Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Nigel Kugelschfeir]

Ei tietenkään mutta ei kai alle 10-vuotiailla mitään koordinoituja fysiikkatreenejä olekaan. Yksilötasolla tai pienessä ryhmässä noissa voi tehdä.

Poikajoukkueissa alkaa olla ainakin meidän seurassa jo se tilanne että pelaajia on ihan liikaa suhteessa resursseihin eikä kaikille pystytä tarjoamaan samoja  mahdollisuuksia mutta toki rahat otetaan vastaan.

[Tino Asprilla]

Tarkoittaa että tehdään voimaharjoittelu jossa teho on korkeahko, mutta kuormituksen määrä/kesto on pienehkö. Eli käytännössä tarkoittaa että viikkotasolla tehdään paljon lyhyitä korkeahkon tehon, mutta lyhyen keston voimaharjoituksia jotka tukevat sitten nopeusharjoittelua kenttätasolla(esim. erilaisina juoksuharjoitteina ennen ns. pallollista osuutta).

Eli periaatteessa räjähtävyystreeni ennen juoksuja on ok? Toki hyöty tulee siitä räjähtävyyteenkin että keho on siinä jamassa että se voi ottaa sitä vastaan.

[00250]

Ainakin meillä 55 pelaajan kaupunginosajoukkueessa kendoa harrastavat ovat tukevasti siellä harrasteessa tällä hetkellä.  Sitten oli pari pelaajaa, jotka jättivät joukkueemme joku vuosi pari sitten, kun kendossa HIFK:ssa siirtyivät treenaamaan 5 kertaa viikossa ja samalla tavalla olivat pääasiallisesti harrasteessa olleet.

"Satun tietämään" kuitenkin, että nämä samat pelaajat kuitenkin ovat mukana Piirisarjassa kolmosessa HIFK:n jossain joukkueessa, joka ilm on kiekkojunnujen futisjengi, eli harjoittelevat kendoa / kendon ehdoilla, mutta pelaavat kuitenkin piirisarjaa futiksessa huonolla menestyksellä, eli dunkkuun tullut todella pahasti.

Hivenen huvittaa, kun yksi näistä vanhemmista oli kova valittamaan jalkapallon vaatimustasoista, että paita ei tule märäksi treeneissä ja on löysää jne., kun kendossa sitten vedetään pää märkänä kuitenkin jo siinä vaiheessa käyden ilmi, että ei erityistä lahjakkuutta futikseen ollut tämän hokifaijan jälkikasvulla.     

[Jääpoiju]

Ei tietenkään mutta ei kai alle 10-vuotiailla mitään koordinoituja fysiikkatreenejä olekaan. Yksilötasolla tai pienessä ryhmässä noissa voi tehdä.

Poikajoukkueissa alkaa olla ainakin meidän seurassa jo se tilanne että pelaajia on ihan liikaa suhteessa resursseihin eikä kaikille pystytä tarjoamaan samoja  mahdollisuuksia mutta toki rahat otetaan vastaan.

Tämä onkin mielenkiintoinen problematiikka. Periaatteessa tietenkin olisi hyvä antaa mahdollisuus, saada jengiä liikkumaan, ja seurahan tukee jopa vähävaraisten harrastamista tarjoamalla pienemmät maksut. Samalla kuitenkin mm. kentät, harjoitusolosuhteet ja valmennus laahaa perässä. Monet ostavat päivähoitopaikkaa lapselle (ovat ainakin jonkun aikaa pois älylaitteen ääreltä).

Voisiko seura tai valmennus määrittää, että jos meillä on nämä resurssit, niin joukkueen maksimikoko on tämä, ja se on voi voi jos olisi enemmän tulossa? Ehkä joku HJK voi niin tehdä, mutta entä pienemmät seurat? Tuosta kuitenkin tulee kierrettä, jossa määrä alkaa haitata harjoitusten järkevyyttä, ja sitten ollaankin otsikon tekstissä, kun valmennus on heikkoa kun lapset eivät kehity.

Kilpajengithän voivat sanoa, että niiden maksimipelaajamäärä on vaikkapa 20. Sitten kaikki muut ikäluokasta, vaikka 60 lasta, ovat siellä kaatoluokassa, jota muutamat isävalkut yrittävät valmentaa ja kaitsea. Ei ihan optimaalinen tilanne, vaikka seura voi lesoilla että on paljon harrastajia, koko Suomi liikkuu, jne.

[ginikettu]

Vähän samansuuntaisia kokemuksia, että 'hifk":n jäkisvanhemmat näkivät jäkiksen puolella toiminnan laadukkaampana. Osin se näin onkin. Mutta pelit ovat niin erilaisia, että valmennuksen painopisteetkin ovat ihan erilaisia.

HIFK:n fudispuoli on viime vuodet mennyt aika jykevään alamäkeen. Liiganousun aikoina oli hyvää pöhinää, kasvua ja tekemisen meininkiä. Joitain vuosia sitten sieltä taisi lähteä kaikki vähänkään tavoitteelliset junnut muualle ja toiminta on nyt todella ohutta. Ei nyt ihan viimeinen vielä sammuta valoja, mutta melkein. Todella harmi. E. Eli siksi siellä on varmaan täydennetty jäkisjunnuista fudikseen halukkaita, jottei loputkin joukkueet joutuisi lopettamaan.

[Nigel Kugelschfeir]

Jos vanhemmat olisi valmiita laittamaan samoja summia futisharrastukseen kuin jäkikseen niin alkaisi rokki soida. Futiksessa mikään ei saa koskaan maksaa mitään mutta pitäisi olla ammattimaita toimintaa. Oma lapsikin harrastaa jäälajia talvella niin siellä on vastuuvalkku, useampia apuvalkku jäällä ja  luisteluvalkku erikseen, jotta pienryhmissä voi harjoitella luistelutekniikkaa vuoron aikana. Maalivahdeille sitten vielä omat treenit, ne nyt sentään on futiksessakin nyt.

[Jortsukka]

Eli periaatteessa räjähtävyystreeni ennen juoksuja on ok? Toki hyöty tulee siitä räjähtävyyteenkin että keho on siinä jamassa että se voi ottaa sitä vastaan.

Siihen se kai perustui, kuten todettua en ole asian ammattilainen, että hermosto saadaan vastaan ottamaan/tekemään täydellä teholla kun tehdään tuo mikrovoima alle.

[LB44]

Tarkoittaa että tehdään voimaharjoittelu jossa teho on korkeahko, mutta kuormituksen määrä/kesto on pienehkö. Eli käytännössä tarkoittaa että viikkotasolla tehdään paljon lyhyitä korkeahkon tehon, mutta lyhyen keston voimaharjoituksia jotka tukevat sitten nopeusharjoittelua kenttätasolla(esim. erilaisina juoksuharjoitteina ennen ns. pallollista osuutta). En väitä olevani asian asiantutija, mutta tullut vastaan erilaisissa koulutustapahtumissa. Ensimmäinen taisi olla Ruuskasen Jonin jossain koulutuksessa muutamia vuosia sitten. Eli käytännössä perinteisemmän 1-2 kertaa viikossa pidempi salilla oleminen malli muutetaan sellaiseksi että voimaharjoittelua on jokaisen harjoituksen yhteydessä, mutta se on lyhytkestoinen(mallia 5-15min) ja tämän lisäksi sitten voi olla se oheisharjoittelu(salilla ja/tai muuten) palloharjoittelun lisäksi.

Kyllä. Tästä hyvä lähteä liikkeelle ja tärkeää että olisi jatkuvaa. Varsinkin kun yleiset liikuntamäärät ovat kokoajan laskeneet niin vastuu urheilullisuuden kehittämisestä on kova ja siihen pitäisi käyttää riittävästi aikaa sekä monipuolisuutta.

Micro-dosing termillä löytyy enemmän infoa asiasta. Pointti ei ole niinkään tehossa, vaan siinä että pieninä annoksina saadaan tehty haluttu määrä liikettä x, spurtteja, plyoja tai mitä vaan, vaikka yksi kierros MAS-testiä. Näin ei tarvitse löytyä kuin vähän aikaa kyseiseen asiaan per päivä, mutta halutut asiat tulee tehtyä viikkotasolla.

Tämä on myös tehokasta. Esim. Jos halutaan tehdä viikossa 9 sarjaa kyykkyjä, voi sen tietenkin tehdä yhdessä treenissä, mutta silloin palautuminen vie oman aikansa, eli ajoituksen kanssa pitää olla tarkkana. En nyt kaiva tutkimuksia, mutta jakamalla sama määrä (samoilla painoilla) useampaan päivään, saadaan parempia tuloksia. Esim 3 päivänä 3 sarjaa. Tästä palautuminen on tietenkin nopeampaa per treeni ja kroppa adaptoituu nopeammin harjoitteeseen.  Tätäkin saa tehostettua ”undulatingilla” eli vaihtelemalla määriä ja vähän kilojakin. Esim jos perustreeni olisi 3 päivänä 8x 70kg, voitaisiin tehdäkin näin:
Treeni 1 4x10x60kg
Treeni 2 2x6x80kg
Treeni 3 3x8x70kg

Ja mitä treenattavien asioiden järjestykseen tulee, lähtökohtaisesti kovimmat tehot vaativat asiat treenin alkuun heti, kun siihen on valmiudet. Jos ohjelmassa on kovia spurtteja, ne ennen voimaa/lajia/ketteryyttä, mutta tämä ei tarkoita etteikö niillä voisi lämmitellä kevyehkösti ennen 100% spurtteja. Hermostoa isosti ärsyttäviä asioita on turha tehdä treenin loppupuolella, kun homma ei toimi niin. Kevyempää perusvoimaa, kestävyyttä, yläkroppaa ja corea voi sitten laittaa treenin loppuun tarpeen ja aikataulun mukaan.


Täältä esim. lisää https://www.isspf.com/articles/micro-dosing-strength-training-in-soccer/

[Jääpoiju]

Jos vanhemmat olisi valmiita laittamaan samoja summia futisharrastukseen kuin jäkikseen niin alkaisi rokki soida. Futiksessa mikään ei saa koskaan maksaa mitään mutta pitäisi olla ammattimaita toimintaa. Oma lapsikin harrastaa jäälajia talvella niin siellä on vastuuvalkku, useampia apuvalkku jäällä ja  luisteluvalkku erikseen, jotta pienryhmissä voi harjoitella luistelutekniikkaa vuoron aikana. Maalivahdeille sitten vielä omat treenit, ne nyt sentään on futiksessakin nyt.

Ihan mielenkiinnosta, jos vaikkapa nyt joku ikäluokka jossain HErTossa vaikkapa (hatusta keksitty esimerkki) keksisi, että laitetaanpa tonni lisää vuodessa maksuihin, niin mitä he saisivat?

1) lisää kenttävuoroja ja/tai enemmän kenttätilaa treeneihin arkena => ei, koska kaikki jo varattuna
2) lisää maksettuja valkkuja treeneihin => kyllä
3) lisää erilaisia treenejä (vaikkapa juoksuvalmennus tms.) => kyllä, mutta mistä tilat?

En nyt ihan näe miten vain rahaa kaatamalla saisi ongelmia ratkaistua. Treenejä kun ei voi olla ainakaan kouluaikana määräänsä enempää (noin klo 16-20 pitää osua eikä saa olla kaukana). Olisiko niin, että resurssipula on harrastustiloissa, ja jostain syystä niitä himmaillaan, ei anneta tukea, ei anneta tilaa. Samaan aikaan kuitenkin kendolatoja rakentuu sinne ja tänne, ja kymmenet miljoonat utopistisiin hankkeisiin on ihan no-brainereita.

Voisiko esimerkiksi jotain vanhoja sorakenttiä muuttaa pieniksi tekonurmikentiksi, joissa voisi ainakin treenejä pitää, vaikka ei ehkä pelejä?

[ginikettu]

Voisiko esimerkiksi jotain vanhoja sorakenttiä muuttaa pieniksi tekonurmikentiksi, joissa voisi ainakin treenejä pitää, vaikka ei ehkä pelejä?

Helsingissä ja muualla on ehkä vähän eri tavalla olosuhderesursseissa ongelma. Voisihan sitä tehdä kenttiä jos on rahaa ja saadaan kaavoitettua. Kaavoitus on ainakin Helsingissä pienoinen ongelma ja se, että tuollainen muutos vaatisi joko kaupungilta lyhytnäköistä investointia tai pitää vuokrasopimusta jos vuokraa ulos kentän hallinnan.

[Valonheitin]

Ihan mielenkiinnosta, jos vaikkapa nyt joku ikäluokka jossain HErTossa vaikkapa (hatusta keksitty esimerkki) keksisi, että laitetaanpa tonni lisää vuodessa maksuihin, niin mitä he saisivat?

1) lisää kenttävuoroja ja/tai enemmän kenttätilaa treeneihin arkena => ei, koska kaikki jo varattuna
2) lisää maksettuja valkkuja treeneihin => kyllä
3) lisää erilaisia treenejä (vaikkapa juoksuvalmennus tms.) => kyllä, mutta mistä tilat?

En nyt ihan näe miten vain rahaa kaatamalla saisi ongelmia ratkaistua. Treenejä kun ei voi olla ainakaan kouluaikana määräänsä enempää (noin klo 16-20 pitää osua eikä saa olla kaukana). Olisiko niin, että resurssipula on harrastustiloissa, ja jostain syystä niitä himmaillaan, ei anneta tukea, ei anneta tilaa. Samaan aikaan kuitenkin kendolatoja rakentuu sinne ja tänne, ja kymmenet miljoonat utopistisiin hankkeisiin on ihan no-brainereita.

Voisiko esimerkiksi jotain vanhoja sorakenttiä muuttaa pieniksi tekonurmikentiksi, joissa voisi ainakin treenejä pitää, vaikka ei ehkä pelejä?

Eri oheisharjoitteluun löytyy varmasti hieman helpommin tiloja varsinkin kesällä ja rahalla saa ostettua myös ulkopuolista osaamista. Mutta muuten lisärahoitus ei juurikaan auta, kun harvassa kaupungissa on löysää kenttäkapasiteettia tarjolla. Talviharjoittelu on Suomessa yleensä se pullonkaula, joka rajoittaa sekä joukkueharjoittelua, mutta myös osittain omatoimista pallotreeniä.

[Jääpoiju]

Helsingissä ja muualla on ehkä vähän eri tavalla olosuhderesursseissa ongelma. Voisihan sitä tehdä kenttiä jos on rahaa ja saadaan kaavoitettua. Kaavoitus on ainakin Helsingissä pienoinen ongelma ja se, että tuollainen muutos vaatisi joko kaupungilta lyhytnäköistä investointia tai pitää vuokrasopimusta jos vuokraa ulos kentän hallinnan.

Tarviiko kaavamuutoksen, jos sorakenttä, joka on kaavoitettu urheiluun, muuttaa tekonurmeksi? Ihan mielenkiinnosta? Tuollaisia löytyy muutama täältä läheltä, ja kesällähän noissa ei juuri kukaan tee yhtään mitään, koska kuuma ja kuiva sorakenttä ei paljon houkuttele. Yksi on koulun lähellä, ja säääliksi käy kun siellä pölyssä vetävät. Tulee oma lapsuus mieleen. Aktiivisin käyttäjäryhmä eli mopojengi käy ajamssa paskarundia kerran viikossa.

Talvisin, jos luoja suo, jäädytetään luistelukentäksi, mutta meren lähellä alkaa olla sen verran vähän pakkasia, että siitäkään mitään saa. Sora kuitenkin tulee helposti ohuen jään läpi ja on terät pilalla. Miksi ei siis "pivotoisi" tekonurmeksi, jota voisi käyttää paremmin monet muutkin lajit kuin vain futis.

Uskoisin, en kyllä ole varma, että tällaisia on paljon muuallakin Suomessa.

[erno]

Espoossahan on tehty Jääpoijun kuvailemalla tavalla ja ainaski Nöykkiön koululle ja Laajalahden koululle on aika lyhyen ajan sisään tehty vanhan soran päälle tekikset. Nyt ollaan sillai jännässä tilanteessa, että mun tietääkseni noita tekonurmia ei käytä mikään seura, eikä niitä tietääkseni saa myöskään varattua. Samaan aikaan niin Lepa kuin Honka kuitenkin semi-julkisesti valittaa et kentät ei riitä.

Nöykkiössä toi tekis taitaa olla Espoonlahdesta kierrätettyä, eli aika vanhaa, mut luulis et se on silti ihan riittävä vaikka 4-8 vuotiaiden harjoituksiin. Laajalahesta en tiedä mistä se tuli.

[kilon_paino]

Espoossahan on tehty Jääpoijun kuvailemalla tavalla ja ainaski Nöykkiön koululle ja Laajalahden koululle on aika lyhyen ajan sisään tehty vanhan soran päälle tekikset. Nyt ollaan sillai jännässä tilanteessa, että mun tietääkseni noita tekonurmia ei käytä mikään seura, eikä niitä tietääkseni saa myöskään varattua. Samaan aikaan niin Lepa kuin Honka kuitenkin semi-julkisesti valittaa et kentät ei riitä.

Nöykkiössä toi tekis taitaa olla Espoonlahdesta kierrätettyä, eli aika vanhaa, mut luulis et se on silti ihan riittävä vaikka 4-8 vuotiaiden harjoituksiin. Laajalahesta en tiedä mistä se tuli.

Ei vaadi mitään ihmetemppuja päällystää hiekkakenttä tekonurmella, Espoossa riittää, että siitä sovitaan koulun kanssa. Asiat mutkistuvat hieman, jos kyseessä on yksityinen olosuhde, sitten pitää neuvotella erikseen, mutta silloinkin kyse byroslaviasta eikä niinkään kaavoituksesta.

Espoossa on näitä  ns "vapaakenttiä", joille seurat eivät voi varata vuoroja, jotta kaupunkilaisilla on mahdollisuus käyttää niitä vapaasti. Kesäolosuhteet on Espoossa jopa erinomaiset, mutta toki paikallisesti on haasteita esim just EPSillä ja Honakilla, koska pelaajamäärät ovat suuria.

[00250]

Tosiaan, jos kendossa on erillinen luisteluvalkku niin tosiaan futiksessa voitaisiin 8 vs 8 -maailmaan tonnin vuodessa lisämaksulla ottaa mukaan fysiikkavalmentajia, jotka opettaisi porukkaa juoksemaan (esim.) ja juurikin noita fysiikkahommia + tietty ylimääräiset treenit per viikko ja turnauksia joka viikonloppuun jne jne lisää tekemistä ja sitä myöten toistoja

[Valonheitin]

Ylimääräinen fysiikka/juoksu/koordinaatiotreeni tarkoittaisi myös, että itse joukkuetreeneissä voitaisiin keskittyä enemmän pallolliseen harjoitteluun.

Ja ikävä tosiasia on, että yhä useampi lapsi olisi esim. juoksuvalmennuksen tarpeessa.

[LB44]

Ylimääräinen fysiikka/juoksu/koordinaatiotreeni tarkoittaisi myös, että itse joukkuetreeneissä voitaisiin keskittyä enemmän pallolliseen harjoitteluun.

Ja ikävä tosiasia on, että yhä useampi lapsi olisi esim. juoksuvalmennuksen tarpeessa.

Näinhän monet joukkueet toimivatkin, ainakin kausiluonteisesti, eikä se vaadi tonnia per naama. (SISÄ)tiloineen 40 treeniä vuodessa lisäkustannus on 20-25 pelaajan ryhmälle luokkaa 20€/kk/pelaaja.

Totta kai silloin voidaan keskittyä lajitreeneissä enemmän pallolliseen ja/tai saada enemmän irti hyvillä ohjeistuksilla myös pallottomasta osuudesta.

Ja mitään myymättä vihje - osaavat fysiikkavalmentajat toimivat yli lajirajojen. Jos asiaa aletaan miettimään futiskauden loppuessa syys-lokakuussa, on heidän kirjat jo täynnä talveksi, usein koko keväällekin. Ja sama pätee usein myös harjoitustilojen suhteen. 

[ginikettu]

Tarviiko kaavamuutoksen, jos sorakenttä, joka on kaavoitettu urheiluun, muuttaa tekonurmeksi? Ihan mielenkiinnosta? Tuollaisia löytyy muutama täältä läheltä, ja kesällähän noissa ei juuri kukaan tee yhtään mitään, koska kuuma ja kuiva sorakenttä ei paljon houkuttele. Yksi on koulun lähellä, ja säääliksi käy kun siellä pölyssä vetävät. Tulee oma lapsuus mieleen. Aktiivisin käyttäjäryhmä eli mopojengi käy ajamssa paskarundia kerran viikossa.

Jos on sorakenttä (tai hiekkakenttä) urheiluun kaavoitettu, niin ei sitten varmasti tarvitse. Mutta joissain tapauksissa näissä on ollut kaavamuutoksia vireillä eli 5-10v päästä kentälle on ehkä tulossa jotain muuta käyttöä, niin sitten siihen ei kenelläkään ole investointihalua. Käsittääkseni esim Ilomäen kenttä teilläpäin(?) on tällainen missä tulevaisuus on epäselvä. Käpylän urheilupuistosta ei ole tainnut kukaan saada hallintaan kenttiä eikä kaupungilla ole ollut oikein resursseja niitä laittaa kuntoonkaan kovin nopeasti, joten aika "vajaakäytöllä" ovat.

Noissa kentissä on kuitenkin isoja investointeja, jos ne haluaa tehdä kunnolla. Jos on joku paikka, missä aikajänne on muutama vuosi mihin kaupunki voi sitoutua, niin ei siihen yksityisetkään ole valmiita investoimaan ja jos on vähän pidempi niin joku matto siihen päälle ja sitten se on seuraavana keväänä muhkurainen routavaurioiden jälkeen. Ei taida kenttien määrän lisääminen olla kaupunkisuunnittelussa kovin korkealla prioriteetilla - esim töölöstä tullee häviämään gardenin myötä yksi kovassa käytössä oleva kenttä -> käyttäjät jonnekin muualle.

Kaupungin kenttien vuorot ovat halpoja eli mutulla 1/5 siitä hinnasta mitä nollakatteella tuollaisissa pitäisi olla lämmittämättöminä tekonurmina -> ei kaupunkikaan noihin oikein halua investoida. Arvovalintoja mutta voi sitä yrittää vaikuttaa.

[Jääpoiju]

Jos on sorakenttä (tai hiekkakenttä) urheiluun kaavoitettu, niin ei sitten varmasti tarvitse. Mutta joissain tapauksissa näissä on ollut kaavamuutoksia vireillä eli 5-10v päästä kentälle on ehkä tulossa jotain muuta käyttöä, niin sitten siihen ei kenelläkään ole investointihalua. Käsittääkseni esim Ilomäen kenttä teilläpäin(?) on tällainen missä tulevaisuus on epäselvä. Käpylän urheilupuistosta ei ole tainnut kukaan saada hallintaan kenttiä eikä kaupungilla ole ollut oikein resursseja niitä laittaa kuntoonkaan kovin nopeasti, joten aika "vajaakäytöllä" ovat.

Noissa kentissä on kuitenkin isoja investointeja, jos ne haluaa tehdä kunnolla. Jos on joku paikka, missä aikajänne on muutama vuosi mihin kaupunki voi sitoutua, niin ei siihen yksityisetkään ole valmiita investoimaan ja jos on vähän pidempi niin joku matto siihen päälle ja sitten se on seuraavana keväänä muhkurainen routavaurioiden jälkeen. Ei taida kenttien määrän lisääminen olla kaupunkisuunnittelussa kovin korkealla prioriteetilla - esim töölöstä tullee häviämään gardenin myötä yksi kovassa käytössä oleva kenttä -> käyttäjät jonnekin muualle.

Kaupungin kenttien vuorot ovat halpoja eli mutulla 1/5 siitä hinnasta mitä nollakatteella tuollaisissa pitäisi olla lämmittämättöminä tekonurmina -> ei kaupunkikaan noihin oikein halua investoida. Arvovalintoja mutta voi sitä yrittää vaikuttaa.

Täällä on esimerkiksi Suomensuonpuistossa hiekkakenttä eikä ole tulossa rakentamista lähelle, samoin Köökarinkujan hiekkakenttä. Sitten Tahvonlahden koulun vieressä on hiekkakenttä. Ei maksaisi paljoa laittaa kuntoon ja vuoroja ulos.

Tuskin ne jäähallien vuorotkaan sen "kovemmalla katteella" menee. Kaupungin olisi hyvä edistää kaupunkilaisten liikuntaa, jotta ei tule erinäisiä lieveilmiöitä, oli se sitten nuoriso tai vanhempi väki.

Jos haluaisi paremmat olosuhteet, pitäisi muuttaa kauas pois pk-seudulta.

[ginikettu]

Jos haluaisi paremmat olosuhteet, pitäisi muuttaa kauas pois pk-seudulta.

Ei niitä olosuhteita ole muualla sen paremmin. Turussa onko kovin montaa talvikäyttöistä kenttää? Tampereella? Mutta pk-seudulla kaikki tuntuu vievän aikaa vaikka halua ja joskus jopa rahaa olisi - hjk on yrittänyt useampaa kenttää saada hallintaan johon investoida. Mutta ei se niin vain luonnistu.

Tuskin tosiaan suhteellisesti pienemmillä tappioilla kaupunki jäävuoroja antaa, ja mielestäni kaupunki voisi laittaa noita kenttiä enemmän kuntoon, mutta ne on kuitenkin sitten helposti satoja tuhansia ja sitten jonkun pitää vielä huoltaa ja siksi kaupunki on vuokrannut noita seuroille, mutta tasapuolisuus takaa sen, ettei esim klubi, jolla voisi olla lihaksia investointeihin, voi saada etua muihin nähden kenttävuoroissa.

[Comfort]

No ei Turussa ainakaan olosuhteet parane. Yksi kuplahalli ja toinen lahoamispisteessä oleva futishalli. Oisko kolme lämmitettyä kenttää? Kaikki Kupittaalla.

Junioreita on paljon. Yhdessä joukkueessa ainakin vanhimmat junnut vetää ulkona varpaat jäässä keskellä talvea.

Rauman hieno halli kelpais, olisko edes kallis? Mutta ei, täällä on vain jääkiekko, jääkiekko ja jääkiekko.

[Jääpoiju]

Ei niitä olosuhteita ole muualla sen paremmin. Turussa onko kovin montaa talvikäyttöistä kenttää? Tampereella? Mutta pk-seudulla kaikki tuntuu vievän aikaa vaikka halua ja joskus jopa rahaa olisi - hjk on yrittänyt useampaa kenttää saada hallintaan johon investoida. Mutta ei se niin vain luonnistu.

Tuskin tosiaan suhteellisesti pienemmillä tappioilla kaupunki jäävuoroja antaa, ja mielestäni kaupunki voisi laittaa noita kenttiä enemmän kuntoon, mutta ne on kuitenkin sitten helposti satoja tuhansia ja sitten jonkun pitää vielä huoltaa ja siksi kaupunki on vuokrannut noita seuroille, mutta tasapuolisuus takaa sen, ettei esim klubi, jolla voisi olla lihaksia investointeihin, voi saada etua muihin nähden kenttävuoroissa.

Menee ehkä ohi aiheen, mutta toisaalta yksi juurisyy lienee olosuhteet, joten comme ci comme ça. Onkohan Kulosaaressa väkilukuun nähden parhaat olosuhteet nykyään? Mitenköhän saivat sen koulun hiekkakentän "itselleen" tekikseksi, ja mukaan vielä ulkokuntosalia ja seurataloa pukkareineen.

Samaan aikaan Herttoniemeen pykättiin kendohalli, jossa ei paljon tavan ihmiset pääse harrastamaan (toisin kuin futiskentillä).

[kilon_paino]

Palloliiton datapalveluista muistaakseni saa kyllä pelaajien määrä postinumeroalueittain, joten paikallisen kenttäpinta-alaa per pelaaja laskelman saa tehtyä aika helposti sekä kesä- että talviolosuhteista.

[emankcin]

Ylimääräinen fysiikka/juoksu/koordinaatiotreeni tarkoittaisi myös, että itse joukkuetreeneissä voitaisiin keskittyä enemmän pallolliseen harjoitteluun.

Ja ikävä tosiasia on, että yhä useampi lapsi olisi esim. juoksuvalmennuksen tarpeessa.

Niin kyllä se näin menee että erikseen kerran viikossa ohjattu fysiikkatreeni ja omalla ajalla sitten pidetään kunnosta huolta. Pallon kanssa tulee olla mahdollisimman paljon tekemisissä nuorena, kun sitä tekniikkaa ei ihan hirveästi voi tietyn iän jälkeen kehittää. Siksi erikseen futistreenit ja fysiikka.

[Comfort]

Niin kyllä se näin menee että erikseen kerran viikossa ohjattu fysiikkatreeni ja omalla ajalla sitten pidetään kunnosta huolta. Pallon kanssa tulee olla mahdollisimman paljon tekemisissä nuorena, kun sitä tekniikkaa ei ihan hirveästi voi tietyn iän jälkeen kehittää. Siksi erikseen futistreenit ja fysiikka.

Samaa mieltä. Futistreeneissä niin paljon pallon kanssa kuin vain voi. Omalla ajalla sitä juoksukuntoa/fysiikkaa.