Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Tino Asprilla]

Tottakai ne ovat eri asioita, mutta musta fysiikkakeskustelu ja murehtiminen liittyy pelkästään fyysiseen kokoon ja mahdollisesti sen mukana tuomaan nopeuteen ja voimaan. En ole ikinä kuullut tapauksesta missä kentän pienimmästä, nopeimmasta ja taitavimmasta todetaan että joo ton pitäisi ehdottomasti pelata 2 vuotta vanhemmissa.

Minä olen, ja muutaman keissin tiedänkin missä pientä ja nopeaa, taitavaa väkkärää peluutetaan myös vanhemmissa. Nää tapaukset on futiksesta ja lätkästä    

Musta ne erot ennen 12 vuotta johtuvat pelkästään siitä että kuinka kauan on vietetty aikaa fudiskentällä. On täysin normaalia että jollain 10 vuotiaalla on fudisvuosia (tai urheiluvuosia) takanaan 5v enemmän kuin 11 vuotiaalla ja ne pelaavat samassa joukkueessa.

Ei johdu pelkästään noista, vaikka niilläkin on toki vaikutusta. Joku urheilullinen ja kamppailuvoimanen lätkäpoika saattaa dominoida 12 vuotiaana futispelissä vaikkei olis talvella palloon koskenu.  Näitäkin olen nähny 

[Mikaeli]

alle 12 vuotiaan lisäpaino ei ole yleensä lihasta. Murrosiässä ja sen jälkeen se on -> erot kasvaa?

Yleensä kilpajengeissä ei myöskään pelaa ylipainoisia lapsia. Massalla on juuri pienimmissä ikäluokissa ihan älytön vaikutus esim kaksinkamppailujen voittamiseen, jota noissa valinnoissa yleensä arvostetaan todella paljon. Toki toinen iso ero on juurikin samassa ikäluokassa olevat pre- ja post-PHV -pelaajat.

[Keynes]

Mihin KuPS tarvitsee vuonna 2019 syntyneiden edustusjoukkueen?

Jos toiminta muuten pyörii kaupunginosajoukkueissa he tarvitsevat rinnalle edustusjoukkueen, jossa ympäristö haastaa edistyneitä pelaajia. Ihan yhtälailla esim. HJK:lla ja PPJ:llä on tuossa ikäluokassa kaupunginosajoukkueiden pelaajista koostuva edustusjoukkue, jota vain kutsutaan taitokouluksi edustusjoukkueen sijaan. Toki monella Klubin ja PPJ:n kaupunginosajoukkueilla on niin iso pelaajamäärä, että näissä joukkueissa on riittävä määrä lahjakkaita pelaajia ja siten sisäiset tasoryhmät saattavat ajaa samaa asiaa.

Itselle tuo KuPSin toiminta ei siis ole mitenkään tuttua, mutta jos vertailuun otetaan vaikka Turusta TuNL, niin lahjakkaille pelaajille pelaaminen pelkästään (pienissä) kaupunginosajoukkueissa ei tarjoa juurikaan haastetta. Tässä tapauksessa edustusjoukkueen perustaminen on ollut varsin perusteltu asia.

Samoin pelaajille, jotka ovat kehityksessä tuossa vaiheessa perässä, on sekä kehityksen, että motivaation kannalta eduksi, ettei toimi kentällä vain kehityksessä edellä olevien pelaajien pujottelukeppeinä.

Tämä on erittäin tärkeä pointti. Meidän 8-vuotiaiden jengissä tilanne on se, että edistyneimmät pelaajat voittavat käytännössä yksin harrasteryhmän koko kentällisen. Ei niiden keskenään pelaamisessa ole kenellekään mitään järkeä.

[Valonheitin]

Tein muutama vuosi sitten noin 40 pelaajan joukkueesta käppyrät, missä oli syntymäkuukausi ja kilpapelien määrät. Ihan alkuvuodesta syntyneillä meni kilpa/haaste jaot aika tasan ja kilvassa oli jopa yksi joulukuussa syntynyt mukana.

Mutta suurin osa kilpapelaajista oli kuitenkin syntynyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

[Siperia]

Tai sitten ne ymmärtää että jos halutaan saada maajoukkueen tasoa nostettua seuraavina vuosikymmeninä niin tämä on se ensimmäinen askel. Monet ovat sitä mieltä että
tämä pitäisi tehdä jo 5-vuotiaasta alkaen kuten voimistelussa

Joopa joo. Ehkäpä ensisijainen tavoite on nostaa lasten liikkumisen määrää ja innostusta urheilua ja siinä sivussa futista kohtaan, eikä miettiä maajoukkuepelaajia alle 9 vuotiaiden kohdalla.

[Gambinamiäs]

Jos toiminta muuten pyörii kaupunginosajoukkueissa he tarvitsevat rinnalle edustusjoukkueen, jossa ympäristö haastaa edistyneitä pelaajia. Ihan yhtälailla esim. HJK:lla ja PPJ:llä on tuossa ikäluokassa kaupunginosajoukkueiden pelaajista koostuva edustusjoukkue, jota vain kutsutaan taitokouluksi edustusjoukkueen sijaan. Toki monella Klubin ja PPJ:n kaupunginosajoukkueilla on niin iso pelaajamäärä, että näissä joukkueissa on riittävä määrä lahjakkaita pelaajia ja siten sisäiset tasoryhmät saattavat ajaa samaa asiaa.

Itselle tuo KuPSin toiminta ei siis ole mitenkään tuttua, mutta jos vertailuun otetaan vaikka Turusta TuNL, niin lahjakkaille pelaajille pelaaminen pelkästään (pienissä) kaupunginosajoukkueissa ei tarjoa juurikaan haastetta. Tässä tapauksessa edustusjoukkueen perustaminen on ollut varsin perusteltu asia.

Esim Klubin ja PPJ:n taitokoulu on tosiaan taitokoulu siihen muun toiminnan päälle, ei edustusjoukkue. Treenit kerran viikossa ja pelit ehkä kerran kk. Normaalisti taitokoululaiset osallituvat turnauksiin omassa kaupunginosajoukkueessaan. Esim Hesa cupin u9 sarjassa finaaliin pääsi ihan HJK/East eikä mitään taitokoulun joukkuetta turnaukseen osallitunut, kuten ei PPJ:ltäkään.

[Nipale]

Minä olen, ja muutaman keissin tiedänkin missä pientä ja nopeaa, taitavaa väkkärää peluutetaan myös vanhemmissa. Nää tapaukset on futiksesta ja lätkästä    

Joo siis ehdottomasti näitä on, viittasin lähinnä kentänlaitakeskusteluihin. Eli kukaan ei kentän laidalla jälkipeleissä manaa että "vastustaja nyt vain oli fyysisesti parempi ja siksi voitti". Itse ainakin oletan että keskustelu mitä nyt käydään, liittyy early developer vs late bloomer ilmiöön eikä siihen että taitava ja hyvä jalkapalloilija = fyysinen jalkapalloilija.

Ei johdu pelkästään noista, vaikka niilläkin on toki vaikutusta. Joku urheilullinen ja kamppailuvoimanen lätkäpoika saattaa dominoida 12 vuotiaana futispelissä vaikkei olis talvella palloon koskenu.  Näitäkin olen nähny 

Joo näitä varmasti on, mutta voisiko tämäkin liittyä vain pidempään liikuntahistoriaan (2 lajia yms) vs jalkapalloilijan.

[Marja Cartell]

Miten sitä jotenkin maalaisjärjellä kuvittelisi, että tasainen isompi massa tuottaisi myös paremmin niitä maajoukkuepelaajia. Eikä se, että jostain kuusivuotiaasta todetaan vaan ettei riitä taidot ja sinun kohtalonasi on koko loppuelämäsi ajan saada heikompaa valmennusta kuin nämä "chosen onet".

Ok, toki kilvassa joku voi lopettaa tai taso putoaa, mutta onhan se kynnys muodostunut jo heti valintatilanteessa ja siitä hetkestä alkaen ympäristö vain isontaa kynnystä eikä madalla (kenen  kanssa harjoittelet ja kilpailet, ketkä sinua valmentaa, millaisia harjoitusolosuhteita tarjotaan).

Ja "Q.E.D" tässä on jo useasti mainitut alkuvuonna syntyneiden painotukset kilpajoukkueissa, nuorisomajuissa, jne. Eihän se voi olla niin, että Q1 syntyneet nyt vaan ovat parempia futareita kuin Q4 syntyneet

Entäpä jos niitä kilpajoukkueita valmentaisi ja peluuttaisi ne "isät", ja palkatut valmentajat nostaisivat harrasteesta ja haasteesta pelaajia ylös (pitäen samalla isomman massan taidot kehityksessä ja mielenkiinnon kovana futikseen).

[Nipale]

Yleensä kilpajengeissä ei myöskään pelaa ylipainoisia lapsia. Massalla on juuri pienimmissä ikäluokissa ihan älytön vaikutus esim kaksinkamppailujen voittamiseen, jota noissa valinnoissa yleensä arvostetaan todella paljon. Toki toinen iso ero on juurikin samassa ikäluokassa olevat pre- ja post-PHV -pelaajat.

No jaa. Pienemmät vaihtaa suuntaa ja kiihdyttää nopeemmin ja ovat yleensä hieman taitavampia. Toki niinhän se on että pienemmillä helpompi sauma saada pahemmin iskuja peleissä jotka helposti johtaa kontaktipelkoon. Näiti isompien ei juurikaan tarvitse pelätä

[Keynes]

Esim Klubin ja PPJ:n taitokoulu on tosiaan taitokoulu siihen muun toiminnan päälle, ei edustusjoukkue. Treenit kerran viikossa ja pelit ehkä kerran kk. Normaalisti taitokoululaiset osallituvat turnauksiin omassa kaupunginosajoukkueessaan. Esim Hesa cupin u9 sarjassa finaaliin pääsi ihan HJK/East eikä mitään taitokoulun joukkuetta turnaukseen osallitunut, kuten ei PPJ:ltäkään.

Joo, juuri näin. Edustusjoukkue se kuitenkin luonteeltaan on, mutta pyörii kaupunginosatoiminnan rinnalla.

[Santik]

Mihin KuPS tarvitsee vuonna 2019 syntyneiden edustusjoukkueen?

Jos pelataan turnauksissa, niin niihin osallistuu pelkästään ikäluokan edustusjoukkue? Tämä olisi oma veikkaus. Mitään muuta syytä en keksi edustusjoukkueen muodostamiselle tuon ikäisille.

[Nipale]

Joopa joo. Ehkäpä ensisijainen tavoite on nostaa lasten liikkumisen määrää ja innostusta urheilua ja siinä sivussa futista kohtaan, eikä miettiä maajoukkuepelaajia alle 9 vuotiaiden kohdalla.

Kenen ensisijainen tavoite? Jos esim KUPS:in toiminnan kannattavuus yhdistyksenä / yrityksenä on täysin riippuvainen pelaajamyynneistä ja lipputuloista.

[Siperia]

Miten sitä jotenkin maalaisjärjellä kuvittelisi, että tasainen isompi massa tuottaisi myös paremmin niitä maajoukkuepelaajia. Eikä se, että jostain kuusivuotiaasta todetaan vaan ettei riitä taidot ja sinun kohtalonasi on koko loppuelämäsi ajan saada heikompaa valmennusta kuin nämä "chosen onet".

Ok, toki kilvassa joku voi lopettaa tai taso putoaa, mutta onhan se kynnys muodostunut jo heti valintatilanteessa ja siitä hetkestä alkaen ympäristö vain isontaa kynnystä eikä madalla (kenen  kanssa harjoittelet ja kilpailet, ketkä sinua valmentaa, millaisia harjoitusolosuhteita tarjotaan).

Entäpä jos niitä kilpajoukkueita valmentaisi ja
peluuttaisi ne "isät", ja palkatut valmentajat nostaisivat harrasteesta ja haasteesta pelaajia ylös (pitäen samalla isomman massan taidot kehityksessä ja mielenkiinnon kovana futikseen).

Aika moni urheilullinen lapsi lopettaa, koska ei halua alakouluikäisenä mennä kilvan mukaan, mutta kaverit menevät. Eli edaritoiminta syö tosiaan massaa paljon.

Ja tosiaan, palkatut valmentajat voisivat suunnitella kaupparijoukkueille harjoitukset ja kiertäen käydä näyttämässä isäkoutseille miten harjoitukset vetää ja tutoroimassa, jolloin saataisiin laadukkaampaa valmennusta isommalle massalle.

Kenen ensisijainen tavoite? Jos esim KUPS:in toiminnan kannattavuus yhdistyksenä / yrityksenä on täysin riippuvainen pelaajamyynneistä ja lipputuloista.

Ihan noin niinkuin kaikkien? Ei vittu. Ei lapsien liikkuminen ole mitään teollisuustuotantoa jossa mietitään voittoa. Eikä mikään näyttö edes tue aikaisen edaritoiminnan edistävän huipputason pelaajien kehittymistä.

[Tino Asprilla]

Joo siis ehdottomasti näitä on, viittasin lähinnä kentänlaitakeskusteluihin. Eli kukaan ei kentän laidalla jälkipeleissä manaa että "vastustaja nyt vain oli fyysisesti parempi ja siksi voitti". Itse ainakin oletan että keskustelu mitä nyt käydään, liittyy early developer vs late bloomer ilmiöön eikä siihen että taitava ja hyvä jalkapalloilija = fyysinen jalkapalloilija.


Joo näitä varmasti on, mutta voisiko tämäkin liittyä vain pidempään liikuntahistoriaan (2 lajia yms) vs jalkapalloilijan.

Joo no siis kentänlaitakeskustelut pohjaa varmaan tuloshakuisuuteen. Olivatpa ne vanhempia tai joitakin koutseja joita vituttaa hävitä fyysisesti vahvemmille.

Mut se fyysisyysero pelaajakehityksen näkökulmasta vaikuttaa hitokseen 1v1 pelaamiseen. Siinä onnistumiseen ja henkiseen kapasiteettiin yrittää jotain tiettyjä suorituksia. Uskallan väittää että fyysisemmillä on pätevyyden kokemuksia ja sitä kautta itseluottamusta enemmän joka vaikuttaa ainakin
A) lajin parissa pysymiseen
B) omaan motivaatioon harjoitella ja sitä kautta kehittyä
C) joissakin tapauksissa se vaikuttaa varmasti paljon myös liikunnan iloon ja liikkumiseen      

Jälkimmäinen osa lainatusta: voi olla pidempää liikuntahistoriaa, monilajisuutta tms, mutta ihan yhtä lailla se voi olla tiettyä lahjakkuutta ja sitä kautta aikaista fyysistä kehitystä.

Ydinkeskustelun pitäisi kuitenkin pyöriä siinä, et jos aikaisin tarkasteltu/arvostettu fyysisyys (oli se sitten pidempää liikuntahistoriaa, lahjakkuutta +aikaisempaa kehitystä, tai ihan vain eroa biologisessa iässä) määrittää liikaa "lahjakkuutta", niin seulasta menee läpi näitä late bloomereita ja se on koko suomalaiselle urheilulle ja varmasti kansanterveydelle haitallista  

[erno]

Jos pelataan turnauksissa, niin niihin osallistuu pelkästään ikäluokan edustusjoukkue? Tämä olisi oma veikkaus. Mitään muuta syytä en keksi edustusjoukkueen muodostamiselle tuon ikäisille.

Eli kuusivuotiaille on ok tehdä linjaus, että muodostettu kilpajengi käy turnauksissa ja muut syö kotona sipsejä?

[Gambinamiäs]

Eli kuusivuotiaille on ok tehdä linjaus, että muodostettu kilpajengi käy turnauksissa ja muut syö kotona sipsejä?

Ei mutta olisi ainakin itselle ok, että muodostettu kilpajengi käy kilpa- tai elite-tason turnauksissa ja muut käy haaste- tai harrastetason turnauksissa. Tai jos kyse ylimääräisestä ja lisämaksullisesta taitokouluhenkisestä toiminnasta, että sillä lisämaksullaan se muodostettu kilpajengi käy turnauksissa ja muut syö kotona sipsejä.

[Tino Asprilla]

Ja siis aikaisin muodostetuista liian kiinteistä kilpajengeistä itselläni myös seuraava havainto p15 iästä:

1.Ns.harrastepelaajilla ei ole ollut tarpeeksi laadukasta valmennusta --> iso massa ei kehity.
2. Kilpajoukkuepelaajista tossa iässä ihan muutama sitoutunut elämään ns. urheilijanuoren elämää joka tukisi kehitystä. Toisin sanoen, ei kauheita unelmia jalkapallosta. Ovat ns. kylläisiä pelaajia joita ei ole koskaan haastettu koska taustalta ei kehity isoa massaa.
3. Joukkueessa pari tosi hyvää talenttia jotka eivät saa laadukasta joukkuetoimintaa koska ympärillä on kylläisiä pelaajia joita ei ole vaadittu ja joita ei ole haastettu koska ei ole kehitetty isoa massaa.

Toki näitä talentteja pystytään käyttää vanhempien mukana, mutta ymmärtänette pointin hyödyistä joita ison massan tasavertainen kehittäminen mahdollistaa myöhemmässä iässä.

Lisäksi pitäisi nähdä arvona se että monipuolinen ja laadukas jalkapallovalmennus 6-10 -vuotiaana voi tuottaa muihin lajeihin hyviä urheilijoita näistä sen hetkisistä kilpa- tai harrastepelaajista.    

 

[Nipale]

Ydinkeskustelun pitäisi kuitenkin pyöriä siinä, et jos aikaisin tarkasteltu/arvostettu fyysisyys (oli se sitten pidempää liikuntahistoriaa, lahjakkuutta +aikaisempaa kehitystä, tai ihan vain eroa biologisessa iässä) määrittää liikaa "lahjakkuutta", niin seulasta menee läpi näitä late bloomereita ja se on koko suomalaiselle urheilulle ja varmasti kansanterveydelle haitallista  

Näkisin että toimivin tapa on pienellä kynnyksellä palkita harjoittelun tuomasta kehityksestä suuntaa ylöspäin, tämä yleensä ruokkii motivaatiota kaikkein parhaiten.
Jotta tasoryhmät toimivat (alle 12v) pitäisi liikuttelua ryhmien välillä olla riittävän usein em syistä ja tämä pitäisi saada myytyä hyvänä asiana lapsille ja vanhemmille. Valmentajilla on yleensä todella suuri kynnys tiputtaa pelaajaa tasoryhmässä alaspäin koska helposti johtaa harrastuksen lopettamiseen.

12 -> asia meneekin hankalammaksi koska monien isompien seurojen ykkös ja kakkosryhmät ovat täysin eri joukkueita ja ilmeisen tietoisesti seuran ainoa tavoite on tässä vaiheessa saada ykkösryhmän tasoa nostettua. Tällöin ei ole enää merkitystä että tuleeko uusi vahvistus seuran sisältä vai ulkopuolelta. Monesti varmaan otetaan mielummin ulkopuolelta niin saadaan samalla heikennettyä kilpailijaa

[Tino Asprilla]

Näkisin että toimivin tapa on pienellä kynnyksellä palkita harjoittelun tuomasta kehityksestä suuntaa ylöspäin, tämä yleensä ruokkii motivaatiota kaikkein parhaiten.
Jotta tasoryhmät toimivat (alle 12v) pitäisi liikuttelua ryhmien välillä olla riittävän usein em syistä ja tämä pitäisi saada myytyä hyvänä asiana lapsille ja vanhemmille. Valmentajilla on yleensä todella suuri kynnys tiputtaa pelaajaa tasoryhmässä alaspäin koska helposti johtaa harrastuksen lopettamiseen.

Joo siis ehdottomasti näin. Olen kuullut viisaammilta että tärkein taito on harjoittelun taito jota pitäisi pystyä systemaattisesti kehittämään pienestä pitäen muodostamalla kriteerejä tasojengeihin, jossa myös sillä harjoittelulla ja kokonais liikunnalla on merkitystä.

Itse esim lopetin koutsin hommat koska seurassa ei yhden ikäluokan sisällä pystytty tasojengien kesken muodostamaan yhteistä näkemystä tästä harjoitteluun suhtautumisesta. Joillekin tuloshakuisille valmentajille se on ihan se ja sama miten joku fyysinen ihmelapsi 12-13 vuotiaana sitoutuu treenaamiseen tai pelin periaatteisiin jos se takoo tulosta kentällä tilanteenvaihdoista.

Ei uskalleta siitä tuloahakuisuudesta nähdä kauemmas tulevaisuuteen millaista viestiä me annetaan pelaajille tuollaisella toiminnalla.

Tässä sulkeutuikin ympyrä kätevästi siihen mitä täällä junnuvalmennuskeskusteluissa monet upeat nimimerkit korostavat vähän väliä; niin kauan kun junnutoimintaa ohjaa liika tuloshakuisuus, niin niitä virheitä tehdään monella saralla aivan älyttömästi ja unohdetaan se mikä on junnuvalmennuksen ydin; yksilökehitys.
Ja ehkä monipuolinen ymmärrys siitä mitkä asiat vaikuttavat positiivisimmin siihen yksilönkehitykseen niin että pelaaja olisi aikuisiällä, useim vasta siellä 25-vuotiaana paras versio itsestään.

Vittu tuolla pubeissa on tuhansia jamppoja tuopin ääressä kaveriporukkaillassa muistelemassa miten oli lahjakas urheilija, mutta kun ei kiinnostanu treenata.

Väitän myös että vertailu johonkin Kroatiaan ja Norjaan voitaisi tarkastella niillä paeriaatteilla ja arvoilla sekä vaatimustasolla mitä junnu-urheilukulttuurissa tehdään toisin kuin Suomessa. Norjassa varmaan monia pohjoismaisia arvoja liikunnan ja liikkumisen suhteen kun taas Balkanilla lienee suht kova vaatimustaso työn teon suhteen.
   

[Santik]

Eli kuusivuotiaille on ok tehdä linjaus, että muodostettu kilpajengi käy turnauksissa ja muut syö kotona sipsejä?

Ei mutta olisi ainakin itselle ok, että muodostettu kilpajengi käy kilpa- tai elite-tason turnauksissa ja muut käy haaste- tai harrastetason turnauksissa. Tai jos kyse ylimääräisestä ja lisämaksullisesta taitokouluhenkisestä toiminnasta, että sillä lisämaksullaan se muodostettu kilpajengi käy turnauksissa ja muut syö kotona sipsejä.

Juuri näin, yksittäisellä kaupunginosajoukkueella ei varmaan suoraan riittäisi taso kilpa/elite-tason turnauksissa.

[Keynes]

 

En ole sinänsä eri mieltä kirjoitustesi pointeista, mutta niiden toteutuminen käytännössä on melko epärealistista. Laajemman massan huomiointi mahdollisimman pitkään valmentamisessa on ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen asia, mutta vaatii samalla erittäin paljon niiltä valmentajilta. Montako tällaista valmentajaa meillä oikeasti on tai kuinka realistista niitä on meidän resursseilla kouluttaa lisää?

On hyvä tiedostaa, että kaikki(?) maat painivat samojen haasteiden kanssa. Kun kaikista edistyneimmissäkään jalkapallomaissa ei olla kyetty ratkaisemaan varhaisen kypsymisen/syntymäajankohdan aiheuttaman kilpailuasetelman vinouman, kuinka realistista on odottaa Suomen kykenevän tähän?

Lopulta seurojen tulee miettiä ja linjata a) mitä he haluavat olla, b) millaisia pelaajia he haluavat tämän tueksi kasvattaa, ja c) miten he tämän tekevät. Tämän toteuttamiseksi heidän tulee kohdentaa niukkoja resurssejaan ja niiden kohdentuminen edistyneisiin pelaajiin lienee paras ja tehokkain tapa. Onko se täydellinen tapa? Ei. Jääkö tällä tavalla mahdollisten late-bloomereiden potentiaali lunastamatta? Todennäköisesti. Toisiko vaihtoethoinen tapa paremman lopputuloksen? Tuskin.

[Gambinamiäs]

Juuri näin, yksittäisellä kaupunginosajoukkueella ei varmaan suoraan riittäisi taso kilpa/elite-tason turnauksissa.

No kyllä sen kilpa-tasolla pitäisi riittää, jos kerran jollain helsinkiläisillä kaupunginosaseuroillakin riittää. Mutta ei se väärin ns lisäpalveluna motivoituneille ole. Mainittakoon, että PPJ:n taitokoulussa on ainakin muutamassa ikäluokassa myös pari muiden seurojen pelaajaa.

[Keynes]

No kyllä sen kilpa-tasolla pitäisi riittää, jos kerran jollain helsinkiläisillä kaupunginosaseuroillakin riittää. Mutta ei se väärin ns lisäpalveluna motivoituneille ole. Mainittakoon, että PPJ:n taitokoulussa on ainakin muutamassa ikäluokassa myös pari muiden seurojen pelaajaa.

Toki PPJ:n ja HJK:n kaupunginosajoukkeissa saattaa olla useita kymmeniä pelaajia, jopa ~60. Tällaisesta massasta saa yleensä koottua varsin kilpailukykyisiä porukoita. Kuopiota en itse tunne, mutta Turussa kaupunginosajoukkueet saattavat koostua jopa vain ~kymmenestä pelaajsta, jolloin kilpatason jengin kasaamisen todennäköisyydet ovat hyvin alhaiset.

[Gambinamiäs]

Toki PPJ:n ja HJK:n kaupunginosajoukkeissa saattaa olla useita kymmeniä pelaajia, jopa ~60. Tällaisesta massasta saa yleensä koottua varsin kilpailukykyisiä porukoita. Kuopiota en itse tunne, mutta Turussa kaupunginosajoukkueet saattavat koostua jopa vain ~kymmenestä pelaajsta, jolloin kilpatason jengin kasaamisen todennäköisyydet ovat hyvin alhaiset.

No ohhoh. Jossain Herttoniemessä ja Kulosaaressakin on paikallisten seurojen ikäluokat sellaista 20-30 ja Puotinkylässä ja Laajasalossa 30-50. Ja HJK East vie kuitenkin jo osan päältä. Ehkä täällä on vaan fudis suosittua.

[Mikaeli]

En ole sinänsä eri mieltä kirjoitustesi On hyvä tiedostaa, että kaikki(?) maat painivat samojen haasteiden kanssa. Kun kaikista edistyneimmissäkään jalkapallomaissa ei olla kyetty ratkaisemaan varhaisen kypsymisen/syntymäajankohdan aiheuttaman kilpailuasetelman vinouman, kuinka realistista on odottaa Suomen kykenevän tähän?

Tämä tietyllä tavalla on se pahin ajatusharha. Suomihan on jo nyt yksi parhaista harrastefutismaista eli meidän harrastefutarit (Piirisarjojen tasot 2/3-5) on jo nyt varsin hyvällä tasolla esim Espanjaan verrattuna, koska suuret joukkuekoot ja ammattivalmentajat, ainakin suurimmissa seuroissa, organisoimassa tätä. Espanjassa joukkueeseen mahtuu lähtökohtaisesti 12 pelaajaa ja seuran sisällä valmennuksen taso romahtaa kategorian edustusjoukkueen jälkeen. Toki jos mahtuu suuren seuran ikäluokan edustusjengiin, niin hyvä, mutta kilpailijoita on n 10x esim Klubin edariin nähden. Pienemmissä seuroissa toiminta on 10x pahempaa puuhastelua kuin Suomessa, koska yhteiskunta on kaikessa muussakin Suomea jäljessä. Me nimenomaan ollaan erinomaisia hyödyntämään tutkimustietoa ja luomaan toimiva makrotason järjestelmä, joten tämäkin olisi pienessä maassa kohtalaisen helppo ratkoa. Esimerkiksi kaksi edustusjoukkuetta per ikäluokka eli H1 ja H2 olisi ensimmäinen hyvä step. Toki kuten olen aiemmin sanonut niin Suomessa kilpailu on oikeasti niin pientä, että paria seuraa lukuunottamatta, se loppuvuoden lapsi on viimeistään 10-11 -vuotiaana edustusjoukkueessa, kunhan treenaaminen on riittävää. Toki se on paljon helpompaa alkuvuoden lapsille, mutta samalla kovempi vaade kehittää näitä loppuvuoden lapsia enemmän.