Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Nigel Kugelschfeir]

Isoin vaihtuvuus tulee silloin 12-vuotiaana kun aletaan laskemaan sarjataulukoita. Oman lapsen kohdalla tuo alkaa ensi kaudella ja sitten näkee, joutuuko hakemaan uuden seuran jos on paljon lähtijöitä.

[Zlatanic]

Todistin eilen hämmentävää toimintaa p7 ikäluokan peleissä. Joukkue aloitti jokaisen keskialoituksen laittamalla isoin poika vetämään suoraan maalia kohti. Siitä sitten 3-5 min ja kaivoivat pallon omasta maalistaan ja uusi veto aloituksesta. Järkevää...

[erno]

Todistin eilen hämmentävää toimintaa p7 ikäluokan peleissä. Joukkue aloitti jokaisen keskialoituksen laittamalla isoin poika vetämään suoraan maalia kohti. Siitä sitten 3-5 min ja kaivoivat pallon omasta maalistaan ja uusi veto aloituksesta. Järkevää...

Todistit normaalia toimintaa. Nuo ei välttämättä ole valmennuksesta lähteviä asioita, vaan olen itse ollut todistamassa useammassa paikassa tilannetta jossa lapset ovat teoretisoineet että helpoin tapa tehdä maali on se, että parhaan vedon omaa kundi paukuttaa kaukaa ja toivoo että pallo lentää maaliin korkeudella mihin 120cm pitkä veska ei yltä.

[Marja Cartell]

Todistit normaalia toimintaa. Nuo ei välttämättä ole valmennuksesta lähteviä asioita, vaan olen itse ollut todistamassa useammassa paikassa tilannetta jossa lapset ovat teoretisoineet että helpoin tapa tehdä maali on se, että parhaan vedon omaa kundi paukuttaa kaukaa ja toivoo että pallo lentää maaliin korkeudella mihin 120cm pitkä veska ei yltä.

Periaatteessa peliä vetävä valmentaja voisi tuohon puuttua, mutta jos lapset ei kuuntele, alkaa olla keinot vähissä.

Itsekin muutamaan otteeseen painottanut ennen peliä maalivahdille, että ei sitten avata hätäisesti käsistä keskelle, vaan laitojen kautta kun pakit on siellä vapaana. Ja jokaisen hätäisestä käsistä keskelle annetun avauksen jälkeen syntyneen vastaiskumaalin jälkeen sanonut samaa. Mutta silti vastustaja teki joku viidestä kymmeneen maalia tuollaisista avauksista ja yhtäkään avausta ei laitettu pakeille laitaan, kuten oli keskusteltu. Siinä sitten vaan todetaan, näin tänään.

[Nuorenanätti]

...ei sitten avata hätäisesti käsistä keskelle...

Valmentamattoman tai huonosti valmennetun joukkueen tunnusmerkki numero 1 on maalivahdin käsistä vetämä roikkupallo keskelle.

Tämä korttelijalkapallon vuosikymmeniä pintansa pitänyt toimintatapa esiintyy juniorijalkapallossa yllättävän pitkään ja yllättävän korkealle tasolle.

Myös junnumaajoukkueissa tämä on tunnistettu ja jotta ei vaikutettaisi huonosti valmennetulta joukkueelta, peli avataan aina pakotetusti lyhyellä.

[Nigel Kugelschfeir]

Tytöissä vastustajan maalipotku on yleensä paras tilaisuus tehdä maali. Yleensä ne pakotetut maalipotkut syötetään ekalle vastustajalle ja jos sen saakin omille,  yleensä se vastaanottaja sitten sählää tai vetää pallon kärsällä vaan jonnekin. Hienosti käytetty treeniaikaa noihin.

[Jortsukka]

Katselin juuri tässä eräänä kesänä erään Helsinkiläisen ison akatemian sini-valkoista ryhmää joka veti 8vs8 pelissä kaikki keskialoitukset suoraan maalia kohtaan. Tämä oman seuran ns. nimiturnauksessa. Eli selvästi tämä on kohtuullisen suosittua touhua.

Kiva muuten kun löydetty tämä uusi tasoryhmä/tasojoukkue keskustelu palstalle, ei ole ennen käsitelty aihetta vielä yhtään!

[Marja Cartell]

Katselin juuri tässä eräänä kesänä erään Helsinkiläisen ison akatemian sini-valkoista ryhmää joka veti 8vs8 pelissä kaikki keskialoitukset suoraan maalia kohtaan. Tämä oman seuran ns. nimiturnauksessa. Eli selvästi tämä on kohtuullisen suosittua touhua.

Eikös joku eurooppalainen top-joukkue aloittanut pelin keskittämällä pallon vastustajan puolelle sivurajasta yli => saavat prässin ylös ja pallo lähtee "paikaltaan" hitaasti kun vastustajat eivät tiedä miten jatkaa, kun olivat valmiina nostamaan oman prässin ylös. Sinällään turhaa kikkailua junnupeleissä, sanoisin, kunhan tuli mieleeni.

[StevenSegal]

Tässä hieman palloliitolta kaiveltua dataa tasoryhmien ja syntymäkuukausi keskustelun tueksi.

Data on siis palloliiton P10 tasolta eteläiseltä alueelta vuosilta 2023-2025.

Taso 0 on "Kilpa" sanan sisältävät lohkon nimet. Muuten mennään lohkon nimessä esiintyvän numeron mukaan. Eli esim. "Taso 2B" = 2

"alku" on määritelty ensimmäisen 100 päivän aikana syntyneiksi
"loppu" viimeisein 100 päivän aikana syntyneiksi
"keski on sitten kaikki muut



Tässä siis jokainen saman värinen palkki summautuu 100%.
Kuten kuvasta nähdään niin alku/loppuvuosi selittää melko paljon sitä millä tasolla lapsi pelaa


Tässä sama data vähän eri tavalla esitettynä. Eli esim. group_level 0 kohdalla nähdään että vajaa 10% alkuvuonna syntyneistä pelaajista pelaa tällä tasolla kun vastaavasti loppuvuoden lasten kohdalla lukema on noin 5%


Tässä on esitettynä todennäköisyys sille että lapsi pelaa oman seuran sisällä korkeimmassa tasoryhmässä. Jos esim. club_teams = 3 niin se tarkoittaa että seuralla on 3 tasoryhmää palloliiton sarjoissa ja siinä tapauksessa alkuvuoden lapsella on noin 35% mahdollisuus pelata korkeimmassa tasoryhmässä kun loppuvuoden lapsella vastaava todennäköisyys on noin 18%.

Näissä lukemissahan ei sinänsä ole mitään "väärää" JOS tasoryhmiä käytetään kuten pitääkin. Kuten täälläkin on aiemmin useasti keskusteltu, niin suurimmat ongelmat muodostuu siinä kun resursseja ohjataan aikaisessa vaiheessa nykyisen suoritustason mukaan.

[bupa dukta]

Valmentamattoman tai huonosti valmennetun joukkueen tunnusmerkki numero 1 on maalivahdin käsistä vetämä roikkupallo keskelle.

Tämä korttelijalkapallon vuosikymmeniä pintansa pitänyt toimintatapa esiintyy juniorijalkapallossa yllättävän pitkään ja yllättävän korkealle tasolle.

Myös junnumaajoukkueissa tämä on tunnistettu ja jotta ei vaikutettaisi huonosti valmennetulta joukkueelta, peli avataan aina pakotetusti lyhyellä.

En minä kyllä näe mitään järkeä ohjeistaa joka kerta aloittamaan lyhyellä, kun vastustajat nostavat neljä tyyppiä juoksemaan sitä lasta kohti jolle pallo pelataan. Kyllä maalivahti voi pitkänkin laittaa, mutta siihen voi antaa vinkin että vetää enemmän jompaan kumpaan laitaan. Lyhyttä suositaan aina kun tilaa on. Parin pitkän jälkeen tilaa voi olla sitten enemmän. Mutta ei tuota voi perustella sillä, että opetan tässä lapsia pelaamaan jalkapalloa, jos vastustaja prässää neljällä yhtä. Toki paras olisi jos vastaanottajalla olisi kykyä syöttää nämä neljä yhdellä syötöllä pois, mutta harvemmin on, joten pitkä pallo ylös on joskus ihan ok.

Ei näiden tarvitse olla niin mustavalkoisia totuuksia. Tietysti mitä taitavammat pelaajat, sitä helpompi on lähteä sieltä alhaalta joka kerta. Jos ei niin taitavia, niin miksi ei lähtisi silloin, kun sieltä voi jopa päästä sen sijaan että hakkaa päätä seinään. Valmentamani porukka on harrastetason alinta tasoa ja edellisessä pelissä pari kertaa hienosti ohittivat prässin maalipotkussa, kun huomasivat itse että nyt voi lähteä. Kyllä nuo hetket toi itselle enemmän fiiliksiä kuin vaikkapa tehty maali. Mutta en silti ohjeistaisi noita pelaajia joka kerta lähtemään lyhyellä.

[ginikettu]

En minä kyllä näe mitään järkeä ohjeistaa joka kerta aloittamaan lyhyellä, kun vastustajat nostavat neljä tyyppiä juoksemaan sitä lasta kohti jolle pallo pelataan. Kyllä maalivahti voi pitkänkin laittaa, mutta siihen voi antaa vinkin että vetää enemmän jompaan kumpaan laitaan. Lyhyttä suositaan aina kun tilaa on.

Avasi mihin tahansa niin hyvä on, että avataan sellaiseen paikkaan mistä vastusta ei voi ainakaan suoraan vetää maaliin tai toissijaisesti vastustaja ei pääse suurella todennäköisyydellä suoraan riistoon. Keskelle avaukset junnuilla on näitä, missä vastustaja pääsee juoksemaan palloa kohti ja siksi aika isolla prosentilla sen myös saa. Laitaan avaukset on yleisesti hyviä, jos laidassa pelaaja saa pallon hyvin haltuun etupuolelleen ja voi lähteä heti etenemään. Tässä sitten alkaa joukkuepeli näkymään eli maalivahdilla pitäisi olla useampia suuntia mihin pelata helposti, jolloin vastustaja ei voi kokonaan estää pelin avaamista.

Riippuu pelaajista miten valmentajan kannattaa ohjeistaa, mutta jos harjoitellaan vielä pelipaikkoja jne, niin silloin on ihan ok joukkueen toimia kategorisesti tietyllä tavalla, vaikkei se olisi voittamisen kannalta parasta.

[Tino Asprilla]

Valmentamattomuus näkyy siinä että on rakenteellinen fläppitaulumuoto maalipotkussa tai niissä tilanteissa kun pallo on veskan käsissä. Topparit leveällä ja flättinä jokainen vertikaalinen kaista kentästä.

Sit epäröidään ja veska laittaa käsistä tai maasta keskelle. Sit siitä tuleekin pallo bumerangina takas ja kun topparit on leveellä, niin väylä on auki vastustajan hyökkääjälle.

Miljoonia maaleja nähny junnupeleissä tolleen tapahtuvan. Ei pitkissä avauksissa mun mielestä mitään vikaa ole. Välillä niitäkin on hyvä treenata, mut pitäs osata koutsata, että mitä niillä haetaan. Esim kakkospallojen treenaamiseen ja selustan puolustamiseen noi on erinomaisia.

Sit jos pakotetusti pitää pelata lyhyttä, niin laittasin lähes aina, ainakin hitaissa lähdöissä topparin pelaamaan alaspäin veskalle ekan syötön, niin sais siihen tilanteeseen sitä vertikaalisuutta ja ajatusta siitä et alaspäin syötöllä saadaan vastustajaa houkuteltua korkeammalle jolloin jonkun linjan selustasta löytyy tilaa. Ja toisaalta lyhyessä avaamisessa on hyvä hyödyntää keskustaa ja opettaa muksuille käyttösyötön merkitys. Kun pallo liikkuu, niin vastustaja liikkuu jne..

Kauhein esimerkki junnuissa on se et veska tuo pallon boksin rajalle ja näyttää kaikella kehonkielellään et pelaa ekan syötön siellä leveellä olevalle jommalle kummalle topparille. Sit ei ookkaan mahista palauttaa veskalle kun ne on topparin kanssa samassa linjassa.

Viimenen puol vuotta tuli valmennettuja omia junnuja linjan takaisiin juoksuihin, mahdollisten kakkosten voittamiseen, ja tilanteen tunnistamisiin, et millon voidaan pallo sinne pelata. Aika paljon oli koutsausta siitä et miten saadaan vastustaja houkuteltua meidän maalia päin ja nostamaan linjaa. Eli periaatteessa tuli tähdättyä pitkän roiskimiseen jos joku haluaa asian niin tulkita

[turkistarhaaja]

Se on 5v5 maalikuljetus nykyään. Kyllä sitä tilaa tulee kun lähtee kuljettamaan ja jos ei tule niin antaa mennä sitten vaan itse.

[pilkku seiska]

Junnupeleistä puhuttaessa en näe kauhean suurena ongelmana sitä, että maalivahti avaa välillä pitkällä pallolla tai jos joku yrittää tehdä maalin keskiavauksesta.

Tästä maasta ei ole ponnahtanut yhtään todellista jalkapallotähteä pitkiin, pitkiin aikoihin, joten on aika lailla yks hailee, näyttääkö jokin junnujoukkue hyvin valmennetulta vaiko ei.

Sanoisin pikemminkin, että pitkien pallojen, kuten laidanvaihtojen, puute on se suurempi ongelma. Pelaajat - sekä puolustavat että hyökkäävät - tarvitsevat kokemuksia kaikentyyppisistä tilanteista pelin sisällä, joten roikkupallot ja muut pitkät "roivasut" kuuluvat osaksi oppimiskokonaisuutta. Ilmasta putoavilla palloilla on osansa ensimmäisen tatsin jalostuksessa, pallo lentoradan lukemisessa, ilmakaksinkamppailuiden harjoittelussa jne., joten nämä pelitilanteet ovat yhtä kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Toki parasta olisi, että välillä maalivahdit avaisivat toisinaan lyhyillä ja välillä pitkillä palloilla. Kuitenkin, eri profiilin pelaajat tarvitsevat kukin omanlaisiaan tilanteita kehittyäkseen, joten variointi sallittakoon.

[mulpp]

Tässä hieman palloliitolta kaiveltua dataa tasoryhmien ja syntymäkuukausi keskustelun tueksi.

Data on siis palloliiton P10 tasolta eteläiseltä alueelta vuosilta 2023-2025.

Mielenkiintoinen data-analyysi, tosin ei kovin yllättävät tulokset. Mistä raakadata on peräisin, ainakaan julkisista lähteistä ei syntymäkuukautta taida olla saatavilla? Entä mihin kategoriaan menevät "ali-ikäiset" eli vuotta vanhempien sarjassa pelaavat?

[Nuorenanätti]

Mielenkiintoinen tilasto, joka vahvistaa sitä, mikä on ollut jo tiedossa: alkuvuonna syntyneillä on etu.

En tiedä, kuinka hyvin on tutkittu tai tilastoa saatavilla, mutta todella mielenkiintoista olisi nähdä vastaavat diagrammit pelaajien biologisesta iästä.

Täysin arvaamalla arvaan, että kilpajoukkue painottuisi yhä vahvemmin biologisesti vanhempiin. Loppuvuonna syntyneet, kasvussa keskiarvokäyrällä tai jäljessä olevat pelaajat olisivat yksittäisiä kuriositeetteja.

Edit: Ei toki kovin pitkältä ajalta, mutta Huuhkaja- ja Helmaritapahtumissa on tilastoitu osallistujien biologista ikää ja nopean kasvun vaihetta. Tämä tieto syötetty järjestelmään. Tuon datan luulisi vertautuvan aika vaivattomasti (luultavasti myös saatavilla olevaan) ikäluokan normaaliin biologisen iän jakaumaan, jolloin saadaan melko helpolla selville kuinka suuri osaa osallistujista on kasvussa ikäluokkaa edellä joko alkuvuonna syntymisen tai aikaisen kasvun ansiosta.

Jos syntymäaika tai kasvu otettaisiin järjestelmässä täydellisesti huomioon, jakauma olisi 50% kasvusta jäljessä ja 50% edellä, jolloin valintaan olisivat vaikuttaneet kaikki muut asiat kuin fyysisen kasvun vaihe.

Nyt veikkaan sellaista 85-90% kasvussa edellä olevia.

[Keynes]

Junnupeleistä puhuttaessa en näe kauhean suurena ongelmana sitä, että maalivahti avaa välillä pitkällä pallolla tai jos joku yrittää tehdä maalin keskiavauksesta.

.................

Sanoisin pikemminkin, että pitkien pallojen, kuten laidanvaihtojen, puute on se suurempi ongelma. Pelaajat - sekä puolustavat että hyökkäävät - tarvitsevat kokemuksia kaikentyyppisistä tilanteista pelin sisällä, joten roikkupallot ja muut pitkät "roivasut" kuuluvat osaksi oppimiskokonaisuutta. Ilmasta putoavilla palloilla on osansa ensimmäisen tatsin jalostuksessa, pallo lentoradan lukemisessa, ilmakaksinkamppailuiden harjoittelussa jne., joten nämä pelitilanteet ovat yhtä kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Toki parasta olisi, että välillä maalivahdit avaisivat toisinaan lyhyillä ja välillä pitkillä palloilla. Kuitenkin, eri profiilin pelaajat tarvitsevat kukin omanlaisiaan tilanteita kehittyäkseen, joten variointi sallittakoon.

Eihän pitkissä syötöissä tai palloissa ole itsessään ongelmaa. Sen sijaan on pelaajakehitykselle äärimmäisen tärkeää, että lapsia opetetaan alusta asti pelaamaan ajatuksella. Jalkapallo on peli, jossa ongelmanratkaisu ja päätöksenteko korostuvat ja siitä syystä junnuja olisi syytä opettaa tekemään mahdollisimman usein harkittuja päätöksiä ja hallittuja ratkaisuja. Veskarin kukkupallo kädestä ei ole hallittu ratkaisu eikä siinä korostu minkäänlainen luovuus tai ongelmanratkaisu. Jengit jotka näitä viljelee pelaa hyvin todennäköisesti muutenkin ilman punaista lankaa tai järkeä, jolloin ympäristö ei ole kovin suotuisa pelaajakehitykselle.

Tuollaiset kaaospalloa pelaavat joukkueet voivat toki olla vastustajalle ihan kehittäviä pelejä kun tosiaan eteen tulee erityyppisiä ongelmanratkaisutilanteita kuin mihin ollaan omissa treeneissä totuttu.

[ginikettu]

Nyt veikkaan sellaista 85-90% kasvussa edellä olevia.

Noita kuvaajia vastaavasti oli meilläkin peliryhmien ikäjakaumat muutamia poikkeuksia sääntöä vahvistamassa. Henkinen ja fyysinen ikä kuitenkin aika hyvin korreloi tuon kanssa. Tuossa lapsuusvaiheessa olisi hyvä ratkaista tuo ongelma - paljon menee hyvää potentiaalia hukkaan.

[ekam]

Muunmuassa tulevana viikonloppuna Pk-35 järjestämässä Helsinki Open turnauksessa ollaan jaettu jo 2020 syntyneet kilpa,haaste ja harrastetasoihin, mikä kuulostaa jo vähän hassulta koska nämä 5-6 vuotiaat suurimmiltalta osin kaivavat vielä nenää kentällä.

[turkistarhaaja]

Muunmuassa tulevana viikonloppuna Pk-35 järjestämässä Helsinki Open turnauksessa ollaan jaettu jo 2020 syntyneet kilpa,haaste ja harrastetasoihin, mikä kuulostaa jo vähän hassulta koska nämä 5-6 vuotiaat suurimmiltalta osin kaivavat vielä nenää kentällä.

Mä en itse tasojen käytössä näe niin valtavaa ongelmaa, jos sillä saadaan tasaisempia pelejä joissa kaikki osallistuvat. Mulla on viime kesältä esimerkkejä vastaavanikäisten otteluista jotka päättyivät 20-0 siten että 2 pelaajaa teki kaikki maalit. Mutta nämä jaot ottelutasoihin eivät tietenkään saa määrittää valmennus- ja muun resurssin jakautumista.

[Nigel Kugelschfeir]

Tuon ikäisissä on monesti 1-2 sellaista jotka osaa pelata per joukkue ja ne jyrää joko taidolla tai fysiikalla.  Loput on sitten aika sekalaista seurakuntaa ja myös paljon sellaisia jotka on vasta aloittaneet. Eiköhän tuollakin eri tasoilla ole aika monenlaisia vipeltäjiä.

Mun mielestä edes junnuissa ei ole yhtä oikeaa tapaa pelata futista. Avataanko lyhyellä tai pitkällä ei ole merkitystä, ne on ihan sääntöjen mukainen tapa pelata.

[Nuorenanätti]

Noita kuvaajia vastaavasti oli meilläkin peliryhmien ikäjakaumat muutamia poikkeuksia sääntöä vahvistamassa.

Varmastikin ikäjakauma menee aika tavalla kuvaajien mukaan, jos asiaan ei kiinnitetä sen enempää huomiota. Lähinnä hain sitä, että ovatko nuo loppuvuonna syntyneet kasvussa kronologista ikää edellä niin, että fyysinen kasvu on jossain +1...+2 käyrällä. Mikäli näin on (ja veikkaan, että on), on myöhään kasvavien pelaajien karsinta vielä paljon raaempaa kuin mitä pelkästään syntymäsikaa tuijottaen voisi päätellä.

[ginikettu]

Mikäli näin on (ja veikkaan, että on), on myöhään kasvavien pelaajien karsinta vielä paljon raaempaa kuin mitä pelkästään syntymäsikaa tuijottaen voisi päätellä.

Varmasti voi olla näin. Mutta ainakin oman kokemuksen mukaan noissa 5-9v korostuu "henkinen" ikä eli ne lapset, jotka ottavat ohjeita hyvin vastaan ovat vahvoilla. Mutta varmasti nämä kalenteri-iät, fyysiset iät ja henkiset iät korreloivat keskenään aika vahvasti eli myöhään kehittyvät loppuvuodesta syntynyt olisi järkevää jo pienenä laittaa mieluummin vuotta nuorempien joukkueeseen tai vastaavasti siirtää kehittyneimmät vuotta vanhempiin aktiivisesti. Jostain syystä pojilla tämä syntymäaika näkyy myös akateemisessa menestyksessä selvästi, niin jotain tuolle olisi hyvä keksiä oli kyse fudiksesta tai koulusta.

[Singulariteetti]

Noita kuvaajia vastaavasti oli meilläkin peliryhmien ikäjakaumat muutamia poikkeuksia sääntöä vahvistamassa. Henkinen ja fyysinen ikä kuitenkin aika hyvin korreloi tuon kanssa. Tuossa lapsuusvaiheessa olisi hyvä ratkaista tuo ongelma - paljon menee hyvää potentiaalia hukkaan.

No mutta sehän on kai vain hyvä, että peliryhmien ikäjakaumat noudattelevat todellista ikää?

Se ei vielä millään tavalla tarkoita potentiaalin hukkaan menemistä. Hukkaan potentiaalia alkaa mennä sitten, jos joku ryhmistä ei pelaa riittävästi, tai sitä ei kunnolla valmenneta.

[Mikaeli]

No mutta sehän on kai vain hyvä, että peliryhmien ikäjakaumat noudattelevat todellista ikää?

Se ei vielä millään tavalla tarkoita potentiaalin hukkaan menemistä. Hukkaan potentiaalia alkaa mennä sitten, jos joku ryhmistä ei pelaa riittävästi, tai sitä ei kunnolla valmenneta.

Mitä todellista ikää? Nythän meidän järjestelmässä myös nuo aikaisin kasvavat ovat kärsijän paikalla, koska heitä peluutetaan liikaa kronologisen iän mukaan, jolloin pelillinen vaade jää vaatimattomaksi. Liukuva ikäluokkajako eli syntymäpäivänä, käytännössä esim kerran kvartaalissa, seuraavaan ikäluokkaan olisi paras tapa, mutta siihen ei taida järjestelmä taipua.