantilaiskolmikosta ("maailman paras"), mutta Inter iski takaisin, Matthaeus ja '84  (ja varsinkin '86) silmään pistänyt vasen siirtyivät sinne. Fani oli valittu. Siihen aikaan Suomesta näkyi telkkarissa Serie A:ta viikoittain (tuliko se RAI:lta) ja seuraamiskulttuuri alkoi. ('88-'89 olikin kivaa seuraamista).

Klubi nyt vaan on syntyperäiselle stadilaiselle, joka ei niin suomalaista fudista seuraa, luonteva valinta. Se nyt vaan on, en mä edes matseissa usein käy.

Minulla on, ja kait monilla ikäisistäni, maajoukkue tullut ennen seurajengiä - nykyään se kait on ehkä toisin.

Tämä nyt oli vähän tällainen walk on the memory lane, mutta ehkä selvisi, millaista fanikulttuuri ennen vanhaan oli Suomessa. Telkkarista ei tullut kuin pari peliä vuodessa (paitsi potkupalloa), matkustaminen live-matseihin oli hankalaa ja netistä ei voinut katsella matseja, jutella foorumeilla tai tutustua historiaan. Nykyään voi seurata kymmeniä pelejä viikossa, vaikka se potkupallo laskettaisiin pois. Esim. Italian Derbyyn pääsee parillasadalla+matka Tampereelle.

Tämä nyt oli minun tarinani, ei muiden tarinoiden tarvitse olla näin pitkiä(/tylsiä). Kaikki tarinat ovat hyviä, myöskin sellainen (kuulemani), jossa kummitäti osti Thaikuista punaisen paidan, jossa luki Ronaldo, kun se oli ollut niin hyvä MM-kisoissa ja poika oli tykännyt siitä silloin. Kova ManU-fani nykyään ja kertoo kaikille halukkaille tarinaa lento-onnettomuudesta. Myös ihan lyhyet "kun isä/kaveritkin oli" käyvät. Ei sillä niin väliä, miten se alkoi, vaan mitä se on nyt.

[Daaku]

Isäni on kannattanut Liverpoolia 70-luvulta lähtien, joten syntyessäni minulle ei annettu paljoa valinnan varaa. Ensimmäisen Liverpool-paitani muistaakseni sain jo kaksivuotiaana eli isäni vain kylmäverisesti päätti, että sinä kannatat Liverpoolia. En edes uskalla ajatella mitä olisi käynyt, jos olisin murrosiässä alkanut glooryhuntata esimerkiksi ManU:a.

Todellinen fanius alkoi minulla viisi kuusi vuotta sitten. Kuten sanoin niin Liverpool on ollut suosikkini jo pikkupojasta lähtien, mutta ei se ollut samanlaista kuin tänä päivänä. Kannattaminen on muuttunut rakkaudeksi ja intohimoksi. Nuoresta iästä huolimatta olen ehtinyt seurata joukkuetta kuitenkin jo aika kauan, mutta vuosi vuodelta mielenkiintoni ja rakkauteni joukkuetta kohtaan vain voimistuu. Kyllä voi sanoa, että Liverpool on iso osa elämääni, jota ilman en osaa, enkä halua elää.

[kimi92]

Isäni on kannattanut Liverpoolia 70-luvulta lähtien, joten syntyessäni minulle ei annettu paljoa valinnan varaa. Ensimmäisen Liverpool-paitani muistaakseni sain jo kaksivuotiaana eli isäni vain kylmäverisesti päätti, että sinä kannatat Liverpoolia. En edes uskalla ajatella mitä olisi käynyt, jos olisin murrosiässä alkanut glooryhuntata esimerkiksi ManU:a.

Todellinen fanius alkoi minulla viisi kuusi vuotta sitten. Kuten sanoin niin Liverpool on ollut suosikkini jo pikkupojasta lähtien, mutta ei se ollut samanlaista kuin tänä päivänä. Kannattaminen on muuttunut rakkaudeksi ja intohimoksi. Nuoresta iästä huolimatta olen ehtinyt seurata joukkuetta kuitenkin jo aika kauan, mutta vuosi vuodelta mielenkiintoni ja rakkauteni joukkuetta kohtaan vain voimistuu. Kyllä voi sanoa, että Liverpool on iso osa elämääni, jota ilman en osaa, enkä halua elää.

onko tämä nyt sitä mieshuoraamista?!

[Daaku]

onko tämä nyt sitä mieshuoraamista?!

Puhukaa te vain huorauksesta, kun oikeasti olette vain kateellisia siitä, että joillain on jotain, jotain aivan uskomatonta. Ihminen joka tuntee minut livenä ymmärtää paljonko Liverpool minulle merkitsee. Ilman Liverpoolia minulla olisi todennäköisesti helvetisti ylipainoa(en harrastaisi jalkapalloa) eikä puoliakaan tästä kaverimäärästä. Liverpool on minulle kaikki kaikessa..

[vili bin ali muhammad]

Tiss is HUMÖUR!

[Tolsa]

Isäni on kannattanut Liverpoolia 70-luvulta lähtien, joten syntyessäni minulle ei annettu paljoa valinnan varaa. Ensimmäisen Liverpool-paitani muistaakseni sain jo kaksivuotiaana eli isäni vain kylmäverisesti päätti, että sinä kannatat Liverpoolia. En edes uskalla ajatella mitä olisi käynyt, jos olisin murrosiässä alkanut glooryhuntata esimerkiksi ManU:a.

Todellinen fanius alkoi minulla viisi kuusi vuotta sitten. Kuten sanoin niin Liverpool on ollut suosikkini jo pikkupojasta lähtien, mutta ei se ollut samanlaista kuin tänä päivänä. Kannattaminen on muuttunut rakkaudeksi ja intohimoksi. Nuoresta iästä huolimatta olen ehtinyt seurata joukkuetta kuitenkin jo aika kauan, mutta vuosi vuodelta mielenkiintoni ja rakkauteni joukkuetta kohtaan vain voimistuu. Kyllä voi sanoa, että Liverpool on iso osa elämääni, jota ilman en osaa, enkä halua elää.

6½ minuuttia. Olen pettynyt.

[testaccio]

 Todella hieno aloitus Brehmeltä johon Daaku  vastasi. Sen jälkeen pikkupojat rupesivat leikkimään. Täytyy itsekin kirjoittaa tähän, mutta paremmalla ajalla

[Jorge Lopéz]

On jääkiekon MM-kisojen finaali ja vuosi on -95, pieni poika katsoo silmät suurina, kun Ville Peltonen IIFFFFKKK kaataa lähes yksin Ruotsin. Isäni karjuu suoraa huutoa miehekäs karjalalippis päässään ja HIFK:n pelipaita päällä, jonka selässä lukee Peltonen. Isäni oli omistanut HIFK kausikortin jo -70 luvulta lähtien ja heti synnyttyäni minutkin oli otettu matsiin mukaan. Muistan vielä selvästi käristetyn grillimakkaran hajun jäähallin käytävillä ja musiikin pauhun erätauoilla. Kun ottelu on tauonnut vie isäni minut helsingin torille, jossa autojen torvet soivat ja suomen lippuja näkyy joka puolella. Kuulen iloisten ihmisten huutavan Den glider iniä ja Ville Peltosta ja saattaappi muutama timo jutilan nimikin kuulua. Olen syntynyt Hifkin puolelle, kasvanut MM-95 huumassa Ville Peltosen nimi ikuisesti piirrettynä verkkokalvoilleni ja oppinut, että kyllä lätkän mm-kisat ovat joka vuotinen kevään juhlahetki, joka yhdistää suomen kansan.

[Andreas Brehme]

Musta kimiltä hieno heitto. En tiedä, oliko tahallinen, mutta mä ainakin putosin. Isä ei antanut paljon vaihtoehtoja - Onko  tämä sitä mieshuoraamista? Olisiko siis vaihtoehtona ollut satamakaupistelu. Ton voisi jo melkein laittaa läppäosioon.

Modet voisi varmaan poistaa noita vähän ajan päästä, niin ei tarkoitus huku läpättelyyn.

e. Jorge Lopezilta hyvä kendovedätys . Olen minäkin IFK-fani sillä puolella ja vähän futispuolella (broidi teki tasoituksen televisioidossa Jokerit-IFK matsissa), mutta ei nyt viitsitä trollata kendon puolelle, tämä on kuitenkin futisfoorumi.

[Kinkkipokka]

johon Daaku hyvin vastasi.

[ZaraGol]

Aloitin kannatukseni Manun mestarien liigan voitosta toissa kaudella. Sitten kun Barcelona voitti monta kannua viime vuonna siirryin heidän leiriinsä. Nyt olen hieman onneton koska Barca ei voi voittaa mestarien liigaa enkä halua kannattaa häviäviä joukkueita. Ehkä seuraavaksi valitsenkin kannatettavat joukkueet sen perusteella ketkä hankkivat nimekkäimmät pelaajat koska silloin varmistan ainakin sen, että olen siltä osin trendikäs. Joten seuraavaksi listalla on tod.näk Real Madrid Tai City.

[Knight]

Musta kimiltä hieno heitto. En tiedä, oliko tahallinen, mutta mä ainakin putosin. Isä ei antanut paljon vaihtoehtoja - Onko  tämä sitä mieshuoraamista? Olisiko siis vaihtoehtona ollut satamakaupistelu. Ton voisi jo melkein laittaa läppäosioon.

Modet voisi varmaan poistaa noita vähän ajan päästä, niin ei tarkoitus huku läpättelyyn.

Tämä on varmaan jo sitä sangen vaikeasti tavoitettavaa metahuumoria.

[Mainio Manaatti]

Arsua aloin kannattamaan, kun sain tuliaiseksi kaulahuivin enolta... Batigolia fanitin, koska oli suvereeni.

[McManaman]

Aloitin kannatukseni Manun mestarien liigan voitosta toissa kaudella. Sitten kun Barcelona voitti monta kannua viime vuonna siirryin heidän leiriinsä. Nyt olen hieman onneton koska Barca ei voi voittaa mestarien liigaa enkä halua kannattaa häviäviä joukkueita. Ehkä seuraavaksi valitsenkin kannatettavat joukkueet sen perusteella ketkä hankkivat nimekkäimmät pelaajat koska silloin varmistan ainakin sen, että olen siltä osin trendikäs. Joten seuraavaksi listalla on tod.näk Real Madrid Tai City.

Näin puhuu tosi fani.

[Suomalainen Tallinnassa]

Aloitin kannatukseni Manun mestarien liigan voitosta toissa kaudella. Sitten kun Barcelona voitti monta kannua viime vuonna siirryin heidän leiriinsä. Nyt olen hieman onneton koska Barca ei voi voittaa mestarien liigaa enkä halua kannattaa häviäviä joukkueita. Ehkä seuraavaksi valitsenkin kannatettavat joukkueet sen perusteella ketkä hankkivat nimekkäimmät pelaajat koska silloin varmistan ainakin sen, että olen siltä osin trendikäs. Joten seuraavaksi listalla on tod.näk Real Madrid Tai City.

Tämän on nyt pakko olla kovemman luokan hassuttelua, tai muuten puhutaan jo melkein Iskender-tasoisesta setistä.

[Herstein]

Täällä kyllä hyvin hassutellaan! Sinäänsä ihan hyvä aihe keskustelulle, mutta helposti paukkuu hassuttelun puolelle forumhistorian vuoksi.

[FC Apollo]

Fanitus näille rokkitähdille ja muille BB-hinteille. Fanitus ja Kannattaminen ei ole sama asia.

[Andreas Brehme]

Semantiikka petti.
Mites tuota otsikkoa saa itse muutettua vai pitääkö kutsua modesedät apuun?

[Mainio Manaatti]

Semantiikka petti.
Mites tuota otsikkoa saa itse muutettua vai pitääkö kutsua modesedät apuun?

Muokkaa avausviestiä ja laita uusi otsikko siihen ylhäällä sijaitsevaan kenttään, jossa nykyinen otsikko majailee...

Vittu, että on huonosti selitetty

[Bamsenaattori]

Kannatustus

[Vorssander]

Onko tämä nyt sitä otsikon korjausta? Itsekin toki sitä mieltä että kannatustus on oman topicin arvoinen asia.

[Hammersmith]

Mulle jalkapallo on suht. uusi tuttavuus. Nassikkana tuli koulussa pelattua potkupalloa liikuntatunneilla vaikken siitä pitänytkään.

Inhosin jalkapalloa kesään 2002 asti jolloin ei ollut muuta tekemistä kesälomilla kun katsoa telkkaria. Kaverit oli landella ja Maikkarilta ei tullut muuta kun Salkkarien uusintoja joten TV2 futiksen MM jäi sitten aina taustalle päälle. Viikon jälkeen olinkin sitten jo ihan liimautunut ruutuun enkä pystynyt ohittamaan ainuttakaan ottelua. Syksyllä nälkä kasvoi ja rupesin seuraamaan Herkkusieniliigaa, taas jokainen matsi piti katsoa.

Lätkäfanista oli tullut futisfani.

Tottenhamia aloin seuraamaan tarkemmin kesällä 2005 kun yksi silloisista suosikkipelaajistani Teemu Tainio siirtyi seuraan.
Spursin viihdyttävään ja hyökkäävään pelityyliin oli helppo ihastua. Robbie Keane oli aina kova ja kun seuraan hankittiin vielä maaginen Berbatov, olin myyty.

Nykyään futis vie aika suuren osan ajastani. Seuraan alan uutisia joka päivä ja matseja tulee katsottua n.10h viikossa. Fifa 10 pelaan joka viikko. Olen käynyt yli 15 Suomen maajoukkueen ottelussa ja seuraavaksi pitäisi suunnitella ulkomaan matkaa, joko Englantiin Spursia kattomaan tai Espanjaan Barcaa ihastelemaan.

Olen kavereiden mielestä oppinut futiksesta ja sen historiasta alle 10 vuodessa enemmän kuin he koko elinaikanaan

No nyt on luurangot kaivettu kaapista

[Andreas Brehme]

Norry :naamat:
yritän korjata. Lisää vaan fanitus-alkuisia  juttuja. Mua kiinnostaa noi vanhemmnat tarinat, mutta foorumille tyypilliseen tapaan kaikki on kiintoisaa. Andy over and out,

[Dieter Bohlen]

Andy hei, oletko sukua kaimallesi Lovelle?

[Andreas Brehme]

Andy hei, oletko sukua kaimallesi Lovelle?

Kenelle niistä? Poliitikolle, koomikolle, Seppo Hoville vai Vinosilmälle? En.

Edellinen viestini (ja otsikkosähläilyni) korosti :naamat:-hymiön tarvetta. Saunailta ja silleen. Nyt :darra:. On mulla niihinkin ehdotukset, mutta niistä enemmän ao. osiossa myöhemmin. Selittänee myös, miksen tajunnut Catalanin vedätystä finaali-ketjussa. Tunne meni järjen edelle.