Täällä larppaamme fonetiikkaa ja fonologiaa

[el_capitan]

Ooh Shaqiri opittu lausumaan kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Ai tzatziri vai?

[Taka-Harvey]

Kyllähän selostajien ääntämyksellinen taso on selkeästi parantunut aiemmista kisoista.

Portugalin ou menee edelleen järjestelmällisesti pieleen. Se on helpompi kuin voisi luullakkaan.

[Ändy]

Siellähän on ihan kunnon yritystä selostamossa. Titekin tulee kuin apteekin hyllyltä ihan oikeean suuntaan ainakin.

[Tosipelaaja #20]

Schär menee vielä väärin mutta muuten ihan hyvää tekemistä Kainulaiselta.

[DiggerDaggerDog]

Schär menee vielä väärin mutta muuten ihan hyvää tekemistä Kainulaiselta.

Paitsi että Rodrigees on palannut

[Fotboll]

Schär menee vielä väärin mutta muuten ihan hyvää tekemistä Kainulaiselta.

Miteniin? Ihan oikein tuntuu lausuvan senkin. "Scheer".

[Tosipelaaja #20]

Miteniin? Ihan oikein tuntuu lausuvan senkin. "Scheer".

Sveitsissä ä-kirjain lausutaan suurin piirtein samalla tavoin kuten suomen kielessä.

[Edmundo]

Miteniin? Ihan oikein tuntuu lausuvan senkin. "Scheer".

https://forvo.com/word/fabian_sch%C3%A4r/

[Kyseenalaistaja]

Nyt vaihdettiin selostamossa forkan painotuksen johdosta Shaqiriin.

[PikkuKalle]

Koutinho

[Lisbie]

Ai tzatziri vai?

Kato joo, olin kuulevani aluksi Shatsirin.

[Vastapallo]

Portugalin ou menee edelleen järjestelmällisesti pieleen. Se on helpompi kuin voisi luullakkaan.

Mutta tähän otsikkoon sitä helppoutta ei tietenkään kannata avata, koska mukavampi on naureskella väärin menneille helpoille portugalilaisäänteille.

[patukki]

Mutta tähän otsikkoon sitä helppoutta ei tietenkään kannata avata, koska mukavampi on naureskella väärin menneille helpoille portugalilaisäänteille.

Joskus selailin aikani ääntämyksellisiä eroja brasilianportugalin ja portugalin välillä. Tietävämmät voivat korjata, mutta jotenkin näin se meni:

- Brasilianportugalissa artikulointi on selvempää (suu enemmän auki) ja vokaalit erotellaan selkeämmin
- T lausutaan usein ts
- E-kirjain äännetään painottomana sekä ei viimeisenä kirjaimena e:nä, painollisena sekä viimeisenä kirjaimena i:nä.
- Kun r on sanan ensimmäisenä kirjain, se lausutaan kuin h.

Brasiliassa/Portugalissa:
Mourinju/Morinju
Koutsinju/Kotinju
Kristsianu Honaldu/Kristianu Ronaldu
Suse Fontsi/Suse Font (José Fonte)

Käsittääkseni molemmissa o-kirjain äännetään painottomana sekä ei viimeisenä kirjaimena o:na, painollisena/viimeisenä kirjaimena u:na (Ronaldo).

[Arkon]

Kato joo, olin kuulevani aluksi Shatsirin.

Varmuuden vuoksi käytiin läpi jokainen mahdollinen lausumistapa. Xhakankin nimi saatiin enimmäkseen oikein, mutta tulihan sieltä lopussa myös se odotettu "ksaka".

Pisteet kuitenkin yrityksestä. Ehkä.

[Taka-Harvey]

Mutta tähän otsikkoon sitä helppoutta ei tietenkään kannata avata, koska mukavampi on naureskella väärin menneille helpoille portugalilaisäänteille.

Noin karkeasti siis ou ääntyy ou tai vaihtoehtoisesti pelkästään o, ei kuitenkaan ranskan tapaan pelkkänä u:na. Topicin toiselta sivulta löytyvä Jineten linkki on pääsääntöisesti hyvä, joskin joitakin virheitä siellä varmasti on.

[Ianway]

Käsittääkseni molemmissa o-kirjain äännetään painottomana sekä ei viimeisenä kirjaimena o:na, painollisena/viimeisenä kirjaimena u:na (Ronaldo).

Esimerkissäsi kuitenkin Krist(s)iano, mistä tämä johtuu?

[eb]

Tässähän on nyt molemmissa jengeissä paljon patronyymejä: vaikka Ivanović, Ivanin poika ja Ramírez, Ramiron poika. Selostaja onnistuu lausumaan molempien viimeisen äänteen väärin. -ts, oik. -tš ja -ts, oik. -s. Siis: ei ivano(o)vits vaan iva(a)novitš ja ei ramirets vaan rami(i)res. Varsinkin espanjan kielen osalta on kyllä aikamoista moukkamaisuutta ettei tunnu olevan hajuakaan.

Noniin, osassassa maailman kielistä on kaksi afrikaattaa heleä ts ja tumma ts, osassa useampi. Esim. kiinassa, puolassa, joissain suomen sukukielissä ja juurikin kroatiassa on kolme erilaista afrikaattaa jotka suomalainen voi sanoa ts. Kroatiassa on heleä ts c, keskitumma ć ja tumma č. Suomalaisen leiskauttama tsö on aika hyvinkin juuri tuo keskinmäinen.

[patukki]

Esimerkissäsi kuitenkin Krist(s)iano, mistä tämä johtuu?

Ilmeisesti se todella lausutaan Kristianu, ei Kristiano. Korjataan.

[Lipton]

Esimerkissäsi kuitenkin Krist(s)iano, mistä tämä johtuu?

Lopussa pitäisi olla u, eli ääntyy kuten toisessa nimessä. Wikipediasta lainattu ääntämys [kɾiʃˈtjɐnu ʁoˈnaɫdu].

[Kuku]

No niin, korvasärkyä luvassa iltapäivällä kun Etelä-Korea aloittaa pelinsä. Ei, en syyllistä selostajia, vaan eteläkorealaisia, jotka korvasivat siedettävästi toimivan McCune-Reischauer -siirtokirjoitusjärjestelmän "Revised romanization" -systeemillä vuosituhannen vaihteessa. Samalla ilman diakriittistä töhnääkin suhteellisen lähelle oikeaa osuvat vokaalit ŏ ja ŭ (ㅓja ㅡ) korvattiin sotkuisilla kombinaatioilla eo ja eu. Oikeastaan ainoa vaikeutta tuottanut vokaali oli ae (ㅐ), joka kuuluu lausua lähinnä avoimena e:nä (ɛ), mutta uudistuksella tuotiin lisää sotkua. Uudistuksen syykin on nyttemmin vanhentunut: nykyajan maailmassa ei ole enää mitään vaikeutta tuottaa erikoiskirjaimilla varustettua tekstiä.

Henkilönimissä asia on vielä sekavampi, koska eteläkorelaisilla on ollut oikeus käyttää nimiensä "romanisoiduissa" versioissa omaa mieltymystä. Niinpä esimerkiksi pelaajaluettelossa harva nimi noudattaa mitään järjestelmää, vaan siellä on näitä lähinnä ämerikäläisiä varten tehtyjä viritelmiä (esim. Moon vs. Mun). Englanninkielisiltä selostajilta tuo tulee oikein, suomalaiselta ei, jos ei tunne taustoja.

Konsonanttien osalta pääsee aika pitkälle kun muistaa että J (McCune-Reischauer: Ch) lausutaan ts:nä ja Y j:nä. Tämähän on sääntö monissa muissakin kielissä. Klusiilit G, B ja D (McCune-Reischauerilla K, P ja T) ovat sananalkuisina aika lähellä suomen vastaavia "puolipehmeitä" klusiileja.

Alla on pelaajat ja valkku alkuperäisillä aakkosilla, Korean palloliiton ilmoittamassa muodossa, Etelä-Korean nykyisellä siirtokirjoitusjärjestelmällä ja äärimmäisenä oikealla vanhalla McCune-Reischauerilla.

1  김승규  Kim Seung-gyu   Gim Seung-gyu   Kim Sŭng-kyu
21 김진현  Kim Jin-hyeon   Gim Jin-hyeon   Kim Chin-hyŏn
23 조현우  Jo Hyeon-woo   Jo Hyeon-u   Cho Hyŏn-u
22 고요한  Go Yo-han  Go Yo-han   Ko Yo-han
12 김민우  Kim Min-woo   Gim Min-u   Kim Min-u
19 김영권  Kim Young-gwon   Gim Yeong-gwon   Kim Yŏng-kwŏn
6 박주호  Park Joo-ho   Bak Ju-ho   Pak Chu-ho
4 오반석  Oh Ban-suk   O Ban-seok   O Pan-sŏk
5 윤영선  Yun Young-sun   Yun Yeong-seon   Yun Yŏng-sŏn
2 이용  Lee Yong   I Yong   Yi Yong
20 장현수  Jang Hyun-soo   Jang Hyeon-su   Chang Hyŏn-su
3 정승현  Jung Seung-hyeon   Jeong Seung-hyeon   Chŏng Sŭng-hyŏn
14 홍철  Hong Chul   Hong Cheol   Hong Ch'ŏl
13 구자철  Koo Ja-cheol   Gu Ja-cheol   Ku Cha-ch'ŏl
16 기성용  Ki Sung-yueng   Gi Seong-yong   Ki Sŏng-yong
18 문선민  Moon Seon-min   Mun Seon-min   Mun Sŏn-min
10 이승우  Lee Seung-woo   I Seung-u   Yi Sŭng-u
17 이재성  Lee Jae-sung   I Jae-seong   Yi Chae-sŏng
15 정우영  Jung Woo-young   Jeong U-yeong   Chŏng U-yŏng
8 주세종  Ju Se-jong   Ju Se-jong   Chu Se-chong
9 김신욱  Kim Shin-wook   Gim Sin-uk   Kim Sin-uk
7 손흥민  Son Heung-min   Son Heung-min   Son Hŭng-min
11 황희찬  Hwang Hee-chan   Hwang Hui-chan   Hwang Hŭi-ch'an
신태용  Shin Tae-yong   Sin Tae-yong   Sin T'ae-yong

E: käytin kaksiosaisten etunimien osien välissä väliviivaa, jotta nimien elementit ja tavurajat hahmottuisivat selvemmin.
Korelainen yleisesti muodossa "Lee" käytetty sukunimi (이) on McCune-Reischauerissa "Yi", vaikka se lausutaan "ii".

[Kuku]

"Sieltä Juu väliin pääsee" kun molari Jo puuttuu peliin. Juu juu, pääsee pääsee, mutta voisi tuossa sotkusysteemissä juuri ne kaksi helpointa asiaa hoitaa oikein.

E: puoliajan lopussa oppi jo sanomaan "tso"

[Deki]

Noniin, osassassa maailman kielistä on kaksi afrikaattaa heleä ts ja tumma ts, osassa useampi. Esim. kiinassa, puolassa, joissain suomen sukukielissä ja juurikin kroatiassa on kolme erilaista afrikaattaa jotka suomalainen voi sanoa ts. Kroatiassa on heleä ts c, keskitumma ć ja tumma č. Suomalaisen leiskauttama tsö on aika hyvinkin juuri tuo keskinmäinen.

Noniin, suomen kielessä ei ole merkkiä serbian ć:lle, eli kyrillisten aakkosten ћ:lle; sen foneetillinen merkitsijä on ɕ, ja se lausutaan siten kuten se lausutaan. Tarkoitukseni oli osoittaa, että selostajan -ts on yksiselitteisesti väärin, ja että lähin suomalainen tapa ilmoittaa asia on -tš.

[Deki]

Hämäännyin ensin: kun Forsbergille syötettiin niin [forsbärille] mutta sitten kun Forsberg olikin itse syöttämässä niin [forsbär]; selostajan nimi kuitenkin Micke.

[eb]

Noniin, suomen kielessä ei ole merkkiä serbian ć:lle, eli kyrillisten aakkosten ћ:lle; sen foneetillinen merkitsijä on ɕ, ja se lausutaan siten kuten se lausutaan. Tarkoitukseni oli osoittaa, että selostajan -ts on yksiselitteisesti väärin, ja että lähin suomalainen tapa ilmoittaa asia on -tš.

Itse kuuntelin Kroatia selostusta, ja mielestäni selostaja oli auttavasti oikeassa. Suomen ässä on aika suhuinen.

[Ylläpitäjä]

Marttinees Belgian penkin päässä.