Täällä larppaamme fonetiikkaa ja fonologiaa

[Däkkä]

Jerri Mina ei ole kyllä samaa sarjaa näiden Sertsio Ramos, Katseeres, Vetsiino -ääntämyksien kanssa.

Kunhan osuisivat siihen lähimpään suomen foneemiin. Kielikohtaisia allofonia-juttuja voi sitten vapaasti katsella joku panostaja, mutta ei tuollaista ole mitään järkeä vaatia joltain Hoopo-Haapalalta.

[eb]

Joskus opetettiin että noissa prenasaloiduissa klusiileissa tyyppiä mb olisi todellisuudessa pieni apuvokaalihdus ääntämistä helpottamassa.

[W.A. Watanabe]

Kapriel Tsesus ja klassikko Tshikariitto

[Kuku]

Ikuisuuskysymys Coutinho, Suomen selostaja vetänee kuten kunnon paulista:
https://www.youtube.com/watch?v=R1uO49BG7Ac

Jos taas larppaisi Nordesten tyyliin, tuon "tsi":n tilalla olis reilusti vaan "ti".

E: Siis Lauri Kottonen selostajana.

[Elmslie Ender]

Jerri Mina ei ole kyllä samaa sarjaa näiden Sertsio Ramos, Katseeres, Vetsiino -ääntämyksien kanssa.

Vetsiino nyt tulee luontaisesti. Italialainen nimi, pelaajalla italialaiset sukujuuret.

Uruguayn ja Argentiinan suunnalla on paljon näitä. Meneekö kaikissa tapauksissa oikea lausuminen vastaavasti espanjalaisittain? Vai vaihteleeko tapauskohtaisesti?

[Däkkä]

Oletko varma, että on italialainen nimi Ajattelisin, että tuo on ihan espanjalainen nimi, vecino kun meinaa naapuria espanjaksi.

[Lipton]

Oletko varma, että on italialainen nimi Ajattelisin, että tuo on ihan espanjalainen nimi, vecino kun meinaa naapuria espanjaksi.

Aika varmasti on espanjalainen nimi. Myös Italiassa selostajat nähtävästi lausuvat espanjalaisittain vesino.

[Taka-Harvey]

Oletko varma, että on italialainen nimi Ajattelisin, että tuo on ihan espanjalainen nimi, vecino kun meinaa naapuria espanjaksi.

Tuo on juurikin niitä nimiä, jotka voisivat olla kumpaa tahansa, joten vaatii hiukan vaivannäköä selvittää alkuperä. Italiankielinen Wikipedia tietää: "La sua famiglia è di origini molisane, più precisamente di Torella del Sannio e per questo il giocatore ha avviato le pratiche per ottenere un passaporto italiano."

Eikös sananalkuinen v muuten äänny b:nä espanjassa?

[Elmslie Ender]

Tulipas kunnon huti vecinon kohdalla kun en tarkistanut. Omaan silmään vaikutti vahvasti italialaiselta, mutta huomaa ettei ole sanastoa pahemmin hallussa.

Hankaluus näissä tuleekin että selostajankin pitäisi tarkistaa tapaukset yksitellen. Mikä nyt toki mm-kisoissa ei ole mahdoton vaatimus.

[Lipton]

Tuo on juurikin niitä nimiä, jotka voisivat olla kumpaa tahansa, joten vaatii hiukan vaivannäköä selvittää alkuperä.

Eikös sananalkuinen v muuten äänny b:nä espanjassa?

Vicino olisi varmaan se italialainen vastine.

Ei sananalkuinen, vaan tauon- tai nasaalinjälkeinen. Kirjoitetut v ja b eivät ääntämyksessä eroa toisistaan mitenkään, vain edeltävä konteksti vaikuttaa. Toisaalta suomalainen v osuu erittäin lähelle tuota vokaalien jälkeen tulevaa "tavallista" espanjan v/b:tä, eikä varmaan erotu kovin kummoisesti natiivinkaan korvaan, joten sitä voinee hyvin käyttää aina, jos eivät säännöt ja äänteet ole selkäytimessä.

[Kuku]

Niin, tuo espanjalainen b/v on "bilabiaalinen", eli se lausutaan pelkillä huulilla "ilman hampaita", vrt. suomen labiodentaalinen v, jossa ylähampaat koskettavat alahuulta. Tämä lienee totta myös koko Hispanoamerikassa, joten tässä suhteessa selostajat eivät pääse enää pätemään paikallisella ääntämyksellä. Jostain fonetiikkatopikista luin, että chileläiset käyttäisivät tavallista labiodentaalista v:tä, mutta siinäkin tapauksessa b:tä ja v:tä edustaa vain tuo yksi äänne. Mutta Chilehän ei pelaa näissä kisoissa...

Katalaanin vaikutuksesta Espanjan koillisosassa kai erotetaan kirjoitettu  b ja v myös foneettisesti (siis espanjaa puhuttaessa).

Ja kuten Lipton edellä totesi, ääntämys riippuu ympäröivistä äänteistä. Nämä paikan mukaan hieman eri tavalla ääntyvät versiot ovat kai juuri niitä allofoneja.

[Tango Rosario]

Vetsiino nyt tulee luontaisesti. Italialainen nimi, pelaajalla italialaiset sukujuuret.

Uruguayn ja Argentiinan suunnalla on paljon näitä. Meneekö kaikissa tapauksissa oikea lausuminen vastaavasti espanjalaisittain? Vai vaihteleeko tapauskohtaisesti?

Yleensä vaihtelee. Esim. tupla-ällää ei yleensä äännetä niin kuin normaalisanoissa.

[Pink Indian]

Yleensä vaihtelee. Esim. tupla-ällää ei yleensä äännetä niin kuin normaalisanoissa.

Tupla-L on katalaaniksi yksinkertainen L (col-legio on "kolescio"). Spanskeiksi se taas vaihtelee.

[eb]

Niin, tuo espanjalainen b/v on "bilabiaalinen", eli se lausutaan pelkillä huulilla "ilman hampaita", vrt. suomen labiodentaalinen v, jossa ylähampaat koskettavat alahuulta. Tämä lienee totta myös koko Hispanoamerikassa, joten tässä suhteessa selostajat eivät pääse enää pätemään paikallisella ääntämyksellä. Jostain fonetiikkatopikista luin, että chileläiset käyttäisivät tavallista labiodentaalista v:tä, mutta siinäkin tapauksessa b:tä ja v:tä edustaa vain tuo yksi äänne. Mutta Chilehän ei pelaa näissä kisoissa...

Katalaanin vaikutuksesta Espanjan koillisosassa kai erotetaan kirjoitettu  b ja v myös foneettisesti (siis espanjaa puhuttaessa).

Ja kuten Lipton edellä totesi, ääntämys riippuu ympäröivistä äänteistä. Nämä paikan mukaan hieman eri tavalla ääntyvät versiot ovat kai juuri niitä allofoneja.

Suomessa v on tietysti puolivokaali, eli aikapaljon löysempi kuin esim. englannissa tai saksassa. Sama ero kun suomen j:llä ja frikatiivisemmilla j:llä

[Edmundo]

"Mikel long"?

[Kuku]

Suomessa v on tietysti puolivokaali, eli aikapaljon löysempi kuin esim. englannissa tai saksassa. Sama ero kun suomen j:llä ja frikatiivisemmilla j:llä

Ja sama piirre on oikeastaan kaikilla suomen konsonanteilla: velttoja ja hengettömiä.

[Ändy]

Lystig ja välillä Lustig

[Zazar]

Ja sama piirre on oikeastaan kaikilla suomen konsonanteilla: velttoja ja hengettömiä.

Paskapuhetta! Klusiilimme k, p ja t kestävät kansainvälisen vertailun helposti, ja h- tai r-äänteidemme kutsuminen hengettömäksi on kyllä jo suoranainen loukkaus

[Kuku]

Paskapuhetta! Klusiilimme k, p ja t kestävät kansainvälisen vertailun helposti, ja h- tai r-äänteidemme kutsuminen hengettömäksi on kyllä jo suoranainen loukkaus

Paskat

Läntisten veljiemme ruotsalaisten, saksalaisten ja englantilaisten korvissa klusiilimme kuuluvat lähinnä kuin g, b ja d.

S on suhahatava lässähdys verrattuna eurooppalaiseen terävään s-konsonanttiin. L on kuin haalea maito kun sitä vertaa muiden heleään l:ään. H ja varsinkin r on jotakin tasoa, mutta saksalaisillapa on ach ja ich ja venäläisillä (muutenkin vahvojen konsonanttien kansa) myös selvästi vahvempi h, joka englantilaisessa siirtokirjoituksessa merkitään "kh". Oikeastaan vain r kestää vertailun muiden kanssa. Perrrkele.

Suomessa konsonantit ovat lähinnä vokaalien ja diftongien väliin sijoittuvia tukiäänteitä. Toisaalta vokaalien ja diftongien rikkaudessa harva kieli nousee suomen rinnalle.

[Tango Rosario]

Suomessa konsonantit ovat lähinnä vokaalien ja diftongien väliin sijoittuvia tukiäänteitä. Toisaalta vokaalien ja diftongien rikkaudessa harva kieli nousee suomen rinnalle.

Anteeksi kuinka?

[Kuku]

Anteeksi kuinka?

No lähinnä vokaalit ja diftongit yhdessä. Lisäksi meillä on täydellinen setti etu- ja takavokaaleita, tosin sitten puuttuu joidenkin kielten erikoisuuksia kuten venäjän ja turkin takavokaalinen i ja viron õ. Vokaalirikkaus tulee lähinnä kvantitatiivisesta vaihtelusta: kaikki vokaalit voivat olla sekä pitkiä ja lyhyitä, myös painottomissa tavuissa ja missä kohtaa sanaa tahansa. Samaan pääsee tietääkseni vain unkari.

[Tumba]

Lystig ja välillä Lustig

No tämä on mielestäni ihan hyväksyttävää, koska tuo ruotsin y:n ja u:n välimaastoa oleva äänne on suomalaisille aika vaikea (tune: Hufvudstadsbladet).

[Lepakkomies]

koutsinju

[The Real Wolf]

Aika moni tänään joko Mänstö Sitin tai Mänstö Junaittiidin pelaajia.

[Paitsiossa syntynyt]

Vänsäänt Komppani, yay or nay?