Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Keynes]

No ohhoh. Jossain Herttoniemessä ja Kulosaaressakin on paikallisten seurojen ikäluokat sellaista 20-30 ja Puotinkylässä ja Laajasalossa 30-50. Ja HJK East vie kuitenkin jo osan päältä. Ehkä täällä on vaan fudis suosittua.

Turussa muut seurat vievät myös pelaajia päältä, jolloin TuNL:n kaupunginosajoukkueet voivat jäädä pieniksi. Tämä voi toki olla vanhentunutta tietoa mikäli tilanne on aivan viime vuosina muuttunut. Ja toki Helsingissäkin kaupunginosajoukkueet voivat suurehkosta pelaajamäärästä huolimatta kaukana kilpatasosta.

Pointti on toki pelaajamääristä riippumatta se, että erilaisella edari-/taitokoulutoiminnalla on ehdottomasti paikkansa

[Marja Cartell]

Toki kuten olen aiemmin sanonut niin Suomessa kilpailu on oikeasti niin pientä, että paria seuraa lukuunottamatta, se loppuvuoden lapsi on viimeistään 10-11 -vuotiaana edustusjoukkueessa, kunhan treenaaminen on riittävää. Toki se on paljon helpompaa alkuvuoden lapsille, mutta samalla kovempi vaade kehittää näitä loppuvuoden lapsia enemmän.

Entäpä jos se loppuvuoden lapsi on vetänyt sen viisi vuotta "ei-kilpatasolla", heikommalla valmennuksella, heikommassa ympäristössä jne.? Onko enää niin helppoa kairata tietään kovalle tasolle esiteininä?

Ja onko loppuvuoden lapsilla sitten lopulta kovempi vaade, jos eivät ole kuusivuotiaana "chosen one", ja eivät ole kilvassa mukana?

[erno]

Ja onko loppuvuoden lapsilla sitten lopulta kovempi vaade, jos eivät ole kuusivuotiaana "chosen one", ja eivät ole kilvassa mukana?

On, koska jos ne haluaa tehdä tiensä sinne kilpaan niin duuni täytyy tehdä pitkälti itse, omaehtoisesti ja omalla ajalla.

Mites Mikaeli kun vaikka tossa yhdessä isossa pk-seudun seurassa on tuo yksi akatemia, josta ollaan puhutu aikaisemminkin ja joka edustaa meidän vanhempien poikien ikäluokkaa, joka on toiminut nyt useamman vuoden (3v+) ja siinä ei oo missään kohtaa nähty H2 lasta. Vaikka siellä on kaksi joukkuetta. Niin onko se vaan sillai että tohon porukkaan ei osunut yhtään harjoittelevaa kesäkuun puolen välin jälkeen syntynyttä lasta?

[ginikettu]

...

Hyvä tiivistelmä. Mitä nuorempi niin sitä suurempi korrelaatio on kronologisella iällä henkisen/fyysisen kasvun vaiheeseen. Etulyöntiasema on melkoinen aikaisin fyysisesti ja henkisesti kehittyvillä alkuvuodesta syntyneillä. Mutta kupsin juttu uutisoituna voi kuulostaa ihan erilaiselta mitä se on todellisuudessa. Tiedä sitä.

On, koska jos ne haluaa tehdä tiensä sinne kilpaan niin duuni täytyy tehdä pitkälti itse, omaehtoisesti ja omalla ajalla.

Ne motivoituneimmatkin siellä tekee hirveästi töitä omalla ajalla (ohjattuna ja/tai ohjaamatta) ja joukkuetoiminta on lopulta aika pieni osa, jos omatoimisesti ollaan pallon kanssa tuntikausia päivästä.

[Norppa]

Näin täysin ulkopuolisena on kyllä hemmetin vaivaannuttavaa lukea, että aina vaan on niin että alkuvuonna syntyneet lapset korostuvat. Jokainen miestä tietää etteivät alkuvuonna syntyneet lapset ole fyysisesti ja henkisesti lahjakkaampia kuin loppuvuonna syntyneet. Että kun 31.12. vaihtuu päiväksi 1.1., niin suomalaisten naisten kohduista alkaakin pulpahdella aivan erilaisia lapsia.

[Tino Asprilla]

Heitin tekoälylle ihan kokeiluna Bodö Glimtin, KuPsin ja Arsenalin  pelaajien syntymäaikoja kyselynä. KuPS ja bodö ajankohtaisuutensa vuoksi.

Tässä on FK Bodø/Glimtin 2026 kokoonpanon pelaajien syntymäaikoja ja ikätietoja haettujen tietojen perusteella (tiedot voivat päivittyä).
Avainpelaajia ja syntymäaikoja:
Nikita Haikin (Maalivahti) - Syntynyt 11.7.1995 [5.14, 5.15]
Jens Petter Hauge (Keskikenttä) - Syntynyt 12.10.1999 [5.1, 5.15]
Ulrik Saltnes (Keskikenttä) - Syntynyt 10.11.1992 [5.1, 5.15]
Sondre Brunstad Fet (Keskikenttä) - Syntynyt 17.1.1997 [5.1, 5.15]
Ole Didrik Blomberg (Keskikenttä) - Syntynyt 14.6.2000 [5.1, 5.15]
Julian Lund (Maalivahti) - Syntynyt 21.5.2004 [5.14, 5.15]
Isak Sjong (Maalivahti) - Syntynyt 16.11.2003 [5.14, 5.15]
Villads Nielsen (Puolustaja) - Syntynyt 10.11.2005 [5.14, 5.15]

3/8 avainpelaajien syntymäaika vuoden enaimmäisellä puoliskolla.

Vastaavasti KuPsin tämän hetkisten suomalaispelaajien suhdanne 10/17 vuoden ekalla puoliskolla.

...Ja ihan satunnaisotannalla Arsenalin enkkupelaajat: 5/11 ensimmäisellä puoliskolla

Edit: löytääkö joku esim u15 tähtitarhaan valittujen 2011 syntyneiden pelaajien syntymäajat?

[Keynes]

Heitin tekoälylle ihan kokeiluna Bodö Glimtin, KuPsin ja Arsenalin  pelaajien syntymäaikoja kyselynä. KuPS ja bodö ajankohtaisuutensa vuoksi.

3/8 avainpelaajien syntymäaika vuoden enaimmäisellä puoliskolla.

Vastaavasti KuPsin tämän hetkisten suomalaispelaajien suhdanne 10/17 vuoden ekalla puoliskolla.

...Ja ihan satunnaisotannalla Arsenalin enkkupelaajat: 5/11 ensimmäisellä puoliskolla

Edit: löytääkö joku esim u15 tähtitarhaan valittujen 2011 syntyneiden pelaajien syntymäajat?

Nämä ovat valikoituja otoksia eivätkä siten välttämättä edusta isoa kuvaa. Huipulle seuloutuu suhteessa enemmän alkuvuonna syntyneitä pelaajia ja tämä valuvika on käytännössä kaikissa maissa. Glimtin kokoonpanossa ei taida hirveän monta omaa kasvattia olla, kuten ei Arsenalinkaan. Tällöin syntymäajankohdan vertaaminen on epäolennaista, sillä kokoonpano koostuu pääosin muualta tulleista ammattilaisriman jo ylittäneistä pelaajista.

Mikäli löydät jostain seuroja tai maita, jotka kyekenevät tuottamaan pelaajia huipulle tasaisesti alku- ja loppuvuoden syntymäaikaan jakautuen, olet löytänyt kohteen jonka menetelmiä kannattaa tutkia tarkemmin.

[ginikettu]

Näin täysin ulkopuolisena on kyllä hemmetin vaivaannuttavaa lukea, että aina vaan on niin että alkuvuonna syntyneet lapset korostuvat. Jokainen miestä tietää etteivät alkuvuonna syntyneet lapset ole fyysisesti ja henkisesti lahjakkaampia kuin loppuvuonna syntyneet. Että kun 31.12. vaihtuu päiväksi 1.1., niin suomalaisten naisten kohduista alkaakin pulpahdella aivan erilaisia lapsia.

Tämä ilmiö käsittääkseni korostuu pojissa oli kyse urheilusta tai akateemisesta menestyksestä. Syntymäajan alkuvuosi on iso selittävä tekijä.

[Mikaeli]

Mites Mikaeli kun vaikka tossa yhdessä isossa pk-seudun seurassa on tuo yksi akatemia, josta ollaan puhutu aikaisemminkin ja joka edustaa meidän vanhempien poikien ikäluokkaa, joka on toiminut nyt useamman vuoden (3v+) ja siinä ei oo missään kohtaa nähty H2 lasta. Vaikka siellä on kaksi joukkuetta. Niin onko se vaan sillai että tohon porukkaan ei osunut yhtään harjoittelevaa kesäkuun puolen välin jälkeen syntynyttä lasta?

Kuten tuossa aiemmassa viestissä sanoin, niin pariin jengiin se voi olla tekemätön paikka ja tämä on yksi niistä. Kyseinen seurahan on tämän jälkeen muuttanut pelaajapolkuaan siten, että haastejengi perustetaan samaan aikaan akatemian kanssa ja tulokset ovat rohkaisevia, mutta edelleenkään ykkösjengissä ei paljon Q4 pelaajia edelleenkään näy myöskään U12-vaiheessa.

[Tino Asprilla]

Nämä ovat valikoituja otoksia eivätkä siten välttämättä edusta isoa kuvaa. Huipulle seuloutuu suhteessa enemmän alkuvuonna syntyneitä pelaajia ja tämä valuvika on käytännössä kaikissa maissa. Glimtin kokoonpanossa ei taida hirveän monta omaa kasvattia olla, kuten ei Arsenalinkaan. Tällöin syntymäajankohdan vertaaminen on epäolennaista, sillä kokoonpano koostuu pääosin muualta tulleista ammattilaisriman jo ylittäneistä pelaajista.

Mikäli löydät jostain seuroja tai maita, jotka kyekenevät tuottamaan pelaajia huipulle tasaisesti alku- ja loppuvuoden syntymäaikaan jakautuen, olet löytänyt kohteen jonka menetelmiä kannattaa tutkia tarkemmin.

Joo, ihan totta. Tämä vain tämmösenä satunnaisheittona. Mutta silti vaikka otanta on pieni ja täysin satunnainen, on prosentuaalisesti pienempää tuo alkuvuonna syntyneiden määrä kuin esim muutamissa ikäkausissa pikkujunnujen kilparyhmissä kun joskus itse niitä vilkuilin   

[Marja Cartell]

On, koska jos ne haluaa tehdä tiensä sinne kilpaan niin duuni täytyy tehdä pitkälti itse, omaehtoisesti ja omalla ajalla.

Meinasin taklata tämän jo etukäteen, mutta ajattelin ettei tätä kukaan jaksa nostaa. On kuitenkin itseään ruokkiva kierre, jos et ole "chosen one", niin saako ne olosuhteet siellä harjoittelemaan niin paljon ja reippaasti omalla ajalla? Ehkä jopa "kilvan" tyypit keksii mennä keskenään treenaamaan mutta nöösipoika ei kehtaa lähteä sinne kun on heikompi eikä "chosen one".

Mietin vain mihin kaikkialle noin aikainen tasoryhmäajattelu vaikuttaa, eikä niitä kannata vaan pyyhkiä pois toteamalla "se joukkutreenaus on vaan 20% koko treenaamisesta".

Lisätään vielä se, että hyvä kun asiasta keskustellaan. Vaikka ei tässä varmasti mitään graalinmaljaa löydetä, niin ehkä jossain jotkut ajattelevat asiaa ja H2-pelaajiakin huomioidaan ja ehkä pyritään painottamaan valinnoissa muita asioita kuin iän tuomaa suhteellista etua (monessa asiassa).

[Gambinamiäs]

Ryhmäjaot tehtäisiin kvartaalitasoilla tai vähintään vuosipuolikkaan tasoilla? Korkeintaan 10% sitten voitaisiin poiketa tuosta?

[ginikettu]

Meinasin taklata tämän jo etukäteen, mutta ajattelin ettei tätä kukaan jaksa nostaa. On kuitenkin itseään ruokkiva kierre, jos et ole "chosen one", niin saako ne olosuhteet siellä harjoittelemaan niin paljon ja reippaasti omalla ajalla? Ehkä jopa "kilvan" tyypit keksii mennä keskenään treenaamaan mutta nöösipoika ei kehtaa lähteä sinne kun on heikompi eikä "chosen one".

Mietin vain mihin kaikkialle noin aikainen tasoryhmäajattelu vaikuttaa, eikä niitä kannata vaan pyyhkiä pois toteamalla "se joukkutreenaus on vaan 20% koko treenaamisesta".

Varmasti vaikuttaa myös omalla ajalla harjoitteluun. Jos on pienempi ja nuorempi mitä pelikaverit (luokkakaverit) niin se on hankalampaa. Tuollainen malli missä joukkueet olisi lähtökohtaisesti syntymäajan mukaan voisi olla toimiva keino katkaista kierre alkuunsa jos noin tehtäisiin heti alusta. Eli oikea ikä määritäisi lähtökohtaisesti katon minkä ikäisten joukkueessa pelaa ja treenaa. Silloin joukkuetoiminnan pitäisi olla aika paljon seuravetoisempaa.

[vesikalja]

Näin täysin ulkopuolisena on kyllä hemmetin vaivaannuttavaa lukea, että aina vaan on niin että alkuvuonna syntyneet lapset korostuvat. Jokainen miestä tietää etteivät alkuvuonna syntyneet lapset ole fyysisesti ja henkisesti lahjakkaampia kuin loppuvuonna syntyneet. Että kun 31.12. vaihtuu päiväksi 1.1., niin suomalaisten naisten kohduista alkaakin pulpahdella aivan erilaisia lapsia.

Se on vaan kylmä fakta, että aina kun lyöt lapselle vuoden lisää mittariin, niin kehitys kehittyy monellakin tavoin. Vielä kun puhutaan tosi pienistä kersoista, niin asia entisestään korostuu. Toki lapsissa aina eroja.

[barbarian]

Kai kilvan ja haasteen/harrasteen voi erotella vaikka 1-vuotiaista lähtien, jos sen hoitaa kunnolla. Erittäin kilpailullisesti lajiin suhtautuvan harrastetason pelaajan varaisän näkökulmasta hommaa pidempään seuranneena esim. seuraavat asiat olisi syytä miettiä kuntoon:

- Seuroissa olisi hyvä olla yksi ihminen, jonka tehtävänä on huolehtia ei-kilpatason harraste-edellytyksistä ja miettiä proaktiivisesti pelaajamääriä, ikäluokkien yhdistämisiä jne. Edes yksi ihminen seurassa, joka aidosti tekisi työtä sen eteen, että matalamman taitotason innokkaat pelaajat saadaan pidettyä mukana lajissa ja varmistettua heille asialliset olosuhteet harrastaa ja kehittyä lajissa, eikä vain höntsätä jotain koulun liikuntatuntiin verrattavaa läpsyttelyä.

- Palloliitossa tai jossain voitaisiin miettiä tarkemmin, millainen on vaikkapa harrastetason pelaajan pelaajapolku aikuisikään asti ja tukea ja valistaa seuratoimijoita tämän polun mahdollistamisessa.

- Vaikka joukkueita jaettaisiin miten, seurojen tulisi mieltää ikäluokat yhdeksi yksiköksi vielä senkin jälkeen jos vaikka akatemia on hallinnollisestikin erotettu omaksi joukkueekseen. Ylen jutussakin harmiteltu kaverisuhteiden katkeaminen ei ole mikään välttämättömyys näissä, ihan vaikka koko ikäluokan yhteisen tekemisen mahdollistaminen silloin tällöin auttaa.

- Haaste- ja harrasteporukoita ei saa jättää yksin selviämään omillaan, vaan seurojen ja ikäluokan vastuuvalmentajien pitää aktiivisesti tehdä työtä sen eteen että harrastamisen mahdollisuus säilyy innokkailla pelaajilla esim. tilanteessa jossa harrasteryhmän aktiivisuus on heikkoa tai pelaajia on liian vähän.

- Innokkaille, kehityshaluisille, aktiivisesti treeneissä käyville pelaajille pitää pystyä luomaan kokemus siitä, että kaikki tuo on tärkeää, vaikka oma pelitaidollinen kehitys ei tuottaisi eteenpäinmenoa seurassa kovempiin peliryhmiin. Tämäkään ei ole rakettitiedettä. Pienet jututkin auttavat, esim. se, että valmentaja ei nimeä kapteeniksi pelaajaa joka on vaivautunut paikalle ensimmäiseen otteluunsa 12 kuukauteen, vaan sellaisen pelaajan joka treenaa esimerkillisesti joka viikko ja on mukana toiminnassa kovalla prosentilla.

- Myös peliajassa pitää alimmilla harrastetasoillakin palkita jossain määrin innokkuudesta ja aktiivisuudesta. Täysin tasapaksu "kaikki pelaa" -linja aiheuttaa todella pahan kognitiivisen dissonanssin pelaajalle, joka suhtautuu lajiin paljon kunnianhimoisemmin kuin oman joukkueen muut pelaajat. 95% aktiivisuudella joukkueen toimintaan osallistuvan kuuluu saada enemmän peliaikaa kuin 40% aktiivisuudella osallistuvan, täysin riippumatta tasosta.

- Harrastejalkapallon termistä pitää juniorifutiksessa luopua kokonaan, koska se leimaa virheellisesti näiden pelaajien motivaation.

Kun tätä perseilyä hoitaisi isolla kädellä kuntoon, saataisiin jo tilkittyä paljon tuota 10-15-vuotiaana tapahtuvaa aivan turhaa hävikkiä pelaajamäärissä. Enkä oikein näe että mikään tässä olisi mitenkään pois kovimman tason eliittiryhmiltä.

[Speirs]

...Ja ihan satunnaisotannalla Arsenalin enkkupelaajat: 5/11 ensimmäisellä puoliskolla

Eikös Eglannissa ikäluokan rajapyykki ole joskus syksyllä, eli siellä on eri vuodenaikaan syntyneet niitä lahjakkaita?

[pohjoistienhiekka]

Tämä tietyllä tavalla on se pahin ajatusharha. Suomihan on jo nyt yksi parhaista harrastefutismaista eli meidän harrastefutarit (Piirisarjojen tasot 2/3-5) on jo nyt varsin hyvällä tasolla esim Espanjaan verrattuna, koska suuret joukkuekoot ja ammattivalmentajat, ainakin suurimmissa seuroissa, organisoimassa tätä. Espanjassa joukkueeseen mahtuu lähtökohtaisesti 12 pelaajaa ja seuran sisällä valmennuksen taso romahtaa kategorian edustusjoukkueen jälkeen. Toki jos mahtuu suuren seuran ikäluokan edustusjengiin, niin hyvä, mutta kilpailijoita on n 10x esim Klubin edariin nähden. Pienemmissä seuroissa toiminta on 10x pahempaa puuhastelua kuin Suomessa, koska yhteiskunta on kaikessa muussakin Suomea jäljessä. Me nimenomaan ollaan erinomaisia hyödyntämään tutkimustietoa ja luomaan toimiva makrotason järjestelmä, joten tämäkin olisi pienessä maassa kohtalaisen helppo ratkoa. Esimerkiksi kaksi edustusjoukkuetta per ikäluokka eli H1 ja H2 olisi ensimmäinen hyvä step. Toki kuten olen aiemmin sanonut niin Suomessa kilpailu on oikeasti niin pientä, että paria seuraa lukuunottamatta, se loppuvuoden lapsi on viimeistään 10-11 -vuotiaana edustusjoukkueessa, kunhan treenaaminen on riittävää. Toki se on paljon helpompaa alkuvuoden lapsille, mutta samalla kovempi vaade kehittää näitä loppuvuoden lapsia enemmän.

Se vaan, että sitten viimeistään p13 alkaa se suurin kuilu tulla aikaisin kehittyvän alkuvuodesta syntyneen ja vaikkapa keskiverrosti kehittyvän viimeisen vuosineljänneksen pelaajan välillä. Vertaisin sitä pahimmillaan siihen, että yrittää salilla kilpailla penkkituloksessa yhtä paljon treenaavan kaverin kanssa, joka popsii vähän tietynlaisia pastilleja treenitulosten parantamiseksi. Tästä johtuen muuten jos joku näkee nuorisojunnumaajoukkueissa ihan lapsen näköisen kaverin nuorten seassa niin silloin kannattaa pistää nimi mieleen.

[Hegetsu]

Yksi asia mikä meillä ehkä huono mutta enemmän sarjajärjestemän ongelma kuin minkään muun eli sarjojen tasojen välinen ero saattaa olla turhankin iso ja myös saman tason sisällä lohkot voivat olla hyvin eri tasoisia.
Aikanaan nuoremman junnun jengi voitti oman kakkosen lohkon ilman tappioita ja maaliero oli luokkaa 30-8 tjsp. eli kakkosessa jatkaminen ei kovin mielekästä mutta ykkösessä pelattiin sitten koko ajan vain putoamista vastaan. Muistaakseni samassa lohkossa kakkonenkin veti kauden läpi ilman tappioita mutta sitten 3-4 viimeistä joukkuetta sai sitten kauden aikana jonkun 1-5 pistettä eli sarjan epätasaisuus ei palvellut oikein kärkeä (eli ei valmistellut korkeamman tason kovempiin peleihin) eikä ainakaan häntäpään joukkueita missään määrin.

[erno]

Yksi asia mikä meillä ehkä huono mutta enemmän sarjajärjestemän ongelma kuin minkään muun eli sarjojen tasojen välinen ero saattaa olla turhankin iso ja myös saman tason sisällä lohkot voivat olla hyvin eri tasoisia.
Aikanaan nuoremman junnun jengi voitti oman kakkosen lohkon ilman tappioita ja maaliero oli luokkaa 30-8 tjsp. eli kakkosessa jatkaminen ei kovin mielekästä mutta ykkösessä pelattiin sitten koko ajan vain putoamista vastaan. Muistaakseni samassa lohkossa kakkonenkin veti kauden läpi ilman tappioita mutta sitten 3-4 viimeistä joukkuetta sai sitten kauden aikana jonkun 1-5 pistettä eli sarjan epätasaisuus ei palvellut oikein kärkeä (eli ei valmistellut korkeamman tason kovempiin peleihin) eikä ainakaan häntäpään joukkueita missään määrin.

Tämä on futiksessa täysin normaalia. Lähes kaikissa maailman maissa ja kaikissa maailman sarjoissa sarjanousijat on useimmiten suurimmat ennakkosuosikit tippumaan. Toki jossain P10 kutosessa joku yksittäinen pelaaja voi muuttaa joukkueen vitos- tai neloskelpoiseksi, mutta siis silti se homma toimii noin.

[Jortsukka]

Lasten/Nuorten sarjojen kakkosen taso toki on myös korostetun heikko/epätasainen kun sinne voi kuka vaan ilmoittautua. Ykkösestä eteenpäin pitää sitten oikeasti sarjaan päästä/siellä pysyä. Noin yleisesti isompi ongelma noissa sarjoissa että ne on tosi lyhyitä ja koko ajan sitten pelataan noususta/pysymisestä, kun sarjoista voi tippua esim. 5/12 joukkuetta jopa. Eli sitten kaikki menee hyvin vahvasti tuloskeskeiseksi.

[erno]

Joo, en siis ole eri mieltä siitä että sarjasysteemi on paska. Voin edelleen ottaa verrokiksi sen, että lestöööön alueella P9 harrastejengit pelas 36 matsin sarjan, jossa otteluista joka toinen on kotona ja joka toinen vieraissa ja ottelut alkavat sunnuntaisin kello 11:30-14:00, niin että preferoitu aika on 12:00. Tuo oli hyvä sarja. Sarjan lisäksi pelattiin cuppi laaki ja vainaa -periaatteella.

[Fillarikommari]

Sarjajärjestelmän ongelma on tosiaan se, että systeemi ohjaa keskittymään pelien voittamiseen. Tuloksena on 12-vuotiaiden jengejä, joissa viikon keskittyminen menee siihen, miten tulevan viikonlopun vastustajaa vastaan pelataan. Olisi vähän erilaista, jos voitaisiin 1) keskittyä yksilöiden kehittämiseen (esim antamalla jokaiselle pelaajalle oma teema ja tavoite peleihin), 2) järjestää sellaisia pelejä kuin halutaan (vaihtelevasti eri pelimuotoja pienemmillä, biologiseen ikään perustuvia joukkuevalintoja, jne), 3) valita peleihin ja turnauksiin kokoonpano joka ennakolta voittaa puolet ja häviää puolet peleistä. Näin toimitaan valtaosassa eurooppalaisista akatemioista. Silti suomalaisilla pelaajilla voittamisenhalu on matalampi. Täällä ei ole mennyt ymmärrykseen se, että pelaajan voittamisenhalu ei ole sama asia kuin valmentajan keskittyminen voittamiseen.

[Tino Asprilla]

- Harrastejalkapallon termistä pitää juniorifutiksessa luopua kokonaan, koska se leimaa virheellisesti näiden pelaajien motivaation.

Ajankohtaisessa joukkueessa Kupsissa toi harraste-sana on otettu pois seuran nettisivuilla olevasta toiminnan kuvauksesta.

Seura on kilpaseura, joten ei siinä mitään. Kuitenkin asia pohdituttaa koska seura käytännössä kuitenkin tarjoaa kaikille kaikkea, kuten eilisessä keskustelussa kävi ilmi.

Sit tullaan siihen, että mitä se kilpa-sana merkitsee? Mille arvoille ja kriteereille luodaan se kilpailullisuus? Onks se just menestymistä tuloksellisesti ja pelaajien peluuttamista fyysisen edellytysten mukaisesti vaikka se treenais laiskasti ja osallistuisi tapahtumiin huonommalla prosentilla kuin joku einiinfyysinen pelaaja?

Pahimmillaan tää toimintamalli sit tekee sen, että on tasojoukkueet joiden tarkoitus on kilpailla mahdollisimman menestyksekkäästi. Sit ykköstasolla vähemmän peliaikaa saavat pelaavat kakkostason pelejä koska ovat parempia kuin kakkostason heikoimmat pelaajat. Sit kakkostason heikoimmat menee kolmostasolle jne..

Lopulta saattaa olla tukku pelaajia jotka eivät saa pelata edes siellä omassa jengissä vaikka ne olis sitoutuneita siihen toimintaan. Jos alemmilla tasoilla kilpaillaan myös tuloksellisesti, koska harrastetoimintaa ei haluta ylläpitää, voi peliminuutit jäädä yhden kaudenkin aikana hemmetin vähäisiksi. Kysymys herää, mahdollistetaanko edes kansanterveydellinen näkökulma tätä kautta?

Ite olen nähnyt että ns. harrastetasolla 40 pelaajanjoukkueesta koulitaan 8v8 vaiheessa se 13-15 "parasta" pelaajaa ja vähillä koutsiresursseilla panostetaan tasan niihin, koska niitä loppuja pidetään kuitenkin vain harrastelijoina joilla ei uskota olevan edellytyksiä kehittyä parin seuraavan vuoden aikana oikeastaan yhtään mihinkään.

Miksi näin toimitaan? Koska halutaan luoda se paras kollektiivi joka voittaa pelejä.

Olkoonsakin niin et tää toimintatapa on kilpailua joka kuuluu kilpaseuralle. Mutta onko u11 vaiheessa muodostetut parhaat voittavat kollektiivit aidosti se väylä jolla pitkässä juoksussa suomifutiksen tasoa nostetaan jos pelaajakehitystä ei nähdä kokonaisuutena jossa pidemmällä aikavälillä ratkaisee aivan muut asiat kuin suorituskyky 11-vuotiaana, saati 7-8 -vuotiaana.

Lisäksi jos se kilpailu on tota, niin mun mielestä koteihin pitäisi sanoa rehellisesti että olet esim liian heikko fyysisesti tällä hetkellä kilpailemaan tuloksellisesti, voit hakeutua seuraan takas kun olet kasvanut tms.
Mutta kaikki mahdolliset pelaajat halutaan mukaan koska ne tuo rahaa.

Koitin sanoa lopulta sitä, et valmennuslinjat pitäis oikeesti olla yhtenäiset seuran sisällä ja kaikki termistö avata rehellisesti kaikille, et mitä mikin termi tarkoittaa. Muuten käy niin että jokainen koutsi tulkitsee asiat omista motiiveistaan käsin ja yhtenäisyydeltä putoaa pohja.

Mun on aivan turha yksittäisenä koutsina motivoida pelaajia useampaa vuotta jos joku toinen koutsi arvostaa ihan muita asioita kun minä.                    

[erno]

löytääkö joku esim u15 tähtitarhaan valittujen 2011 syntyneiden pelaajien syntymäajat?

Toivottavasti ei kun puhutaan kouluikäisistä (8 luokka) lapsista.

U15 maajengi on yleisesti se eka, jossa nämä tulee julki ja siinä mennään edellisen julkaistun ikäryhmän (2009 syntyneet) osalta niin että ekalla vuosipuoliskolla oli syntynyt pelaajista 17 ja viimeisellä neljänneksellä 1. Tuo on aika tavanomaista riippumatta mihin maahan katsot.

[nilkki187]

Toi on jotenkin oudosti rakennettu juttu kaikkineen, mutta siis tuohan on edelleen ihan tavanomaista että tasoryhmissä mennään jo tossa vaiheessa. Se miten kiinteät, eriytetyt tai muuta ne on riippuu sitten jengistä, mutta mun mielestä hyvin harvassa seurassa tossa iässä ei olisi tasoryhmät käytössä. Tottakai jos lehdestä soitetaan ja kysytään että "onko teillä kiinteät tasoryhmät" niin vastaus on että "ei", mikä ei ole valhe. Mutta jos tossa katsoo pintaa syvemmälle, niin ne tasoryhmät lienevät kuitenkin jo oikeasti melkolailla kiinteät. Jos katsot vaihtuvuuden jollain 2-3v aikaikkunalla niin sitä on jonkun verran, mutta lopulta ei mitenkään ihan hirveästi. Schrödingerin tasojaot (sori Mikael, varastin tän)

Katsoin tuossa nopeasti, niin käytännössä kaikki u6-u7 turnaukset pk-seudulla pelataan tasoissa ja jos joku seura väittää ettei ne treenaa noissa tasoissa, niin pidän sitä paskapuheena.

Osa kertoo sen rehdisti:
EPS U7 (2019)
Ikäluokka harjoittelee ja pelaa tasoryhmissä, jolloin jokaiselle löytyy sopiva ympäristö kilpailla ja harrastaa.

Osa ei.

Jumankauta mikä ennustaja äijä on, Yle julkaisi eilen illalla vielä täsmennyksen jossa muut seurat kiertelee ja kaartelee ja selittelee tuota, että he eivät muka tekisi tätä tasojakamista vielä tuon ikäisinä kuin Kupsissa vaikka oikeasti tekevät juuri niin:
https://yle.fi/a/74-20219547

Eli Pähkinänkuoressa 2018 syntyneistä tässä 3 esimerkkiä:

KuPS
KuPSissa kaikki halukkaat 2018 juniorit treenaavat kaupunginosajoukkueissa. Lahjakkaimmat, taitavimmat jne (mitä ikinä nimitystä haluaa tässä kohdin käyttää) on kutsuttu MYÖS "Kilpa"joukkueeseen, josta muodostettiin 15 pelaajan kilparinki, jolla osallistuvat kilpapeleihin ja turnauksiin. Sinne muodostettiin MYÖS "Haaste"-porukka, jossa tässä vaiheessa 9 peluria. Tämä haasteporukka tulee varmasti kasvamaan jatkossa muutamilla(?). Pelaajat treenaavat samalla treenivuorolla eriytetysti(?) ja haasteesta on mahdollisuus siirtää pelaaja kilpajoukkueeseen ja toisinpäin. Haaste osallistuu myös erillisiin haastetason turnauksiin, joissa oletettavasti kovempi taso kuin noissa perus kaupunginosajoukkueen peleissä. HUOM!!!! Kaikki pelurit pelaavat myös kaupunginosajoukkueissa, nämä kilpa- ja haasteporukat ovat siis ylimääräistä toimintaa tuohon päälle.

TuNL (Turun seudun isoin futisseura, tästä toiminnasta omakohtaista kokemusta vuosikaudet)
Syksyllä 2025 muodostettiin TuNL 2018 edustusjoukkue "Kauppari", jonne valittiin kaupunginosajoukkueista try-outien perusteella n. 25 peluria. Pelaajat treenaavat samalla treenivuorolla 2 tai 3 eri tasoryhmässä ja heistä on muodostettu 3 joukkuetta: TuNL 2018 (kilpa1), TuNL sininen (kilpa1 tai 2), TuNL valkoinen (kilpa2 tai haaste). Koska tahansa on mahdollista siirtää pelaaja mihin tahansa ryhmään tai nimetä mihin tahansa peliryhmän peliin. TuNL osallistuu lähinnä vuotta vanhempien tai omanikäisten "kilpa"tason turnauksiin ja peleihin, TuNL sininen omanikäisten kilpatason "kilpa"tason turnauksiin ja peleihin ja TuNL valkoinen omanikäisten "haaste"tason turnauksiin ja peleihin. HUOM!!!! Kaikki pelurit jatkavat myös kaupunginosajoukkueissa.

HJK
2018 syntyneissä HJK muodostaa Esiakatemia 1 ja 2 joukkueet, jotka kiertävät ja treenaavat omanikäisten/vuotta vanhempien "kilpa"peleissä ja turnauksissa. Joukkue treenaa yhdessä 2 treeniryhmään jaoteltuna. Koska tahansa on mahdollista siirtää pelaaja kumpaan vaan ryhmään tai nimetä peliin tai pudottaa pois esiakatemian toiminnasta. HJK:lla on myös Haaste 1 ja Haaste 2 ryhmät, mutta en ole satavarma ovatko vielä 2018 syntyneissä. HUOM!!!! Kaikki pelurit jatkavat myös kaupunginosajoukkueissa.

Ja tätä listaa vois jatkaa loputtomiin, kaikki isommat seurat toimii tällä samalla kaavalla, käytännöissä ja nimityksissä on pieniä eroja. Täällä on hyviä pointteja onko tässä järkeä vai ei mutta jonkinlaista ryhmäyttämistä on pakko isommissa ryhmissä tehdä. Oliko sitten KuPSin toi 9 tiputettua poikaa (jotka kuitenkin pelaavat kaupungisosajoukkueissa ja saavat kohta ylimääräistä treeniä haasteporukassa) jotenkin sellainen että Yle päätti tuon jutun tehdä. Aivan käsittämättömän nykyajan närkästymisartikkelin he kyllä siitä saivat aikaiseksi ja vielä karsean raflaavalla otsikolla. Oma kokemus on, että pojat kyllä ymmärtävät oman nykyisen tasonsa olivat he kuinka pieniä hyvänsä kunhan osaava valmentaja heille sen perustelee. Kaikessa toiminnassa korostetaan kuitenkin koko ajan ettei mikään paikka ole sementoitu. Toki niitäkin on joiden mieli on jo myrkytetty kotona valmiiksi uskomaan itsestään liikoja. Valmentajien tehtävä on pitää huolta että harrastus jatkuu sopivan haastavassa ympäristössä jokaiselle. Oman kokemuksen mukaan tälle on parhaat puitteet nykyisen laisessa systeemissä jossa pidetään tasoryhmiä. Pikkupaikkakunnat ovat tässä vähän eriävässä asemassa toki.

Muutenkin kaikessa keskustelussa nykyään korostetaan aivan liikaa seuran merkitystä pelaajakasvatuksessa. 7-8-vuotias kilpapeluri treenaa jo 2-3 viikossa kilpajoukkueen kanssa. 9-11 vuotiaat 3-4 krt, 12+ 4-5 krt noin karkeasti. SILTI nuo ovat aivan mitättömiä määriä liikuntaa viikkotasolla, eivät täytä lähellekkään edes mitään perusjanarin minimiliikuntatavoitteita. Vanhempia se tietty kuormittaa hirveästi JOS tarvii oman työpäivänsä jälkeen lastaan kuskailla noin usein jonnekin puolen tunnin päähän treeneihin saatika että harrastaisi 2-3 lajia kilpatasolla ja siksi tuo seurassa tehtävä harjoittelu saakin niin paljon painoarvoa näissä keskusteluissa kun luullaan että se on se asia mikä merkkaa. Fakta on kuitenkin edelleen ja ikuisesti se, että futarit tehdään vapaa-ajalla ja se on ihan vitun sama oletko HJK esiakatemian paras peluri 7-8-vuotiaana, jos siellä seuran harjoituksissa tapahtuu jo siinä vaiheessa ainoat pallotatsit (tai urheilut ylipäätänsä). Lahjakkuudella ja fyysisellä ylivoimaisuudella mennään tiettyyn pisteeseen mutta, ne ketkä rakastavat palloa ja potkivat aina omalla ajallaan, erottuvat aina lopulta viimeistään teini-iässä muista olivatpa sitten HJK, KuPSin tai Peräkylän Heiton "kasvatteja".