Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[koera]

Juha Malisen elämänkertateoksessa muistaakseni mainittiin, että hän käytti harjoitusmuotona valmentamalleen junnujengille "pallolenkkejä" talvisessa Oulussa (ennen oman hallivuoron alkua)...

Näitähän on harrastettu eri muodoissa. Muulla kuin tasaisella pelikelpoisella alustalla kuljettelu on motorisen oppimisen ja tekniikan kehityksen kannalta aivan älyvapaa ajatus. Joku favelan kasvatti on saattanut nousta huipulle potkimalla itsetehtyä palloa kuoppaisella asfalttikentällä, mutta tämä johtuu lähinnä siitä että kyseinen kaiffari on viettänyt pallo jalassa koko valveillaoloaikansa, eikä siinä että paskoista olosuhteista kärsiminen olisi jonkinlainen menestysresepti.

Kun lähdetään jollekin jäiselle alustalle pallon kanssa pelleilemään, niin siinä opetellaan aktiivisesti pois hyvää tekniikkaa ja korvataan se huonolla. Noin miljardi kertaa parempi ajatus on pitää lämmittelyt lämmittelyinä (jos pelikelpoista kenttää ei ole tarjolla), lenkit lenkkeinä ja jos halutaan parantaa tekniikkaa niin esim. erikokoisten pallojen käyttö on yksi tutkitusti toimiva keino.

[Henkilö]

Tästä saa nyt käsityksen, että olisi jotain huonoa, eli ilmeisesti vääränlaista(?) tekniikkaa, koska pallokosketuksilla kehittyy kuitenkin jonkilainen tekniikka (kuten favela-janari esimerkki viittaa). Millaista on vääränlainen pallotekniikka?

Mietin tässä vain kun lasten pelaamista on tullut katsottua ja erilaisia pelaajia nähtyä. Ääripäissä, lähinnä siellä hyvällä puolella, on pelaajia, joilta näyttää tosi usein pallo melkein-karkaavan, mutta jotenkin selviävät tiloista ja tilanteista jatkuvasti, ja toisaalta pelaajia joilla näyttää olevan kaunis pallotekniikka, mutta pelitilanteissa, joissa on on vastustajakomponentti mukana, eivät sitten selviäkään.

Yllä oleva esimerkki tottakai hieman kärjistetty, eikä tällä viestillä ole tarkoitus viestiä, että pelaajat pallon kanssa lenkille. Jäi vaan hämäämään tuo, että pelaajat "oppisivat huonoa tekniikkaa".

[Fillarikommari]

Tarkoitatko tällä, että varsinainen treeni joudutaan suunnittelemaan kevyemmäksi, jos lopussa on intervallit tai kuormitus vaikuttaa seuraaviin treeneihin?

Jos harkoissa vedetään ihan kunnolla väsymykseen, niin seuraavana päivänä voi harjoitella vain kevyesti. Siinä ei ole järkeä. Jos taas juostaan intervalleja harkkojen päätteeksi siksi, että harjoituksissa ei ole tullut tarpeeksi kuormitusta, niin voi kysyä miksi harjoituksissa ei tule kuormitusta tarpeeksi.

[koera]

Mäkisellä, liukkaalla jne. normaalista poikkeavalla alustalla tasapainon pitäminen on huomattavan erilaista kuin tasaisella alustalla. Liukkaalla tukijalka lähtee huomattavan helposti alta, mikä kannustaa pienentämään liikeratoja, kun futiskentällä vauhdilla pallon kanssa juostessa kannattaa pyrkiä päinvastaiseen. Sinänsä ajatus siitä että olosuhteiden muuttaminen voi olla motorisen oppimisen kannalta stimuloivaa on oikea, mutta liian kauas ei kannata harhailla niin että aletaan oppimisvaiheessa sotkemaan liikemalleja- ja ratoja, tasapainoa, kykyä pysähtyä ja ottaa vauhtia uudestaan jne.

[pilkku seiska]

Mäkisellä, liukkaalla jne. normaalista poikkeavalla alustalla tasapainon pitäminen on huomattavan erilaista kuin tasaisella alustalla. Liukkaalla tukijalka lähtee huomattavan helposti alta, mikä kannustaa pienentämään liikeratoja, kun futiskentällä vauhdilla pallon kanssa juostessa kannattaa pyrkiä päinvastaiseen. Sinänsä ajatus siitä että olosuhteiden muuttaminen voi olla motorisen oppimisen kannalta stimuloivaa on oikea, mutta liian kauas ei kannata harhailla niin että aletaan oppimisvaiheessa sotkemaan liikemalleja- ja ratoja, tasapainoa, kykyä pysähtyä ja ottaa vauhtia uudestaan jne.

Futsalalustat ja tasapohjaiset kengät on myös aika "liukas" kombo. Olisiko mielestäsi parasta jättää futsal pois tukilajiohjelmistosta, jottei jalkapallon oppiminen häiriintyisi? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun omalla joukkueellani futsal edustaa suurta osaa talvikauden harjoittelusta.

[koera]

Futsalalustat ja tasapohjaiset kengät on myös aika "liukas" kombo. Olisiko mielestäsi parasta jättää futsal pois tukilajiohjelmistosta, jottei jalkapallon oppiminen häiriintyisi? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun omalla joukkueellani futsal edustaa suurta osaa talvikauden harjoittelusta.

En saa kiinni kysytkö tosissasi, mutta ei tietenkään. Ei vertaudu mitenkään johonkin lumiseen/jäiseen tiehen. Toki kasvuikäisillä etenkin kasvupyrähdysten aikana/jälkeen on hyvä seurata polvikipuja ja yrittää pitää lihastasopainoa yllä.

[RPA]

Kun lähdetään jollekin jäiselle alustalle pallon kanssa pelleilemään, niin siinä opetellaan aktiivisesti pois hyvää tekniikkaa ja korvataan se huonolla.

En jaksa lainata kaikkea, mutta ei näissä toteamuksissa ole kauheasti järkeä. Erilaisissa olosuhteissa ajoittain pelaaminen ei itsessään tuota mitään huonoa tekniikkaa. Epätäydelliset olosuhteet kehittää sopeutumiskykyä, tasapainoa, luovuutta yms.
Tasaisella kentällä hiotut liikemallit on kuitenkin siellä selkärangassa ja talvi-, biitsi-, pururatapelit yms antaa pelaajalle valmiuksia pärjätä yllätyksissä.

[Jitsiläinen]

En jaksa lainata kaikkea, mutta ei näissä toteamuksissa ole kauheasti järkeä. Erilaisissa olosuhteissa ajoittain pelaaminen ei itsessään tuota mitään huonoa tekniikkaa. Epätäydelliset olosuhteet kehittää sopeutumiskykyä, tasapainoa, luovuutta yms.
Tasaisella kentällä hiotut liikemallit on kuitenkin siellä selkärangassa ja talvi-, biitsi-, pururatapelit yms antaa pelaajalle valmiuksia pärjätä yllätyksissä.

Vahvasti samaa mieltä. Lämmittelyt lämmittelynä on varmaan ihan ookoo varsinkin jos sisältää monipuolisesti tasapainoa, aktivointia (yllättävän vähän näkyy tällaista laatuseuroissakaan). En ole mikään juoksulenkkilämmittelyn ystävä, pallolla tai ilman. Mutta en missään nimessä lähtisi pelkäämään väärää tekniikkaa pallolenkeillä tai haastavassa maastossa. Päin vastoin, sieltä tulee juuri edellä mainittuja valmiuksia käytännön tilanteisiin.

Ja meillä ainakin lupaavimmat junnut ovat olleet pallon kanssa kesät talvet, liukkaalla ja lumessa ja kävelylenkeillä ja polkulenkeillä. Ja se näkyy pelkästään positiivisessa mielessä kentällä.

[Nigel Kugelschfeir]

"The problem we're trying to solve is that there are rich teams and there are poor teams. Then there's fifty feet of crap, and then there's us. It's an unfair game. And now we've been gutted. We're like organ donors for the rich. Boston's taken our kidneys, Yankees have taken our heart. And you guys just sit around talking the same old "good body" nonsense like we're selling jeans. Like we're looking for Fabio. We've got to think differently. We are the last dog at the bowl. You see what happens to the runt of the litter? He dies."

Puhutaan hetki totuudesta. Suomalainen pelaajatuotanto on täyttä paskaa. Olemme miesten puolella täysin sen varassa, että entiset huippukoripalloilijat päättävät pariutua keskenään ja luoda supergeenisiä tulevaisuuden tähtiä. Suomen poikien maajoukkueet ovat kaikki täyttä paskaa eivätkä pärjää nykyään edes B-liigassa.

"If we try to play like the Yankees in here, we will lose to the Yankees out there."

Totuus on se, että suomalainen koripalloilu ei voi pärjätä pitkässä juoksussa pelaamassa samaa peliä ja samoilla säännöillä kuin muut paremmat palloilumaat tai väkiluvultaan sekä urheilukulttuuriltaan rikkaammat valtiot. Ranskat, Espanjat sun muut voittavat meidät kerta kerrasta, jos yritämme pelata samaa puolen kentän hyökkäystä ja yksilötaitoon perustuvaa koripalloa kuin muu maailma.


"There is an epidemic failure within the game to understand what is really happening. And this leads people who run Major League Baseball teams to misjudge their players and mismanage their teams. I apologize."

Totuus on kuitenkin myös se, että koripallomaailmassa on tällä hetkellä massiivinen ajatteluvirhe liittyen naiskoripalloiluun. Jostain syystä muu maailma ei ole vielä tajunnut riittävällä tasolla selkeästi ylivertaista voittavaa taktiikkaa, jolla pelit voi voittaa kerta kerrasta selkeästi yksilötaidollisesti heikommalla materiaalilla pelaamalla vallitsevaa koripalloilullista valtavirtaa yksinkertaisemmalla taktiikalla. Taktiikalla, jossa yksilötaidolla ei juurikaan ole väliä. Taktiikalla, jota toteuttavat parhaiten yleisurheilijatyyppiset pelaajat koripalloilijoiden sijaan.

Case Example #1: Suomen Tyttöjen Maajoukkue

Suomen tyttöjen maajoukkue, Susitytöt, ovat voittaneet kaksissa edellisissä kisoissa hopeaa ja kultaa kahden eri ikäluokan kisoissa. Tämä on enemmän kuin historiallista. Tämä on anomalia, jonka ei pitäisi olla mahdollista. Miten näin on päässyt käymään? Koska tietyt palloliiton alaisuudessa valmentavat maajoukkuevalmentajat ovat alkaneet toteuttaa erittäin spesifiä pelityyliä, joka ei vaadi pelaajalta oikeastaan mitään muuta kuin oikeantyyppistä urheilullisuutta.

Tässä vaiheessa majuvalmentaja haluaisi keskeyttää kirjoituksen ja korostaa kuinka ko. pelityylin omaksuminen ja sillä pelaaminen ei todellakaan ole mitään yksinkertaista puuhaa, mutta hän olisi väärässä. Koripallo ei ole rakettitiedettä ja tämä pelityyli ei lopulta vaadi koripalloilullisesti mitään erikoista. Kyllä, on hyötyä mikäli pelaajat osaavat pelityylin lisäksi myös heittää, syöttää, kuljettaa ja tehdä oikeita valintoja kentällä. Se ei silti ole välttämätöntä ja lopulta muutama hieman kehittyneempi vastuunkantaja riittää näiden toissijaisten asioiden toteuttamiseen riittävällä tasolla voittoon tarvittavien pistemäärien saavuttamiseen.

Tyttöjen maju on kuitenkin aiheena jo aika pitkälti loppuun kaluttu, joten haetaan vahvistava esimerkki jostain muualta. Suomalaisessa tyttö- ja naiskoripalloilussa on nimittäin menossa vallankumous, josta kukaan ei puhu mitään valtakunnallisella tasolla tai edes koripallosalien kahvipöydissä.

"I know these guys. I know the way they think, and they will erase us. And everything we've done here, none of it'll matter. Any other team wins the World Series, good for them. They're drinking champagne, they get a ring. But if we win, on our budget, with this team... we'll have changed the game. And that's what I want. I want it to mean something."

Case Example #2: EBT

EBT voitti pronssia viime kauden Korisliigassa.

EBT:n naisten koripallojoukkueessa oli...

...0 jenkkivahvistusta
...0 aikuista naista
...2 joukkueen parasta pelaajaa, jotka ovat alaikäisiä

EBT voittaa tulevalla kaudella joko hopeaa tai kultaa. Ainoa este mestaruudelle on kolmella ulkomaalaispelaajalla varustettu täysammattilaisjoukkue PeKa.

Miten tämä on mahdollista?

Yksinkertaistetaan vielä entisestään. Ei puhuta naisjoukkue EBT:n taktiikoista, vaan puhutaan vielä suuremmasta vallankumouksesta suomalaisessa tyttökoripalloilussa.

EBT:n tyttöjen joukkueet ovat ryhtyneet dominoimaan suomalaista tyttökoripalloilua mennen tullen ja palatessa. He voittivat useammassa ikäluokassa viime kaudella kultaa tai mitaleita. He tulevat voittamaan yhä useammassa ikäluokassa kultaa tai mitaleita myös ensi kaudella.

Onko EBT:n pelaajamateriaali ylivertainen? Ei ole. Useampi joukkue pitää sisällään paljon parempia yksilöitä, paljon parempaa kokonaisvaltaista koripallovalmentamista ja paljon paremmat resurssit. EBT:n tytöillä vaan sattuu olemaan käytössään sisartaktiikat Suomen tyttöjen maajoukkueesta sekä EBT:n naisista (luonnollinen jatkumo). Ja he tekevät sen vielä pelkistetymmällä ja yksinkertaisemmalla tavalla ilman johtavia yksilöitä, ilman rautaista puolen kentän puolustusta ja ilman minkäänlaista hyökkäyspelikirjaa.

Yksi EBT:n tyttöjoukkueista oli vielä viime vuoden syksyllä 30-50 pistettä huonompi kuin ikäluokkansa parhaat joukkueet keskinäisissä otteluissa. Otettuaan käyttöön "Edistyksellisen" he olivat jouluun mennessä Suomen Top3 joukkue. Tänä syksynä he ovat Suomen paras joukkue ikäluokassaan pyyhkien lattioita muilla, ylivertaisella pelaajamateriaalilla varustetuilla, tyttöjoukkueilla. EBT:n paras pelaaja on vuotta nuorempi ja hän on erityisen hyvä vain ja ainoastaan "Edistyksellisen" toteuttamisessa.

Mikä siis on tämä vallankumouksellinen taktiikka, jolla heikommalla pelaajamateriaalilla varustettu joukkue voi voittaa keskinkertaisella puolen kentän puolustuspelikirjalla ja olemattomalla hyökkäyspelikirjalla Suomen mestaruuksia niin tytöissä kuin naisissa ja dominoida euroooppalaista tyttökoripalloa EM-tasolla? Seuraavassa helpot askeleet, joilla kuka tahansa valmentaja voi tehdä omasta joukkueestaan voimatalon suomalaisessa tyttö- ja naiskoripalloilussa sarjatasoon katsomatta:

1) Hanki joukkueeseen urheilullisia tyttöjä, jotka ovat hyviä juoksemaan ja uskaltavat pelata fyysisesti. Jos sinulla ei ole tällaisia, treenauta heistä sellaisia. Juoksua, juoksua, juoksua, juoksua. Vähän voimatreeniä ja mukauttamista fyysiseen pelitapaan. Koripallotaidoilla ei ole niin väliä. Ne voi hankkia omalla ajalla, jos motivaatiota on tarpeeksi.

2) Koko kentän prässi. Jokainen pelaaja pelaa oman pelaajansa iholta, ylipelaa syöttölinjat vastustajan yrittäessä tuoda palloa yli puolen kentän. Isketään kiinni kuin sika limppuun.

3) Träppi. Aina, jos mahdollista träpätään. Träpätään vastustajan kenttäpuoliskolla, träpätään keskiviivalla, träpätään oman puolustusalueen kolmosen kaaren ja sivurajan välillä. Träpätään, träpätään, träpätään. Träpätään kahdella pelaajalla, träpätään kolmella pelaajalla. Prässi/träppi/prässi/träppi. Ei hetkenkään hengähdystaukoa.

Ym. pelitapa puolustuksessa on nerokas, koska se tuottaa valtavan määrän stiilejä omalle joukkueelle ja vielä enemmän menetyksiä vastustajalle. Tyttö- ja naiskoripalloilijoiden keskimääräinen urheilullinen tai lajitaidollinen kyky purkaa näitä tilanteita ei ole lähelläkään vaadittavaa millään sarjatasolla maasta riippumatta Euroopassa. Jo pelkkä paine ja pelko tästä taktiikasta aiheuttaa pelillisen tason madaltumista ja suoranaista romahtamista. Tähän kun yhdistetään sitten se varsinainen paine, tempo ja fyysisyys on lopputulos rumaa. Vain "generational talent" tason pelaajat pystyvät paineen alla purkamaan tätä prässiä ja hekin tekevät merkittävän määrän virheitä pelin aikana.

4) Vastahyökkäyspelaaminen. Helpoin tapa tehdä kori koripallossa on juosta se tyhjään kenttään tai ylivoimahyökkäyksellä. Tämä pelityyli tarjoaa siihen mahdollisuuden jatkuvasti ja koko ajan. Kunto ja urheilullisuus ovat tärkeitä tässä, koska jatkuva liike ja kyky kääntää peliä on instrumentaalista.

5) Hyökkäyslevypallot. Jokaista puolustusta ei voi kenttätasapainon takia onnistuneesti toteuttaa prässillä ja träpillä. Näitä vastustajan mahdollisuuksia saada palloa ylös kontrolloidusti vähennetään merkittävällä tavalla iskemällä hyökkäyslevypalloihin armottomalla asenteella. 2-3 pelaajaa ryskää aina levypallolle. Ei ole väliä saadaanko levypalloa, vaan hävityissäkin tilanteissa kädet tungetaan vastustajan sylinteriin ja kohti hänen hallussaan olevaa palloa. 4 kertaa viidestä tällä saadaan syötyä vastustajan hyökkäyskellosta vähintään 3-4 sekuntia pois, jolla saadaan a) aikaa järjestää oma puolustus asemiin b) kiire vastustajalle tuoda pallo ylös alle 8 sekunnissa c) estettyä vastustajan nopeat vastahyökkäykset d) pitää jatkuva paineen tuntu yllä.

6) Puolen kentän puolustus. Tällä ei ole merkitystä. Ollaan fyysisiä.

7) Puolen kentän hyökkäys. Tällä ei ole merkitystä. EBT:n tyttöjoukkueet hyökkäävät kaikki samalla tavalla. Neljä pelaajaa levittää kenttää kolmen pisteen kaaren takana, yksi hyökkää pallolla. Pallollinen pelaaja joko hyökkää suoraan koria kohti tai enintään yhden syötön jälkeen hyökätään suoraan koria kohti. Vaihtoehto A) viimeistely korilta, ei väliä onko hyvä vai huono heitto B) syöttö ulos, koska suomalainen junnupelaaja on ehdollistettu aina auttamaan ajoon -> kaaripelaaja jää vapaaksi C) kaaripelaaja heittää kaukoheiton. Ei väliä osaako heittää, ei väliä onko kättä naamalla, ei väliä millään muulla kuin saada heitto ilmaan ja kohti koria. Jos jostain syystä heitto ei onnistu eli pakki on liian lähellä, niin syöttö viereen ja uudestaan ajo korille ja samat optiot käytössä. Ohiheiton jälkeen käytetään levypallotaktiikkaa.

Pelityyli ei sisällä mitään pallottoman liikettä, ei mitään kuviota, ei yksinkertaisesti mitään muuta kuin tämän yksinkertaisimman kuvion. Hifistellä voi skriinin asettamisella pallolliselle pelaajalle, josta pop-tyylin aktion kaarelle tai kohti koria levypalloa varten.

Pelityyli on hyvin yksinkertainen opettaa ja toteuttaa. Sen kauneus piilee siinä, että ei yritetä mitään liian hankalaa jolloin menetyksiä ei myöskään tule kovin paljoa. Junnukoripallon puolen kentän hyökkäyksessä on useita sudenkuoppia, jotka tuottavat menetyksiä ja joita varten puolustukset on suunniteltu sellaisiksi kuin ne ovat. Tällä pelityylillä ne vältetään äärimmäisen tehokkaasti. Ja se joukkue, joka menettää vähemmän voittaa enemmän. Yksinkertaista.

8 ) Käsillä puolustaminen/jatkuva rikkominen

Koko pelityyli perustuu jatkuvaan paineeseen, kaaokseen, fyysisyyteen, tempoon ja sääntöjen rajamailla pelaamiseen. Koska nykyiset eurooppalaisen koripalloilun säännöt mahdollistavat todella vahvan käsillä puolustaminen toimii se tämän taktiikan eduksi. Tällä tavalla pelatessa tuomareilla on käytännössä joka sekunti tarjolla valinta siitä puhaltaako pilliin virheen merkiksi vai antaa pelin jatkua. Ja koska sama valinta epäpuhtaan pelitavan osalta on jatkuvasti läsnä taipuu myös inhimillinen koripallotuomarinkin mieli väkisin jättämään virheet puhaltamatta. Peli määrittää linjan, ei tuomari ja tämä toimii tämän taktiikan eduksi miltei joka kerta.

EBT:n taktiikka on valtakunnallisella tasolla vallankumouksellinen ja tätä pelityyliä vahvistaa Suomen tyttömaajoukkueen menestys eurooppalaisella tasolla. Se läpäisee niin tyttökoripallon kuin korkeimman mahdollisen sarjatason Suomessa kuin koko Euroopan. Se on kiistämätön, estämätön ja täysin pysäyttämätön tapa pelata koripalloa, joka pakottaa jo tästä kaudesta lähtien muut suomalaiset koripalloseurat ja heidän valmentajansa joko reagoimaan merkittävillä muutoksilla omiin pelifilosofioihinsa tai hyväksymään totaalisen tappion.

"For forty-one million, you built a playoff team. You lost Damon, Giambi, Isringhausen, Pena and you won more games without them than you did with them. You won the exact same number of games that the Yankees won, but the Yankees spent one point four million per win and you paid two hundred and sixty thousand. I know you've taken it in the teeth out there, but the first guy through the wall. It always gets bloody, always. It's the threat of not just the way of doing business, but in their minds it's threatening the game. But really what it's threatening is their livelihoods, it's threatening their jobs, it's threatening the way that they do things. And every time that happens, whether it's the government or a way of doing business or whatever it is, the people are holding the reins, have their hands on the switch. They go bat shit crazy. I mean, anybody who's not building a team right and rebuilding it using your model, they're dinosaurs. They'll be sitting on their ass on the sofa in October, watching the Boston Red Sox win the World Series."

Mennään vielä pidemmälle. Menossa olevat WNBA:n pudotuspelit ovat täyttä paskaa. Laiskanpulskeat jenkkipelaajat suorastaan höntsäävät koripalloa maailman absoluuttisella huipputasolla. Ei prässiä, ei träppiä, ei intensiteettiä kolmen pisteen viivan ulkopuolella. Kyllä, paljon yksilötaitoa. Kyllä, mitä lähemmäs koria tullaan sitä fyysisemmäksi vääntö käy. Kyllä, Caitlin Clarkia pelataan hyvin aggressiivisesti kaikilla kentän osa-alueilla. Mutta ei, WNBA:ssa mikään joukkue ei pelaa taktiikalla, jolla he voisivat rakentaa "100 miljoonan dollarin joukkueen" murto-osalla tuosta budjetista ja mennä WNBA-finaaleihin niin että heilahtaa ilman supertähtiä, ilman absoluuttista yksilötaitoa tai ilman nerokkaita puolustus- ja hyökkäyssapluunoita.

Ainoa asia, jonka keskinkertainenkin WNBA-joukkue tarvitsisi olisi "Edistyksellinen" ja pukukopissa siemailtaisiin shamppanjaa joka kausi kunnes muut joukkueet seuraisivat perässä ja tekisivät saman paremmin.

"Baseball thinking is medieval. They are asking all the wrong questions. And if I say it to anybody, I'm-I'm ostracized. I'm-I'm-I'm a leper."

Kerroin teille juuri totuuden koripallosta. Totuuden, joka on vallankumouksellinen ja muuttaa koko naiskoripalloilun suunnan. Se on vielä vaiettu asia, koska sen myöntäminen asettaisi kyseenalaiseen valoon paljon koripalloilullista osaamista ja ymmärrystä lajista. Se on vaiettu asia, koska se vaatii uudenlaista ajattelua ja vanhan ajattelun hylkäämistä. Ei pelkästään Suomessa vaan maailmanlaajuisesti. Se pakottaa myöntämään naiskoripalloilun limiitit tavalla, jotka eivät päde mieskoripalloiluun. Se vaatii joko sopeutumista tai vaatimustason nostamista ja se vaatii koko systeemin miettimistä uusiksi. Se on koripalloilun kaltaisessa ummehtuneessa ilmapiirissä hankalaa. Mutta se on vääjäämätöntä. Edes Euroopan huippumaissa tätä ajattelua ei ole viety näin pitkälle. Kun muualla tajutaan, että heidän suomalaiseen koripalloiluun verrattuna ylivertainen fyysisyys ja pelikovuus voidaan valjastaa vielä armottomampaan käyttöön katoaa suomalainen kilpailuetu kuin tuhkana tuuleen. Olemme EBT:n ja majun osalta tällä hetkellä aallonharjalla. On aika nostaa tuo aallonharja tsunamiksi ja toteuttaa "Edistyksellistä" jokaisessa kaupungissa, jokaisessa pitäjässä ja jokaisessa katukorishöntsässä kansallisen identiteetin tasoisena tapana pelata koripalloa.

Ja tämä hyvät palstalaiset on TOTUUS. Uskokaa tai älkää.

Lainataan nyt koristopicista mutta lainalaisuus pätee myös futiksessa, tyttöjen puolella lähinnä. Vähän samoja ajatuksia ollut itselläni kun pelejä on kuitenkin nähtynä. Sen verran futistaitoja tarvii kuitenkin että pystyisi edes joku potkaisemaan pallon kauempaa maaliin tai ainakin aiheuttamaan kakkospalloja johon sitten kiimassa mennään perään. Tytöissä harva on kuitenkaan mikään Messi vaan juoksuvoima ja halu voittaa on niitä erottavia tekijöitä ja näitä on lopulta aika vähän.

[Mikaeli]

Itse ihmettelen seuramme valmentajien lenkkeilytreeni-innostusta. Ymmärtäisin paremmin, jos siellä pururadalla olisi pallo mukana, jolloin myös kuljetus- ja havainnointitaidot edistyisivät, mutta pelkkä lenkkeily tuntuu hiukan jälkijättöiseltä.

Ei tosiaan ole futikseen ehkä se luontevin tapa, mutta toisaalta ihan lyömätön pohjien rakentamiseen. Oma 10v juniori voitti omassa ikäluokassaan 180k asukkaan kaupungin maastojuoksumestaruuden (puistojuoksu) ja oli vuotta vanhemmissa 11.futispohjilla (700 h vuodessa viimeiset 3v) ja neljän viikon ohjelmalla, joka piti sisällään seuraavat harjoitteet; 1) 8x200m, 2) 4x400m, 3) 10x200m ja 4) 5x400m. Kaikki kiihtyvänä rennon kovaa. 2000 m aika oli jotain 7.40.

E: ennen jokaista vetotreeniä 3 km hölkkä

[RPA]

Pallon kanssa ”kuljetuskävelyt” ovat mielestäni aliarvostettuja U8 vaiheessa. Enkä puhu hölkkäämisestä siten että pallo on tuotu siihen ikäänkuin lisätekijäksi, vaan ajatuksena liikkua paikasta A paikkaan B pallon kanssa fiiliksen kanssa. Ylämäissä erityisen hyvä tehdä pieniä suunnanmuutoksia (siksakkia ). Alamäissä taas pallon pysäyttäminen eri tavoin (stop-startit).

[mieskone]

Olin tässä viikonloppuna katsomassa jotain nappulaturnausta hetken kun sukulaisen tyttö on aloittanut pelaamisen.
Huvittavinta oli, että kaikki veti aina mielettömän spurtin vaihtoon ja vaihdosta kentälle , mutta sitten pelivauhti oli 1/7 osa  siitä.
Luulisi , että pallottomana ainakin voisi vetää noita spurtteja avoimiin paikkoihin tai irtopalloihin. Muuten ihan kivaa seurattavaa,

[Jortsukka]

Olin tässä viikonloppuna katsomassa jotain nappulaturnausta hetken kun sukulaisen tyttö on aloittanut pelaamisen.
Huvittavinta oli, että kaikki veti aina mielettömän spurtin vaihtoon ja vaihdosta kentälle , mutta sitten pelivauhti oli 1/7 osa  siitä.
Luulisi , että pallottomana ainakin voisi vetää noita spurtteja avoimiin paikkoihin tai irtopalloihin. Muuten ihan kivaa seurattavaa,

Tähän on varmaan monta syytä. Syitä ovat ainakin:

1) Harva valmentaja tunnistaa edes mitä on täysillä vetäminen
2) Harva osaa vaatia pallottomilta sitä
3) Harva valmentaja huomaa muuta kuin pallon ympärillä tapahtuvat asiat

Ja sitten ehkä lisäksi harmittavasti vielä tuntuu että nykyisin ei saa tulla pelaajille hiki. Kauheaa jos pelaaja puuskuttaa jne.

[Nigel Kugelschfeir]

Tämä on tytöissä ongelma. Pelit on lähinnä sitä että ne pari edistyneempää pelaa ja loput katsoo.

[Gambinamiäs]

Ja sitten ehkä lisäksi harmittavasti vielä tuntuu että nykyisin ei saa tulla pelaajille hiki. Kauheaa jos pelaaja puuskuttaa jne.

Kenen mielestä? Omassa jengissä vaaditaan kyllä ihan samaa yrittämisen tasoa kuin kilpajätkiltäkin, niin treeneissä kuin peleissäkin, ja piirisarjan nelostason P10-peleissä pääosin kunnon sähinää vaikka tasoerot välillä melkoisia.

[koera]

En jaksa lainata kaikkea, mutta ei näissä toteamuksissa ole kauheasti järkeä. Erilaisissa olosuhteissa ajoittain pelaaminen ei itsessään tuota mitään huonoa tekniikkaa. Epätäydelliset olosuhteet kehittää sopeutumiskykyä, tasapainoa, luovuutta yms.
Tasaisella kentällä hiotut liikemallit on kuitenkin siellä selkärangassa ja talvi-, biitsi-, pururatapelit yms antaa pelaajalle valmiuksia pärjätä yllätyksissä.

Niin just, sen takia tuolla maailmalla näkee ihan hitokseen jotain junnuja vetämässä pallon kanssa mäkiä ja metsiä ylös alas. Jos tosissaan esim. 15-20 min lämmittely vedetään junnujen kanssa epätasaisella/liukkaalla, niin siinä meneekin sitten aika hyvä prosenttiosuus päivän pallokosketuksista epäpelinomaisessa ympäristössä, jossa liikeratoja ja tasapainoa pitää sopeuttaa ympäristöön tavalla josta ei ole mitään hyötyä jalkapallopelissä. Tuossa ei ihan oikeasti ole mitään järkeä.

Motorisessa oppimisessa on tutkitusti hyötyä ärsykkeen varioimisessa, mutta tuo liittyy esim. eri kokoisten pallojen käyttöön, eri kokoisten ja muotoisten kenttien käyttöön pienpeleissä jne. Ts. yhtä asiaa muutetaan muiden pysyessä samoina. Kun lähdetään jonnekin mäkeen seikkailemaan, niin siinä muuttuu niin monta asiaa yhtäaikaisesti, että sopeutumista on aivan liikaa että hommasta olisi hyötyä normaalipelissä. Epätäydellisistä olosuhteista tiedetään eniten kenkien osalta, kenttien kohdalta löytyy kanssa muutama tuktimus. Huonoilla kengillä juoksemisesta/pelaamisesta tiedetään sen verran, että se aiheuttaa eri tavoin kompensoimista, joka sitten näkyy huonoina tapoina jotka pitää oppia pois. Tuo on lähinpänä tutkittua tietoa mikä liittyy "epätäydellisiin olosuhteisiin".

Euroopan suurista jalkapallomaista yhdenkään liiton suosituksiin ei liity mitään mäkipelleilyä tai edes etäisesti sitä muistuttavaa hölmöilyä, jolla saadaan juniorit ylikompensoimaan liikeratoja motorisen oppimisen herkkysvaiheessa, tai turhautumaan pallonkäsittelyyn koska mäkeä on vähän typerä tulla alas pallon kanssa. Ranskan ja Espanjan liitot suosittelevat futsalia. 

[SuomenLamine]

Moro. Uus ryhmäläinen täällä kyselee. En viitsi kahlata keskusteluja läpi joten voi olla että tästä on jo keskusteltu.
Valmennan u8/u9 ryhmää ja tarvisin apuja.....
Mitä tuossa iässä olevat OIKEASTIA kannattaisi treenata? Tasoerot ryhmän välillä on kovat ja apukäsiä ei ole liikaa.

[sasa2]

Moro. Uus ryhmäläinen täällä kyselee. En viitsi kahlata keskusteluja läpi joten voi olla että tästä on jo keskusteltu.
Valmennan u8/u9 ryhmää ja tarvisin apuja.....
Mitä tuossa iässä olevat OIKEASTIA kannattaisi treenata? Tasoerot ryhmän välillä on kovat ja apukäsiä ei ole liikaa.

Mikä on tavoite? Kaikille kivaa vai jotain muuta.

[Nipale]

Moro. Uus ryhmäläinen täällä kyselee. En viitsi kahlata keskusteluja läpi joten voi olla että tästä on jo keskusteltu.
Valmennan u8/u9 ryhmää ja tarvisin apuja.....
Mitä tuossa iässä olevat OIKEASTIA kannattaisi treenata? Tasoerot ryhmän välillä on kovat ja apukäsiä ei ole liikaa.

Saat muilta foorumisteilta varmasti parempia ja kattavampia vastauksia, mutta tässä mun mielipide yleisistä asioista mihin ehkä itse keskittyisin jos nyt aloittaisin "alusta".

Tuossa vaiheessa vahva panostus henkilökohtaisiin taitoihin. (=Syöttödrillit / pallonhallintapelit pois treeneistä)

1. Heikon jalan aktivointi
2. 1 kosketus + nopea tempokuljetus
3. haltuunottoa ja kääntymistä
4. 1v1 + 2v1
5. Loppupelit 3v3 mini turnauksia
6. Paljon juoksemista pallon kanssa ja ilman
7. ennen treeniä  /kenttävuoroa 1-3km juoksua

.. Nämä eivät ole mitenkään tärkeysjärjestyksessä

[ginikettu]

Moro. Uus ryhmäläinen täällä kyselee. En viitsi kahlata keskusteluja läpi joten voi olla että tästä on jo keskusteltu.
Valmennan u8/u9 ryhmää ja tarvisin apuja.....
Mitä tuossa iässä olevat OIKEASTIA kannattaisi treenata? Tasoerot ryhmän välillä on kovat ja apukäsiä ei ole liikaa.

https://www-assets.palloliitto.fi/62562/1707582333-lasten-valmennuksen-laatu-ratkaistaan-kentalla-hjk.pdf

Tässä lyhyesti hjk:n lasten opetussuunnitelma. Eli harjoitusten jaksottamista. Itse harjoitustapahtumat sitten ovat jakson mukaisesti ja tiivistettynä alkulämmöt, jako tasoryhmiin, tekninen rasti, fyysinen rasti, pelirasti, loppupalaute. Harjoitustapahtumissa on tärkeää saada rastit käyntiin nopeasti, siirtymät nopeasti ja sitten täsmentää rastin ollessa käynnissä eli minimoida seisoskelua ja fokuksen kadottamisen aikaa. Nämä kaikki enemmän tai vähemmän liittyvät kulloiseen jaksoon. Tuo ei välttämättä ulkopuoliselle avaa kovin paljon, mutta ajatuksena jaksotuksella ja aihealueen mukaisilla harjoitteilla saada kehittymään mahdollisimman tehokkaasti.

[joku roti]

Moro. Uus ryhmäläinen täällä kyselee. En viitsi kahlata keskusteluja läpi joten voi olla että tästä on jo keskusteltu.
Valmennan u8/u9 ryhmää ja tarvisin apuja.....
Mitä tuossa iässä olevat OIKEASTIA kannattaisi treenata? Tasoerot ryhmän välillä on kovat ja apukäsiä ei ole liikaa.

Yksilötaidot, yksilötaidot ja yksilötaidot.

Minusta näillä ajatuksilla ei mene pahasti vikaan:
Mahdollisimman paljon pallotatseja, mahdollisimman paljon vauhtia, mahdollisimman paljon kamppailua ja ennen kaikkea ei jonoja ja koko ajan kiva ja hyvä meininki. (Ja jos on harjoitteessa väkisinkin jonoja, niin jonossa pitää saada pallotella.)

Mitään tarkempaa joukkuetaktista ei kannata tuossa vaiheessa ottaa mukaan. Vastustajat saattavat saada peleissä etua siitä, että pelaavat timanttia tms., mutta jos näet matsissa, että oma joukkue yrittää, juoksee täysiä, kamppailee ja pyrkii (ja vähitellen osaakin) kuljettaa palloa ja harhauttelee, olet oikealla tiellä.

Palloliiton matskuista voi saada lisävinkkejä, täältä löytyy valmennuslinja:
https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf

[Valonheitin]

Nykylasten tason huomioiden voisi myös joku koordinaatioharjoite olla hyväksi. Toistaalta se kehittyy myös "automaattisesti" jos on paljon esim. 1v1 ja kamppailutilanteita.

[Fillarikommari]

1h30 min harkat

10 min tekniikka (ball mastery)
5 min koordinaatio
20 min (1v0 maalinteko) / 1v1 / 2v2 / 2v1 (erilaisia harjoitteita, tilanteenvaihtoharjoitteet on parhaita)
20 min 2v2 / 3v3 / 3v2 (erilaisia harjoitteita, tilanteenvaihtoharjoitteet on parhaita)
20 min 3v3 / 4v4 / 5v5 (loppupeli, turnauksena mieluiten)
15 min kamppailua ja voimaa + liikkuvuusjuttuja eläinliikkeinä

Tuo maalintekoharjoittelu ilman vastustajaa on vähän niin ja näin, mutta laukomista tulee suomalaiselle junnulle joka tapauksessa liian vähän, niin siihen kannattaa kenttäaikaakin hiukan käyttää.

[SuomenLamine]

Mikä on tavoite? Kaikille kivaa vai jotain muuta.

Tavoite on kehittää pelaajia. Toki mukavaakin pitää olla että ei mielenkiinto lopu.

[SuomenLamine]

Kiitos todella nopeista vastauksista!  Onko teillä antaa mitään harjoitteita noihin yllä oleviin neuvoihin? Pyrin netistä katsomaan videoita yms mutta ne alkaa olemaan aika loppuun kahlattu jo