Aallonpohja, mikä meni vikaan?

[Asiantuntijakatsomo]

En oikein usko tähän. Esimerkiksi ihan jo muut pohjoismaat ovat samanlaisia tasapäistäviä hyvinvointivaltioita joissa on kaikki nuo asiat Suomea helpommin saavutettavissa, ja silti niistä tulee hyviä urheilijoita ja pärjäävät muutenkin. Oma teoriani on, että suomalaiset ovat vaan niin saamattomia paskahousuja ja muutenkin perseestä.

Tasavallat ja kuningaskunnat ovat tietyllä tapaa erilaisia tuossa tasapäistämisessään.

[erno]

Hollannissa ja Pohjoismaissa ollaan tietynlaisessa kansakunnan jakautumisessa aika paljon Suomea edellä. Ruotsin U21-maajengissä taitaa nykyisellään olla suunnilleen 2/3 pelaajista maahanmuuttajataustaisia.

[Tsei Tsei]

Hollannissa ja Pohjoismaissa ollaan tietynlaisessa kansakunnan jakautumisessa aika paljon Suomea edellä. Ruotsin U21-maajengissä taitaa nykyisellään olla suunnilleen 2/3 pelaajista maahanmuuttajataustaisia.

Toisaalta Suomen maajoukkueessa on ollut yliedustettuina ruotsinkieliset tai suomenruotsalaiset. Se tuskin johtuu heidän taloudellisesta tilanteesta, vaan kulttuurista? Meilläkin tulee yhä vielä aika hyviä kendoilijoita tai rallikuskeja? Okei, jälkimmäisissä on varmaan tällaisia yksittäisiä intohimoisia henkilöitä, mutta kendossa taitaa järjestelmäkin tuottaa jotain?

[Nigel Kugelschfeir]

Kiekossakin on menossa jonkinmoinen aallonpohja ainakin jos änäriä miettii.

[Papin]

Kyse on kulttuurista ja resursseista. Suomalainen kulttuuri kannustaa tasapäisyyteen ja mitättömyyteen. Talous on ollut 15 vuotta kuralla, ja kulttuurisesti ollaan lähempänä itä-Eurooppaa ja Baltiaa kuin muita Pohjoismaita.

Ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset tahtovat olla parhaita siinä, mihin ryhtyvät. Suomalaiset eivät ole tätä nykyä maailman huippua oikeastaan missään.

[Triangelikostaja]

Aika laiska selitys tuo ettei tarvii urheilua että saa hyvän elämän. Ei varmaan jossain Hollanissa tai Pohjoismaissa tarvii myöskään mutta silti pelaajia tulee. Enemmän se selitys on siinä että akatemiat toimii ja niihin saadaan poimittua tarpeeksi lahjakkuuksia hyvään valmennukseen.

Hmm. Siis onko muka Suomessa tarpeeksi paljon nuoria futareita jotka on valmiita laittamaan nuo tarvittavat tunnit jalkapalloon? Saa olla vaikka mitkä akatemiat ja maailman parhaat valmennusfilosofiat, mutta ei se ole silti oikotie onneen jos pelaajat ei sitä palloa potki.

Norjassahan esim. about kaikki hiihtää ja se meininki on ihan erilaista kun vaikka täällä.

[Sebbliiga]

^ Niin ehkä se isoin ongelma lyhykäisyydessään on se, että meillä ei ole tarpeeksi nuoria jotka on valmiita laittamaan aikaa harjoitteluun niin paljon kun siihen vaaditaan. Sitten miksi näin on on hyvä kysymys verrattuna moneen muuhun maahan.

Suljetaan synnytys osastoja ja kouluja. Laitetaan rahat vanhusten yksityislääkäri käynteihin.
Samaan aikaan harrastamisen hinta nousee ja perheiden rahat on tiukalla. Osassa kouluissa han on kielletty välitunneilla jalkapallon pelaaminen.

[Nigel Kugelschfeir]

Hmm. Siis onko muka Suomessa tarpeeksi paljon nuoria futareita jotka on valmiita laittamaan nuo tarvittavat tunnit jalkapalloon? Saa olla vaikka mitkä akatemiat ja maailman parhaat valmennusfilosofiat, mutta ei se ole silti oikotie onneen jos pelaajat ei sitä palloa potki.

Norjassahan esim. about kaikki hiihtää ja se meininki on ihan erilaista kun vaikka täällä.

Eiköhän se omatoimitreeni ole perusedellytys että mihinkään akatemiaan pääsee. Pelaajat tehdään nykyään akatemioiden treenikeskuksissa ja omatoimisesti treenataan valmentajan ohjeiden mukaan.

[maness]

Kylmän ilmaston huonot olosuhteet, pienen kansan pieni väestöpohja, ei-valtalajin rajoittunut harrastajamäärä, korkean elintason laiskanpulskistus ja erottautumista pelkäävä kulttuuri niin alkaahan siinä olla ylikäytäviä faktoreita. Rallissa, jääpallossa jne. suojaa toistaiseksi harrastamisen korkea hinta ja globaalisti harvinaiset olosuhdevaatimukset.

[naula]

Kylmän ilmaston huonot olosuhteet, pienen kansan pieni väestöpohja, ei-valtalajin rajoittunut harrastajamäärä, korkean elintason laiskanpulskistus ja erottautumista pelkäävä kulttuuri niin alkaahan siinä olla ylikäytäviä faktoreita. Rallissa, jääpallossa jne. suojaa toistaiseksi harrastamisen korkea hinta ja globaalisti harvinaiset olosuhdevaatimukset.

Suomessa futis on kylläkin aika selvästi harrastetuin laji (150 000 rekisteröityä pelaajaa), johon mitkään kendot eivät pääse lähimainkaan, joten tuskin menestys massan puutteesta johtuu. Islannissa on tuotettu viimeiset 10-15 vuotta kiitettävä määrä pelaajia Euroopan top 5-sarjoihin ja siellä lajin harrastajia on hieman päälle 20 000. Ilmasto ja olosuhteet lienevät jopa Suomeen verrattuna paskamaisempia futiksen pelaamiseen?

Ehkä ongelma tosiaan on enemmänkin suomalaisen yhteiskunnan mukavoitumisessa, eli juurikin korkean elintason laiskanpulskistumisessa? Mika Lehkosuo sanoi aikoinaan jossain haastattelussa (ollessaan Norjassa töissä), että toivoisi Suomeen samanlaista liikuntakulttuuria kuin mitä Norjassa on, jossa mm. perheet menevät yhdessä jatkuvasti ulos liikkumaan ja elävät muutenkin aktiivista elämää. Kai siinä on helpompi kehittää niin futikseen kuin hiihtoon maailmanluokan huippu-urheilijoita, kun liikunta on kaikilla elämäntapa ja ympäristökin on suunniteltu sitä varten (helppo pyöräillä treeneihin, kun kaupunkeja suunnitellaan pyöräily-ystävällisiksi). Suomessa vanhemmat kuskaavat autolla junnuja treeneihin ja voi hyvinkin olla, että niiden muutamien viikossa tapahtuvien treenien ulkopuolella ei juniorit oma-aloitteisesti liiku juurikaan - muistan jo omilta junioriajoilta 2000-luvun alusta, kun suurin osa joukkuekavereistanikin vietti vapaa-aikansa lähinnä pelaten videopelejä tai katsellen televisiota. Eikös uutisissa ollut taannoin juttua, kuinka Suomessa lapset liikkuvat selvästi vähemmän muihin pohjoismaalaisiin verrattuna ja ovat myös lihavampia?

[Triangelikostaja]

Suomessa futis on kylläkin aika selvästi harrastetuin laji (150 000 rekisteröityä pelaajaa), johon mitkään kendot eivät pääse lähimainkaan, joten tuskin menestys massan puutteesta johtuu. Islannissa on tuotettu viimeiset 10-15 vuotta kiitettävä määrä pelaajia Euroopan top 5-sarjoihin ja siellä lajin harrastajia on hieman päälle 20 000. Ilmasto ja olosuhteet lienevät jopa Suomeen verrattuna paskamaisempia futiksen pelaamiseen?

Ei ole tästä nyt mitään faktaa olemassa, mutta varmasti Suomessa näkyy enemmän muihin pohjoismaihin verrattuna se, että kovat urheilulliset talentit valitsee jääkiekon todennäköisemmin kuin jalkapallon. Maaseutupitäjissä varmasti jopa pesäpalloon ohjautuu urheilullisesti lahjakkaita. Eiköhän Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa se paras kerma valitse pääsääntöisesti jalkapallon.

Voihan ne harrastajamäärät olla vaikka miten korkeita, mutta jos kriteeri jalkapalloon on ollut vaikka se, ettei oppinut koskaan luistelemaan ja haluaa  harrastaa jotain joukkuelajia.

Tai siis monenlaisia syitähän on oltava siihen miksi ollaan niin paljon muita jäljessä. Varmasti ei ole yhtä isoa juttua vaan se kertyy pienistä puroista.

[idänihme]

Tai top40-liigat. Olettavasti mainitsemissasi vertailuissa ero Pohjoismaihin korostuu ja toisaalta toiseen suuntaan myös Baltian maihin korostuu. Tämä siksikin, että Tanskan ja Ruotsin pääsarjat ovat eurooppalaisia top15-sarjoja.

Top5 ei tietenkään anna kokonaiskuvaa, koska esim. Ajax ja Benfica eivät näihin lukuihin sisälly. Mutta antaa se silti mielestäni ihan hyvä vertailukohdan, kun pohditaan a) suomalaisen pelaajakehityksen tilannetta b) A-maajoukkueen menestymistä.

Top5-sarjat vastaavat kuitenkin sitä vaadetta, mihin pelaajan pitäisi pystyä hyviä maajoukkueita vastaan vastaamaan.

Ylipäänsä nämä mittarit on melko volatiileja ku sarjojen ja joukkueiden väliset tasoerot muuttuvat jatkuvasti. Näin kärjistetysti huippusarjat ja huippuseurat ovat paljon kauempana verrattuna muihin top25 sarjoista ja top500 seuroista kuin aiemmin. Ehkä parhaana esimerkkinä kotimainen sm-sarja oli "amatööristatuksestaan" huolimatta varsin kilpailukykyinen verrattuna ulkomaiden "ammattilaissarjoihin" vielä 1980-luvuilla. Bosmansäännön ja rahavirtojen keskittymisen ansiosta ollaan tilanteessa jossa ruotsin kärkiseurat on selvästi kauempana absoluuttiselta kuippulta kuin Haka ja Kuusysi olivat 80-luvulla. Kasarin maajoukkueet eivät olleet huimia seurastatukseltaan (nykymittarein) mutta olivat loppujenlopuksi materiaaliltaan melko kilpailukykyisiä. Ei nyt ihan 95-2007 tasoa, mutta ehkä kovempia kuin Mixun tai varsinkaan Riven aikakaudella.

Tuo liigan amatööristatus pitäisi kyllä saada takas. Tykkäsin kun ysärin alun matsikoosteessa grafiikoissa näkyi "opiskelija" Litmanen ja "kentänhoitaja" Hyypiä.

[naula]

Ei ole tästä nyt mitään faktaa olemassa, mutta varmasti Suomessa näkyy enemmän muihin pohjoismaihin verrattuna se, että kovat urheilulliset talentit valitsee jääkiekon todennäköisemmin kuin jalkapallon. Maaseutupitäjissä varmasti jopa pesäpalloon ohjautuu urheilullisesti lahjakkaita. Eiköhän Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa se paras kerma valitse pääsääntöisesti jalkapallon.

Voihan ne harrastajamäärät olla vaikka miten korkeita, mutta jos kriteeri jalkapalloon on ollut vaikka se, ettei oppinut koskaan luistelemaan ja haluaa  harrastaa jotain joukkuelajia.

Tosiaan tätä on vaikea todentaa, kun ei ole mitään tutkittua faktaa siitä, että merkittävä osa Suomen urheilijatalenteista valitsisi kendon lajikseen ja muissa Pohjoismaissa valinta kohdistuisi yksinomaan taas futikseen. Esimerkiksi Ruotsi on kuitenkin edelleen kova kendomaa (käsittääkseni, kai sielläkin NHL-janareita edelleen tehdään?), Norjassa, Tanskassa ja Islannissa taas on vahvat menestymisen perinteet myös käsipallossa. Olympialaisissa joku Norja ja Ruotsi tuntuvat pärjäävän niin kesä- kuin talviolympialaisissa erinomaisesti kahmimalla kymmenittäin mitaleita, sekä joukkue- että yksilölajeissa Suomen jäädessä nollille. Edelleen kallistuisin sille kannalle, että Suomessa huippu-urheilun tila ylipäätään on heikko, joka selittyy varmaan osittain resurssien puutteesta, mutta myös melko löysästä kilpailuympäristöstä, jossa urheilijoilta ei vaadita niin paljoa. Kai se jostain kertoo, että suomalainen futistalentti - joka todennäköisesti on laittanut kaiken peliin futisuran eteen - on aivan mietaana ensimmäistä kertaa ulkomaalaisen joukkueen treeneissä, kun tempo on kova ja löysäilyä ei katsota hyvällä?

Mutta kuten totesit, niin monesta purosta tämäkin kokonaisuus rakentuu.

[LariAhti]

Suurin syy huonoon pelaajatuotantoon on seurakentän amatööripohjaisuus silloin kun nämä nykyiset ikäluokat olivat lapsia ja syynä siihen on jalkapallon huono arvostus ja ammattiurheilun huono arvostus täällä ylipäänsä. Suomessa juniorijalkapallo on nojannut  vanhempien suorittamiskeskeiseen valmennus painostukseen jo pikkulapsesta lähtien kun sen pitäisi olla vaan leikkiä lapsille. Lapset on lapsia ja eihän niillä saa teettää töitäkään lainmukaan niin miksi aikuiset sitten peluuttaa ne puhki. Vanhempien ei edes pitäisi olla seuraamassa niiden peliä vaan mennä tekemään omia hommiaan ja antaa lasten leikkiä ja pelata keskenään, aikuiset vie kaiken ilon ja leikin pelailusta ja pilaa luovuuden ja hauskuuden. Pelailun on oltava leikkiä ilman vanhempia kunnes murrosikä alkaa ja sen jälkeen on seurojen oltava niin vahvoja instituutioita että voivat ottaa sekä kasvatuksellisen että taloudellisen vastuun nuoresta siis kouluttaa ja maksaa palkkaa niin että vanhemmilla ei ole asiaa kentänlaidalle ja päätösvaltaa harjoitteluun. 

[Rikkiviisas]

Aika laiska selitys tuo ettei tarvii urheilua että saa hyvän elämän. Ei varmaan jossain Hollanissa tai Pohjoismaissa tarvii myöskään mutta silti pelaajia tulee. Enemmän se selitys on siinä että akatemiat toimii ja niihin saadaan poimittua tarpeeksi lahjakkuuksia hyvään valmennukseen.

Hollannissa ja muissa Pohjoismaissa voit tehdä ihan ookoouran ansioiden puolesta jopa divarissa.
Suomessa (ja aika monessa muussa vastaavan tason maassa) edes pääsarjassa ei pääse kunnon ansiotasolle kuin poikkeustapaukset.

Tähän liittyy myös nuo akatemiat eli on resursseja pistää sellaisia pystyyn, Suomessa ongelma ovat myös välimatkat, etenkin kun suhteutetaan monen paikkakunnan resursseihin.

Yleisesti tietysti suomalaisen urheilun ongelma, joka näkyy myös muissa joukkuelajeissa ja yksilölajeissa, jääkiekko taitaa olla ainoa laji, jossa voit olla Suomessa pääsarjatasolla ja ansiotaso vastaa nakkikioskin myyjää (jonka ei tarvitse 24/7 melkein koko vuotta elää urheilijan elämää).

[törömömmö]

Aika vaikea arvioida kuinka hyvin junnuissa juuri nyt ovat asiat, koska nykymaajoukkue pitkälti kertoo miten junnupuoli toimi joskus 10-15 vuotta sitten. Ja kun paniikkinappulaa on painettu kuukaudesta toiseen jo vuosikausia ja kaikki pistetty uusiksi moneen kertaan tuona aikana, on mahdoton sanoa miten nykysysteemi toimii. Mutta joo, koska nykyisistä prime-iän pelaajista harva on huippuja, toki meidän kannattaa todeta, että joku muutama vuosi sitten uudistettu 6-vuotiaiden pelaajapolku pitää laittaa uusiksi.

Ehkä tämäkin ongelma (kuten muutkin suomifutiksen ongelmat) kumpuaa heikosta laji-itsetunnosta, eli futisyhteisön sisäisestä potkupallottelusta.

[erno]

Niin siis, kuten olen koittanut sanoa niin tällä hetkellähän ei eletä minkäänlaisessa aallonpohjassa vaan se meni. Nythän tässä eletään käännöstä uuteen parempaan. Suomalaisen maajoukkuejalkapallon ongelmana on ollut käytännössä läpi historian se että hyviä ikäluokkia on seurannut huonoja ikäluokkia ja sellaista tasaista pelaajatuotantoa ei ole ollut saatavilla. Lisäksi suomalaiset pelaajat lyövät itsensä läpi keskimääräistä myöhemmin, johtuen oletettavasti pääasiallisina syinä siitä että Suomessa pelataan matalalla tempolla ja suhteellisen kevyillä kontakteilla, sekä siitä että täällä on fyysisen puolen kehittämistä aliarvioitu niin pitkään kuin minä olen seurannut jalkapalloa.

Kun sä yhdistät nuo kaksi asiaa ja kurkkaat maajoukkueen rosteria, niin meillä on tällä hetkellä käsillä tilanne, jossa aidosti a-maajoukkuekelpoisia yli 25 vuotiaita pelaajia on Kaan, Reetu, Glen Benjamin, Jolle, Lod, Alho ja Luke. Lisäksi siellä sitten pyörii tavallaan a-maajoukkueeseen riittämättömiä 30v toppareita kun ei ole vaihtoehtoja. Edellisessä maajoukkueikkunassa 27-31 vuotiaista pelaajista mukana oli Benkku, Tenho, Roope Ivanov ja Jolle. Tuo on se ikähaitari missä suomen kaltaisella pienemmän maan, vähän myöhäisherännäisellä maajengillä pitäisi olla se toimiva runko. Mutta kun niitä pelaajia ei vaan ole. Lisäksi 1999 tai 2000 syntyneitä pelaajia ei ollut mukana yhtään, koska siellä on vähänlaisesti pelaajia joita voisi ottaa mukaan maajoukkueeseen.

18-24 vuotiaissa pelaajissa meillä on sitten taas tulossa laadukkaita pelaajia, mutta näistä lähes kaikilla on vielä jonkinlainen matka siihen että ovat uransa primessä. Osalla se on lyhyempi ja osalla on pidempi, mutta tässä kohtaa varmaan kaikki hahmottaa että monella pelaajista se katto on suomalaisittain tosi korkealla. Ja tulevaa varten se olennainen asia olisi siis se että se junnutuotanto ei lopu Matias Siltaseen, vaan että sen jälkeenkin tulisi niitä pelaajia joilla on oikeasti edellytykset tehdä hyvä ura. Jos tosta alkaa taas 5v breikki kelvollisten pelaajien tuottamiseen, niin nähdään taas tilanne jossa maajengin taso nousee kun pelaajat pääsee parhaaseen peli-ikään ja sitten taas nähdään kuoppa ja odotellaan parempia ikäluokkia.

[Tsei Tsei]

Onhan tuossa Siltasen ikäluokassa muitakin potentiaalisia. Sitä nuoremmista on vielä vähän vaikea sanoa.

Ja sitten aina tulee näitä Ollilan tapaisia pelaajia, jotka nousee kovemmalle tasolle vähän myöhemmin, ja osa vielä häntä myöhemmin. Toki Ollilankin kohdalla ollaan vähän vielä epävarmalla pohjalla.

Mutta joo, ei saisi tulla näitä useamman ikäluokan mustia aukkoja maajoukkueessa. Ja tosiaan topparitilanne ei vieläkin oikein vakuuta. Toivottavasti nuoremmissa otetaan askelia eteenpäin.

[Papin]

Tilanteet ovat myös pelipaikkakohtaisia. Maalivahdeissa, keskikenttä- ja laitapelaajissa sekä osin myös laitapuolustajissa tilanne on Suomen mittapuulla lähitulevaisuudessa ihan hyvä. Mutta kahdella erittäin tärkeällä pelipaikalla, kärkipelaajissa ja toppareissa, aallonpohja on vasta tulossa.

Kärjissä tilanne on vielä hyvä, koska Pohjanpalo ja Källman ovat joukkueessa. Jolle ei enää monia karsintoja jatka. Näiden kahden kolmekymppisen kärkipelaajan takana ei ole tulossa ketään. Edes juniorimaajoukkueissa ei ole ketään kovaa talenttia. Aiemmin on kuitenkin ollut Dalla Vallen ja Forssin kaltaisia talentteja, vaikka heistä ei sitten kuitenkaan kunnon Huuhkajat-pelaajia tullutkaan.

Toppareissa tilanne on historiallisen surkea. Minkäänlaista parannusta ei ole näköpiirissä. Koski tulee toivottavasti kasvamaan A-maajoukkuetasoiseksi toppariksi, toistaiseksi hänkään ei ole vakuuttanut. Hänen takanaan aika hiljaista.

[erno]

Källman täyttti just 27v ja on erinomainen esimerkki siitä että suomalaiset herkästi kehittyy siihen kukkaansa vähän myöhemmin. Jos katsotaan 3-5v taaksepäin niin Benkku oli has been ilman mahdollisuuksia paremmasta tulevasta, mutta nyt on ihan realismia puhua siitä että pelaa ens kaudella ykkösbundeksessa. Joko seuran nousun kautta tai sitten niin, että joku ykkösbundesliga-jengi haluaa hankkia itselleen kärjen joka on tehnyt ihan kyrpänä maaleja kakkosessa.

[maness]

Källman täyttti just 27v ja on erinomainen esimerkki siitä että suomalaiset herkästi kehittyy siihen kukkaansa vähän myöhemmin.

Mennään metsään, jos tuo myöhäisherännäisyys koetaan joksikin kansalliseksi erityispiirteeksi eikä ongelmaksi, jonka ratkaisemiseksi pitäisi kaikilla tasoilla katsoa pitkään peiliin. Ammattiurheilijalla menee ihan turhaan niitä harvoja huippuvuosia hukkaan ja huippu jää parhaassakin tapauksessa potentiaaliaan matalammaksi, jos sitä lahjakkaiden yksilöiden nostoa lähemmäs kansainvälistä tasoa ei saada yhtään aikaistettua.

[Pallopoika23]

Kiekossakin on menossa jonkinmoinen aallonpohja ainakin jos änäriä miettii.

Kiekossahan maajoukkueemme ei ole pärjännyt vähään aikaan. Naisissa ilakoidaan jo pronssimitalista, mutta miehissä ja junnukisoissa jumiudutaan puolivälieriin.

[Rikkiviisas]

Kärjissä tilanne on vielä hyvä, koska Pohjanpalo ja Källman ovat joukkueessa. Jolle ei enää monia karsintoja jatka. Näiden kahden kolmekymppisen kärkipelaajan takana ei ole tulossa ketään. Edes juniorimaajoukkueissa ei ole ketään kovaa talenttia. Aiemmin on kuitenkin ollut Dalla Vallen ja Forssin kaltaisia talentteja, vaikka heistä ei sitten kuitenkaan kunnon Huuhkajat-pelaajia tullutkaan.

Toisaalta sitten maalintekovoimaa löytyy nimellisesti nuoren polven laitahyökkääjiltä kuten Talvitie tai Terho ja kyllähän siinä sivuilla sekä alempana Skyttä, Antman, Walta ja kumppanit kannattaa laskea mukaan maalintekovoimaan sekä nippu muita eikä Liimatta nyt ainakaan ikänsä puolesta ole menetetty tapaus. Maalithan ne ratkaisevat, ei niiden tekihä. Källman on tosiaan vasta 27 eli parit karsinnat menee vähintään.

Koski tulee toivottavasti kasvamaan A-maajoukkuetasoiseksi toppariksi, toistaiseksi hänkään ei ole vakuuttanut. Hänen takanaan aika hiljaista.

Ihan hyvin Koski on pelannut ja nyt sen Siirron pitäisi tulla, joka näyttää sitten paljonko kehittyy.
Muutenhan on Jansson, Miettinen ja Miettinen. Ei näilläkään pitäisi olla ongelmia tehdä jotain Arajuuren tyyppistä uraa, jolloin istuminen maajoukkueeseen on taas oma kysymyksensä.

Tokihan tämä on aika arvuuttelua, koska juuri kukaan ei pelaa niissä kovissa sarjoissa ja maajoukkueen meininki on sellaista, että näyttöjen antaminen on oma taiteenlajinsa. Silti noillakin pelipaikoilla on sellainen pinnan alla kuplintaa, joka voi seuraavan siirron yhteydessä konkretisoitua. Toinen kysymys on tietysti odotukset, kyllähän sitä heikommalla sarjatasollakin oleva pelaaja voi loistaa maajoukkueessa, jos pelataan joukkueena niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa.

[erno]

Mennään metsään, jos tuo myöhäisherännäisyys koetaan joksikin kansalliseksi erityispiirteeksi eikä ongelmaksi, jonka ratkaisemiseksi pitäisi kaikilla tasoilla katsoa pitkään peiliin. Ammattiurheilijalla menee ihan turhaan niitä harvoja huippuvuosia hukkaan ja huippu jää parhaassakin tapauksessa potentiaaliaan matalammaksi, jos sitä lahjakkaiden yksilöiden nostoa lähemmäs kansainvälistä tasoa ei saada yhtään aikaistettua.

Sinänsä tarpeeton purkautuminen, että minähän en missään vaiheessa sanonut että tilanne olisi hyvä tai mitään sellaista. Vaan sanoin että tuo on tilanne nyt ja itseasiassa tilanne on ollut tuo jo aikaisemmin. Ihan kultaisestakin sukupolvesta löytyy riittävästi niitä joiden uran huippukohdat noin seurajoukkueiden puolesta oli 30 ikävuoden jälkeen. Siinä perusongelmassa joka on ihan junnusta alkavat pelien tempoon ja kovuuteen liittyvät haasteet ei ole näkynyt mitään erityisen suuria muutoksia. Banan em-kisajengi itseasiassa näyttää myöskin kypsyvän vähän aikaisemmin kuin monet edeltävistä sukupolvista, kun useampi noista kärkitalenteista näyttää saavuttavan isoihin sarjoihin riittävän kypsyyden alta kaksvitosina.

[Papin]

Ihan hyvin Koski on pelannut ja nyt sen Siirron pitäisi tulla, joka näyttää sitten paljonko kehittyy.
Muutenhan on Jansson, Miettinen ja Miettinen. Ei näilläkään pitäisi olla ongelmia tehdä jotain Arajuuren tyyppistä uraa, jolloin istuminen maajoukkueeseen on taas oma kysymyksensä.

Omasta mielestäni Koski sai syksyllä aika paljon anteeksi, koska hänelle on soviteltu ”tulevaisuuden puolustuksen johtajan” viittaa. Aika monessa vastustajan maalissa Koski katseli tilannetta lähimpänä suomalaisena ja oli jo mukana mm. historiallisessa Malta-tappiossa. Eli lyhyellä otannalla Huuhkajien puolustaminen on Kosken avatessa taantunut, ei kehittynyt.

Kyse on toki Friisin Huuhkajien kollektiivisesta sekasorrosta, mutta ei Koskikaan ole mitään sellaista esittänyt, että olisi saanut osana kollektiivia puhtaita papereita. Uskon silti, että hänen pelaamisensa paranee maajoukkueessa - ja Huuhkajien pelaaminen paranisi, kun löytyisi jotain toisteisuutta kokoonpanoissa ja pelaamisessa.

Jansson, Miettinen, Miettinen -kolmikko on, kuten itsekin toteat, täysin arvoitus vielä. Parhaimmillaan voivat tehdä ihan hyvä uran ulkomailla, mutta muitakin varteenotettavia skenaarioita on. Miettinen on pelannut hyvin vähän aikuisten jalkapalloa ja ikää on kuitenkin ”jo” 23 vuotta.