Aallonpohja, mikä meni vikaan?

[10 puukkoa]

Epäreilua verrata nykyisiä parikymppisiä huippupelaajiin? Toivottavasti ei.

En tiedä jätitkö tarkoituksella olennaisimman osuuden tästä yhteydestä pois, mutta selvennetään nyt vielä: ei liene tarkoituksenmukaista verrata kymmenen eri ikäluokan huippuja kolmen ikäluokan huippuihin, ja tehdä johtopäätöksiä pelaajakehityksen tasosta tämän perusteella. Palataan asiaan vaikka kahdeksan vuoden päästä, kun ollaan nähty missä 2001-2010 syntyneet ovat menneet vähän päälle parikymppisinä.

Ja olen ihan samoilla linjoilla sen suhteen, että ne pelaajat joista tulee maajoukkueen runkopelaajia tuppaavat päätymään suhteellisen nuoresta alkaen kovempiin ympyröihin, ehkä toppareita lukuun ottamatta. Ihan mielenkiinnolla odottelen miten näiden nykyisten 2001-2003 syntyneiden urat etenevät seuraavien vuosien aikana.

[kinbles]

Palloliiton Kaikki Pelaa. Se meni vikaan. Ohjelma alkoi 2000 ja sillon syntyneet ois muuten nyt 25v maajoukkueen runkopelaajia. Kuten Kolkka sanoi Hollannissa tähdätään jo lapsena/nuorena ammattilaisuuteen. Suomessa läpsytellään ja leikitään. "Leikki on paras tapa oppia":

12-vuotiaaksi asti homma voi olla "leikkiä". Mutta siitä eteenpäin ei.

Jos tuolloin olisi palkattu Islannista puolet niistä jätkistä Palloliittoon, jotka sielllä on toimissa\vastuussa pelaajien kehittämisestä, niin tällä hetkellä putkesta tulis kultamunia eli laadukkaita pelaajia.

(Eihän Palloliiton touhuista saa mitään kiksiä, saatana vievät kaiken innon ja mielenkiinnon hommasta. Uskomattomia puuhastelijoita. Vievät intohimon ja tuhkatkin pesästä. Ei tuollaisesta paskasta jaksa loputtomiin olla kiinnostunut. Eihän tuollainen toiminta vedä kun jotain persekärpäsiä ja loisia paikalle.)

[Etäfani Satakunnasta]

Palloliiton pitäisi mielestäni enemmän panostaa alueelliseen toimintaan ja laittaa isosti tukitoimia  ja resursseja sinne 6-10 vuotiaiden arkeen seuroissa. Siinä iässä on valtavasti mahdollisuuksia jos vuodet käytetään tehokkaasti ja oikein. Alueellisella toiminnalla tarkoitan sitä että jalkauduttaisiin otteluihin myös tyyliin Etelä/Lännen kärjen ulkopuolelle. Siellä voi olla paljon potentiaalia tai sitten ei mutta olemme isossa kuvassa kuitenkin niin pieni maa ettei yhtäkään talenttia olisi oikeastaan varaa hukata ja kaikki talentit ei välttämättä vielä 13 vuotiainakaan pelaa alueensa isoimmissa seuroissa koska etäisyyden. Toki ovat tuolloin varmasti hiomattomia timantteja mutta potentiaalin kyllä ammattilainen näkee. Jos lapsi siirtyy liian aikaisin tien päälle eli isompaan seuraan ainakin Helsingin seudun ulkopuolella niin voipi olla että 15 vuotiaana esim. 60 kilometrin yhden suuntainen matka neljä-viisi kertaa viikossa ei enää napostele.Lisäksi eikö esim.Saksassa jossain vaiheessa,en tiedä nykyhetkeä niin tuomareita myöten valjastettiin eri toimijat raportoimaan alueidensa päälliköille jos tunnistivat hyvän pelaajan joka ei vielä ollut aluetoiminnassa mukana. Eli terävään kärkeen lisää leveyttä seurasta riippumatta ja siitä sitten karsimaan.

[Kurkiaura]

Palloliiton Kaikki Pelaa. Se meni vikaan. Ohjelma alkoi 2000 ja sillon syntyneet ois muuten nyt 25v maajoukkueen runkopelaajia. Kuten Kolkka sanoi Hollannissa tähdätään jo lapsena/nuorena ammattilaisuuteen. Suomessa läpsytellään ja leikitään. "Leikki on paras tapa oppia":

Tuo "Kaikki pelaa" otti  paljon mallia Norjasta. Norjassa alle 12 vuotiaiden kilpaurheilua on rajoitettu voimakkaasti kaikissa lajeissa, myös jalkapallossa. Keskiössä on itse harrastaminen, ei nuoren urheilijan taso tai tulokset. Järjestelmään siirryttiin Norjassa jo 1980-luvun lopulla ja se ei ole mitenkään vapaaehtoista, vaan asia on kirjattu erilliseen lakiin. Tuosta "tasapäistämisestä" huolimatta Norjalla menee ihan mukavasti futiksessa ja monessa muussakin lajissa.

[kinbles]

Tuo "Kaikki pelaa" otti  paljon mallia Norjasta. Norjassa alle 12 vuotiaiden kilpaurheilua on rajoitettu voimakkaasti kaikissa lajeissa, myös jalkapallossa. Keskiössä on itse harrastaminen, ei nuoren urheilijan taso tai tulokset. Järjestelmään siirryttiin Norjassa jo 1980-luvun lopulla ja se ei ole mitenkään vapaaehtoista, vaan asia on kirjattu erilliseen lakiin. Tuosta "tasapäistämisestä" huolimatta Norjalla menee ihan mukavasti futiksessa ja monessa muussakin lajissa.

Niin kun tämä tarkoittaa alle 12-vuotiaita. Siellä voidaan harjoittaa kaikki pelaa hommaa.

[Papin]

Sekin tässä turhauttaa futisihmistä, että jos tarkastellaan muita globaaleja pallopelejä, Suomi pyyhkii niissä muilla Pohjoismailla lattiaa niin pelaajakehityksessä kuin A-maajoukkueen tasossa.

Top 5 pallopelit harrastajamääriltään ovat futis, koripallo, lentopallo, kriketti ja tennis. Kori- ja lentopallossa Suomi on maailman top20-joukkue. Krikettiä ei Pohjolassa huipputasolla käytännössä pelata. Tenniksen Davis Cup -rankingissa Suomi on tällä hetkellä Pohjolan paras.

Näistä lajeista ainoastaan futiksessa Suomi on kasa paskaa ja kaukana muista Pohjoismaista - jopa Islannista.

[-jda-]

Niin no... ei ehkä kannata ottaa Norjasta toimintamalleja kun ei ole käytössä Norjan resursseja tai yhteiskunnan rakenteita jotka tukevat urheilua.

Kyllä Suomessa, meidän resursseilla, pitäisi kyetä uudelleen miettimään myös alle 12-vuotiaiden toimintaa niin että siellä varhaisiin lahjakkuuksiin voitasiin panostaa järkevästi, unohtamatta kuitenkaan sitä potentiaalia mikä sen ikäisissä ja kehityksensä kanssa hitaammissa vielä on piilossa.

Suomalaisessa junioritoiminnassa voitaisiin esimerkiksi siirtyä malliin jossa ikäluokkien sijaan katsottaisiin fyysistä kehitystä. Olikohan nimenomaan Hollanti jossa näin menetellään? Palloliiton kuningasideat pääpelin harjoittelun rajoittamisesta lapsilla ja nuorilla, ja muut hassuttelut eivät myöskään auta isossa kuvassa. Oma suosikkini on "pallokosketusten määrän nostaminen" mantra jolla perustellaan milloin mitäkin (uusimpana kai 8v8 ja 11v11 pelien myöhäistäminen yhdellä vuodella nykyisestä). Periaatteessa ajatus on kaunis, mutta jos jossain 5v5 pelissä nostetaan säännöillä pallokosketusten määrää, se kasvava määrä kasaantuu niille yhdelle tai kahdelle fyysisesti etumatkalla olevalle lapselle joilla jo entuudestaan on 80% joukkueen pallokosketuksista per peli. En ole kertaakaan palloliiton koulutuksissa tai infoissa kuullut puhuttavan pallokosketusten laadusta jo lapsi-ikäluokissa. Eikä se meno tällä pohjatyöllä merkittävästi parane kun muksut vanhenevat. Tärkeintä on osallistuminen ja liikunnan ilo. Ei ihme että osallistumista ja liikunnan iloa saadaan sitten majun osalta seurata.

[Osmonkääliö]

Toisaalta myös meille pitkäaikaisemmille (jos itseni tähän voin parhaassa iässä olevana miehenä laskea) faneille tässä Huuhkajien rämpimisessä ja Friis-pallossa on jotain helvetin kotoista.

Tätä on vaikea selittää, mutta monet teistä varmasti ymmärtää.

[kinbles]

Hollantilaiset valmentajat, pelaajat yms. jalkapallotoimijat on Bänän ja Gert Remmelin kaltaisia äijiä. Ja nimenomaan Mikan ja Gert Remmelin kaltaisia.

Tämä ei tarkoita sitä, että Mikaa pitäs tunkea joka paikaan ja Mika olisi Jumala, jolle pitäs pystyttää patsas ja antaa valmeentaa ilman mitään tulosvastuuta 10 vuotta.

Mutta tarkoittaa sitä, että tämänkaltaisille hemmoille pitää antaa kaikki valta Palloliitossa ja sen jälkeen katsoa mihin se johtaa.

[HomeTeamHeroes]

Ketä sulla oli mielessä sinne istuttaa tilalle? Mistä ne tulisivat? Vaihtamalla aina paranee?
Ja jos näille nykyisillekin palkkaa kerran maksetaan, niin ammattilaisiahan hekin ovat.

Suomessa on 930 jalkapalloseuraa (tilasto vuodelta 2023). Rohkenen väittää että niistä löytyy valtava määrä lajiosaamista, organisaatiojohtamisesta valmennuksen nykyaikaisiin nyansseihin ja pelaajakehitykseen. Etenkin jos rima asetetaan Hyryläiseen/Lahteen joiden urat on tehty aivan muilla aloilla. Tottakai on hyvä jos markkinointi-/pankkimiehiä on hoitamassa sponsoreita ja rahoituksia, mutta ei sellaisilla meriiteillä pitäisi olla mitään asiaa 50m lähemmäksi itse lajiin liittyviä päätöksiä, eikä varsinkaan olla tekemässä kansallisia suuntaviivoja "pelataan linjan taakse ja askeltiheys on tärkeää".

[Jinete]

Suomessa on 930 jalkapalloseuraa (tilasto vuodelta 2023). Rohkenen väittää että niistä löytyy valtava määrä lajiosaamista, organisaatiojohtamisesta valmennuksen nykyaikaisiin nyansseihin ja pelaajakehitykseen. Etenkin jos rima asetetaan Hyryläiseen/Lahteen joiden urat on tehty aivan muilla aloilla. Tottakai on hyvä jos markkinointi-/pankkimiehiä on hoitamassa sponsoreita ja rahoituksia, mutta ei sellaisilla meriiteillä pitäisi olla mitään asiaa 50m lähemmäksi itse lajiin liittyviä päätöksiä, eikä varsinkaan olla tekemässä kansallisia suuntaviivoja "pelataan linjan taakse ja askeltiheys on tärkeää".

Aivan, jotenkin jäi sellainen kuva että puhuit niiden " 140 päätoimisen työntekijän" vaihtamisesta ammattilaisiin. Hienoa että seuroista ammattilaisia löytyy, eiköhän ne ole siellä paremmin hyödyksikin.

[Jääpoiju]

Sekin tässä turhauttaa futisihmistä, että jos tarkastellaan muita globaaleja pallopelejä, Suomi pyyhkii niissä muilla Pohjoismailla lattiaa niin pelaajakehityksessä kuin A-maajoukkueen tasossa.

Top 5 pallopelit harrastajamääriltään ovat futis, koripallo, lentopallo, kriketti ja tennis. Kori- ja lentopallossa Suomi on maailman top20-joukkue. Krikettiä ei Pohjolassa huipputasolla käytännössä pelata. Tenniksen Davis Cup -rankingissa Suomi on tällä hetkellä Pohjolan paras.

Näistä lajeista ainoastaan futiksessa Suomi on kasa paskaa ja kaukana muista Pohjoismaista - jopa Islannista.

Tästä kun katsoo, niin mikäs yhdistää näitä kaikkia? Ainakin se, että halleja ja harrastusmahdollisuuksia on talvella pilvin pimein, etenkin PK-seudulla. Jalkapallohallien osalta taas, noh, onhan niitä kaksi. Tenniksessäkin Suomi taitaa pärjätä paremmin juuri tuossa hallikisassa kuin vaikkapa Wimbledonissa.

[Tsei Tsei]

Tästä kun katsoo, niin mikäs yhdistää näitä kaikkia? Ainakin se, että halleja ja harrastusmahdollisuuksia on talvella pilvin pimein, etenkin PK-seudulla. Jalkapallohallien osalta taas, noh, onhan niitä kaksi. Tenniksessäkin Suomi taitaa pärjätä paremmin juuri tuossa hallikisassa kuin vaikkapa Wimbledonissa.

Jalkapallon harjoitteluolosuhteet ovat parantuneet valtavasti, huomattavasti enemmän kuin koripallon tai lentopallon, mutta ollaan vaan enemmän perässä pelaajakehityksessä maailman kärkeä tai edes Euroopan keskitasoa. Ysärillä jääkiekko vei harjoitusolosuhteet ja kaiken muunkin, mutta ainakin Tampereella on vihdoin 2010-luvulta alkaen ihan eri tasolla kuin aikaisemmin. Voi toki olla, että nämä hedelmät ovat vasta tulossa poimittaviksi ja näkyvät sitten nyt kohtuullisen hyvänä juniorimenestyksenä.

Edit: tennis on yksilöurheiluna vähän huono vertailukohta, kun siinä ihan parin pelaajan merkitys on niin suuri. Eihän meillä mitään laajaa tennishuippua ole. Kansainvälisiä kisoja kiertää pari pelaajaa.

[Hugh]

Tästä kun katsoo, niin mikäs yhdistää näitä kaikkia? Ainakin se, että halleja ja harrastusmahdollisuuksia on talvella pilvin pimein, etenkin PK-seudulla. Jalkapallohallien osalta taas, noh, onhan niitä kaksi. Tenniksessäkin Suomi taitaa pärjätä paremmin juuri tuossa hallikisassa kuin vaikkapa Wimbledonissa.

Vähän OT, mutta mitkä kaksi? Onhan niitä paljon enemmän, osa toki yksityisiä, tiettyjen seurojen omassa käytössä olevia halleja. Mutta aika monella pk-seudun juniorilla on jo hyvät talviharjoittelumahdollisuudet olemassa. Futiksen olosuhteet ovat menneet viimeisten 10-20 vuoden aikana todella paljon eteenpäin, kun hallien lisäksi lämmitettyjä tekonurmiakin on rakennettu.

[turkistarhaaja]

Vähän OT, mutta mitkä kaksi? Onhan niitä paljon enemmän, osa toki yksityisiä, tiettyjen seurojen omassa käytössä olevia halleja. Mutta aika monella pk-seudun juniorilla on jo hyvät talviharjoittelumahdollisuudet olemassa. Futiksen olosuhteet ovat menneet viimeisten 10-20 vuoden aikana todella paljon eteenpäin, kun hallien lisäksi lämmitettyjä tekonurmiakin on rakennettu.

Mutta kehitys on ollut lähinnä seuravetoista ja suurin osa uusista halleista on yksityisiä siinä missä esimerkiksi jääkiekon puolella veronmaksajat ovat auliisti raottaneet kukkaroaan fasiliteettien osalta ja tämän päälle jäävuorojen hintaa subventoidaan vielä isoilla summilla. Jos jalkapallo saisi vastaavaa tukea yhteiskunnalta niin seuroilla olisi enemmän resursseja panostaa esimerkiksi valmennukseen ilman, että harrastamisen hinta kohoaisi pilviin.

[Jääpoiju]

Vähän OT, mutta mitkä kaksi? Onhan niitä paljon enemmän, osa toki yksityisiä, tiettyjen seurojen omassa käytössä olevia halleja. Mutta aika monella pk-seudun juniorilla on jo hyvät talviharjoittelumahdollisuudet olemassa. Futiksen olosuhteet ovat menneet viimeisten 10-20 vuoden aikana todella paljon eteenpäin, kun hallien lisäksi lämmitettyjä tekonurmiakin on rakennettu.

Piti kirjoittaa Helsinki eikä PK-seutu, sori siitä Tarkoitin siis Talin hallia ja Pallomyllyä, eli iso kunnon kenttä ja lämmitetty.

En tiedä mitä muita isoja jalkapallohalleja olisi PK-seudulla, olisi kiva kuulla, etenkin jos niihin pääsee "kolikkovuoroilla"?

Lisäksi, jos vertaa vaikka jäähalleihin, en sanoisi että on hyvät talviharjoittelumahdollisuudet, vaan että hyvin on kyllä menty eteenpäin, mutta tekemistä riittää. Etenkin harrastajamääriin verrattuna.

Mutta kehitys on ollut lähinnä seuravetoista ja suurin osa uusista halleista on yksityisiä siinä missä esimerkiksi jääkiekon puolella veronmaksajat ovat auliisti raottaneet kukkaroaan fasiliteettien osalta ja tämän päälle jäävuorojen hintaa subventoidaan vielä isoilla summilla. Jos jalkapallo saisi vastaavaa tukea yhteiskunnalta niin seuroilla olisi enemmän resursseja panostaa esimerkiksi valmennukseen ilman, että harrastamisen hinta kohoaisi pilviin.

Juuri näin (Ato Pohjan äänellä).

[Seeteufel]

Oheinen lista on tosiaan vähän vanha, mutta kaupungilla kaksi omaa hallia ja seurojen omistamat siihen päälle
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_vapaa-aikalautakunta/Suomi/Paatos/2021/KUVA_2021-11-09_Kuvalk_16_Pk/915B49B3-646C-CDBA-B2F3-7C9214C00000/Liite.pdf
Lisäksi Laruun on tulossa kupla
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8073100
Joko tämä on valmis:
https://vuosaarilehti.fi/2019/11/19/vuosaaren-jalkapallohallihanke-etenee/

[erno]

Totean lyhyesti, että ongelmana on suomalaisen pelaajakasvatuksen epätasaisuus, eli meillä on käytännössä läpi historian ollut haasteena se että ihan hyvien ikäluokkien lisäksi tulee huonoja ikäluokkia. Ja että noita huonoja ikäluokkia on sekä ollut että on aivan liikaa.

Tällä hetkellä maajengiä rasittaa se, että joko täysin tyhjiä tai jokseenkin tyhjiä ikäluokkia on 1992, 1996, 1997, 1999 ja 2000. Jos aatellaan vaikka nyt Liettuaa ja Hollantia vastaan pelannutta jengiä, niin Joel Pohjanpalon (13/09/1994) ja Benjamin Källmannin (17/06/1998) välissä ei oikein ollut ketään, eikä varmuudella ketään sellaista jonka pitäisi olla maajoukkuetasolla. Ja sitten taas Kaan Kairisesta (21/12/1998) alkoi tauko joka loppui käytännössä Antmaniin (15/08/2001).

Ei tarvitse tuoda pöydälle sitä että Glen Kamara ja Reetu Jensen puuttuivat, olen siitä tietoinen. Mutta se ei muuta yleiskuvaa siitä että ne ikäluokat on aika ohkasia.

Huomatkaa, että tämän ei ole tarkoitus olla minkäänlaista kritiikkiä näitä pelaajia kohtaan, mutta jos katsotaan näitä ikäluokkia ikäluokkina, niin syntymävuodet menee parhaasta heikoimpaan (maajengissä pelanneita siis) about näin:
2000: Håkans, Ollila, Oksanen, Olusayna, Rasmus Leislahti (oli ilmeisesti nimettynä johonkin talvimaajengiin noin 2019)
1999: Valakari, Forss, Ylätupa
1998: Kairinen, Källman, Lappalainen, Pikkarainen, Halme, Assehnoun
1997: F. Jensen, Hoskonen, L. Väisänen, Niskanen, Hostikka
1996: R. Jensen, U. Nissilä, R. Karjalainen
1992: Walter Viitala, Kalle Taimi

Ja laitoin tuohon siis mukaan ysikasit, koska suunnilleen tuollaiselta nk paremmat ikäluokat näyttää. Pari pelaajaa jotka käy (tai tulee käymään) uransa aikana ainakin lähellä top-5 sarjoja, sekä jonkinlaisia relevantteja täytepelaajia. Joku varmaan tarttuu tuohon että listasin ysiseiskat heikoksi ikäluokaksi, mutta en välitä siitä. Ilman mystisen uran tehnyttä Reetua siinä ei ole ketään sellaista jonka pitäisi olla maajoukkueringissä joka kilpailee tosissaan pääsystä arvokisoihin. Eli yhden pelaajan varassa. Vastaavalla tavalla voin sanoa että 89 oli heikko ikäluokka, vaikka Lukas Hradecky siihen porukkaan kuuluukin.

[Jääpoiju]

Oheinen lista on tosiaan vähän vanha, mutta kaupungilla kaksi omaa hallia ja seurojen omistamat siihen päälle
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_vapaa-aikalautakunta/Suomi/Paatos/2021/KUVA_2021-11-09_Kuvalk_16_Pk/915B49B3-646C-CDBA-B2F3-7C9214C00000/Liite.pdf
Lisäksi Laruun on tulossa kupla
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8073100
Joko tämä on valmis:
https://vuosaarilehti.fi/2019/11/19/vuosaaren-jalkapallohallihanke-etenee/

Tarkoitin tosiaan halleja, en kuplia. Tuossakin listassa on kuplia, kuten Tattarisuon "halli" Joka on siis kupla, joka on vedetty asvalttiparkkiksen päälle vedetyn maton päälle. Kaikki asvaltin ja maanpinnan epätasaisuudet ja kaadot on kentässä. Tuo ei todellakaan kuulu kategoriaan halli, saati "hyvä talviharjoitusolosuhde".

Tämä perustuu kokemukseen muistaakseni viime tai toissatalvelta, eli jos tuo on jotain muuta nykyään, olen mielelläni väärässä.

[Valonheitin]

Oma arvio aallonpohjan syistä on seuraavien ongelmien summa:

1. Palloliiton linjaus oli pitkään pallonhallintaan perustuva pelitapa, jonka jalkauttaminen meni vähän liian pitkälle. Nyt avainsanat ovat 1v1 pelaaminen, prässi ja intensiteetti. Saa nähdä miten muuttaa pelaajaprofiilia, mutta on hidas prosessi.

2. Suomessa ei ole yhtään oikeaa akatemiaa, vaan viritelmät ovat lähinnä vähän normaalia selektiivisempiä ikäkausiryhmiä.

3. Vaikka pelaaja valittaisiin ”akatemiaan” pelaaminen ei ole ilmaista, (kuten pitäisi olla) vaan korkeat kausimaksut sulkevat osan pois toiminnasta.

4. Harva junnu (vaikka olisi esim. ns. Tähtitarhan tasoa) harjoittelee tarpeeksi omatoimisesti.

5. Valmennuksen taso.

6. Liian pienet pelaajamäärät, osa pelaajista ei käytännössä koskaan joudu joukkueen sisällä kilpailemaan peliajasta tai paikasta joukkueessa.

7. Nuoren ei tarvitse olla ”valmis” Veikkausliigaan, vaan nuorille pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia. Koska oikeasti on valmis? 21-vuotias on jo liian vanha. Pelaamalla oppii.

Varmasti muitakin syitä löytyy, mutta nämä nyt ainakin itseäni hiertää.

[Berasategui94]

Norja siis tekee uutta nousua ja on 99% varmasti voittamassa lohkonsa, koska maaliero on +16 verrattuna Italiaan. Onhan Norja muutenkin ollut pitkässä juoksussa Suomea edellä, mutta miksei Suomi pysty nousemaan "edes" Norjan tasolle? Norjassa on tietysti rahaa enemmän kaikkeen mahdolliseen. Mutta yksi selitys on varmaan, että Suomessa jääkiekko vie enemmän juuri sen tyyppisiä lahjakkuuksia kuin mikään laji missään muussa Euroopan maassa.

Kun asiaa ajattelee, niin ei siitä pääse yli, että menestys jääkiekon ns. MM-kisoissa voi selittää suuren osan siitä, ettei kansan syvissä riveissä pääse edelleenkään syntymään futiksen lajikulttuuria, joka loisi pikkuhiljaa myös tekemisen meininkiä juniori- ja seuratyöhön. Vaikka meillä oli jo 1990-luvulla "Litmasen Ajax" ja kaikkea. Ensimmäinen ns. maailmanmestaruushan tuli Neuvostoliiton hajoamisen ja "punakoneen" jälkeisissä kisoissa, joissa ei ollut ollenkaan myöskään NHL-pelaajia, eli melkeinpä pilipalitason kisoissa, mutta silti kansa meni ihan sekaisin, koska se täytti tyhjiön: Suomella ei ollut ollut isompaa menestystä missään joukkuelajissa. Se oli varmaan merkittävin kansallisen itsetunnon nostattaja melkein ikinä, vaikka perustui harhaan Suomen parhaimmuudesta yhdessä maailmanlaajuisesti pienessä lajissa. Ja nyt eletään edelleen sen kansallisen kollektiivisen hurman ja harhan jälkivaikutuksia.

Ruotsissakin jääkiekko on iso juttu, mutta ei suhteellisesti ottaen niin iso kuin Suomessa. Se ei välttämättä ole vain sitä, että jääkiekko vie pelaajia futikselta, vaan myös suhteettoman suuren osan huomiosta. Tulee mieleen se, kun spekulatiivisilla markkinoilla käytetään sanaa "mind share", jos jollain brändillä on valtava markkina-arvo, mutta joku periaatteessa yhtä hyvä brändi ei saa juuri ollenkaan huomiota ja sillä on siksi matala markkina-arvo.

Suomessa on myös erikoinen vastakkainasettelu jalkapallon ja jääkiekon välillä, joka on lähtenyt alunperin kai siitä, että lätkäfanit höhöttelivät suomalaiselle "potkupallolle" jne. Siinäkin on perusteetonta hybristä Suomen jääkiekon tason paremmuudesta, kun eihän Suomi ole pitkässä juoksussa menestynyt mitenkään häikäisevän hyvin kisoissa, joissa on maailman parhaat mukana. Maailmassa on sellaiset 6-7 maata, jossa on sekä isot pelaajamassat että isompaa satsausta jääkiekkoon, joten kaksi himmeämpää mitalia viisissä olympiakisoissa, joissa NHL-pelaajat olivat mukana, on hyvä, mutta silti aika perussuoritus maalta, jossa on valtava satsaus lajiin.

Suomen jalkapallossa pitäisi tehdä asiat paremmin, mutta vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä siihen ei ole tarpeeksi tahtoa laajemmin johtuen siitä, että futiksen "mind share" on Suomessa liian pieni. Se ei ole varsinaisesti mikään kansan juttu ja kahvipöytien tai sukujuhlien keskustelunaihe, kuten lätkä on ja esim. formulat olivat Häkkisen ja Räikkösen vuosina. Jalkapalloa harrastetaan paljon, mutta kuinka paljon täällä on tosissaan lajiin panostavia junioreita ja vanhempia verrattuna jääkiekkoon? Onko futis useammin harrastelua ja lätkä totisempaa harrastamista?

[Hugh]

Piti kirjoittaa Helsinki eikä PK-seutu, sori siitä Tarkoitin siis Talin hallia ja Pallomyllyä, eli iso kunnon kenttä ja lämmitetty.

En tiedä mitä muita isoja jalkapallohalleja olisi PK-seudulla, olisi kiva kuulla, etenkin jos niihin pääsee "kolikkovuoroilla"?

Espoossa on neljä ihan kunnon jalkapallohallia, joista yksi (Laaksolahti) on kaupungin ylläpitämä ja muut yksityisiä. En osaa valitettavasti sanoa, miten helposti noista yksityisistä saa vuoroja, mutta kyllä niitä monet espoolaiset futisjuniorit käyttävät ja tosiaan nuo hallit mahdollistavat varsin laadukkaat talviharjoitteluolosuhteet suurelle määrälle junioripelaajia, mikä oli tässä pointtina.
Laaksolahti: https://www.espoo.fi/fi/liikunta-ja-luonto/sisaliikuntatilat/jalkapallohallit/laaksolahden-jalkapallohalli
Myntinsyrjä: https://www.espoonpalloseura.fi/seura/kenttavuorot/myntinsyrjan-halli/
EBK-Honka areena: https://jalkapalloarena.fi/
Esport Arena: https://esport.fi/arena/

Helsingissä ei tosiaan muita kunnon futishalleja taida Talin ja Myllypuron lisäksi olla, mutta tuosta Seeteufelin laittamasta listasta lasken kyllä myös PPJ:n Jätkäsaaren hallin varsin hyväksi talviharjoitteluolosuhteeksi. Sehän on koko vuoden pystyssä oleva vähän jämerämpi ja vähän lämpimämpi kupla, jossa on myös enemmän tilaa kenttien reunalla kuin niissä vain talviksi pystytettävissä kylmissä kuplissa.
Samanlaisia vuoden ympäri pystyssä olevia kuplia / ylipainehalleja on myös Kauniaisissa GrIFK Arena https://grifkfotboll.fi/toiminta/halli-ja-kenttavuorot/ ja Vantaalla Aktia Areena https://vjs.fi/etusivu/olosuhteemme/ .

Voi olla, että jokin halli tästä unohtuu, mutta laskisin pk-seudulla olevan ainakin yhdeksän varsin hyvät talviharjoitteluolosuhteet tarjoavaa hallia, kylmien kuplien ja lämmitettävien tekonurmien lisäksi.

Pahoittelut edelleen pienestä OT:sta täällä maajoukkueosiossa, mutta olosuhteiden kehitys on tavallaan ihan olennainen aihe tässä keskustelussa.

Edit. Enkä ole siis lainkaan eri mieltä siitä, etteikö tilanne olosuhteiden osalta voisi olla selvästi parempikin. Hyvään suuntaan kuitenkin ollaan menty.

[Jinete]

Norja siis tekee uutta nousua ja on 99% varmasti voittamassa lohkonsa, koska maaliero on +16 verrattuna Italiaan. Onhan Norja muutenkin ollut pitkässä juoksussa Suomea edellä, mutta miksei Suomi pysty nousemaan "edes" Norjan tasolle? Norjassa on tietysti rahaa enemmän kaikkeen mahdolliseen. Mutta yksi selitys on varmaan, että Suomessa jääkiekko vie enemmän juuri sen tyyppisiä lahjakkuuksia kuin mikään laji missään muussa Euroopan maassa.

Henkilökohtainen:
- Haalandin isä oli jo ammattilainen Englannissa
- Ødegaardin isä oli ammattilainen Norjassa (ainakin käsittääkseni pelasi ammatikseen)
- Thorstvedtin isä pelasi ammatikseen Englannissa
...jne...

Ja sitten yhteiskunta:
- Nyland on kansallisen projektin tuottama maajoukkuemaalivahti

Norjassa on siis sekä tuollainen henkilö-/perhetason omistautuminen ja tähtäimellinen kehittyminen varmaan harppauksen edellä ja yhteiskuntakin panostaa eri tavalla.

[Metsän poika]

Pannaas tähän alle ihan faktuaalisia lukuja (peliesityksiin en ota kantaa, niitä osaavat kaikki arvioida itse). Pitäisi olla oikein, joku tilastoniilo jos huomaa virheitä niin saa toki sanoa.

Käynnissä olevat jalkapallon MM-karsinnat on pistekeskiarvollisesti paras suoritus Suomelta sitten MM-karsintojen 2010 ja toiseksi paras pistekeskiarvo 31 vuoteen (kaaviossa laskettu vikaan matsiin Suomelle voitto Maltasta).

1994 (UEFA Group 6): Pld 10, Pts 5 → 0,500.
 Kori 5, sijoitus  5/6
1998 (UEFA Group 3): Pld 8, Pts 11 → 1,375.
 Kori 3, sijoitus 3/5
2002 (UEFA Group 9): Pld 8, Pts 12 → 1,500.
 Kori 4, sijoitus 3/5
2006 (UEFA Group 1): Pld 12, Pts 16 → 1,333.
 Kori 4, sijoitus 4/7
2010 (UEFA Group 4): Pld 10, Pts 18 → 1,800.
 Kori 3, sijoitus 3/6
2014 (UEFA Group I): Pld 8, Pts 9 → 1,125.
 Kori 5, sijoitus 3/5
2018 (UEFA Group I): Pld 10, Pts 9 → 0,900.
 Kori 5, sijoitus 5/6
2022 (UEFA Group D): Pld 8, Pts 11 → 1,375.
 Kori 3, sijoitus 3/5
2025 (UEFA Group G): Pld 8, Pts 13 → 1,625.
 Kori 3, sijoitus 3/5

EM-kisakarsinnat mukaan lukien (tässä aikaväli 41 vuotta) kyseessä on viidenneksi paras saldo.

Euro 1984 (lohko 2) — Pld 6, Pts 1 → 0,167.
Kori 4, sijoitus 4/4
Euro 1988 (lohko 6) — Pld 6, Pts 3 → 0,500.
 Kori4, sijoitus 4/4
Euro 1992 (lohko 6) — Pld 8, Pts 6 → 0,750.
Kori 4, sijoitus 4/5
Euro 1996 (lohko 8 ) — Pld 10, Pts 15 → 1,500.
Kori 4, sijoitus 4/6
Euro 2000 (lohko 3) — Pld 8, Pts 10 → 1,250.
Kori 3, sijoitus 3/5
Euro 2004 (lohko 9) — Pld 8, Pts 10 → 1,250.
 Kori 3, sijoitus 4/5
Euro 2008 (lohko A) — Pld 14, Pts 24 → 1,714.
 Kori 5, sijoitus 4/8
Euro 2012 (lohko E) — Pld 10, Pts 10 → 1,000.
 Kori 3, sijoitus 4/6
Euro 2016 (lohko F) — Pld 10, Pts 12 → 1,200.
 Kori 4, sijoitus 4/6
Euro 2020 (lohko J) — Pld 10, Pts 18 → 1,800.
 Kori 3, sijoitus 2/6
Euro 2024 (lohko H) — Pld 10, Pts 18 → 1,800.
 Kori 2, sijoitus 3/6

Toistan, tämä ei ole mikään kannaotto puolesta tai vastaan Friisiä, ihan vain lukuja (mitä tuolla aiemmin onkin jo myös pyöritelty vähän eri kantilta tosin).

Lisäsin dataa. Ihan hyvinhän lohkossa on pisteitä otettu. Puola-kotivoitto nyt toki merkittävimpänä positiivisena asiana. Toki Maltalle jos tiputetaan pisteitä, niin voidaan vielä toiseksiheikoimpaankin kolmoskorista saavutettuun keskiarvoon tippua.
 Päällimmäisin syy ihan hyvään pistekeskiarvoon on kuitenkin arvontakori - kolmoskorista voi vielä kiittää Riveä. Keskimäärin helpompia vastustajia vastaan on keskimäärin helpompaa ottaa pisteitä. Yksittäisissä peleissä toki voi käydä miten vain mutta aika pitkälle nuo tulokset seuraa kori+arvontatuuri komboa. Karsintoihn pitää vielä nostaa tasoa keskimääräisestä, jos kisoihin haluaa - kakkoskoriin kun ei varmaan olla taas hetkeen nousemassa.

Alkaa EM-kisapaikankin suhteen Kansojenliigamenestys olla aika kriittistä. C-liigasta voi päästä neloskoriin. Toki varapatruuna lohkovoitolla mahdollinen. Fifa-rankingin suhteen taitaa Riven alkuaikojen saavutukset olla kohta syöty, niin syöksyn pitäisi pian loppua. Mutta joko neloskorissa MM-karsintojen suhteen oltaisiin, jos arvonnat olisi nyt?

[Sama.Tämä.Eri.]

1. Mielestäni lätkäpelaajat ovat hyvin erityyppisiä jo fysiikaltaan ja ihmisenäkin eli nämä lajit eivät paljonkaan kilpaile keskenään.
2. Suomalaiset ovat nörttejä lahtökohtaisesti. Kotona on kivempi äidin kanssa syödä pullaa ja pelata tietokonepelejä. Aika harvalla on edes urheiluun minkäänlaisia edellytyksiäkään.
3. Futis taitaa olla Etelä-Suomen laji, siksi materiaali on entistä vähäisempi. Jonkun verran on vissiin myös Tampereella ja Kuopijossa.
4. Pääkaupunkiseudulla on paljon tekonurmikenttiä. En kuitenkaan koskaan näe ketään harjoittelemassa siellä vapaa-ajallaan.