Vertaistukea futisisille

[Nigel Kugelschfeir]

Kannattaa ehkä vielä katsoa mitä nykyisellä seuralla olisi tarjota ja jos lapsi haluaa itse jäädä niin ei ehkä vielä kannata hätäillä. Nyt kesällä on kuitenkin noita seurojen leirejä niin niissä voi käydä katselemassa vähän meininkejä millaista muualla on. Sekin on hyvä muistaa ettei ainakaan PK-seudulla niihin isojen seurojen kilpaporukoihin noin vain mennä vaan niihin on try outit.

[erno]

Lapset yleensä viestii aika selkeästi, jos toiminta ei ole mielekästä ja kaipaavat jotain muuta. Mitään oikeaa ikää tai vastaavaa tohon ei voi määrittää, mutta helpointahan varmaan on se että ilmottaudutte syksyllä vaikka jonkun isomman seuran tryouttiin, kerrotte omalle seuralle tosta ja sit lapsi kattoo miltä homma tuntuu muualla.

[JimSalabim]

Eihän tähän tosiaan mitään yhtä oikeaa vastausta pysty näillä tiedoilla antamaan, eikä silloinkaan vaikka tuntisi tapauksen. Näkemyksiä tässä haettiin ja saatiinkin jo, joten kiitos niistä.

Ei ole merkkejä sitä, että toiminta ei olisi lapselle mielekästä. Kyllä tämä tällä hetkellä on lähinnä vanhemman FOMOa siitä, että kovimmat treenaavat toisaalla keskenään tämä kehitys ruokkii itseään.

Ernon mainitsema isomman seuran tryouteissa käyminen on ollut mielessä, ja jos näin tehtäisiin niin ehdottomasti oman seuran kanssa avoimesti kommunikoiden.

[erno]

Mutta siis ihan sillai rehdisti voi sanoa, että noihin suurempien seurojen akatemioihin tulee aika paljonkin vuosittain sellaisia pelaajia, jotka on ollut pidempään pikkuseurojen starboja. Ja jotka sit sijoittuu niissä akatemioissa ihan top-5 pelaajiksi. Tätä siis näkee vielä 13-14 vuotiaissakin. Tossa tärkeetä on se, että sen pienemmän seuran kilpa tai "kilpa" pelaa kuitenkin jotain järjellistä tasoa, vaikka on tässä yksittäisiä esimerkkejä heittää siitäkin että kolmos-nelosdivarista tosi kova peluri voi mennä liigaan, liigan kärkijengiin ja siellä avaukseen. Tuo on kuitenkin jo hyvin harvinaista.

Tollasen tryoutin jälkeen näkee aika hyvin mihin kohtaan hierarkiaa se oma lapsi suunnilleen siellä seurassa kuuluu. Jos siellä mennään sijaluvuilla 15-20, niin seuraavan vuoden saa painaa aikalailla tosissaan kun joka vuosi noista tryouteista tulee sisään uutta pelaajaa joka luonnollisesti työntää ne heikommat vanhat pelaajat alaspäin. Tuo voi olla hyvä tai huono juttu, eikä sitä voi sanoa lasta tuntematta. Aika harvalle 10-11 vuotiaalle kuitenkaan sopii jatkuva paineen alla pelaaminen, jos tosta siis kokee painetta.

Tässä Abdin pointit Apun artikkelissa liittyen pieneen ja aika stabiiliin pelaajarinkiin osuu ku junan vessa. Toki tossa oli hyviä pelaajia, mutta ei siinä myöskään pakkokierrätetty kolmasosaa ringistä vuosittain.

[Gambinamiäs]

Monta hyvää avainsanaa jo tullut näppäimistöiltä eli lapsen oma halu ja toisaalta turhautuminen nykyiseen menoon. Toisaalta sitten se, että miten lapsi sopeutuu uuteen kilpailullisempaan ympäristöön. Jos lapsi itse haluaa kilpailullisempaan, tavoitteellisempaan ja ammattimaisempaan ympäristöön ja toisaalta turhautuu nykyiseen menoon, niin siinä kohtaan varmaan on hyvä tehdä peliliikkeitä. Mutta jos lapsi viihtyy ja voi hyvin nykyisessä ympäristössä, niin onko muutos, jossa mahdollisesti kaverit jää, treenaaminen muuttuu stressaavaksi ja matkat ja muu logistiikka alkavat vievät aikaa, sen arvoista?

Itse seurannut nyt paria omaa junnua ja heidän joukkueitaan sieltä päiväkoti-ikäisistä  vanhemman 8v8 peleihin ollen samalla niin joukkueenjohtajana ja valmentajanakin. Muutama pienen seuramme kundeista oli esim 9-10v ikäisenä kilparyhmässäkin (tasot 1-3 vähän vuodesta riippuen) todella kovia ja yksi pärjäsi (pärjää) todella hyvin vuotta vanhempienkin joukkueessa samalla tasolla. Sanaoisin, että taso riittäisi noihin akatemiatason jengeihin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole lähtenyt kaupunginosaseurastamme. Kaverit, kenttä ja treenit naapurissa ja yhteisöllisyys ovat todella tärkeitä kun puhutaan alakouluikäisistä. Vaikka pienen seuran (ikäluokat vähän alle 30 poikaa eli kahdella tasoryhmällä pelataan ja treenit yhdessä) harjoittelussa tasoerot tulee välillä selkeiksi, niin toistaiseksi tekeminen on saatu pidettyä mielekkäänä ja laadukkaana. Vaatii toki valmennukseltakin paneutumista eli tietyissa harjoituksissas jaetaan jengi kahtia ja tietyt voi vetää koko porukalla. Mutta tottakai joku akatemia ja Käpylä Unitedin edari tarjoaa kovempaa ja laadukkaampaa harjoittelua, mutta tärkeää on miettiä ja varmistaa, että mitä se lapsi haluaa ja mistä hän tulee onnelliseksi. itse olen iloinen, että noi meidän tähtipelaajat ovat edelleen seurassa, mutta ihan yhtä onnellinen olisin, jos se omasta tahdostaan menisivät jonnekin akatemiaan jahtamaan unelmiaan. Kunhan se vaan olisi heidän oma tahto (tiedän että olisi, lapsen kautta unelmiaan elävät vanhemmat olisivat jo vuosia sitten kärränneet nämä jonnekin kovempaan seuraan).

Tämän voi taas tähän kohtaa suositella, huvin vai uran vuoksi:
https://areena.yle.fi/1-71300026

[athos]

Hyviä kommentteja jo tullut. Itse keskustelisin ensin seuran valmennuspäällikön kanssa jos sellainen vain löytyy ja jos henkilö vielä sattuu olemaan kärryillä kyseisen pelaajan ja joukkueiden tasosta ja tilanteista. Ja mielellään nykyisen joukkueen vastuuvalmentaja mukaan.

Ainakin täällä valmennuspäällikkö osasi kyllä kertoa onko pelaajalle hyvä saada lisähaastetta ja onnistuuko se esim kerran viikkoon käymällä vanhenpien treeneissä ja sitten jossain vaiheessa peleissä. Vai suositteleeko suoraan siirtymistä vanhempiin. Itse pidän tuollaista kompromissiä ehkä todennäköisesti toimivampana ratkaisuna.

Vaihtoehto voi olla myös hakea kaksoisedustusta jos seuralta löytyy joku yhteistyöseura tai vaikka ei löytyisi. Eli 1-2 krt viikkoon jonkun kilpajengin kanssa ja 1-2 vanhan jengin kanssa. Olettaisin että jossakin tapauksissa tämmöinenkin järjestely voi olla mahdollinen jos valmentajat ovat tarpeeksi fiksuja.

Lähtökohtaisesti pitäisin parhaana että lapsi harrastaa pääosin lähiseurassa vähintään 12-vuotiaaksi asti, varsinkin jos pystyy kulkemaan treeneihin pääsääntöisesti jalan tai pyörällä. Autossa/bussissa/junassa saavat todennäköisesti matkustaa sitten vanhempina junnuina treeneihin ihan tarpeeksi jos taso ELL- ja BSM:iin riittää.

Siihen kannattaa sitten myös varautua että jos joku erikoisjärjestely lapselle tehdään niin siitä joku toinen vanhempi varmasti valittaa. Todennäköisesti useampikin.

Ja sitten sekin että jos pääsee mukaan vuotta vanhempien joukkueeseen niin eka peli voi olla haastava kokemus. Mutta äkkiä ne oppii.

Ja vielä yksi neuvo kiellon päälle. Kannattaa pitää huolta että lapsi saa pelata loppuun saakka 5vs5 tai 8vs8 pelejä eikä siirry ainakaan kokonaan liian aikaisin isommalle kentällä vanhemman joukkueen mukana.

[ginikettu]

Noinhan se on. Toki tietyissä poikkeustapauksissa voi olla joitain lapsia vähän patistaa kokeilemaan rajojaan. Tiedän yhden, joka pärjäsi hyvin eli minihuuhkajaliigassa ja pärjäsi hyvin vuotta vanhempien akatemiapelurien kanssa, muttei ollut kovin innokas akatemiapolusta, koska kamut ja leikkiminen jne. Sitten on näitä mitkä treenaa todella tosissaan (ylimääräisiä omatoimitreenejä, yksilövalmennusta jne) saman ikäisenä, jotka haluaisivat akatemiapolulle.

Eli näitä lapsia on niin erilaisia ja se on vanhemmille, valkuille jne joskus vaikea päättää miten kannattaisi toimia.

[athos]

Jäi näköjään yksi viesti lukematta jossa kerrottiin jo junnun treenaavan välillä vanhemmlssa 👍

Kyllä tämä tällä hetkellä on lähinnä vanhemman FOMOa siitä, että kovimmat treenaavat toisaalla keskenään tämä kehitys ruokkii itseään.

Kertomasi perusteella en olisi huolissani. Pitää vaan huolen että erilaisia harjoituksia eri porukoissa tulee ja jos into tehdä omalla ajalla säilyy niin varmasti pysyy kehityksessä mukana. Parin vuoden sisään esim huuhkajaliigan tapahtumissa näkee mikä se taso on jos sitä ennen ei ole mihinkään vaihtanut.

[Nigel Kugelschfeir]

Ja vielä yksi neuvo kiellon päälle. Kannattaa pitää huolta että lapsi saa pelata loppuun saakka 5vs5 tai 8vs8 pelejä eikä siirry ainakaan kokonaan liian aikaisin isommalle kentällä vanhemman joukkueen mukana.

Mikä sun mielestä tässä on se riski? Omaa lasta ollaan siirtämässä juuri tässä vaiheessa vanhempiin. Toisaalta tytöissä onkin aika tavallista että hypitään ikäluokasta toiseen.

[Gambinamiäs]

Mikä sun mielestä tässä on se riski? Omaa lasta ollaan siirtämässä juuri tässä vaiheessa vanhempiin. Toisaalta tytöissä onkin aika tavallista että hypitään ikäluokasta toiseen.

No 5v5-->8v8 siirtymässä ainakin pallokosketukset vähenee merkittävästi. Omasta mielestä 5v5 tai jotain 3v3 pelejä oisi hyvä jatkaa vielä rinnalla, muutenkin kuin treeneissä. Ihan turnauksiakin voisi olla. Meillä pelasi ekan talven kilparyhmä 8v8 ja harraste/haaste 5v5 (ja rinnalla 8v8 harkkapelejä), mutta heti ne 5v5-pelit muuttui kundien mielessä "lasten peleiksi" vaikka suurimmalle osalle olisi tosi kehittäviä sen pallokosketusten ja 1v1-tilanteiden saamisen takia.

[erno]

Suomalaisen jalkapallon isoin yksittäinen ongelma on sysipaska pelitempo ja 5v5->8v8 siirron aikana isoimmalla osalla jengeistä homma menee vuodeks kävelyvauhtiseksi. Kuten myös 8v8->11v11 siirron aikana. Hyvin, hyvin monessa ikäluokassa ja seurassa vikan 5v5 vuoden aikana ruvetaan vasta näkemään sellasta kelpovauhtista futista ja sit samantien se loppuu. Mikään kiire isommalle kentällä ei oikeastaan yhdelläkään lapsella pitäisi olla.

[athos]

Tuossa yllä ne tulikin. Pallokosketukset ja pelitempo. Viimeisenä vuotena kilpatason 5vs5 on todella nopeaa futista ja maalivahti on yleensä aktiivisesti mukana ja parhaillaan pelaajat osaa vaihtaa pelipaikkoja tilanteen mukaan. Myös 8vs8 vikan vuoden pelit eliittitasolla on usein todella vauhdikkaita matseja. Näissä joutuu nopeasti pienessä tilassa tekemään ratkaisuja. Toki treeneissä pyritään samaan myös myöhemmin mutta on pelien ja treenien ilmapiirin osalta kuitenkin jonkinlainen ero varsin usein.

[TexMex]

No sä olitkin varmaan ainoa joka KUUSI-vuotiaiden lasten pelissä maaleja laski. Kai kirjasit oman pojan tehot ylös.

Jos tulokset kiinnostaa, niin P7 ikäluokan osalta tuloksia näkyy ihan Palloliiton sivuilta. Sieltä voi ihmetellä mm. 31-1 tason tuloksia. Aika monihan on tuossa ikäluokassa keväisin KUUSI-vuotias. Onko siinä järkeä, niin se on toinen kysymys, mutta joka tapauksessa Palloliiton peleissä normaali käytäntö.

[Mikaeli]

Mutta siis ihan sillai rehdisti voi sanoa, että noihin suurempien seurojen akatemioihin tulee aika paljonkin vuosittain sellaisia pelaajia, jotka on ollut pidempään pikkuseurojen starboja. Ja jotka sit sijoittuu niissä akatemioissa ihan top-5 pelaajiksi. Tätä siis näkee vielä 13-14 vuotiaissakin. Tossa tärkeetä on se, että sen pienemmän seuran kilpa tai "kilpa" pelaa kuitenkin jotain järjellistä tasoa, vaikka on tässä yksittäisiä esimerkkejä heittää siitäkin että kolmos-nelosdivarista tosi kova peluri voi mennä liigaan, liigan kärkijengiin ja siellä avaukseen. Tuo on kuitenkin jo hyvin harvinaista.

Tollasen tryoutin jälkeen näkee aika hyvin mihin kohtaan hierarkiaa se oma lapsi suunnilleen siellä seurassa kuuluu. Jos siellä mennään sijaluvuilla 15-20, niin seuraavan vuoden saa painaa aikalailla tosissaan kun joka vuosi noista tryouteista tulee sisään uutta pelaajaa joka luonnollisesti työntää ne heikommat vanhat pelaajat alaspäin. Tuo voi olla hyvä tai huono juttu, eikä sitä voi sanoa lasta tuntematta. Aika harvalle 10-11 vuotiaalle kuitenkaan sopii jatkuva paineen alla pelaaminen, jos tosta siis kokee painetta.

Tässä Abdin pointit Apun artikkelissa liittyen pieneen ja aika stabiiliin pelaajarinkiin osuu ku junan vessa. Toki tossa oli hyviä pelaajia, mutta ei siinä myöskään pakkokierrätetty kolmasosaa ringistä vuosittain.

Lainataan nyt vaikka Ernon viestiä. Yleensä näissä keskusteluissa ihmiset puhuu vähän eri asioista, niin hyvä heti tehdä selväksi, mistä puhutaan. Omat näkemykset perustuvat siihen, että olisi halua pelata Suomen top 3-jengissä.

Pienemmästä seurasta tosiaan voi ponnistaa esim Klubin akatemiaan ja helpointa se on ehdottomasti perustettaessa eli F9-kauden jälkeen. Käytännössä sinne on ulkoa otettu eliittitason jengin parhaita pelaajia/vuotta vanhempien eliittitason pelaajia. Ensimmäisen vuoden aikana ero sit yleensä karkaa noihin pienempiin seuroihin, kun vedetään treeniä 8h viikossa ja pelit päälle. Tärkeintä on ymmärtää, että mikä kovatasoisen treenin määrä pitää olla, jotta pysyy kärjen mukana eli n 10h ohjattua ja 10 h muuta urheilua/omatoimista/liikuntaa.


Noista tasoista vielä; esim E10-vaiheessa piiriisarjan ykköstaso (ei siis se ylin taso eli kilpa) on niin kaukana eliittitasosta, että keskimäärin näillä tasoilla pelaavia kavereita ei voi laittaa järkevästi treenaamaan keskenään. Kakkostaso tosiaan on jo lähempänä harrastejalkapalloa kuin aitoa kilpafutista, joten näillä tasoilla ns akatemiakelpoisilla pelaajilla tulee keskimäärin 3-7 maalia riippuen vähän profiilista ja joka ainoa kentän laidalla näkee, että pelaaja on väärällä tasolla.

[FC Esplanad]

Jos tulokset kiinnostaa, niin P7 ikäluokan osalta tuloksia näkyy ihan Palloliiton sivuilta. Sieltä voi ihmetellä mm. 31-1 tason tuloksia. Aika monihan on tuossa ikäluokassa keväisin KUUSI-vuotias. Onko siinä järkeä, niin se on toinen kysymys, mutta joka tapauksessa Palloliiton peleissä normaali käytäntö.

Niin, ja kyllä ne lapset sen laskee (tai katsomossa olevat sisarukset) ihan ilman vanhempia, että montako kukakin teki. Varsinkin jos yksi tekee noista 29 ja muut 2.

[ginikettu]

Pienemmästä seurasta tosiaan voi ponnistaa esim Klubin akatemiaan ja helpointa se on ehdottomasti perustettaessa eli F9-kauden jälkeen. Käytännössä sinne on ulkoa otettu eliittitason jengin parhaita pelaajia/vuotta vanhempien eliittitason pelaajia. Ensimmäisen vuoden aikana ero sit yleensä karkaa noihin pienempiin seuroihin, kun vedetään treeniä 8h viikossa ja pelit päälle. Tärkeintä on ymmärtää, että mikä kovatasoisen treenin määrä pitää olla, jotta pysyy kärjen mukana eli n 10h ohjattua ja 10 h muuta urheilua/omatoimista/liikuntaa.

Ao sisältää kärjistetystä:
Näinhän se on. Kyllä pienemmissä seuroissakin voi joku yksilö myöhemmin tulla mukaan noihin eliittitason joukkueisiin, mutta se varmaan harvemmin tapahtuu joukkueharjoitusten opeilla vaan ennemminkin enemmän omatoimista treeniä ja hyvät (vanhemmat) pelikaverit. Valtakunnallisesti eliittitasolla on sitten aika paljon vaihtelua esim viime kaudella tutut klubin akatemiassa taisi pöllyttää sjk:n vastineen huuhkajaliigassa luvuin 25-3 tms. 10-13v iässä on muutamat isot seurat vuodesta toiseen mukana ja muissa sitten saattaa olla hyviä yksittäisiä joukkueita.

Mutta tuohon p10 asti ei ole niin väliä, mutta sen jälkeen ns akatemiajoukkueiden ohjatun treenin määrä tekee väkisinkin eroa muihin eikä pian enää sitten piirisarjojen 1. tasolla ole enää mitää jakoa näiden joukkueiden kanssa.

Mielestäni tuota kärkeä pitäisi jollain tavalla saada laajennettua eli olisi enemmän joukkueita, joissa olisi tavoitteellista harjoittelua.

[Mikaeli]

Ao sisältää kärjistetystä:
Näinhän se on. Kyllä pienemmissä seuroissakin voi joku yksilö myöhemmin tulla mukaan noihin eliittitason joukkueisiin, mutta se varmaan harvemmin tapahtuu joukkueharjoitusten opeilla vaan ennemminkin enemmän omatoimista treeniä ja hyvät (vanhemmat) pelikaverit. Valtakunnallisesti eliittitasolla on sitten aika paljon vaihtelua esim viime kaudella tutut klubin akatemiassa taisi pöllyttää sjk:n vastineen huuhkajaliigassa luvuin 25-3 tms. 10-13v iässä on muutamat isot seurat vuodesta toiseen mukana ja muissa sitten saattaa olla hyviä yksittäisiä joukkueita.

Mutta tuohon p10 asti ei ole niin väliä, mutta sen jälkeen ns akatemiajoukkueiden ohjatun treenin määrä tekee väkisinkin eroa muihin eikä pian enää sitten piirisarjojen 1. tasolla ole enää mitää jakoa näiden joukkueiden kanssa.

Mielestäni tuota kärkeä pitäisi jollain tavalla saada laajennettua eli olisi enemmän joukkueita, joissa olisi tavoitteellista harjoittelua.

Itse ajattelen, että se eliittitaso on se paras 10-12 peliryhmää Suomesta ennen kuin aletaan pelaa liigoja. Käytännössä pk-seudulla siihen kuuluu Klubista 2-3 peliryhmää, Honka, KäPa, PPJ ja joissakin ikäluokissa sit PK, Viikingit, RCDE ja Käpylä United. Toki sit pienemmiltä paikkakunnilta kuten Porvoossa on välillä ihan kilpailukykyisiä ryhmiä.


E: pointtina siis et jos noihin ei mahdu niin parempi pelata lähijengissä, kunhan pelaa E12 vähintään kakkosdivaria ja käyttää se matka-aika laadukkaaseen treeniin.

[FC Esplanad]

Oman lapsen osalta päädyttiin nyt siihen, että omassa seurassa ei haluttu antaa kuin perusvalmennnusta ja kesällä ei pelata, että 2019 syntynyt pelatessaan ensin vuotta vanhemmissa hakeutui toiseen tavoitteellisempaan seuraan.

No siellä ei päässyt 2019 kilpajengiin vaan vuotta vanhempien kilpajengiin, joten kokeilee nyt siellä. Missio kuitenkin oman ikäisten kilpataso.

Entiselle lähiseuralle ehdotettu kaksoisedustusta mutta se ei käynyt, koska uusi seura harjoittelee haasteellisimmilla metodeilla.

[ginikettu]

Kaksoisedustukset taitaa olla välillä aika haasteellisia, jotkut valkut(?) tätä mainostaa ja sitten tulee isukkeja kertomaan, että meinaavat kaksoisedustuksella liittyä seuraan ja joukkueen harjoituksiin. Tunnen muutamia kaksoisedustuspelureita ja tämä on tilanteissa missä vuoroviikoin asuu tampereella ja helsingissä ihan hyvä vaihtoehto, mutta lähiseuran ja melkein lähiseuran välillä kaksoisedustus on aika huono. Eli vaikka niistä kategorisesti kieltäydytään monessa seurassa, niin tapauskohtaisesti niissä on joustoa.