Aallonpohja, mikä meni vikaan?

[Jinete]

1. Mielestäni lätkäpelaajat ovat hyvin erityyppisiä jo fysiikaltaan ja ihmisenäkin eli nämä lajit eivät paljonkaan kilpaile keskenään.
2. Suomalaiset ovat nörttejä lahtökohtaisesti. Kotona on kivempi äidin kanssa syödä pullaa ja pelata tietokonepelejä. Aika harvalla on edes urheiluun minkäänlaisia edellytyksiäkään.
3. Futis taitaa olla Etelä-Suomen laji, siksi materiaali on entistä vähäisempi. Jonkun verran on vissiin myös Tampereella ja Kuopijossa.
4. Pääkaupunkiseudulla on paljon tekonurmikenttiä. En kuitenkaan koskaan näe ketään harjoittelemassa siellä vapaa-ajallaan.

1. Eri
2. Eri
3. Eri (miten niin entistä vähäisempi, lisääntyykö mielestäsi pohjoosen väkimäärä vs etelä?)
4. Sama, varauksella

Tämä jäi puuttumaan.

[törömömmö]

Tarkoitin tosiaan halleja, en kuplia. Tuossakin listassa on kuplia, kuten Tattarisuon "halli" Joka on siis kupla, joka on vedetty asvalttiparkkiksen päälle vedetyn maton päälle. Kaikki asvaltin ja maanpinnan epätasaisuudet ja kaadot on kentässä. Tuo ei todellakaan kuulu kategoriaan halli, saati "hyvä talviharjoitusolosuhde".

Tämä perustuu kokemukseen muistaakseni viime tai toissatalvelta, eli jos tuo on jotain muuta nykyään, olen mielelläni väärässä.

Mitä vikaa on kunnon tekonurmen päälle rakennetussa lämmitetyssä (vähintään muutama aste plussaa pakkasillakin) kuplassa talviharjoitusolosuhteena?

[Berasategui94]

1. Eri
2. Eri
3. Eri (miten niin entistä vähäisempi, lisääntyykö mielestäsi pohjoosen väkimäärä vs etelä?)
4. Sama, varauksella

Tämä jäi puuttumaan.

Minustakin hyvät jääkiekkoilijat ovat usein juurikin ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin hyvät jalkapalloilijat, esim. koripallossa ja lentopallossa on enemmän erilaisia urheilijatyyppejä. Kyllä lätkän puolelta ottaisi mielellään 185-190 cm rotevia ja nopeusominaisuuksiltaan hyviä urheilijoita, joilla on myös pelisilmää, kun juurihan täällä on puhuttu siitä, että maajoukkueen pelaajat ovat nykyään lyhyempiä ja fyysisesti heikompia kuin vastustajat.

[Sama.Tämä.Eri.]

3. Eri (miten niin entistä vähäisempi, lisääntyykö mielestäsi pohjoosen väkimäärä vs etelä?)

No siten, että jos lähtökohtaisesti pidetään koko Suomea alueena, josta pelaajia tulee. Ja myös siis väkimäärää. Niin tosiasiassahan niitä ei tule kuin vain tietystä osasta Suomea.

[Valonheitin]

No siten, että jos lähtökohtaisesti pidetään koko Suomea alueena, josta pelaajia tulee. Ja myös siis väkimäärää. Niin tosiasiassahan niitä ei tule kuin vain tietystä osasta Suomea.

Pienemmillä paikkakunnilla on varmasti ihan potenttiaalisia futaajan alkuja, mutta monella harrastaminen loppuu kesken, kun kylältä ei saada jengiä kasaan tai pitäisi siirtyä laadukkaamman toiminnan pariin.

Kaikilla ei ole haluja tai mahdollisuuksia matkustaa pitkiä matkoja treeneihin. Toisaalta eipä näitä Susirajan Maradonia taida todellisuudessa olla kuitenkaan niin paljon, että heidän aktivointi olisi mikään suomifutiksen pelastus. Enemmän se on yksilön kannalta harmillinen asia.

[Jinete]

No siten, että jos lähtökohtaisesti pidetään koko Suomea alueena, josta pelaajia tulee. Ja myös siis väkimäärää. Niin tosiasiassahan niitä ei tule kuin vain tietystä osasta Suomea.

Ihan huuhaata.

https://yle.fi/a/74-20103879

Väestö siirtyy jatkuvasti voimakkaasti kohti ns. jalkapalloalueita jonkun Kuopion ollessa outo anomalia.

[-jda-]

Oma arvio aallonpohjan syistä on seuraavien ongelmien summa:

1. Palloliiton linjaus oli pitkään pallonhallintaan perustuva pelitapa, jonka jalkauttaminen meni vähän liian pitkälle. Nyt avainsanat ovat 1v1 pelaaminen, prässi ja intensiteetti. Saa nähdä miten muuttaa pelaajaprofiilia, mutta on hidas prosessi.

2. Suomessa ei ole yhtään oikeaa akatemiaa, vaan viritelmät ovat lähinnä vähän normaalia selektiivisempiä ikäkausiryhmiä.

3. Vaikka pelaaja valittaisiin ”akatemiaan” pelaaminen ei ole ilmaista, (kuten pitäisi olla) vaan korkeat kausimaksut sulkevat osan pois toiminnasta.

4. Harva junnu (vaikka olisi esim. ns. Tähtitarhan tasoa) harjoittelee tarpeeksi omatoimisesti.

5. Valmennuksen taso.

6. Liian pienet pelaajamäärät, osa pelaajista ei käytännössä koskaan joudu joukkueen sisällä kilpailemaan peliajasta tai paikasta joukkueessa.

7. Nuoren ei tarvitse olla ”valmis” Veikkausliigaan, vaan nuorille pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia. Koska oikeasti on valmis? 21-vuotias on jo liian vanha. Pelaamalla oppii.

Varmasti muitakin syitä löytyy, mutta nämä nyt ainakin itseäni hiertää.

1. Tässäkin mennään taas metsään. Pitäisi kehittää Suomalainen, meidän materiaaliin, resursseihin ja mentaliteettiin sopiva tapa pelata, sekä läpi kaikkien ikäluokkien tuota pelitapaa ja sen eri variaatioita tukevat tavat treenata... ja sitten toteuttaa tätä "suurta suunnitelmaa" Tähän menee helposti 15 vuotta ennen kuin mitään tuloksia näkyy. Ei meillä riitä tähän kärsivällisyys laji-ihmisten kesken. Ei tule onnistumaan.

2. Näin. Eikä yksi oikea akatemia riittäisi alkuunkaan. Tarvitaan useampia ja tervettä kilpailua näille.

3. Kallistumaan päin se on akatemioiden ulkopuolellakin. Saa nähdä koska käy kiekot ja fudista on enää varaa pelata Espoossa ja Granissa. Valtion tuki pitäisi saada ohjattua ainakin osin talenttien treenaamisen mahdollistamiseen. Väheksymättä sitä kuinka tärkeää on ohjata tukea myös sinne suureen massaan ja puitteiden ylläpitoon. Köyhän maan ongelmia nämä, valitettavasti.

4. Totta tämäkin. Tämän muuttaminen tarvitsee suunnitelmallista yhteistyötä valtio/kunnat + seurat + perheet tahoilta.

5. Hyviä koutseja on mutta aivan liian vähän, he operoivat osin niissä ikäryhmissä jossa pohjatyö on saatettu jo muiden toimesta tehdä päin persettä ja toisaalta palataan kohtaan 1. Onko näillä kyvykkäillä valmentajilla yksimielisyyttä isoista Suomi-futiksen suuntaviivoista. Olisiko palloliiton duuni varmistaa edes tämä?

6. Sanoisin että suurin osa hyvistä pelaajista ei koskaan joudu kilpailemaan peliajasta tai paikasta. Moni surffaa läpi junnuputken esim. fyysisen etumatkansa avulla ja kun se etu katoaa putken loppuvaiheessa, edessä on lopettaminen tai vähintään menetetyt lupauksen leima.

7. Kypsyminen pelaajaksi on tietenkin yksilöllistä, mutta olisiko kotimaan sarjoja, niin aikuisten kuin junnujen, mahdollista sääntelyllä ohjata takaamaan junnujen nykyistä tehokkaampi ja nopeampi kehittyminen lähelle potentiaaliaan? Nuoria pitäisi saada maailmalle kilpailullisiin sarjoihin ja näkyvään rooliin paljon enemmän kuin nykyään - yksi tapa olisi saada lupaavat tyypit esille kotimaan kilpailullisissa sarjoissa nykyistä isommin.

[Jääpoiju]

Mitä vikaa on kunnon tekonurmen päälle rakennetussa lämmitetyssä (vähintään muutama aste plussaa pakkasillakin) kuplassa talviharjoitusolosuhteena?

Jos se on kunnon kokoinen, jossa on kunnon lämppäalue, niin ei mitään vikaa. Mutta eihän se ole siltikään vielä verrattavissa jäähalliin (pukkarit, huoltoalueet, kahviot, katsomot, jne.).

Ainakin useimmat täällä on sellaisia että:

- kenttä on pieni
- kentän ulkopuolista aluetta ei käytännössä ole, ei voi lämpätä kunnolla
- ei edes vessoja, tai muutenkaan pukkaria
- kylmä
- epätasainen kenttä

Kauanko jääkiekkoväki katselisi sitä, jos joidenkin hiekkakenttien päälle jäädytetyt epätasaiset luistelukentät katettaisiin teltalla ja sanottaisiin, että reenatkaa jätkät siinä, se o hyvä ny.

[Valonheitin]

1. Tässäkin mennään taas metsään. Pitäisi kehittää Suomalainen, meidän materiaaliin, resursseihin ja mentaliteettiin sopiva tapa pelata, sekä läpi kaikkien ikäluokkien tuota pelitapaa ja sen eri variaatioita tukevat tavat treenata... ja sitten toteuttaa tätä "suurta suunnitelmaa" Tähän menee helposti 15 vuotta ennen kuin mitään tuloksia näkyy. Ei meillä riitä tähän kärsivällisyys laji-ihmisten kesken. Ei tule onnistumaan.

2. Näin. Eikä yksi oikea akatemia riittäisi alkuunkaan. Tarvitaan useampia ja tervettä kilpailua näille.

3. Kallistumaan päin se on akatemioiden ulkopuolellakin. Saa nähdä koska käy kiekot ja fudista on enää varaa pelata Espoossa ja Granissa. Valtion tuki pitäisi saada ohjattua ainakin osin talenttien treenaamisen mahdollistamiseen. Väheksymättä sitä kuinka tärkeää on ohjata tukea myös sinne suureen massaan ja puitteiden ylläpitoon. Köyhän maan ongelmia nämä, valitettavasti.

4. Totta tämäkin. Tämän muuttaminen tarvitsee suunnitelmallista yhteistyötä valtio/kunnat + seurat + perheet tahoilta.

5. Hyviä koutseja on mutta aivan liian vähän, he operoivat osin niissä ikäryhmissä jossa pohjatyö on saatettu jo muiden toimesta tehdä päin persettä ja toisaalta palataan kohtaan 1. Onko näillä kyvykkäillä valmentajilla yksimielisyyttä isoista Suomi-futiksen suuntaviivoista. Olisiko palloliiton duuni varmistaa edes tämä?

6. Sanoisin että suurin osa hyvistä pelaajista ei koskaan joudu kilpailemaan peliajasta tai paikasta. Moni surffaa läpi junnuputken esim. fyysisen etumatkansa avulla ja kun se etu katoaa putken loppuvaiheessa, edessä on lopettaminen tai vähintään menetetyt lupauksen leima.

7. Kypsyminen pelaajaksi on tietenkin yksilöllistä, mutta olisiko kotimaan sarjoja, niin aikuisten kuin junnujen, mahdollista sääntelyllä ohjata takaamaan junnujen nykyistä tehokkaampi ja nopeampi kehittyminen lähelle potentiaaliaan? Nuoria pitäisi saada maailmalle kilpailullisiin sarjoihin ja näkyvään rooliin paljon enemmän kuin nykyään - yksi tapa olisi saada lupaavat tyypit esille kotimaan kilpailullisissa sarjoissa nykyistä isommin.

Tähän voisi lisätä, että Suomessa taitaa olla liian usein lyhytkatseista toimintaa ja fyysisesti vahvoista pelaajista ulosmitataan maksimaalinen tulos juniorivuosina. Pelipaikka pitäisi ainakin osan peleistä olla sellainen missä etua ei pysty täysin hyödyntämään ja pelaaja joutuu keksimään muita keinoja ja ratkaisuja.

[HomeTeamHeroes]

- Enemmän puhetta huippu-urheilijan elämäntavoista ja omatoimisista treeneistä, jos tavoitteena on huippu.

- Valtakunnallinen akatemia pystyyn, esim yläasteen+lukion yhteyteen jossa hoituu treenit, urheilijan ruokavalion ruokailut, koulu ja asuminen. Akatemialle joukkueet useammalle sarjatasolle miesten sarjoihin, niin monta että peliaika ei ole kehityksen esteenä. Rahoitus valtion oppilaitostuilla, sponsoreilla ja pelaajien edelleenmyynneillä tyyliin Midtjylland ja Brommapojkarna. Tavoitteena jalostaa pelaajia ulkomaansiirtoihin, kohteisiin jotka ovat hyviä edelleen kehittymisen kannalta, akatemian toimiessa myös agenttina X vuotta.

[Nigel Kugelschfeir]

Seuroilta puuttuu omat treenikeskukset mitä ulkomailla on jokaisella isommalla seuralla. Suomalaisia junnuja olisi hyvä käyttää jossain ulkomailla tutustumassa siihen mitä se meininki on jos oikeasti haluaa jalkapallossa menestyä. Ei voi jokaiselle ulkomaille siirtyvälle pelaajalle tulla yllätyksenä että se treenaaminen on kovaa eikä äiti odota kotona pullamössölle kun tuli treeneissä vähän paha mieli. Mikään ei estä Suomessakaan treenaanamasta samalla tavalla.

[törömömmö]

Jos se on kunnon kokoinen, jossa on kunnon lämppäalue, niin ei mitään vikaa. Mutta eihän se ole siltikään vielä verrattavissa jäähalliin (pukkarit, huoltoalueet, kahviot, katsomot, jne.).

Ainakin useimmat täällä on sellaisia että:

- kenttä on pieni
- kentän ulkopuolista aluetta ei käytännössä ole, ei voi lämpätä kunnolla
- ei edes vessoja, tai muutenkaan pukkaria
- kylmä
- epätasainen kenttä

Kauanko jääkiekkoväki katselisi sitä, jos joidenkin hiekkakenttien päälle jäädytetyt epätasaiset luistelukentät katettaisiin teltalla ja sanottaisiin, että reenatkaa jätkät siinä, se o hyvä ny.

En tiedä kuinka moni potentiaalinen tulevaisuuden maajoukkuepelaaja jättää treenit väliin tai lopettaa koko harrastuksen kun ei ole lämmintä pukuhuonetta, jossa riisua pipo ja takki sekä vaihtaa talvikengät nappiksiin. Onko ULKOMAILLA kaikkien kenttien reunalla lämmitetyt pukkarit ja posliinivessat?

[Jinete]

Olosuhdehommat on vähän sellainen hankalasti määriteltävä asia. Jos vertaa Etelä-Eurooppaan, niin se isoin ero taitaa tulla siitä kuinka paljon vuodessa on aikaa jolloin voi pelata kaverien kanssa kaduilla ja puistoissa eikä niinkään ohjattujen treenien mahdollisuudesta, vaikka niissäkin on merkittäviä eroja. Välimeren maat + Portugali, niin niissä pelataan vapaa-ajalla siellä missä pystyy lähes vuoden ympäri eikä sitä eroa oikein pelkillä lämpimissä halleissa vedetyillä treeneillä oteta kiinni. Ei ole myöskään realistista odottaa, että olisi halleja joissa kaveriporukat kävisivät höntsäämässä 6 kk vuodesta. Yksittäiset litmaset ja kolkat noissa voivat käydä vetämässä, mutta se joukko joka pelaa talven läpi muutakin kuin omat treenit on vaan todella paljon pienempi määrällisesti ja suhteellisesti.Jollain tapaa käyttökelpoisena pidetyt ulkokentät olisivat varmaan paljon saavutettavampi tapa lisätä vapaa-ajan pelaamista, mutta kuten aiemminkin on esitetty, niin edes sen kivan vuosipuoliskon aikana jo olemassa olevilla kentillä ei suurta tungosta ole.

[Käännös]

Olosuhdehommat on vähän sellainen hankalasti määriteltävä asia. Jos vertaa Etelä-Eurooppaan, niin se isoin ero taitaa tulla siitä kuinka paljon vuodessa on aikaa jolloin voi pelata kaverien kanssa kaduilla ja puistoissa eikä niinkään ohjattujen treenien mahdollisuudesta, vaikka niissäkin on merkittäviä eroja. Välimeren maat + Portugali, niin niissä pelataan vapaa-ajalla siellä missä pystyy lähes vuoden ympäri eikä sitä eroa oikein pelkillä lämpimissä halleissa vedetyillä treeneillä oteta kiinni. Ei ole myöskään realistista odottaa, että olisi halleja joissa kaveriporukat kävisivät höntsäämässä 6 kk vuodesta. Yksittäiset litmaset ja kolkat noissa voivat käydä vetämässä, mutta se joukko joka pelaa talven läpi muutakin kuin omat treenit on vaan todella paljon pienempi määrällisesti ja suhteellisesti.Jollain tapaa käyttökelpoisena pidetyt ulkokentät olisivat varmaan paljon saavutettavampi tapa lisätä vapaa-ajan pelaamista, mutta kuten aiemminkin on esitetty, niin edes sen kivan vuosipuoliskon aikana jo olemassa olevilla kentillä ei suurta tungosta ole.

Siis samase, vaikka pystyisi harjoittelemaan vuoden ympäri kun lähes kukaan ei sitä enää harrasta. Tässä vieressä on keskellä asutuskeskusta Espoossa hyväkuntoinen tekonurmikenttä ja hyvin harvoin näkee ketään omatoimisesti harjoittelemassa tai edes pienpeliä kaveriporukan kanssa. Usein pälyilen sinne suuntaan ihmetellen miten on asiat muuttuneet omasta nuoruudessa, jolloin harvasen päivä syntyi joku pienpeli randomien kanssa. Se kulttuuri tuntuu olevan täysin kuollut.

[Norppa]

Tämä omatoinen harjoittelu ja sen määrä on sellainen myyttinen asia, johon olisi mahtavaa saa lihaa luiden ympärille. Muissa pohjoismaissako sitten viettävät vapaa-ajan futiskentillä kesät talvet? Erittäin vaikea uskoa.

[Jinete]

Tämä omatoinen harjoittelu ja sen määrä on sellainen myyttinen asia, johon olisi mahtavaa saa lihaa luiden ympärille. Muissa pohjoismaissako sitten viettävät vapaa-ajan futiskentillä kesät talvet? Erittäin vaikea uskoa.

Niin siis itse vertasin vain Etelään. Muihin Pohjoisen maihin verrattaessa varmaankin ne seuratreenien olosuhteet, laatu ja määrä merkitsee enemmän. Mutta siis siihen Etelän leveyteen ei samoista syistä niissäkään ikinä ylletä.

Sen kyllä tiedän että Tanskassa pelataan todella paljon enemmän omalla ajalla, sillä jalkapallo sitoutuu kulttuuriin aivan eri tavalla.

(Oli lähinnä vastaus Jääpoijun kaipuuseen laajemmista kolikkovuoroista.)

[Jääpoiju]

En tiedä kuinka moni potentiaalinen tulevaisuuden maajoukkuepelaaja jättää treenit väliin tai lopettaa koko harrastuksen kun ei ole lämmintä pukuhuonetta, jossa riisua pipo ja takki sekä vaihtaa talvikengät nappiksiin. Onko ULKOMAILLA kaikkien kenttien reunalla lämmitetyt pukkarit ja posliinivessat?

Nilkkojen, polvien ja selän ongelmat onkin tuttuja monelle. Ei varmaan ainakaan auta, jos painat pelejä ja treenejä kovalla epätasaisella pinnalla.

[Lubins Fred]

Jalkapalloa harrastetaan paljon, mutta kuinka paljon täällä on tosissaan lajiin panostavia junioreita ja vanhempia verrattuna jääkiekkoon? Onko futis useammin harrastelua ja lätkä totisempaa harrastamista?

Oma tuntuma on, että futis on enemmän harrastemaista höntsäystä. Tätä tukee jo lisenssipelaajien määräkin, jossa futis on selkeästi ykkönen. Palloliitossa on panostettu pitkään laadun sijasta määrään, jolloin resursseja valuu paljon höntsääjille. Höntsääjistä suurin osa lopettaa jo ala-asteikäisenä eivätkä välttämättä tuo lajille mitään lisäarvoa. Usein hylkäävät futiksen kokonaan. On selvää, että höntsäkulttuurista ei nouse hyviä pelaajia. Kulttuuria on vaikea muuttaa, mutta toivottavasti nuoremmissa ikäluokissa on edes pientä kehitystä tapahtunut.

Kulttuurin merkityksen havainnollistaa myös Suomessa kasvaneiden kosovolaistaustaisten laatupelaajien määrä. Tuossa pienessä vähemmistössä kilpailu, voittaminen ja jalkapallo on olennainen osa kulttuuria, joten ei ihme, että tulosta tulee. Toivoa herättävää on, että suomalainen löysäilykulttuuri ei ole heitä pystynyt lannistamaan.

[Käännös]

Tämä omatoinen harjoittelu ja sen määrä on sellainen myyttinen asia, johon olisi mahtavaa saa lihaa luiden ympärille. Muissa pohjoismaissako sitten viettävät vapaa-ajan futiskentillä kesät talvet? Erittäin vaikea uskoa.

Hyvä kommentti, koska on totta, että elintaso korreloi (negatiivisesti) hyvin siihen kuinka halukkaita ollaan treenaamaan omalla ajalla ja pohjoismaat on oiva verrokki siten, mutta on siinä paljon kulttuurista tekijää mukana myös. Mä veikkaan, että monella ainakin kasarilla ja ysarin alussa syntyneellä oli mielikuva kuinka Jari Litmanen treenasi kaikki aikansa fudista ja halusivat olla samanlaisia. PK-seudulla on talvellakin mahdollisuus mennä halliin treenaamaan, joten ei ole sillä tapaa edes vuodenaikaan sidottu.

Mutta silti Norjassa ainakin treenaavat eri tavalla kun jollain tavalla urheilu yleisestikin on iskostettu väestöön. Veikkaisin, että ihan maahanmuuttajaväestön vuoksi Ruotsissakin huomattavasti enemmän kun me ollaan enemmän kotihiiriä. Toki en ainakaan itse tarjonnut tuota omatoimista harjoittelua ainakaan yksittäiseksi selittäväksi tekijäksi (jos sellainen sen sijaan pitäisi yksittäisenä keksiä, niin se on ehdottomasti lätkä).

Jossain Argentiinassa ja Brasiliassa on kait ihan normaalia, että pelaavat illat läpeensä pienpelejä keskenään ja ilmankos ovat niin hyviä.

Toki näin yleisestikin lapsille tekisi hyvää olla ulkona enemmän, vaikka sitten kirkonrottaa leikkien. Toki samaa ongelmaa on kaikissa läntisissä maissa.

EDIT: Eihän Messi ole ikinä ollut omatoimisen harjoittelun kuningas, vaikka lajin kuningas hänestä sitten tulikin. Ei se pomputtelu autuaaksi tee. Tunnen ihan hiton monta ihmistä, jotka treenasivat vuosia lapsuutensa ajan noin 20h viikossa ja ei heistä (voisin laskea itseni siihen mukaan) silti ammattijalkapalloilijoita tullut. Tunnen vastaavasti heitäkin, joista tuli ammattilaisia huomattavasti vähemmällä treenimäärällä ja toisaalta monella heistä taas se veikkausliigajyräksi "jääminen" vs. maju-pelaaja ero saattoi tulla juuri siinä.

[Nigel Kugelschfeir]

Ei niissä halleissa ainakaan ilta-aikaan paljoa mahdu tekemään kun nehän on ihan täysiä jo joukkueharjoituksista. Eihän monikaan asia mitään hallia vaadi kunhan on vaan sula maa tai ei ainakaan puolta metriä lunta.

Mitä tulee treenaamiseen niin eihän niistä isoistakaan akatemioista lopulta tule kuin muutama ammattilainen per ikäluokka. Se on vaan se talentti mikä joillakin on ja noissa saadaan kyllä hiottua niistä sitten huippuja.

[Ehis]

- Enemmän puhetta huippu-urheilijan elämäntavoista ja omatoimisista treeneistä, jos tavoitteena on huippu.

- Valtakunnallinen akatemia pystyyn, esim yläasteen+lukion yhteyteen jossa hoituu treenit, urheilijan ruokavalion ruokailut, koulu ja asuminen. Akatemialle joukkueet useammalle sarjatasolle miesten sarjoihin, niin monta että peliaika ei ole kehityksen esteenä. Rahoitus valtion oppilaitostuilla, sponsoreilla ja pelaajien edelleenmyynneillä tyyliin Midtjylland ja Brommapojkarna. Tavoitteena jalostaa pelaajia ulkomaansiirtoihin, kohteisiin jotka ovat hyviä edelleen kehittymisen kannalta, akatemian toimiessa myös agenttina X vuotta.

CCCP vaiko DDR?

[Käännös]

Ei niissä halleissa ainakaan ilta-aikaan paljoa mahdu tekemään kun nehän on ihan täysiä jo joukkueharjoituksista. Eihän monikaan asia mitään hallia vaadi kunhan on vaan sula maa tai ei ainakaan puolta metriä lunta.

Ainakin ennen vanhaa jostain nurkasta sai aina tilan joukkueharjoitustenkin aikaan jos nyt ei koko kentän peliä satuttu pelaamaan. Veikkaan, että tänä päivänäkin valmentajat osaavat katsoa sen verran hyvillään omatoimista harjoitusta, että mitoittavat harjoituksensa siten, että sinne mahtuu joku yksittäinen syöttelemään penkkiä vasten tms. Oikeasti huono tekosyy jättää treeniä välistä, vaikka tuntuisikin äkkiseltään loogiselta.

[törömömmö]

Nilkkojen, polvien ja selän ongelmat onkin tuttuja monelle. Ei varmaan ainakaan auta, jos painat pelejä ja treenejä kovalla epätasaisella pinnalla.

Puhuin nyt kunnon tekonurmesta. Onko kuplahalleissa yleisesti ottaen jotenkin paskemmat tekonurmet kuin kiinteissä halleissa? Ainakin oman kokemuksen mukaan kuplahallit pystytetään niille samoille, ihan standardinmukaisille tekonurmille, joilla pelataan kesälläkin.

[Käännös]

Puhuin nyt kunnon tekonurmesta. Onko kuplahalleissa yleisesti ottaen jotenkin paskemmat tekonurmet kuin kiinteissä halleissa? Ainakin oman kokemuksen mukaan kuplahallit pystytetään niille samoille, ihan standardinmukaisille tekonurmille, joilla pelataan kesälläkin.

Vastaat ihmiselle, jonka muistikuvat todennäköisesti ovat vuosien takaa kun kaikki hallit olivat hirveitä hiekkakenttiä. Sittemmin nuo kaikki ovat muuttuneet tekonurmiksi.

Edelleen sellainen hiekkapohjainen tekonurmi on ihan karsea ja niitä yhä edelleen on. Todella pahoja nivelille.

Toivottovasti löydetään joku luonnonmukainen kumerouhetta vastaava jos siitä on pakko luopua.

[HomeTeamHeroes]

- Enemmän puhetta huippu-urheilijan elämäntavoista ja omatoimisista treeneistä, jos tavoitteena on huippu.
- Valtakunnallinen akatemia pystyyn, esim yläasteen+lukion yhteyteen jossa hoituu treenit, urheilijan ruokavalion ruokailut, koulu ja asuminen. Akatemialle joukkueet useammalle sarjatasolle miesten sarjoihin, niin monta että peliaika ei ole kehityksen esteenä. Rahoitus valtion oppilaitostuilla, sponsoreilla ja pelaajien edelleenmyynneillä tyyliin Midtjylland ja Brommapojkarna. Tavoitteena jalostaa pelaajia ulkomaansiirtoihin, kohteisiin jotka ovat hyviä edelleen kehittymisen kannalta, akatemian toimiessa myös agenttina X vuotta.

CCCP vaiko DDR?

HBA-Märsky (osa Suomen Koripalloliiton, Mäkelänrinteen urheilulukion ja Pohjois-Haagan yhteiskoulun yhteistyöprojektia Helsinki Basketball Academya) on käsittääkseni koripallon suhteen juuri tuon kaltainen, lukioikäisille (13-19v). Kuulin suht luotettavasta lähteetä että korismaajoukkueen viime arvokisojen joukkueesta olisi kahdeksalla pelaajalla taustallaan juurikin tuo akatemia. Jos intohimona on kehittyä omassa lajissa huipulle, niin tuskin tasokas kilpailu ja vertaistuki/-paine ainakaan haittaa, jos mietit pitäiskö syödä irtokarkkeja ja katsoa Netflixiä kun kaveri lähtee salille.