Rive "Markku" Kanerva

[Berasategui94]

Olihan siellä ainakin se Bosnia-vierasvoitto juuri niissä karsinnoissa.

No joo, siinä ottelussa oli vielä panosta, joten oli se hyvä tulos keskikovaa maata vastaan. Muistelen vaan, että Bosnia oli sen ottelun alla jossain isossa kriisissä ja oli ihan sekaisin, vähän kuin Puola kesäkuussa, mutta vielä pahemmin?

[eikka okapi]

Rive + Toke voisi olla raikas tuulahdus, jota joukkue kaipaa näiden karsintojen jälkeen.

[juzzz]

Raikas kuin kryptan löyhkä

[jzl]

Väärin menty kisoihin, kun edes Italia ei kaatunut? Kyllä Suomi Riven aikana ylisuoritti muutaman vuoden putkeen omaan materiaaliinsa nähden, mikä tuntuu olevan monelle huomattavan kova pala myöntää. Joistain Paska-Bosnian ja Kriisi-Kreikan voittamisesta tuli "uusi normaali", voitettiin kenet pitikin, eikä tuossa vauhtisokeudessa oikein osattu nähdä Suomen ylisuorittavan materiaaliinsa nähden.

Suurimman ansion Riven ajanjaksosta tosin annan niille peleille, jotka oikeasti olivat "Voitettiin kenet pitikin" -luokan matseja. Nämä armeniat, montenegrot, kazakstanit, pohjois-irlannit, irlannit ja lilliputit kaatuivat pelistä toiseen tehtaan takuulla, minkä ei pitäisi olla tilastollisesti mahdollista, vaikka olisi 70% suosikki jokaisessa ottelussa (jota Suomi aika harvaa maajoukkuetta vastaan koskaan on), se tilastotasapeli tai -tappio siellä aina vääjäämättä odottaa. Näitä "liettua tasapelejä" on jatkossakin tulossa, oli valmentajana sitten kuka tahansa, jalkapallossa satunnaisvaihtelu on verrattain suurta.

Riven viimeisiin kuukausiin ei kai kukaan ole mitään vertaamassa, vaan nimenomaan niihin parhaisiin aikoihin, jollaisia ei ihan hetkeen ole Huuhkajille tiedossa, seisoi penkin takana (edessä) sitten kuka tahansa ja joita ei täälläkään osata riittävästi arvostaa.

Jep, Riven aikana suomi kyllä ylisuoritti hyvin ja sitten kannattajien nälkä kasvoi.

Osaa ruotsikin munata, suomeen verrattuna ihan ylivoimaisella materiaalilla. Friisin Suomi ehkä pelaa ihan omalla tasollaan kuitenkin vertauksena. (Suuret tähdet meiltä puuttuu)
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ei-suju-ruotsillakaan-lilliputti-noyryytti-mm-karsinnassa/9218582

[kokistuoppi]

Aika kyllä kultaa muistot Riven ajoilta. Montako kovaa päänahkaa otettiin Riven alaisuudessa ylipäätään? Tanska-voitto euroissa joo, mutta se oli niin kummallinen ottelu kaikkine käänteineen ja olisi tilastollisesti kääntynyt 99 kertaa sadasta juuteille, että en antaisi liikaa painoarvoa. Kisapaikkaan johtaneissa karsinnoissa voitettiin käytännössä ne kenet pitikin ja tiukatkin matsit onnistuttiin usein kääntämään erityisesti prime-Pukin avulla voitoiksi. Jengi oli toki tiivis ja pelasi kykyjensä ylärajoilla (erityisesti Arajuuri&Toivio) ja suorittaminen oli tasaista eli kaikenmaailman Liettuoihin ja Kazakstaneihin ei kompasteltu, mutta harvoin peli mitään jogabonitoa oli etenkään kovempia maita vastaan.

Jos se on noin kovin helppoa, niin miksi ei ole sattunut kisapaikkaa tai edes jatkokarsintapaikkaa kohdalle koskaan aiemmin? Ja jos vastaat kisalaajennuksen, niin miksi sitten talenttia pursuileva Norja ei ollut kisoissa 2021 tai 2024? Näitä esimerkkejä löytyy reippaasti muitakin.

Suomi päästi päävastustajiaan Unkaria, Kreikkaa (x2), Bosniaa ja Armeniaa vastaan kilpailullisissa kotipeleissä yhteensä 0 maalia vuosina 2018-19. Vain se Italia kävi hakemassa niukan voiton Ratinasta. Lasken tähän Armeniankin siksi, että se otti paljon pisteitä Bosnialta ja Kreikalta ja siten taisteli kisapaikasta vielä syvälle syksyyn. Voi kun tuollainen konsepti löydettäisiin uudestaan, kun kerran niin helppoa on. Vieraissa meni heikommin, mutta ottaisin tuon suoritustason silti koska tahansa takaisin, vrt viime vuosien puolustaminen esim keskityksissä ja erikoistilanteissa.

Ja itse asiassa se millä tasolla jatkuvasti voitettiin “ne ketkä pitikin” eli kaiken maailman virot oli sekin aliarvostettu suoritus. Suomen tasoisille keskikastin maille tapahtuu noissa peleissä kämmähdyksiä yleensä huomattavasti useammin kuin mitä Riven aikana nähtiin lähes loppuun asti. Vasta kazakkikotipelissä sattuma korjasi satoaan, ja Suomi hävisi vaikkei pelannut huonosti. Tosin tuonkin voi tulkita monella tapaa, koska kazakitkin pelasivat kisapaikasta lähes loppuun asti.

[Metsän poika]

Ja itse asiassa se millä tasolla jatkuvasti voitettiin “ne ketkä pitikin” eli kaiken maailman virot oli sekin aliarvostettu suoritus. Suomen tasoisille keskikastin maille tapahtuu noissa peleissä kämmähdyksiä yleensä huomattavasti useammin kuin mitä Riven aikana nähtiin lähes loppuun asti. Vasta kazakkikotipelissä sattuma korjasi satoaan, ja Suomi hävisi vaikkei pelannut huonosti. Tosin tuonkin voi tulkita monella tapaa, koska kazakitkin pelasivat kisapaikasta lähes loppuun asti.

Kazakit toki voitettiin vielä kisojen jälkeenkin. Sen sijaan Viroille häviäminen aloitettiin jo kisoihin valmistavissa otteluissa.

[Hunaja]

Kazakit toki voitettiin vielä kisojen jälkeenkin. Sen sijaan Viroille häviäminen aloitettiin jo kisoihin valmistavissa otteluissa.

Höntsäpelin höntsätappiolle Viroa vastaan viikkoa ennen Suomen futishistorian isointa ottelua annan ainakin itse yhtä paljon (en lainkaan) painoarvoa kuin jollekin Ranska-voitolle vastaavassa höntsäpelissä.

[kokistuoppi]

Kazakit toki voitettiin vielä kisojen jälkeenkin. Sen sijaan Viroille häviäminen aloitettiin jo kisoihin valmistavissa otteluissa.

Ehkä ilmaisin jotakin hassusti, mutta siis EM-karsintaottelusta vuonna 2023 oli kyse, eli reilusti kisojen jälkeen. Eli vaikka Riven korttitalo alkoi jo horjua tuota ennen vähäsen, niin “ne ketä pitikin” voitettiin silti aina tuonne asti.

No, tuota Viro-höntsää en kuitenkaan laske samaan kastiin kilpailullisten otteluiden kanssa.

Kaksi tasapeliä Portugalia vastaan, voitto ja tasapeli Puolaa vastaan ja vierastasapeli Serbiaa vastaan >>> Kotivoitot Bosniasta ja kriisi-Kreikasta ja pelkkiä tappioita huippumaita ja keskitason maita vastaan vieraissa. Kanervalla ainoa kova vieraspiste panoksellisissa otteluissa oli se Ukraina-tasapeli seuraavissa MM-karsinnoissa.

Ymmärrän että oli maajoukkueen faneille katarttinen kokemus, kun vihdoin päästiin kisoihin, mutta jos asiaa tarkastelee analyyttisesti, niin ei siinä mitään suurtekoja tehty. Onnistuneet karsinnat suotuisassa lohkossa ja apina pois selästä, hyvä niin. Mutta nyt katseet eteenpäin ja mielellään joku osaava ulkomainen valmentaja kehiin seuraaviin karsintoihin, U21:stä on kuitenkin nousemassa jotain ihan laadukkaita pelaajia, jotka alkaa olla lähellä piikkiään 2027, kun EM-karsinnat pelataan. Kyllä Suomi pystynee parempaan peliin kuin, mitä Kanervan vikoissa karsinnoissa ja Friisin kanssa on nähty.

Osittain sama, että mihinkään ihmeeseen Suomen ei tarvinnut venyä, ja yksittäisiksi suuriksi sensaatioiksi taisivat Riven kaudella jäädä Ranska-voitto (toki höntsä) ja Tanska-voitto (vierasvoitto arvokisaottelussa sydärin avustamana).

Mutta silti, henkisen ja kulttuurisen padon murtaminen oli iso asia. Ja kuten todettua, niitä suotuisia lohkoja ja asetelmia sekä vastustajien tähtien poissaoloja on nähty kyllä joskus tässä reilun 100 vuoden aikana aiemminkin. Kyllä tienraivaajia pitää aina osata arvostaa. Kun se vain olisikin niin yksinkertaista voittaa about samantasoiset tai vähän paremmat aina kotona tai aina kun heillä on jotakin turbulenssia valmentajan kanssa tai loukkaantumisia tai asennevikaa tai jotakin. Mutta kummasti niin ei ole aina käynyt, mutta Riven aikana melko tasaisella suorittamiselle meni pari vuotta niin. Lopulta mies sai kuitenkin liikaakin siimaa asioiden mentyä jo aivan mönkään, kuten olen itse monasti todennut.

[Metsän poika]

Ja itse asiassa se millä tasolla jatkuvasti voitettiin “ne ketkä pitikin” eli kaiken maailman virot oli sekin aliarvostettu suoritus.

No, tuota Viro-höntsää en kuitenkaan laske samaan kastiin kilpailullisten otteluiden kanssa.

No Viro nyt kuitenkin mainittu. Saldo Rivellä 2-0-2.
 Höntsiä kaikki. Mutta ennen kisoja valmistautuminen ykkösmiehistöllä kenraaliharjoituksessa versus kokeileva Ranska-peli. Ranskahöntsän tulosta voinee pitää Riven fiksaatioiden lähtökohtana.

[kokistuoppi]

No Viro nyt kuitenkin mainittu. Saldo Rivellä 2-0-2.
 Höntsiä kaikki. Mutta ennen kisoja valmistautuminen ykkösmiehistöllä kenraaliharjoituksessa versus kokeileva Ranska-peli. Ranskahöntsän tulosta voinee pitää Riven fiksaatioiden lähtökohtana.

Höpsistä. Juurikin kilpailullisissa peleissä voitettiin Viro kaks kertaa kahdesta. Armenia myös kaks kertaa kahdesta, samoin Kazakstan MM-karsinnassa 2/2 (yht. 3/4), P-Irlanti 2/2, Montenegro 2/2, Bulgaria 2/2... Sit toki se EM-karsinnan harvinainen kotitappio kazakeille, kuten mainitsin. Eli oli se kovaa suorittamista näissä. Sit toki päälle ihan lilliputtimaat hoidettiin myös kuten pitääkin.

Sit toki viimeiseksi jääneessä KL:ssa en tiedä olisko voitettu lohkosta riippumatta enää ketään.

[Villahousu]

Aika kyllä kultaa muistot Riven ajoilta. Montako kovaa päänahkaa otettiin Riven alaisuudessa ylipäätään? Tanska-voitto euroissa joo, mutta se oli niin kummallinen ottelu kaikkine käänteineen ja olisi tilastollisesti kääntynyt 99 kertaa sadasta juuteille, että en antaisi liikaa painoarvoa. Kisapaikkaan johtaneissa karsinnoissa voitettiin käytännössä ne kenet pitikin ja tiukatkin matsit onnistuttiin usein kääntämään erityisesti prime-Pukin avulla voitoiksi. Jengi oli toki tiivis ja pelasi kykyjensä ylärajoilla (erityisesti Arajuuri&Toivio) ja suorittaminen oli tasaista eli kaikenmaailman Liettuoihin ja Kazakstaneihin ei kompasteltu, mutta harvoin peli mitään jogabonitoa oli etenkään kovempia maita vastaan.

Vaikka kuinka monta Suomelle kovaa päänahkaa (eli suunnilleen tällainen kriteeri: vastustajan TM-arvo kaksinkertainen tai enemmän). Alla lainattuna uudelleen, vain panoksellisia vierasvoittoja. Eli siitä puuttuu höntsät kotona ja vieraissa ja tietysti panokselliset kotivoitot (niistä ulkomuistista ensin tulee mieleen Kreikka x2, Bosnia, Slovenia, Unkari, Irlanti jne...) (Esim. P-Irlantia tai Bulgariaa kotona en laske kovaksi päänahkaksi.)
(e. nähtävästi missasin tuon viestin eilen. Olisin tuohon voinut vastata itsekin jo eilen.)

Jos vaikka (Riven KOLMESTI kaatamaa) Kreikkaa (esim. tällä hetkellä Suomea noin kuusi kertaa TM-arvokkaampi miehistö maasta, jonka liiga on ollut vuosikymmeniä Euroopan eturiviä, jos ei toki ihan terävintä kärkeä) ei aina lasketa Suomelle kovaksi päänahkaksi, niin kriteeristö on pahasti vääristynyt.

Olihan siellä ainakin se Bosnia-vierasvoitto juuri niissä karsinnoissa. Ja varmaan myös vierasvoitto P-Irlannista EM 2024-karsinnoissa sitten täyttää kriteerin. Samoin vierasvoitto Irlannista NL:ssa 2020 (saman vuoden Bulgaria ei ehkä ihan täyttäne kriteeriä).
Toki Tanskakin pelasi kotikentällään omituisessa Suomen voitossa 2021.

e. vielä tuli mieleen vierasvoitto Kreikasta jo 2015. Jotain Kreikkaa vastaan Suomella ei pitäisi olla materiaaliltaan paljoakaan tekemistä kotonakaan, mutta Rive voitti tuon lisäksi kaksi kertaa kotonakin.

[member of global family]

No ennen viime kansojen liigan peliä Helsingissä Kreikka ei ollut koskaan voittanut Suomessa, vitun silmä mursi tämänkin kirouksen ja hävisi kuin ämmä.

[Wissi]

Valmentajalegenda Markku Kanerva lähti viime perjantaina Norjan Haugesundiin tutustumaan Toni Korkeakunnaksen nykyiseen valmennustyöhön. Ismo Vornanen

– Pikkuhiljaa on aika heittää verkot vesille. Minua kiinnostavat sekä ulkomaiset seurat että Veikkausliiga. Uskon ymmärtäväni seurojen arkea ja niiden valmennuksellisia tarpeita.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8882882

[Bunuel]

Stockportiin!

[Maakuntasatraappi]

Joku noheva urheilutoimittaja voisi matlockata Viikkareiden vuoden 2003 joukkueen (ykkösdivari) ja kysellä, millainen Rive oikein oli seurajoukkuevalmentajana.

Tuoreempaa kokemusdataa kun ei asiasta kenelläkään ole saatavilla ja ylipäätään kyse oli Riven tähän mennessä ainoasta kaudesta seurajoukkueen päävalkkuna.

Ei syytä vittuilla ja kaikki kunnia innostukselle vielä valmentaa, mutta "hieman" voi olla kiinniotettavaa seurajoukkuepuolella etenkin päävalmentajana.

[Tsei Tsei]

Päävalmentajan pesti olisi kuitenkin varmasti sopivin, kun on kuitenkin tiimiä vetänyt. Harjoituksiin yms. on kuitenkin mahdollisuus saada päteviä apulaisia.

[Julkea bulbul]

Veikkaan Hakaa, kakkosena Martonen.

[Juuninho]

HJK:hon?

[meiju suvakki]

Oulussa alkamassa uusi projekti siellä joku verkkaripelle hoitanut valmentajan virkaa.  Siinä oiva tilaisuus Markulle näyttää kyntensä.

[qlizz]

Valmentajalegenda Markku Kanerva lähti viime perjantaina Norjan Haugesundiin tutustumaan Toni Korkeakunnaksen nykyiseen valmennustyöhön.

Kunhan ei liikaa ota oppia.

[Dirk Kuyt]

Mikäli Wiss saisi lähdöt Kuopiosta, niin tuossahan olisi Lahdelle tilaisuus tuoda liiton saunoista tuttu kotimainen korvaaja. Samalla saisi hyvitettyä kansallissankarille annetut potkut.

Kunhan ei liikaa ota oppia.

Samanlainen työympäristö kuin Huuhkajissa viime syksynä. Turpaan joka pelissä.

[ronaldo99]

Kunhan ei liikaa ota oppia.

Veikkausliiga on Markulle kyllä high risk low reward vaihtoehto. Sinänsä varmaan kiva valmentaa mutta jos lähtee väärille raiteille jossain Hakassa niin jättää aikamoisen arven uraan.

[Hossam Ramsu]

Joku noheva urheilutoimittaja voisi matlockata Viikkareiden vuoden 2003 joukkueen (ykkösdivari) ja kysellä, millainen Rive oikein oli seurajoukkuevalmentajana.

Honsulle päätyisivät kuitenkin soittelemaan.

[leeremick26]

Joku noheva urheilutoimittaja voisi matlockata Viikkareiden vuoden 2003 joukkueen (ykkösdivari) ja kysellä, millainen Rive oikein oli seurajoukkuevalmentajana.

Käytiin katsomassa kaikki Viikinkien kotimatsit faijan kanssa tuolloin. Kovaa ääntä piti kentän laidalla, ja fläppitaulu kädessä piirteli kuvioita. Leppoisasti otti tuolloin pestinsä, ja kentän laidalla oli toki vanhoja tuttuja vaikka kuinka paljon, joiden kanssa heitteli huulta. Never forget -kamaa sitten se saatanan muovinen viikinkikypärä, jota piti yhdessä matsissa päässään ja joka ei sitten kutrien päältä lähtenyt loppukaudella kertaakaan.

Muistaakseni marmatti dumareille hemmetisti enemmän kuin myöhemmin urallaan. Jo tuolloin mikromanageroi pelaajien liikkeitä.

Voi tosin olla että marmatuksen sekoitan osittain Tokeen, joka vinkui, inisi ja marmatti ensimmäiseltä minuutilta lähtien tuomarille.

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Käytiin katsomassa kaikki Viikinkien kotimatsit faijan kanssa tuolloin. Kovaa ääntä piti kentän laidalla, ja fläppitaulu kädessä piirteli kuvioita. Leppoisasti otti tuolloin pestinsä, ja kentän laidalla oli toki vanhoja tuttuja vaikka kuinka paljon, joiden kanssa heitteli huulta. Never forget -kamaa sitten se saatanan muovinen viikinkikypärä, jota piti yhdessä matsissa päässään ja joka ei sitten kutrien päältä lähtenyt loppukaudella kertaakaan.

Muistaakseni marmatti dumareille hemmetisti enemmän kuin myöhemmin urallaan. Jo tuolloin mikromanageroi pelaajien liikkeitä.

Voi tosin olla että marmatuksen sekoitan osittain Tokeen, joka vinkui, inisi ja marmatti ensimmäiseltä minuutilta lähtien tuomarille.

Voi tosin olla, että sekoitat Jari Europaeukseen, joka piti viikinkikypärää päässään valmentaessaan Viikinkejä.