Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Jaakob]

Kyllähän tuossa suurin muutos on että 10 vuotiaat pelaavat vielä 5vs5 eli tulee yksi vuosi lisää sillä pelimuodolla. 2017 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka johon tuo tulee vaikuttamaan. Sitten ymmärsin niin että P13 Liiga pelataan 8vs8, eikä 11vs11.

Jalkapallossa 8v8-vaihe kestää tyttöjen ja poikien 13-vuotiaiden ikäluokkiin asti (aiemmin 12-vuotiaiden)

Entäs toi?

[newilled]

HJK:ssa on yritetty tuota kehittää eli pelaajien seurantaa ja kehittämistä systemaattisemmin (kaiken kehittämisen seurauksia odottaisin, että päästäisiin näkemään alustavasti vasta n kolmen vuoden päästä ja selvemmin ehkä 5-6 vuoden päästä), mutta kuten erno viittasi selkeään akatemiaprofiloitumiseen, niin kv-vertailussa resurssit ovat aika ohuet ("tuttu" pelasi ulkomailla "akatemiajoukkueessa" mitä joku iso paikallinen firma rahoitti, ja suomen palkkatasolla vaatisi ihan joltain firmalta vuosittain miljoonapanostuksia vastaava toiminta). Saati sitten muissa seuroissa resurssit ovat vielä ohkasemmat. Jos norjassa tai muualla on tehty jotain hyvin niin toivottavasti siitä liittovetoisesti otetaan oppia. Vaikutukset näkyy kuitenkin aina vasta useiden vuosien päästä.

Voisiko tämä firma olla HJK Oy, joka tästä hyötyy ja tarkoituksena tehdä voittoa myymällä talentit maailmalle myöhemmin sekä saada halvalla pelaajia liigajengiin?

Ja tässä ei pelkäsään HJK vaan näinhän edustusjoukkueiden tulisi investoida rahansa.
Suomessa on rakennettu systeemiimi jossa joku muu maksaa kulut (tällä hetkellä vanhemmat ja palloliitto) ja voitot käärii sitten ihan joku muu taho...

Jos näin toimittaisiin varmaan hoidettaisiin myös valmennus ja pelaajakehitys ihan eri malliin. Nyt on helppo tehdä vähän sinnepäin kun vanhemmat maksaa laskut.

[Jortsukka]

Hyvää:

- 3vs3 muutos

Jotain hyvää/jotain huonoa:

- 8vs8 vaiheen myöhempi aloittaminen sinänsä ihan jees, mutta olisin kyllä laittanut väliin 7vs7 vaikka tuohon U10 vaiheeseen sitten, pienempi kenttä kuin 8vs8
- 11vs11 ja 8vs8 muutokset, kuten aiemmin todettua en tiedä onko mietitty tätä pelin kannalta esim. jos pelataan vähänkin pienemmillä kuin maksimikokoiset kentät, olisin ainakin sen paitsion sitten pitänyt boxipaitsiona

Tuntuu että taas tosiaan tehty klassinen "muualla tehty näin" ja otettu mallia muualta, ilman että mietitty oikeasti mitä kenttätasolla tämä tarkoittaa. Liitossa päättää ihmiset jotka eivät ole kentällä mitenkään mukana ja ymmärrä kenttätoimintaa. Julkisesti ei viitsi edes kertoa minkä tason juttuja liiton johtajilta kuulee.

[päätykatsomo]

3v3 pelimuoto 7-vuotiaille ja nuoremmille kuulostaa fiksulta mutta itseäni mietityttää kovin miten tuo lopulta toteutetaan.

Maaleja tarvitaan enemmän. Peliryhmiä enemmän. Valmentajia enemmän. Kuinka monella seuralla tähän riittää resurssit?

[Jortsukka]

3v3 pelimuoto 7-vuotiaille ja nuoremmille kuulostaa fiksulta mutta itseäni mietityttää kovin miten tuo lopulta toteutetaan.

Maaleja tarvitaan enemmän. Peliryhmiä enemmän. Valmentajia enemmän. Kuinka monella seuralla tähän riittää resurssit?

Luulisi että tämä toteutettaisiin johonkin minimaaleihin ja niin että siinä missä aiemmin 5vs5 peliin on menty 7-8 pelaajalla, niin tässä on sitten se sama määrä mukana ja pelaavat samaan aikaan vierekkäisillä kentillä samaa vastustajaa vastaan kahdella ryhmällä.

[päätykatsomo]

Luulisi että tämä toteutettaisiin johonkin minimaaleihin ja niin että siinä missä aiemmin 5vs5 peliin on menty 7-8 pelaajalla, niin tässä on sitten se sama määrä mukana ja pelaavat samaan aikaan vierekkäisillä kentillä samaa vastustajaa vastaan kahdella ryhmällä.

Luultavasti näin. Melko läjä vaan pitää minimaaleja hankkia eri kentille. Ja osalla kentistä ongelmaksi tulee että missä niitä säilytetään. Kahdella vierekkäisellä kentällä pelaaminen tarvitsee sitten niitä valmentajia lisää mistä on tälläkin hetkellä välillä pulaa saada riittämään kaikkiin 5v5 pelitapahtumiin.

Toivottovasti tämä jotenkin järkevästi toteutuu mutta voi olla että osalle on helpompi jättää nämä sarjat jatkossa väliin puhtaasti vähäisten resurssien takia.

[Hegetsu]

Asiasta muutaman sana tuli eilen vaihdettua yhden seuran valmentajan kanssa ja hän piti ihan fiksuna muutoksena 5v5 jatkoa koska se auttaa haaste/harrastetasoa ja helpottaa pelaajien kierrätystä ryhmien välillä jos siis kaikki sarjatasot pelaavat yhtäpitkään samaa pelimuotoa (oma muistikuva on, että ainakin aikaisemmin meilläkin kilparyhmä aloitti esim 8v8 jo muita aikaisemmin ja 11v11 tuli liigassa/ykkösessä aikaisemmin). Samoin juteltiin, että luultavasti näin saadaan hyvällä tuurilla pidettyä peliryhmien tasoeroa hieman pidempään pienempänä ja lisävuoden fiksu hyödyntäminen juurikin 8v8->11v11 kohdassa saattaa auttaa aikaisempaa toimivampien pelirymien saamiseen.

Resurssit lienee se mikä sitten oikeasti ratkaisee homman toimivuuden, pienessä päässä peluuttajia lienee helpointa löytää mutta 5v5 ja 8v8 jatko vaatii sen että mennään aikaisempaa vuoden verran pidempään useammalla peliryhmällä kuin aikaisemmin ja se luultavasti vaatii sitten enemmän valmennusresurssia. Haastetta varmaan tulee myös kenttien osalta, kun osa on kuitenkin ihan minimikokoisia 11v11 kenttiä ja jo nykyisin vähän huonosti toimivia ainakin korkeimpien tasojen joukkueille kun tilaa on vähän ja pelaajat isoja. Toisaalta tietysti 11v11 pelien määrä vähenee niin ehkä se kompensoi asiaa ja kentät eivät tule ongelmaksi.

[Kiri Kucera]

Osaatko määritellä millä perusteella lapset jaettaisiin näihin joukkueisiin? Ja mitkä asiat määrittelevät potentiaalin?

Kolmasosa lapsista kognitiivisten taitojen mittareilla, kolmasosa reaktionopeuden mittareilla ja kolmasosa pallonkäsittely + ketteryys -mittairella. Viimeisestä mittarista myös kahden ensimmäisen ryhmän lasten pitäisi saada läpäisevä tulos.

[Siperia]

Kolmasosa lapsista kognitiivisten taitojen mittareilla, kolmasosa reaktionopeuden mittareilla ja kolmasosa pallonkäsittely + ketteryys -mittairella. Viimeisestä mittarista myös kahden ensimmäisen ryhmän lasten pitäisi saada läpäisevä tulos.

Okei. Vanhan kaivelua, mutta 1958 Brassien majun psykiatri koitti saada koutsia jättämään Carrinchan ulos majusta alhaisen äo ja Pelen tämän lapsellisuuden vuoksi.

Ihan vaan aivojen plastisuuden ja ylipäätään taitojen oppimisen ees-taas laahaamisen vuoksi aikainen erottelu kykyjen vuoksi voi olla suhteellisen turmiollista.

Olisiko mahdollista ottaa akatemiaan motivoituneet/sitoutuneet harrastajat? Myös niin, että vanhemmat ovat sitoutuneita?

[Mikaeli]

Osaatko määritellä millä perusteella lapset jaettaisiin näihin joukkueisiin? Ja mitkä asiat määrittelevät potentiaalin?

Parhaita ennustajia nykytiedon valossa on biologiseen ikään suhteutetut nopeusominaisuudet eli esim 10m ja SM-juoksut, suhteellinen jalkojen voimantuotto (tasaloikka) ja kehonkoostumus. Siihen lisäksi vähän lisädataa pallonkäsittelystä ja psykologisista ominaisuuksista. Tärkeintä luonnollisesti on ymmärtää valintatilanteessa erot biologisessa iässä, jos tehdään pidempiaikaisia valintoja. Tosin taso on Suomessa sen verran heikko, että käytännössä pari hassua PK-seudun kärkijengiä lukuunottamatta, kaikki sitoutuneet ja hyvin harjoittelevat pelaajat ovat seuran ykkösjoukkuessa.

[Nigel Kugelschfeir]

Mistä sen biologinen iän saa tietää?

[Kiri Kucera]

Okei. Vanhan kaivelua, mutta 1958 Brassien majun psykiatri koitti saada koutsia jättämään Carrinchan ulos majusta alhaisen äo ja Pelen tämän lapsellisuuden vuoksi.

Ihan vaan aivojen plastisuuden ja ylipäätään taitojen oppimisen ees-taas laahaamisen vuoksi aikainen erottelu kykyjen vuoksi voi olla suhteellisen turmiollista.

Olisiko mahdollista ottaa akatemiaan motivoituneet/sitoutuneet harrastajat? Myös niin, että vanhemmat ovat sitoutuneita?

Eikö Garrincha ja Pele sitten menisi akatemiaan tuon pallonkäsittely-kiintiön kautta?

Motivaation taas pitäisi mielestäni olla sellainen, että sillä sinä pysyt siellä akatemiassa ja jos sitä ei ole tarpeeksi, niin sitten on uuden motivoituneen (ja myös potentiaalisen) lapsen tai nuoren vuoro yrittää. Tässä kuitenkin puhutaan oikeasti valikoidusta akatemiatoiminnasta, jossa valitaan lapset sitoudutaan niihin ja koitetaan saada heistä pelaajia huipulle. Jos halutaan akatemiatoimintaa, niin tuo valinta on vain tehtävä.

[erno]

Mistä sen biologinen iän saa tietää?

No tuotahan mitataan lapsien kohdalla erilaisissa paikoissa eri tavalla. Vaikka noissa Eerikkilän testeissä on haettu reisiluu / istumapituus / PHV. Peruskoulun terveystarkastuksissa haetaan kasvukäyrien ja tannerin asteikon avulla. Kummatkin näistä on oikein hyviä menetelmiä ihan tieteen näkökulmasta. Parempaan tulokseen pääsee ainoastaan röntgenillä, mutta se on sit vähän vaikeampi kun puhutaan isosta ihmisjoukosta.

[Nigel Kugelschfeir]

Joo, lähinnä vaan hain sitä että maallikko ei voi varmaan oikein tietää mistään muusta kuin pituuskasvusta eikä sekään kerro paljoa. Harvalla seuralla kuitenkaan mitään tuollaisia työkaluja on käytössään.

[Siperia]

Eikö Garrincha ja Pele sitten menisi akatemiaan tuon pallonkäsittely-kiintiön kautta?

Varmaan näin.

Lähinnä näihin akatemiajuttuihin suhtaudun varauksella, että suljetaanko näissä pois pelaajia väärillä perusteilla.

Ja sitten vielä se, että edelleen monessa paikkaa joukkueharjoituksia on liikaa, yli 3x vko 10 vuotiailla, mikä taas näkyy omatoimisen harjoittelun vähentymisenä motivoituneimmillakin yksilöillä.

[erno]

No kyllä maallikko voi tunnistaa paljonkin asioita tuollaisesta. Otan esimerkin:

Seiskaluokalla olevalla pojallani on luokkakaveri, joka on kaksi päivää vanhempi kuin poikani. Tuolla kaksi päivää vanhemmalla kundilla:
a) kasvaa parta
b) kasvaa rintakarvat

Pojallani:
a) ei kasva parta
b) ei kasva rintakarvat

Lisäksi:
a) tuo luokkakaveri haisee kuolemalle tunnin urheiluharjoituksen jälkeen
b) poikani ei haise kuolemalle vastaavilla tehoilla tehdyn urheiluharjoituksen jälkeen

ja:
a) luokkakaveri on 180cm ja kengänkoko 47
b) poika on 155cm ja kengänkoko 40

Näiden ero biologisessa iässä on tasolla 3-4 vuotta, mikä on ihan tavanomainen ero tuossa ikävaiheessa. Mimmien puolella erot alkavat näkymään vähän aikaisemmin kuin pojissa.

[Fillarikommari]

Tosin taso on Suomessa sen verran heikko, että käytännössä pari hassua PK-seudun kärkijengiä lukuunottamatta, kaikki sitoutuneet ja hyvin harjoittelevat pelaajat ovat seuran ykkösjoukkuessa.

Tismalleen näin. Niin sanotut kilparyhmät ovat yleensä vähintään kahden joukkueen kokoisia, siis 5v5-8v8-vaiheissa noin 16-30 pelaajaa. Ikäluokan täytyy olla aika suuri tai ryhmä on valikoitu, jotta edes 16 pelaajan ryhmän ulkopuolelle jäisi hyvin harjoittelevia ja liikunnallisesti kohtalaisen taitavia lapsia. Ihmetyttää joka kerta, kun suomalaisessa jalkapallossa ongelmaksi esitetään se, että systeemi pudottaa lahjakkuuksia. Näin on voinut olla aiemmin, kun HJK, KäPa ja Honka olivat ainoat pelaajakehitystä tekevät seurat. Nyt pääkaupunkiseutu on täynnä vähintään melko hyvin valmennettuja lasten ryhmiä, joissa huipulle pääsy ei ole valmennuksesta kiinni, vaan siitä, että ei löydy edes kymmentä liikunnallisesti taitavaa ja hyvin harjoittelevaa pelaajaa.

Mitä valmennuksen tasoon tulee, niin väittäisin, että lapsivaiheessa valmennuksen taso ei ole pääkaupunkiseudulla päällimmäisin ongelma, vaikka hyvistä valmentavista onkin pulaa. Valmennuksen ammattimaisuuden puute vaivaa yläkouluiästä eteenpäin 11v11-pelin alettua, kun rahat eivät riitä kansainvälisen akatemiatason valmennuksen laatuun ja määrään (eikä tosin koulukaan siihen mukaudu).

Lapsivaiheessa todellinen ongelma on liikunnallisesti taitavien ja jalkapalloon kunnolla panostavien lasten määrän vähyys. Kun yhtälöön lisätään vielä edes kohtalainen fysiologinen lahjakkuus (räjähtävä voimantuotto, jalkojen liikenopeus ja jalkojen motoriikka), niin tällaisia lapsia sanoisin olevan suunnilleen yksi 200:sta jalkapalloa harrastavasta. Nämä harvinaiset lahjakkuudet tarvitsisivat kehittyäkseen riittävän hyviä pelaajia samaan ryhmään.

Suomi on vähäisestä liikkumisesta johtuen kömpelöiden, hitaiden ja liikunnallisesti kaikin tavoin heikosti kehittyneiden lasten maa. (Siksi nuoruusvaiheen valmennuksen tasolla ei ole kovin paljoa merkitystä, kun tavoitteena on huipulle kehittyminen. Peli on menetetty jo 10-vuotiaana.)

[erno]

On noita ongelmia 5v5 aikaisen valmennuksen osalta myös. Sanoisin että tossa korostuu valmennuksen johtamisen huonous ja olemattomat materiaalit, mikä johtaa siihen että meillä on aivan liikaa seuroja joissa keskitytään täysin täysin väärin tai osittain täysin vääriin asioihin. Ja sitten tuo näkyy mun mielestä myöskin niin, että tossa tärkeässä pikkulapsi -vaiheessa ei oikein missään saada viestiä harjoittelumäärien tärkeydestä vielä läpi. Siis edes niille lapsille jotka vaikuttaa siltä että harjoittelu kiinnostaa...

[Mikaeli]

On noita ongelmia 5v5 aikaisen valmennuksen osalta myös. Sanoisin että tossa korostuu valmennuksen johtamisen huonous ja olemattomat materiaalit, mikä johtaa siihen että meillä on aivan liikaa seuroja joissa keskitytään täysin täysin väärin tai osittain täysin vääriin asioihin. Ja sitten tuo näkyy mun mielestä myöskin niin, että tossa tärkeässä pikkulapsi -vaiheessa ei oikein missään saada viestiä harjoittelumäärien tärkeydestä vielä läpi. Siis edes niille lapsille jotka vaikuttaa siltä että harjoittelu kiinnostaa...

Suurimmat haasteet tosiaan ovat liikkumisen vähyys (liikaa seisomista) ja liikkumisen intensiteetti harjoituksissa. Noihin kahteen asiaan kun kiinnittää huomiota, niin ihan hirveästi ei voi mennä pieleen oli teknistaktiset painotukset mitä tahansa.

[erno]

Kyllä mä nään monessa paikassa ongelmaksi myös pallokosketusten määrän ja laadun. Mun näkemys siis edelleen on se, että jalkapalloseurojen (ja tietyissä tapauksissa liiton) pitäisi olla se entiteetti, joka tarjoaa riittävät eväät mm. laadukkaaseen omaehtoiseen harjoitteluun. Tässä varianssi on pelkästään Helsingin keskustan länsipuolella (lauttasaaresta kirkkonummelle) aivan valtava eri seurojen välillä.

[Jääpoiju]

Kyllä mä nään monessa paikassa ongelmaksi myös pallokosketusten määrän ja laadun. Mun näkemys siis edelleen on se, että jalkapalloseurojen (ja tietyissä tapauksissa liiton) pitäisi olla se entiteetti, joka tarjoaa riittävät eväät mm. laadukkaaseen omaehtoiseen harjoitteluun. Tässä varianssi on pelkästään Helsingin keskustan länsipuolella (lauttasaaresta kirkkonummelle) aivan valtava eri seurojen välillä.

Samaan aikaan nettifiideissä puskee koko ajan jotain innostuneesti omatoimiharjoituksia minuutissa selittävää entistä valjupelaajaa yms.

Kuka Suomessa voisi tehdä tätä Palloliiton rahoilla? Vähän hokee skibidiä ja sixseveniä siihen niin suosio on taattu. Vaikka joku Gillan pelaaja, jolla riittää taito, ja sitten joku valmentaja joka kertoo ensin mitä pitää näyttää (tätä ei näy videossa).

Lisäksi, taas kun näki hienon jalkapallohallin Jyväskylässä, niin ihmetyttää tämä jalkapallohallien (ei kuplien) vähäissyys Helsingissä ja ympäristössä. Käyttäjiä on kymmeniä tuhansia ja vain kaksi hallia

Kuqqenin vinkkinä toisesta topaasista: padel-hallit ja -kentät käyttöön futiksen tekniikkaharjoitteluun talvikaudelle.

[erno]

Nuo on siis oikein mainioita juttuja nuo tuubivideot ja vastaavat, mutta ongelma on se että ne ei tiedä pelaajan sen hetken kyvyistä yhtään mitään.

[Mikaeli]

Kyllä mä nään monessa paikassa ongelmaksi myös pallokosketusten määrän ja laadun. Mun näkemys siis edelleen on se, että jalkapalloseurojen (ja tietyissä tapauksissa liiton) pitäisi olla se entiteetti, joka tarjoaa riittävät eväät mm. laadukkaaseen omaehtoiseen harjoitteluun. Tässä varianssi on pelkästään Helsingin keskustan länsipuolella (lauttasaaresta kirkkonummelle) aivan valtava eri seurojen välillä.

Jos ajatellaan vaikka Palloliiton suositusta, että 80% treeniajasta ollaan liikkeessä. Tämä on käytännössä mahdollista toteuttaa pienpelien kautta. Eli 75 - 90 minuutin treeni, jossa 15 minuuttia liiketaitoja, 15 minuuttia tekniikka ja kolme pienpelirastia esim 1vs1, 2vs2 ja 4vs4. Tuolla sapluunalla ei hirveästi voi mennä vikaan.

[erno]

Ei, mutta niitä paikkoja joissa ei mennä tuolla sapluunalla on enemmän kuin paikkoja missä sillä mennään.

[ginikettu]

Jos ajatellaan vaikka Palloliiton suositusta, että 80% treeniajasta ollaan liikkeessä. Tämä on käytännössä mahdollista toteuttaa pienpelien kautta. Eli 75 - 90 minuutin treeni, jossa 15 minuuttia liiketaitoja, 15 minuuttia tekniikka ja kolme pienpelirastia esim 1vs1, 2vs2 ja 4vs4. Tuolla sapluunalla ei hirveästi voi mennä vikaan.

Riittävästi apuvalkkuja, ettei jonotusta tule. Ikävä kyllä useimmiten valmentajia (tai apuvalkkuja) on liian vähän. Isommilla ja kokeneilla ei ole niin kriittistä kuin pienimmille. Jos vastuuvalkku on valmitautunut, niin kyllä meitä puujalkavanhempia voi hyvin ohjeistaa toimimaan useilla rasteilla.