Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Nuorenanätti]

Tässä tulee sitten ongelmaksi, että vuoden vanhempien parhaat on sitten nuoremman ikäluokan mukana jne. ikäluokat neljän kuukauden välein niin suurin osa ongelmista loppuu.

En ihan ymmärtänyt logiikkaa. Miksi vuotta vanhempien parhaat ovat vuotta nuorempien mukana, jos sinne olisi tarkoitus laittaa kasvussa omaa ikäluokkaa vuoden tai enemmän jäljessä olevat?

Ja eihän sinne toki ole pakko ketään laittaa. Jos dominoi oman ikäluokan sarjoja puutteellisella fysiikalla niin siitä vain.

[mieskone]

En ihan ymmärtänyt logiikkaa. Miksi vuotta vanhempien parhaat ovat vuotta nuorempien mukana, jos sinne olisi tarkoitus laittaa kasvussa omaa ikäluokkaa vuoden tai enemmän jäljessä olevat?

Ja eihän sinne toki ole pakko ketään laittaa. Jos dominoi oman ikäluokan sarjoja puutteellisella fysiikalla niin siitä vain.

Jos vaikka olen Ropsin valmentaja niin kannattaahan kaikkiin ikäluokkiin  olla paras joukkue . Tällöin jos joukkueessa saaa pelata vuoden vanhemmat niin silloin tietenkin siirrän  sääntöjen rajoissa nuorempaan ikäluokkaan. Toki ajatusmalli on eri , mutta kyllähän kaikki ottavat hyödyn säännöstä vaikka ymmärränkin säännön tarkoituksen. Itse moniurheilijana nuoruudessa pelasin usein monen pari vuotta vanhemman kanssa joita väitettiin joksikin muuksi lisenssipelaajaksi, joka ei ollut paikalla. 

Jos vaikka olen Ropsin valmentaja niin kannattaahan kaikkiin ikäluokkiin  olla paras joukkue . Tällöin jos joukkueessa saaa pelata vuoden vanhemmat niin silloin tietenkin siirrän  sääntöjen rajoissa nuorempaan ikäluokkaan. Toki ajatusmalli on eri , mutta kyllähän kaikki ottavat hyödyn säännöstä vaikka ymmärränkin säännön tarkoituksen. Itse moniurheilijana nuoruudessa pelasin usein monen pari vuotta vanhemman kanssa joita väitettiin joksikin muuksi lisenssipelaajaksi, joka ei ollut paikalla.  

Mjaa. Vai tällainen "tapaus" taas vaihteeksi.

[Nuorenanätti]

Saahan nytkin olla kaksi yli-ikäistä ilmoituksella ja loput hakemuksella. Ja tiedän toki, että sääntöä käytetään ihan säännönmukaisesti väärin perustein.

Kyse ei minun viestissäni ollutkaan niin paljon kyse säännön muuttamisesta kuin isojen seurojen oman toimintatavan muuttamisesta.

Ja kuten totesin, ennemmin uskon pysyvään rauhaan Lähi-Idässä kuin siihen, että suomalainen pelaajakasvatus oppii laajassa mitassa ottamaan huomioon fyysisen kasvun erot. Yksi tekijä tässä on tuo mainitsenasi "paras mahdollinen joukkue' -ajatusmalli, joka paljolti ajaa pelaajakehityksen ohi ja hyvin vahvasti ohjaa seurojen tapaa toimia.

[Tino Asprilla]

Heitänpä oman kommenttini tähän väliin kun aihe liippaa läheltä. Oma poitsu on alkuvuodesta syntynyt ja koulumenestys on huikeaa. Toki vähällä tekemisellä, joten jotain tiettyä lahjakkuutta koulun osalta voi olla.

Täytti nyt 14v ja futiksessa seinä tuli vastaan ainakin hetkellisesti viime kesänä. Vaikka on alkuvuodesta syntynyt, niin on oman ikäluokkansa pelaajia varmasti 2-3 vuotta perässä niin henkisesti kuin fyysisesti. Siis ihan pikkupoika vielä joka tykkää tulla kuuntelemaan iltasatuja välillä kun pienemmälle siskolle niitä säännöllisesti luetaan.

Fyysisesti hento ja lyhyt. Voima ei ole tarttunut eikä hermotuksessa ole merkkejäkään räjähtävyydestä. Phv ennustettu ensi syksylle. Lisäksi arka, hiljainen ja hitaasti kypsyvä luonne, joskin siellä kaiken takana on kova voitontahto.

Futiksessa siis tuli seinä vastaan viime kesänä. Ei vain jaksanut enää. Keskusteltiin aiheesta niin selvisi ettei jaksa kokoajan kamppailla rekisterin ylärajoissa. Ja sitähän tuo 7-8 vuotta oli. Koskaan et pääse helpolla. Koskaan et saa pelata helppoa peliä. Koskaan et pääse kokemaan pätevyyden kokemuksia kuin esim joku joka juoksuvoimallaan junnupeleissä mättää sen seitsemän häkkiä otteluun.

Ja kun niitä helpooja matseja pitäisi tulla säännöllisesti silloin tällöin.

Onhan vaativa ympäristö koulinut toki suht nopeat hoksottimet ja ymmärryksen parin kosketuksen pelistä, positiivisesta peliasennosta jne. On ollut aina kuitenkin perus hyvä harjoittelija ja tykkää liikkua monipuolisesti (itse toivoisin panostusta kestävyysjuoksuun, mutta eipä häntä taida napostella ainakaan tässä vaiheessa).

Kaikkien näiden positiivisten vaikutusten vaikutuksesta huolimatta, onhan tolla ympäristöllä hiton iso vaikutus siihen itseluottamukseen. Ja sitä kautta uskoon itsestä ja omasta potentiaalista.

Viime kesästä meni tähän vikkkoon kun futis ei juuri kiinnostanut. Futsalin ja potkunyrkkeilyn parissa meni talvi. Nyt taas orastavaa innostusta futiksen pariin.

En sano että poitsu olisi mitenkään talenttiainesta, mutta toisaalta jos fyysiset ja henkiset ominaisuudet ovat olleet koko ajan hitosti perässä sellaista kaupungin keskiarvoa, mistä sitä kaikkea voisi tietääkään.

Okisiko hyötynyt siitä että olisi saanut pelata esim 2-3 -vuottakin nuorempien kilpajengien kanssa välillä? Ehdottomasti.

Näitä tapauksia on varmasti tuhansia, ja kyllähän sitä toivoisi että olisi muitakin vaihtiehtoja kuin se oma ikäluokka. Erityisesti näille pelaajille jotka lajista tykkäävät ja tykkäävät pelata/harjoitella.

Vastaavasti pitäisi olla jotain parempia kannustimia/rohkaisua isompikokoisia menemään vanhempien mukaan ettei käy niin että kun puntit tasoittuvat ja pitäisi alkaa tekemään työtä, niin homma ei enää kiinnostakkaan.

[Ben]

Koskaan et pääse helpolla. Koskaan et saa pelata helppoa peliä. Koskaan et pääse kokemaan pätevyyden kokemuksia kuin esim joku joka juoksuvoimallaan junnupeleissä mättää sen seitsemän häkkiä otteluun.

Ja kun niitä helpooja matseja pitäisi tulla säännöllisesti silloin tällöin.

Okisiko hyötynyt siitä että olisi saanut pelata esim 2-3 -vuottakin nuorempien kilpajengien kanssa välillä? Ehdottomasti.

Näitä tapauksia on varmasti tuhansia, ja kyllähän sitä toivoisi että olisi muitakin vaihtiehtoja kuin se oma ikäluokka. Erityisesti näille pelaajille jotka lajista tykkäävät ja tykkäävät pelata/harjoitella.

Paljonko hyötyä siitä sitten toisaalta on esim. 9-vuotiaille siitä, jos sinne joka peliin tulee eri 12-vuotiaita hakemaan pätevyyden kokemuksia ja tekemään sen seitsemän häkkiä peliin? Täytyy tämäkin aspekti ottaa huomioon, että jos ekassa U10-sarjapelissä U13-ikäluokan Petteri on kentän tähti 7 maalilla 8-1-voitossa ja seuraavassa pelissä puolestaan saman ikäluokan Johannes toimii dynamona 4+1-kendotehoilla tiukemmassa 5-3-voitossa ja sitten on Laurin vuoro, kunnes taas Petterin, niin koska nämä U10-pelaajat pääsevät pelaamaan oman ikäisiään vastaan ja niiden kanssa?

Ymmärrän alemmassa ikäluokassa pelaamisen, jos ei pärjää oman ikäisten kanssa, mutta kyllähän se toinen ikäluokka siinä menee rikki jos tyyliin 3 vuotta vanhemmista ikäluokista tullaan sinne pelaamaan saadakseen "säännöllisiä pätevyyden kokemuksia, helppoja matseja ja 7 häkin iltapäiviä"

[Jortsukka]

YI sääntö on todella hyvä, mutta valitettavasti seuroissa ei sitä osata hyödyntää oikein. Bernardo Silva pelasi aikanaan vuoden "YI Luvalla" vuotta nuorempien kanssa ja hyvä pelaaja tuli. Tuossa oli kuitenkin pelaajakehitys keskiössä, ei tulokset. Suomessa tulokset, eikä kehitys.

[erno]

Se että todetaan, että alkuvuoden lapset saa selkeän edun ei tarkoita sitä, että kaikista alkuvuoden lapsista tulisi maajoukkuepelaajia tai hyviä jalkapalloilijoita. Tai että kaikki alkuvuoden lapset olisi parempia kuin loppuvuoden lapset. Mutta jos sulla on täsmälleen samaa lahjakkuustasoa edustava tammikuun lapsi ja joulukuun lapsi, niin se tammikuun lapsi on täsmälleen vuoden edellä kaikessa. Jos joulukuun lapsi on tasollisesti edes "semilähellä" tammikuun lasta niin se on ikään suhteutettuna ihan vitusti edellä vaikka siinä kohtaa kun tasoryhmät lyödään kiinni, mikä tapahtuu nyt 2019-2020 syntyneille.

Ja tämä on siis konseptina jostain syystä ihmisille aivan vitun vaikea ymmärtää, jos päivittäinen tekeminen koostuu silmämääräisestä pelaajien havainnoinnista. Joskus pari vuotta sitten kävin ff2-nimimerkki Mikaelin kanssa läpi kun yhdessä seurassa onnistuttiin tekemään kohtuullisen hyvä pari vuotta kestänyt seurantajakso, jossa pelaajia seurattiiin/testattiin oikeasti vähän laajempien metriikkojen läpi kerran kolmessa kuukaudessa. Ikään suhteutettuna ton lopputulos oli se, että ikäryhmän edistynein pelaaja oli loppuvuoden lapsi, eli se pysty suorittamaan kerrasta toiseen testit parhaiten kun syntymäpäivä otettiin mukaan faktoriksi (esimerkinomaisesti: kykeni tekemään marraskuussa syntyneenä lapsena toukokuussa asiat paremmin tai nopeammin kuin tammikuun parhaat lapset tammikuussa). Mutta koska se oli silmämääräisesti jatkuvasti parhaita perässä kuten se lineaariseen aikaan suhteutettuna olikin, niin sekä valmennukselle että vanhemmille oli palttiarallaa mahdoton ajatus että se menisi parhaan ryhmän mukana. Vaikka se siis yksinkertaisella laskelmalla oli noita puoli vuotta edellä per ikäfaktori.

[Mikaeli]

Toinen täysin sokea piste on syntymävuosi; joulukuussa -15 syntynyt on vuoden tammikuussa -16 syntynyttä vanhempi. Paras keskustelu, jonka olen kuullut sivusta on tammikuun 2. päivänä syntyneen vanhemman valitus, kun mukana on edellisen vuoden joulukuun 23. päivä syntynyt pelaaja. Ilme oli näkemisen arvoinen, kun yritin selittää, että pelaajilla on alle 10 päivää ikäeroa. Eerikkilän testithän voi helposti korjata biologiseen ikään, olisi jännä tietää kuinka moni valmentajista sitä tekee.

[Tino Asprilla]

Paljonko hyötyä siitä sitten toisaalta on esim. 9-vuotiaille siitä, jos sinne joka peliin tulee eri 12-vuotiaita hakemaan pätevyyden kokemuksia ja tekemään sen seitsemän häkkiä peliin? Täytyy tämäkin aspekti ottaa huomioon, että jos ekassa U10-sarjapelissä U13-ikäluokan Petteri on kentän tähti 7 maalilla 8-1-voitossa ja seuraavassa pelissä puolestaan saman ikäluokan Johannes toimii dynamona 4+1-kendotehoilla tiukemmassa 5-3-voitossa ja sitten on Laurin vuoro, kunnes taas Petterin, niin koska nämä U10-pelaajat pääsevät pelaamaan oman ikäisiään vastaan ja niiden kanssa?

Ymmärrän alemmassa ikäluokassa pelaamisen, jos ei pärjää oman ikäisten kanssa, mutta kyllähän se toinen ikäluokka siinä menee rikki jos tyyliin 3 vuotta vanhemmista ikäluokista tullaan sinne pelaamaan saadakseen "säännöllisiä pätevyyden kokemuksia, helppoja matseja ja 7 häkin iltapäiviä"

Ei, en tarkoittanut sitä että tullaan tekemään seitsemän maalia. Lähinnä hain sitä että on tasavertainen mahdollisuus ylipäätään onnistua. Ei se automaattisesti tarkoita sitä että 3vuotta vanhempi on sitten tasoltaan ns. 3vuotta pätevämpi. Koitin sanoa sitä että 3vuotta vanhempi voi olla joissakin tapauksissa tasavertainen.

Vastaavasti samassa ikäluokassa olevat voivat olla ylivoimaisia suhteessa muihin. Kontrasti on aika suuri

[bupa dukta]

Miksi pitää pelata juuri siinä kilpajengissä? Laita pelaamaan alemmalle tasolle missä saa onnistumisia. Oma lapsi pelailee jalkapalloa toisen lajin sivussa niin olen siirtänyt hänet alemmalle tasolle vaikka voisikin ylemmälläkin pelata. Tosin pelaaminen siellä olisi juurikin tuota ylärekisterissä kamppailemista. Nyt saa pelata peleissä missä pääsee vaikuttamaan pelin kulkuun. Ja ei ne ole liian helppoja ne pelit kun kuitenkin joku näin tulee väittämään. Meilläkin ykköstason lapset pelanneet nelos-vitostason pelejä, eikä siellä kukaan koko kenttää kikuttele vaan erottuu sitten kaksinkamppailuissa ja pallokontrollissa. Mutta ihan hyviä pelejä välillä nämäkin noille.

[Nuorenanätti]

Eerikkilän testithän voi helposti korjata biologiseen ikään, olisi jännä tietää kuinka moni valmentajista sitä tekee.

Se on tätä nykyään käsittääkseni automaattinen nappi Eerikilän tilastoissa se ikäkorjaus. Ei se toki minusta ihan aukottomasti toimi, mutta ainakin tuunaa tuloksia vähän sinne päin.

*

Onko kenelläkään yhtään mistään seurasta, joukkueesta tai ikäluokasta esimerkkiä, jossa fyysisen kasvun erot olisi koskaan otettu hyvin huomioon? Minulla siis ei ole ja olen kumminkin sen melkein 20 vuotta toimintaa seurannut vanhempana ja valmentajana. Paljon olen nähnyt puhetta, että pitääpä tehdä, mutta konkretia on samaa tasoa kuin savolaisella työnvieroksujalla työnhaussa.

Enimmäkseen ymmärretään, että eroja on, mutta harva aidosti hahmottaa, että vaikkapa 4 vuoden ikäero biologisessa iässä joukkueen sisällä ei ole edes mikään harvinaisuus. Ja koska sitä ei hahmoteta, ei siihen tarvitse mitenkään sen kummemmin reagoidakaan.

[Ben]

Ei, en tarkoittanut sitä että tullaan tekemään seitsemän maalia. Lähinnä hain sitä että on tasavertainen mahdollisuus ylipäätään onnistua. Ei se automaattisesti tarkoita sitä että 3vuotta vanhempi on sitten tasoltaan ns. 3vuotta pätevämpi. Koitin sanoa sitä että 3vuotta vanhempi voi olla joissakin tapauksissa tasavertainen.

Vastaavasti samassa ikäluokassa olevat voivat olla ylivoimaisia suhteessa muihin. Kontrasti on aika suuri

Okei, käsitin väärin, että haet tuolla sitä, että pääsisi olemaan ylivoimainen.

Itsellänikin on vähän perspektiiviä asiaan, kun oma poikani on syntynyt lokakuun viimeisinä päivinä, joskin hän on kyllä hyvin pystynyt roikkumaan mukana fysiikan rajoitteista huolimatta ja esimerkiksi viime vuonna pelasi ja harjoitteli koko kauden myös vuotta vanhempien kanssa. Silti kontrasti koossa ja fysiikassa joihinkin tammikuussa syntyneisiin on aika valtava, kun phv on itsellä ilmeisesti vasta juuri alkanut ja vaikka kokoisekseen onkin vahva.

Poika on koulussa yhden ikävuoden normitasoa alempana ja viime kaudella oli hyvää kontrastia nähtävissä, kun pelasi ja harjoitteli sekä vuotta vanhempien kanssa, että oman ikäisten kanssa seurajoukkueessa ja sitten koulun joukkueessa puolestaan pelasi turnauksia oman ikäisten ja myös "vuotta" nuorempien kanssa. Yhtäkkiä hän olikin niitä fyysisesti vahvimpia ja koulun jalkapallo-opettaja olikin nimennyt hänet lempinimellä "Beast".

Tänä vuonna ylemmässä ikäluokassa on jo kaksi ikäluokkaa yhdistettynä, eli sen pääikäluokka 2 vuotta vanhempia (joista alkuvuodesta syntyneet siis lähes 3 vuotta vanhempia) niin ei ole luonnollisesti päässyt sinne kokeilemaan. (ei ole kukaan muukaan omasta joukkueesta, paitsi maalivahti istunut penkillä parissa matsissa)

[erno]

Miksi pitää pelata juuri siinä kilpajengissä? Laita pelaamaan alemmalle tasolle missä saa onnistumisia. Oma lapsi pelailee jalkapalloa toisen lajin sivussa niin olen siirtänyt hänet alemmalle tasolle vaikka voisikin ylemmälläkin pelata. Tosin pelaaminen siellä olisi juurikin tuota ylärekisterissä kamppailemista. Nyt saa pelata peleissä missä pääsee vaikuttamaan pelin kulkuun. Ja ei ne ole liian helppoja ne pelit kun kuitenkin joku näin tulee väittämään. Meilläkin ykköstason lapset pelanneet nelos-vitostason pelejä, eikä siellä kukaan koko kenttää kikuttele vaan erottuu sitten kaksinkamppailuissa ja pallokontrollissa. Mutta ihan hyviä pelejä välillä nämäkin noille.

Jos eri peliryhmien resurssit olisivat tasavahvat, niin asialla ei varmaankaan olisi huippukasvatuksen näkökulmasta hirveästi merkitystä, mutta valitettavasti homma menee niin, että kilparyhmät saavat paremmat valmentajat, paremmat varusteet, paremmat kenttäajat, paremman kokoiset ryhmät ja paremmat kaiken 6-vuotiaasta alkaen.

[erno]

Onko kenelläkään yhtään mistään seurasta, joukkueesta tai ikäluokasta esimerkkiä, jossa fyysisen kasvun erot olisi koskaan otettu hyvin huomioon? Minulla siis ei ole ja olen kumminkin sen melkein 20 vuotta toimintaa seurannut vanhempana ja valmentajana. Paljon olen nähnyt puhetta, että pitääpä tehdä, mutta konkretia on samaa tasoa kuin savolaisella työnvieroksujalla työnhaussa.

Enimmäkseen ymmärretään, että eroja on, mutta harva aidosti hahmottaa, että vaikkapa 4 vuoden ikäero biologisessa iässä joukkueen sisällä ei ole edes mikään harvinaisuus. Ja koska sitä ei hahmoteta, ei siihen tarvitse mitenkään sen kummemmin reagoidakaan.

Parhaat viritykset mitä olen nähnyt on Englannissa jossa osa seuroista toimii täälläkin mainitulla mallilla, jossa syntymäpäivä  rajaa pääsyn ikäryhmään. Pääset siis joka tapauksessa joka vuosi kokemaan tilanteen, jossa olet jengin nuorin ja jengin vanhin. Mutta yleisesti tuon eteen ei ole tehty oikein mitään, poislukien future-toiminta. Ruotsin systeemiin olisi kiva päästä kurkkaamaan, kun siellä näyttää U21-piireihin tulevan aika paljon myöhäisherännäisiä. Nyt näytti valituksi tulleen 6 jotka oli 20v syntymäpäivään mennessä pelannut aika alhaisilla tasoilla.

Eerikkilä on siitä heikko esimerkki, että päästäksesi Eerikkilään olet jo seurassa tullut valituksi ikäluokan top-12 pelaajaksi.

[Tino Asprilla]

Miksi pitää pelata juuri siinä kilpajengissä? Laita pelaamaan alemmalle tasolle missä saa onnistumisia.

Ei ole pelannut kilpajengissä kuin yhden "testiottelun".

Tässä kyseisessä tapauksessa nuorempien kilpajengillä hain sitä että kilpajengeissä keskimäärin pelataan enemmän rakenteellista futista kuin harrasteporukoiden kaaospalloa jossa korostuu entisestään nopeus ja voima sekä koko koska peli on enemmän reagointia ja kahnausta.

[pohjoistienhiekka]

Jos eri peliryhmien resurssit olisivat tasavahvat, niin asialla ei varmaankaan olisi huippukasvatuksen näkökulmasta hirveästi merkitystä, mutta valitettavasti homma menee niin, että kilparyhmät saavat paremmat valmentajat, paremmat varusteet, paremmat kenttäajat, paremman kokoiset ryhmät ja paremmat kaiken 6-vuotiaasta alkaen.

Näin se on, yksityiskohtana esimerkiksi nämä  etelän talviliigat jne. Ainakin yhdessä vaiheessa oli tapana, että eliittisarja pelasi sisällä hallissa ja muut sarjat ulkona rapsakassa pakkasessa.  Eli ikään kuin kollektiivina toteutetaan tätä hienoa kehitysmallia.

[Nipale]

Hienointahan olisi että ainakin etelän alueelle perustettaisiin ihan oma late bloomer sarjansa 13 - 15 vuotiaille jossa pelattaisiin 9v9 isoihin maaleihin.
Tarvittaessa vaikka YJ toimintana ja kaksoisedustuksilla. Tuomarille annetaan valtuudet hylätä pelaajia joilla karvat kasvaa muuallakin kuin päälaella.

[turkistarhaaja]

https://yle.fi/a/74-20218324

Mm. nimimerkki erno oli tästä pikkulasten jakamisesta kiinteisiin tasoryhmiin jo kirjoitellut hiljattain, niin osui tämä juttu Ylen sivuilta silmiin.

Surullisia lapsia ja järkyttyneitä vanhempia – KuPS jakaa 7-vuotiaita taso­joukkueisiin vastoin Palloliiton suositusta

Pari poimintaa:

Seuran mukaan joukkuevalintoihin vaikuttavat lapsen aktiivisuus, pelille heittäytyminen, pelin aikaiset valinnat, sinnikkyys, voitontahtoisuus, tämänhetkiset taidot, ikä, fyysiset ominaisuudet ja valmennettavuus.

Koska kyse on tosiaan ekaluokkalaisista, niin Q1:llä syntyneillä lienee aivan valtava etulyöntiasema kun kriteerit ovat nämä.

Helmikuussa kilpajoukkueen ulkopuolelle jäi yhdeksän lasta, kun vuoden 2018 ikäluokan pelaajat jaettiin kilpa- ja haastejoukkueisiin. Kilpajoukkueeseen valittiin 15 lasta....

...Kuopion Palloseuran toiminnanjohtaja Jari Koistinen ja ikäkausivastaava Bird puolustavat seuran käytäntöä.

Eri taitotasoilla olevat lapset hyötyvät heidän mukaansa harjoittelusta oman tasoistensa pelaajien kanssa.

– Tavoitteemme on palvella mahdollisimman suurta pelaajamassaa. Jotta voimme tehdä sen laadukkaasti, meidän on jaettava lapsia ryhmiin, sanoo Bird.

Siis jos yhteensä on kyse 24 lapsesta niin en kyllä käsitä miksi ihmeessä he eivät voi treenata yhtenä joukkueena ja sitten siellä treenien sisällä heidät jaetaan joustavasti pienryhmiin samoin kuin ottelutapahtumiin?

Vanhemmat sanovat, että resurssit eivät jakaudu tasaisesti joukkueiden kesken. Kilpajoukkue on ollut toiminnassa ja harjoitellut jo helmikuusta lähtien, mutta haastejoukkuetta ei ole vielä olemassa.

Tällä hetkellä kilpajoukkueen ulkopuolelle jääneitä poikia on niin vähän, ettei heistä pysty perustamaan joukkuetta. Eräs vanhempi kuitenkin uskoo, että joukkue saadaan perustettua.

– Seuran on se tehtävä, muutenhan tässä jaossa ei ole mitään järkeä.

Vanhempien mukaan kilpajoukkuetta valmentaa ammattivalmentaja, kun taas haastejoukkueeseen valmennus tulee pelaajien vanhemmista.

Ikäkausivastaava Samuel Birdin mukaan molemmilla joukkueilla on samanlaiset resurssit.

– Valmentajat valmentavat molempia joukkueita. Joukkueille perustetaan omat tiimit, jotka hallinnoivat ja huolehtivat omasta porukastaan.

Klassikko. Ei muuta kommentoitavaa.

[Toloppa28]

Itse en täysin hahmota tätä Ylen uutista. Tuon ikäisiä junnuja nyt on kuitenkin KuPSissa valtavasti enemmän kuin 24. Eli onko kyse siitä, että kaupunginosajoukkueista on valittu kilparyhmä, joka on edelleen jaettu kahteen tasoryhmään? Ja tämä jälkimmäinen jako on nyt sitten tyrmistyttänyt?

Tuon ikäisten jakaminen mihinkään, varsinkinkaan kiinteisiin, tasoryhmiin tuskin nyt on kovin fiksua jokatapauksessa.

[Tino Asprilla]

Tuohon kun lätkäistään se 25-30 tapahtumaa kuukaudelle, niin saadaan lapset väsymään futikseen erinomaisesti.    

Varmaan tietyt tasoryhmät jne on hyvä asia, mutta todellisuudessa niiden  joustavuus on haastava asia. On tuota tullut nähtyä että pudottaminen alemmalle tasolle on vaikeaa etenkin jos ei ole selkeitä rakenteita jolla pelaajapolkua rakennetaan ja johon olisi asetettu niitä kriteerejä joita arvostetaan. Jos arvostetaan 8-vuotiaalla kokoa, nopeutta ja kovaa potkua jolla tehdään pelissä tulosta aikaiseksi, e ko. ominaisuuksilla olevaa pelaajaa välttämättä tiputeta tasoa alemmas vaikka harjoittelisi heikosti.

Lisäksi lapset kiintyvät ryhmiinsä ajan saatossa, niin siirtelyt senkin vuoksi ovat haasteelliset. Sit siihen tulee mukaan vanhempien politiikka kun suhmuroidaan sitä sun tätä (Ei tietty kaikkien kohdalla)  

No, mikä olisi sitten paras ratkaisu? Enemmän laadukasta valmennusta ja samat resurssit niille heikoimmillekin pelaajille. Toi "hysteria" tossa jutussa vanhempien puolelta tulee pitkälti siitä että uskotaan ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella koska on ammattikoutsi ja enemmän treenejä. Sit se menee puskemiseksi monella perheellä kun paikka pitää kilpajoukkueessa joko säilyttää tai lunastaa. Suuri osa lapsista joko väsyy tai laiskistuu    



https://bradstulberg.substack.com/p/norways-dominance-at-the-winter-olympics

Vastaavasti Norjassa ajatellaan yhteisön ja liikunnan ilon kautta.

[Jortsukka]

No kyllä Norjassakin on ne akatemiat ihan omanaan ja niiden alla on sitten monenlaista toimintaa. Norjan mallin voi kopioida jos saa seuraavat asiat kuntoon:

- Saman yhteiskunnan tuen rahallisesti
- Saman yhteiskunnan tuen kulttuurillisesti(urheilu on tärkeä asia kaikkialla)
- Seuroille saman määrän rahaa

Sitten voidaan miettiä sieltä suoria malleja. Onhan Ruotsissakin ollut oma "kaikki pelaa" nyt viime vuosina, mutta kukaan isoista seuroista ei tuota noudata. AIK noudatti pari vuotta ja sitten huomasi että "eihän tää toimi ollenkaan" ja palasi sieltä siihen mitä esim. Brommat vetää. Yllättäen pelaajakehityksessä suurin osa parhaista pelaajista tulee juuri Bromma, Hammarby, Malmö jne.

En ihan hahmottanut tuota uutista että mitä KuPS:ssa oikeasti tehdään. Jos siis oikeasti on 24 pelaajan joukkue siellä ns. edaripuolella, niin en ymmärrä miksi tuo pitäisi jakaa kiinteisiin joukkueisiin. Monessakin mielessä vain heikentää toimintaa. Eri asia jos sitten oltaisiin jossain 30+ pelaajamäärissä.

[Keynes]

Minäkään en oikein hahmottanut kunnolla tuota KuPSin juttua. Ikäluokan olisi tosiaan oltava suurempi kuin 24 pelaajaa, eli missä harrastepelaajat ovat? Kai noille kilpajoukkueen ulkopuolelle jääneille toimintaa löytyy vai onko tosiaan niin, että KuPSilla on kiinteä kilpajoukkue, harrastejoukkue ja sitten 9 haastetason pelaajaa, joille ei toimintaa järjestetä?

En kuitenkaan ymmärrä miksi KuPS väkisin haluaa jo tuossa vaiheessa eriyttää kilpajoukkueen muusta ikäluokasta. Samoja tuloksia saavutetaan ihan normaalilla tasoryhmäjaolla ja jälkimmäisen etu ensimmäiseen nähden on, että se mahdollistaa luontaisen liikkumisen ryhmien välillä ilman että lapsen pitää vaihtaa joukkuetta ja sitä kautta ympäristöä tyystin.

[Marja Cartell]

Hämmentävää, poistaisin ainakin nämä noista KuPSin valintakriteereistä:

lapsen aktiivisuus, pelille heittäytyminen, pelin aikaiset valinnat, sinnikkyys, voitontahtoisuus, tämänhetkiset taidot, ikä, fyysiset ominaisuudet ja valmennettavuus.

Jotenkin toivoisi, että noin pienille ainakin annetaan mahdollisuus nimenomaan heille, joilla on sinniä, tykkäävät futiksesta  ja on tahtoa sekä kykyä oppia. Olivatpa he sitten vaikka pieniä, tai juuri sillä hetkellä taidollisesti perässä.

Ja jos ei kehitystä tapahdu tietyn ajanjakson aikana, niin siirtoja haasteeseen vaan ja sieltä kilpaan.

[Toloppa28]

Minäkään en oikein hahmottanut kunnolla tuota KuPSin juttua. Ikäluokan olisi tosiaan oltava suurempi kuin 24 pelaajaa, eli missä harrastepelaajat ovat? Kai noille kilpajoukkueen ulkopuolelle jääneille toimintaa löytyy vai onko tosiaan niin, että KuPSilla on kiinteä kilpajoukkue, harrastejoukkue ja sitten 9 haastetason pelaajaa, joille ei toimintaa järjestetä?

KuPSilla on kaupunginosajoukkueet u11 ikäluokkaan asti, jossa kaikki lapset harjoittelevat. Ymmärtäisin, että näistä kaupunginosajoukkueista on valittu 24 pelaajaa kilpajoukkueeseen ja ilmeisesti nyt se kilpajoukkue on vielä jaettu kahteen ryhmään?

Mutta jokatapauksessa kaupunginosajoukkueissa tuon ikäisille on toimintaa. 12-vuotiaasta alkaen kaupunginosajoukkueet yhdistyvät harrastejoukkueiksi kilpajoukkueen rinnalle.