Kazakit toki voitettiin vielä kisojen jälkeenkin. Sen sijaan Viroille häviäminen aloitettiin jo kisoihin valmistavissa otteluissa.
Ehkä ilmaisin jotakin hassusti, mutta siis EM-karsintaottelusta vuonna 2023 oli kyse, eli reilusti kisojen jälkeen. Eli vaikka Riven korttitalo alkoi jo horjua tuota ennen vähäsen, niin “ne ketä pitikin” voitettiin silti aina tuonne asti.
No, tuota Viro-höntsää en kuitenkaan laske samaan kastiin kilpailullisten otteluiden kanssa.
Kaksi tasapeliä Portugalia vastaan, voitto ja tasapeli Puolaa vastaan ja vierastasapeli Serbiaa vastaan >>> Kotivoitot Bosniasta ja kriisi-Kreikasta ja pelkkiä tappioita huippumaita ja keskitason maita vastaan vieraissa. Kanervalla ainoa kova vieraspiste panoksellisissa otteluissa oli se Ukraina-tasapeli seuraavissa MM-karsinnoissa.
Ymmärrän että oli maajoukkueen faneille katarttinen kokemus, kun vihdoin päästiin kisoihin, mutta jos asiaa tarkastelee analyyttisesti, niin ei siinä mitään suurtekoja tehty. Onnistuneet karsinnat suotuisassa lohkossa ja apina pois selästä, hyvä niin. Mutta nyt katseet eteenpäin ja mielellään joku osaava ulkomainen valmentaja kehiin seuraaviin karsintoihin, U21:stä on kuitenkin nousemassa jotain ihan laadukkaita pelaajia, jotka alkaa olla lähellä piikkiään 2027, kun EM-karsinnat pelataan. Kyllä Suomi pystynee parempaan peliin kuin, mitä Kanervan vikoissa karsinnoissa ja Friisin kanssa on nähty.
Osittain sama, että mihinkään ihmeeseen Suomen ei tarvinnut venyä, ja yksittäisiksi suuriksi sensaatioiksi taisivat Riven kaudella jäädä Ranska-voitto (toki höntsä) ja Tanska-voitto (vierasvoitto arvokisaottelussa sydärin avustamana).
Mutta silti, henkisen ja kulttuurisen padon murtaminen oli iso asia. Ja kuten todettua, niitä suotuisia lohkoja ja asetelmia sekä vastustajien tähtien poissaoloja on nähty kyllä joskus tässä reilun 100 vuoden aikana aiemminkin. Kyllä tienraivaajia pitää aina osata arvostaa. Kun se vain olisikin niin yksinkertaista voittaa about samantasoiset tai vähän paremmat aina kotona tai aina kun heillä on jotakin turbulenssia valmentajan kanssa tai loukkaantumisia tai asennevikaa tai jotakin. Mutta kummasti niin ei ole aina käynyt, mutta Riven aikana melko tasaisella suorittamiselle meni pari vuotta niin. Lopulta mies sai kuitenkin liikaakin siimaa asioiden mentyä jo aivan mönkään, kuten olen itse monasti todennut.
Äänestys
