Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Kossi Agassa]

[uutinen]Eri taitotasoilla olevat lapset hyötyvät heidän mukaansa harjoittelusta oman tasoistensa pelaajien kanssa.

– Tavoitteemme on palvella mahdollisimman suurta pelaajamassaa. Jotta voimme tehdä sen laadukkaasti, meidän on jaettava lapsia ryhmiin, sanoo Bird.[/uutinen]
Siis jos yhteensä on kyse 24 lapsesta niin en kyllä käsitä miksi ihmeessä he eivät voi treenata yhtenä joukkueena ja sitten siellä treenien sisällä heidät jaetaan joustavasti pienryhmiin samoin kuin ottelutapahtumiin?

Täysin sama kysymys tuli itsellekin, kun kyse on 24 pelaajasta. Ymmärtäisin, jos kyse olisi 60 pelaajasta. Ja jos tavoite on palvella mahdollisimman suurta pelaajamassaa, niin tämä toiminta ei kyllä edistä tavoitetta

[uutinen]Ikäkausivastaava Samuel Birdin mukaan molemmilla joukkueilla on samanlaiset resurssit.

– Valmentajat valmentavat molempia joukkueita. Joukkueille perustetaan omat tiimit, jotka hallinnoivat ja huolehtivat omasta porukastaan.[/uutinen]
Klassikko. Ei muuta kommentoitavaa.

Sama

Ja näyttäisi muuten Petteri Pennanen olevan tuon porukan vastuuvalmentaja.

[Nigel Kugelschfeir]

Mun mielestä pitäisi ymmärtää kilpapelaamisen ja muun pelaamisen ero. Kilpatasolla kuuluu kilpailla ja voittaa, ja asiat tehdään sen mukaan. Muilla tasoilla voi sitten pelailla ja jutella kaverin kanssa.

[Keynes]

KuPSilla on kaupunginosajoukkueet u11 ikäluokkaan asti, jossa kaikki lapset harjoittelevat. Ymmärtäisin, että näistä kaupunginosajoukkueista on valittu 24 pelaajaa kilpajoukkueeseen ja ilmeisesti nyt se kilpajoukkue on vielä jaettu kahteen ryhmään?

Mutta jokatapauksessa kaupunginosajoukkueissa tuon ikäisille on toimintaa. 12-vuotiaasta alkaen kaupunginosajoukkueet yhdistyvät harrastejoukkueiksi kilpajoukkueen rinnalle.

Ok, eli seuralla lienee joku suunnitelma noille lopuille myös. Sinänsä vähän hämmentää nämä pöyristyneet vanhemmatkin, sillä mikäli tuo on asetelma, nuo kilpajoukkueen ulkopuolelle jääneetkin ovat jo valikoituneet kaupunginosista. Nyt erona on se, että oma lapsi ei viimeistä seulaa enää läpäissyt, jolloin asiasta nostetaan melu. Ensimmäisen seulan kohdalla näin ei kuitenkaan tehty.

Noista valintakriteereistä pöyristyminen on ihan turha asia. Tuokin on nollasummapeliä, joidenkin on nuo täytettävä eivätkä ne siten voi olla liian kovat lapselle. Tuohan on vain kuvaus millä perusteella valinnat tehdään eikä mikään rima joka olisi ylitettävä.

[Mikaeli]

KuPSilla on kaupunginosajoukkueet u11 ikäluokkaan asti, jossa kaikki lapset harjoittelevat. Ymmärtäisin, että näistä kaupunginosajoukkueista on valittu 24 pelaajaa kilpajoukkueeseen ja ilmeisesti nyt se kilpajoukkue on vielä jaettu kahteen ryhmään?

Mutta jokatapauksessa kaupunginosajoukkueissa tuon ikäisille on toimintaa. 12-vuotiaasta alkaen kaupunginosajoukkueet yhdistyvät harrastejoukkueiksi kilpajoukkueen rinnalle.

Tämä tosiaan on jäänyt jutussa lahjakkaasti mainitsematta. Minun saamien tietojen mukaan pelaajat jatkavat ihan normaalisti kaupunginosatoiminnassa, jonka lisäksi ns kilpa- ja haastejoukkue tulevat treenaamaan kerran viikossa samalla kentällä samojen valmentajien ohjauksessa. Jokaisen primäärijoukkue on edelleen oma kaupunginosa. Paljon melua tyhjästä tämän asian tiimoilta.

[vesikalja]

Mun mielestä pitäisi ymmärtää kilpapelaamisen ja muun pelaamisen ero. Kilpatasolla kuuluu kilpailla ja voittaa, ja asiat tehdään sen mukaan. Muilla tasoilla voi sitten pelailla ja jutella kaverin kanssa.

Nuo esimerkin lapset taisi olla 2018 syntyneitä, jotka välitunneilla kahlaavat kumpparit jalassa lätäkössä. Osa ehkä osaa sitoa jo omat jalkapallokenkänsä. Sinänsä en ole eri mieltä kuin ajoituksesta.

Sinänsä ajatuksia herättävä kirjoitus, kun oma superjunnu on vuoden nuorempi ja aivan loppuvuodesta syttynyt. Innokas kuin mikä. Tykkää puuhata omalla ajalla tunteja viikossa pallon kanssa, pihapeleissä painaa ongelmitta isompien poikien mukana. Omissa harjoituksissa jännittää ja katselee lähinnä vierestä, kun muut pelaavat..

[turkistarhaaja]

Tämä tosiaan on jäänyt jutussa lahjakkaasti mainitsematta. Minun saamien tietojen mukaan pelaajat jatkavat ihan normaalisti kaupunginosatoiminnassa, jonka lisäksi ns kilpa- ja haastejoukkue tulevat treenaamaan kerran viikossa samalla kentällä samojen valmentajien ohjauksessa. Jokaisen primäärijoukkue on edelleen oma kaupunginosa. Paljon melua tyhjästä tämän asian tiimoilta.

No voi tietysti olla, että Ylen toimittaja on sekoittanut asioita, mutta en nyt oikein ymmärrä miksi sitten jutussa väitetään näin:

Vanhemmat sanovat, että resurssit eivät jakaudu tasaisesti joukkueiden kesken. Kilpajoukkue on ollut toiminnassa ja harjoitellut jo helmikuusta lähtien, mutta haastejoukkuetta ei ole vielä olemassa.

Tällä hetkellä kilpajoukkueen ulkopuolelle jääneitä poikia on niin vähän, ettei heistä pysty perustamaan joukkuetta. Eräs vanhempi kuitenkin uskoo, että joukkue saadaan perustettua.

– Seuran on se tehtävä, muutenhan tässä jaossa ei ole mitään järkeä.

Vanhempien mukaan kilpajoukkuetta valmentaa ammattivalmentaja, kun taas haastejoukkueeseen valmennus tulee pelaajien vanhemmista.

Ikäkausivastaava Samuel Birdin mukaan molemmilla joukkueilla on samanlaiset resurssit.

– Valmentajat valmentavat molempia joukkueita. Joukkueille perustetaan omat tiimit, jotka hallinnoivat ja huolehtivat omasta porukastaan.

[Kossi Agassa]

Nuo esimerkin lapset taisi olla 2018 syntyneitä, jotka välitunneilla kahlaavat kumpparit jalassa lätäkössä. Osa ehkä osaa sitoa jo omat jalkapallokenkänsä. Sinänsä en ole eri mieltä kuin ajoituksesta.

Ja jos miettii, että nyt valitaan 8-vuotiaista 15 pelaajaa, joihin satsataan, niin miten KuPS ajattelee saavansa aikanaan 11v11-vaiheessa laadukkaan joukkueen jalkeille?

[erno]

Toi on jotenkin oudosti rakennettu juttu kaikkineen, mutta siis tuohan on edelleen ihan tavanomaista että tasoryhmissä mennään jo tossa vaiheessa. Se miten kiinteät, eriytetyt tai muuta ne on riippuu sitten jengistä, mutta mun mielestä hyvin harvassa seurassa tossa iässä ei olisi tasoryhmät käytössä. Tottakai jos lehdestä soitetaan ja kysytään että "onko teillä kiinteät tasoryhmät" niin vastaus on että "ei", mikä ei ole valhe. Mutta jos tossa katsoo pintaa syvemmälle, niin ne tasoryhmät lienevät kuitenkin jo oikeasti melkolailla kiinteät. Jos katsot vaihtuvuuden jollain 2-3v aikaikkunalla niin sitä on jonkun verran, mutta lopulta ei mitenkään ihan hirveästi. Schrödingerin tasojaot (sori Mikael, varastin tän)

Katsoin tuossa nopeasti, niin käytännössä kaikki u6-u7 turnaukset pk-seudulla pelataan tasoissa ja jos joku seura väittää ettei ne treenaa noissa tasoissa, niin pidän sitä paskapuheena.

Osa kertoo sen rehdisti:
EPS U7 (2019)
Ikäluokka harjoittelee ja pelaa tasoryhmissä, jolloin jokaiselle löytyy sopiva ympäristö kilpailla ja harrastaa.

Osa ei.

[Marja Cartell]

Mun mielestä pitäisi ymmärtää kilpapelaamisen ja muun pelaamisen ero. Kilpatasolla kuuluu kilpailla ja voittaa, ja asiat tehdään sen mukaan. Muilla tasoilla voi sitten pelailla ja jutella kaverin kanssa.

Kuten jo mainittiin, niin tuossa iässä kun lähtee valmennuksen taso erkaantumaan ja valintakriteereinä oli mm. fyysinen koko, niin millä todennäköisyydellä joulukuussa syntynyt futari kehittyy ja breikkaa, vaikka olisi ehkä ollut sisua ja halua oppia, mutta tuossa jo "pudotettiin" toisenlaiseen valmennukseen kuin "parhaat"?

Eikö tästä juuri keskustelu pari sivua, että on perseestä ja asiaan pitäisi puuttua. Ja nyt kun KuPS nauraa tälle, niin ollaan että "no noinhan sen pitääkin mennä". Vai tulkitsenko nyt väärin toteamustasi?

[Siperia]

Mun mielestä pitäisi ymmärtää kilpapelaamisen ja muun pelaamisen ero. Kilpatasolla kuuluu kilpailla ja voittaa, ja asiat tehdään sen mukaan. Muilla tasoilla voi sitten pelailla ja jutella kaverin kanssa.

Ja aikuisten pitäisi ymmärtää, että ton ikäisten pelaamisen ei pitäisi olla kilpatoimintaa tai että porukkaa pitäisi jakaa tason mukaan.

[Nipale]

Kuten jo mainittiin, niin tuossa iässä kun lähtee valmennuksen taso erkaantumaan ja valintakriteereinä oli mm. fyysinen koko, niin millä todennäköisyydellä joulukuussa syntynyt futari kehittyy ja breikkaa, vaikka olisi ehkä ollut sisua ja halua oppia, mutta tuossa jo "pudotettiin" toisenlaiseen valmennukseen kuin "parhaat"?

Eikö tästä juuri keskustelu pari sivua, että on perseestä ja asiaan pitäisi puuttua. Ja nyt kun KuPS nauraa tälle, niin ollaan että "no noinhan sen pitääkin mennä". Vai tulkitsenko nyt väärin toteamustasi?

Musta fyysiset erot korostuvat vasta 12 vuotiaasta eteenpäin. Tuota ennen kokoerot ovat hyvinkin pieniä ja monesti ne jotka on 10 vuotiaana ikätovereitaan 10cm pidempiä tulevat olemaan sitä myös aikuisena.

[Nipale]

Ja aikuisten pitäisi ymmärtää, että ton ikäisten pelaamisen ei pitäisi olla kilpatoimintaa tai että porukkaa pitäisi jakaa tason mukaan.

Tai sitten ne ymmärtää että jos halutaan saada maajoukkueen tasoa nostettua seuraavina vuosikymmeninä niin tämä on se ensimmäinen askel. Monet ovat sitä mieltä että
tämä pitäisi tehdä jo 5-vuotiaasta alkaen kuten voimistelussa

[Paras häviäjä]

Tai sitten ne ymmärtää että jos halutaan saada maajoukkueen tasoa nostettua seuraavina vuosikymmeninä niin tämä on se ensimmäinen askel. Monet ovat sitä mieltä että
tämä pitäisi tehdä jo 5-vuotiaasta alkaen kuten voimistelussa

Voimistelua hankala verrata suoraan pallopelien kanssa. Jalkapallossa esim. kehitykseen vaikuttaa myös se kenen kanssa pelaat. Voimistelijan pelikaverit ovat permanto, rekit, puomit sun muut, jotka aivan samat olipa kysy minkä tason ryhmästä tahansa.

[Keynes]

Joo, näinhän se on ja hyvä niin. Toki noissa erona on, että joukkue treenaa yhdessä isona porukkana, josta tasoryhmät aina rakentuvat. Näin lapst ovat toisilleen tuttuja ja ryhmien välinen liikkuminen on sujuvampaa kun kaikki kuitenkin ovat samaan aikaan paikalla. Mutta, itse ymmärsin siis tämän koko jutun olevan nyt aika hassusti muotoiltu, sillä tässä "skandaalissa" kyse on siis KuPSin ikäluokan edustusjoukkueesta. Eli lasten futisarki pyörii ihan normaalisti kaupunginosajoukkueissa ja tässä hiertää vain edustusjoukkuetoiminan organisoituminen.

[Valonheitin]

Vähän harmillisen vajaavaiseksi jäi tuo Ylen uutinen. Omassa kuplassa on ajoittain kovaakin vääntöä tasoryhmistä ja tämä juttu saattaa taas herättää keskustelun henkiin. Ja osa ihmisistä lukee lähinnä otsikot, niin kohta varmasti joku vanhempainryhmä kertoo totuutena, että tasoryhmät ovat ehdottomasti Palloliiiton linjauksia vastaan. Oli sitten kyseessä kiinteät tasoryhmät tai joukkueen sisäinen jaottelu. 

[BenArfa]

Aikaisin perustetut (6-9 vuotiaana) tasoryhmät vahvistavat vain omaa profetiaansa. Ensin pahimmassa tapauksessa pelaajien ollessa 6-vuotiaita valitaan kärkiryhmä (yleensä alkuvuonna syntyneitä) fyysisesti ja henkisesti aikaisin kehittyneistä lapsista. Sitten heille tarjotaan parempi valmennus, paremmat harjoitus- ja pelikaverit, paremmat harjoitusolosuhteet, kovempia pelejä ja enemmän pelejä.

Tämän jälkeen taputellaan itseään selkään, kun on valittu oikeat pelaajat, koska tasoerot vain kasvavat. Tässä kohtaa kukaan ei pysähdy miettimään, että onko tasoeron kasvu tulosta itse rakennetusta tavasta toimia vai onko oikeasti vain niin, että kaikki lahjakkaimmat pelaajat ovat syntyneet välillä tammi-maaliskuu?

Fyysiset tasoerot ovat jo todella merkittäviä 8-9 vanhoilla pelaajilla. Ja fysiikka pitkälti määrittää sen, kuka peleissä pärjää ja kuka ei.

[erno]

Musta fyysiset erot korostuvat vasta 12 vuotiaasta eteenpäin. Tuota ennen kokoerot ovat hyvinkin pieniä ja monesti ne jotka on 10 vuotiaana ikätovereitaan 10cm pidempiä tulevat olemaan sitä myös aikuisena.

Nyt sä laitoit tossa fyysiset erot kategoriaan "fyysinen koko". Fyysiset erot on mun silmiin korkeimmillaan futisuran alkumetreillä ja sitten seuraavan kerran siinä kohtaa kun osa on vetänyt teini-iän läpi ja osalla se taas on alkamaisillaan. Mutta siis ymmärrä se, että kun noi tasoryhmäpäätökset tehdään tällä hetkellä lasten ollessa about 6 niin vanhemman ja nuoremman lapsen välinen ikäero ihan syntymäpäivän perusteella on sellainen 16%.

Jos siis tehdään tällainen hyvin tieteellinen taulukko, niin about näin:



Tässä tiivistetty katsaus siihen, miten urheiluseurat skouttaavat "lahjakkuutta", vaikka todellisuudessa ne skouttaavat vain sitä, kenen vanhemmilla oli romanttinen ilta oikeaan aikaan vuodesta.

Aika	Tammikuun lapsi (01/2020)	Joulukuun lapsi (12/2020)
01/2020	Syntyy	Siemennesteenä faijan palleissa
01/2021	Kävelee ilman tukea, kommunikoi vähän	Syntynyt pari viikkoa sitten (pelkkä pötkylä)
01/2022	Juoksee ja kommunikoi	Kävelee ilman tukea, kommunikoi vähän
01/2023	Pelaa futista, osaa paskantaa ilman vaippaa	Juoksee ja kommunikoi
01/2024	Pelaa kavereiden kanssa, hanskaa itsensä	Pelaa futista, osaa paskantaa ilman vaippaa
01/2025	Hallitsee kehon ja pallon, sosiaalinen johtaja, "tähti"	Pelaa kavereiden kanssa, hanskaa itsensä
01/2026	Kiinteät tasoryhmät luodaan tässä	Kiinteät tasoryhmät luodaan tässä

01/2027	Special prospect -leima, isä ostaa hiilikuitukengät ja tekee IG-profiilin.	Kyllästyy olemaan "huonompi", aloittaa huilunsoiton.
01/2032	Kasvu pysähtyy, taito ei riitäkään kun muut saavat kiinni. Motivaatio nolla.	Löytää vanhan pallon varastosta ja palaa höntsäämään.

Joo, näinhän se on ja hyvä niin. Toki noissa erona on, että joukkue treenaa yhdessä isona porukkana, josta tasoryhmät aina rakentuvat. Näin lapst ovat toisilleen tuttuja ja ryhmien välinen liikkuminen on sujuvampaa kun kaikki kuitenkin ovat samaan aikaan paikalla. Mutta, itse ymmärsin siis tämän koko jutun olevan nyt aika hassusti muotoiltu, sillä tässä "skandaalissa" kyse on siis KuPSin ikäluokan edustusjoukkueesta. Eli lasten futisarki pyörii ihan normaalisti kaupunginosajoukkueissa ja tässä hiertää vain edustusjoukkuetoiminan organisoituminen.

Mihin KuPS tarvitsee vuonna 2019 syntyneiden edustusjoukkueen?

[Tino Asprilla]

Musta fyysiset erot korostuvat vasta 12 vuotiaasta eteenpäin. Tuota ennen kokoerot ovat hyvinkin pieniä ja monesti ne jotka on 10 vuotiaana ikätovereitaan 10cm pidempiä tulevat olemaan sitä myös aikuisena.

Fyysisyys on mun mielestä paljon muutakin kuin pituus. Se on mm. nopeutta, kestävyyttä, räjähtävyyttä, ketteryyttä, motoriikkaa, lihasvoimaa, liikkuvuutta, painoa jne

Sit mikä vaikuttaa vaikka fyysiseen kehitykseen etenkin pienenä on temperamentti. Kuten joku muutama viesti takaperin kirjoitti lapsestaan, että harjoituksissa menee enemmän seuraamiseksi kun muut pelaavat.

Esim neurokirjon, etenkin adhd:n piirteet tai tietty temperamentti ja kasvun mind set vaikuttaa siihen iha  hemmetisti, alkaako lapsi trampalla vetelee voltteja nelivuotiaana vai uskaltaako se siihen vasta 8 tai 10-vuotiaana. Jos sä pienestä saakka olet kyvykkäämpi kuin monet muut ja omaat esim tollasen temperamentin tai neuropiirteet, kehittyy sun fyysiset ominaisuudet todennäköisesti huomattavasti aiemmin.

Nää pitäs mun mielestä osata ottaa huomioon tosi laajasti ja tuoda eroavaisuuksia esille ja kunnioittaa jokaisen kehitystä niitä tasoja muodostettaessa.

Se että valitaan ne fyysisesti tai henkisesti (esim pelille heittäytyminen) vahvimmat ja panostetaan niihin 50-70% enemmän kuin loppuihin, on aivan helvetin laiskaa valmentamista jossa valmennusosaamista ei laiteta puntariin millään lailla. Saati kasvatusosaamista tai vuorovaikutusta hitaammin kypsyvien perheisiin,  joka on pelaajakehityksessä myös todella merkittävä tekijä.

Kukapa ei koutsina aika-ajoittaista tulosta saisi aikaiseksi kun annetaan ne kovimmin juoksevat rämäpäät sulle sopivan pienenä ryhmänä. Se että osaatko ikäluokkaa koordinoida, koutsata ja tehdä yhteistyötä muodostaaksesi ympäristön jossa hetkelliset tasot, eri kasvunvaiheet ja -tahdit otetaan huomioon ja tarjotaan laadukasta toimintaa jokaiselle koko junnupolun ajan, onkin jo sitten valmennus- ja ihmissuhdetaitoja joka mahdollistaa että jokaisesta pystytään oikeasti leipomaan se paras versio itsestään, kuten valmentajakoulutuksen ydinteesi kuuluu  

[Nipale]

Voimistelua hankala verrata suoraan pallopelien kanssa. Jalkapallossa esim. kehitykseen vaikuttaa myös se kenen kanssa pelaat. Voimistelijan pelikaverit ovat permanto, rekit, puomit sun muut, jotka aivan samat olipa kysy minkä tason ryhmästä tahansa.

Mutta varmasti voimistelussakin valmentaja haluaa että 5-10 lasta treenaa samaa asiaa eikä niin että toinen opettelee roikkumaan rekillä ja toinen tekee jättiläisiä. En usko että tevo "kilparyhmiin" otetaan sellaisia joita ei voi vähän piiskata ja pakottaa. Tietyt asiat pitää olla hallussa jotta ylipäänsä on mahdollista päästä tiettyihin ryhmiin ettei valmentajan tarvitse miettiä em. asioita.

[Norppa]

Tehdäänkö seuroissa sellaista seurantaa, että katsotaan miten lapset ovat jakaantuneet "kilpa" ja "haaste" ryhmiin iän mukaan? Mikäli jatkuvasti aikaisemmin syntyneet korostuvat kilparyhmässä, on se automaattinen signaali että jotain tehdään väärin ja potentiaalia jää hyödyntämättä.

[Mikaeli]

Musta fyysiset erot korostuvat vasta 12 vuotiaasta eteenpäin. Tuota ennen kokoerot ovat hyvinkin pieniä ja monesti ne jotka on 10 vuotiaana ikätovereitaan 10cm pidempiä tulevat olemaan sitä myös aikuisena.

Noissa pienemmissä ikäluokissa se suurin tekijä ei ole pituus vaan paino. 10 cm ero eli 140 cm ja 30 kg vs 130 cm ja 20kg on 50% ero painossa. Tuollaisia suhteellisia painoeroja ei enää käytännössä ole vanhemmilla tasoilla.

[Nipale]

Nyt sä laitoit tossa fyysiset erot kategoriaan "fyysinen koko". Fyysiset erot on mun silmiin korkeimmillaan futisuran alkumetreillä ja sitten seuraavan kerran siinä kohtaa kun osa on vetänyt teini-iän läpi ja osalla se taas on alkamaisillaan. Mutta siis ymmärrä se, että kun noi tasoryhmäpäätökset tehdään tällä hetkellä lasten ollessa about 6 niin vanhemman ja nuoremman lapsen välinen ikäero ihan syntymäpäivän perusteella on sellainen 16%.

Musta ne erot ennen 12 vuotta johtuvat pelkästään siitä että kuinka kauan on vietetty aikaa fudiskentällä. On täysin normaalia että jollain 10 vuotiaalla on fudisvuosia (tai urheiluvuosia) takanaan 5v enemmän kuin 11 vuotiaalla ja ne pelaavat samassa joukkueessa. Mutta siis jos harrastus aloitetaan samaan aikaan samalla kotikasvatuksella niin asia on juurikin noin niinkuin laitoit.

[Nipale]

Fyysisyys on mun mielestä paljon muutakin kuin pituus. Se on mm. nopeutta, kestävyyttä, räjähtävyyttä, ketteryyttä, motoriikkaa, lihasvoimaa, liikkuvuutta, painoa jne

Sit mikä vaikuttaa vaikka fyysiseen kehitykseen etenkin pienenä on temperamentti. Kuten joku muutama viesti takaperin kirjoitti lapsestaan, että harjoituksissa menee enemmän seuraamiseksi kun muut pelaavat.

Esim neurokirjon, etenkin adhd:n piirteet tai tietty temperamentti ja kasvun mind set vaikuttaa siihen iha  hemmetisti, alkaako lapsi trampalla vetelee voltteja nelivuotiaana vai uskaltaako se siihen vasta 8 tai 10-vuotiaana. Jos sä pienestä saakka olet kyvykkäämpi kuin monet muut ja omaat esim tollasen temperamentin tai neuropiirteet, kehittyy sun fyysiset ominaisuudet todennäköisesti huomattavasti aiemmin.

Nää pitäs mun mielestä osata ottaa huomioon tosi laajasti ja tuoda eroavaisuuksia esille ja kunnioittaa jokaisen kehitystä niitä tasoja muodostettaessa.

Se että valitaan ne fyysisesti tai henkisesti (esim pelille heittäytyminen) vahvimmat ja panostetaan niihin 50-70% enemmän kuin loppuihin, on aivan helvetin laiskaa valmentamista jossa valmennusosaamista ei laiteta puntariin millään lailla. Saati kasvatusosaamista tai vuorovaikutusta hitaammin kypsyvien perheisiin,  joka on pelaajakehityksessä myös todella merkittävä tekijä.

Kukapa ei koutsina aika-ajoittaista tulosta saisi aikaiseksi kun annetaan ne kovimmin juoksevat rämäpäät sulle sopivan pienenä ryhmänä. Se että osaatko ikäluokkaa koordinoida, koutsata ja tehdä yhteistyötä muodostaaksesi ympäristön jossa hetkelliset tasot, eri kasvunvaiheet ja -tahdit otetaan huomioon ja tarjotaan laadukasta toimintaa jokaiselle koko junnupolun ajan, onkin jo sitten valmennus- ja ihmissuhdetaitoja joka mahdollistaa että jokaisesta pystytään oikeasti leipomaan se paras versio itsestään, kuten valmentajakoulutuksen ydinteesi kuuluu  

Tottakai ne ovat eri asioita, mutta musta fysiikkakeskustelu ja murehtiminen liittyy pelkästään fyysiseen kokoon ja mahdollisesti sen mukana tuomaan nopeuteen ja voimaan. En ole ikinä kuullut tapauksesta missä kentän pienimmästä, nopeimmasta ja taitavimmasta todetaan että joo ton pitäisi ehdottomasti pelata 2 vuotta vanhemmissa.

[Nipale]

Noissa pienemmissä ikäluokissa se suurin tekijä ei ole pituus vaan paino. 10 cm ero eli 140 cm ja 30 kg vs 130 cm ja 20kg on 50% ero painossa. Tuollaisia suhteellisia painoeroja ei enää käytännössä ole vanhemmilla tasoilla.

alle 12 vuotiaan lisäpaino ei ole yleensä lihasta. Murrosiässä ja sen jälkeen se on -> erot kasvaa?

[Tino Asprilla]

Tehdäänkö seuroissa sellaista seurantaa, että katsotaan miten lapset ovat jakaantuneet "kilpa" ja "haaste" ryhmiin iän mukaan? Mikäli jatkuvasti aikaisemmin syntyneet korostuvat kilparyhmässä, on se automaattinen signaali että jotain tehdään väärin ja potentiaalia jää hyödyntämättä.

Katsastin valmentaja-aikoina oman seurani valmentamani ikäluokan kilpajengin pelaajien syntymäajat. 80% oli ensimmäisen neljänneksen aikana syntyneitä ja kun aika monen perheen tunsin, niin ainakin 50% pelaajista oli pikkuveljiä.  

Eihän tää sinällään yllätä kun nuorisomajuissa vissiin sama homma