16 joukkueen kaksinkertainen sarja

[Raahaaja]

Ruotsi on myös paljon kaupungistuneempi kuin Suomi.

[Jair Bolsoaarnio]

Ruotsi on myös paljon kaupungistuneempi kuin Suomi.

Ei ole. Taajama-aste on täysin identtinen Suomen kanssa kuten myös määritelmä miten taajama määritetään. Ja näin on ollut jo kolmen sukupolven ajan.


----


Mutta teleporttausmahdollisuus kyllä nostaisi yleisömääriä aika paljon. Kimmo Ahterihan katsoi aikoinaan paikan päällä kaikki lügapelit samanaikaisesti kaikilla paikkakunnilla, eli sillähän saataisiin AM nousuun kun sama henkilö kasvattaa useamman kotipelin yleisömäärää.

[Alty]

Ruotsi on myös paljon kaupungistuneempi kuin Suomi.

Ja ennen muuta on ollut sitä paljon kauemmin kuin me, mikä mahdollisti joukkuepelien suosion selvästi aiemmin.

[Jair Bolsoaarnio]

Ja ennen muuta on ollut sitä paljon kauemmin kuin me, mikä mahdollisti joukkuepelien suosion selvästi aiemmin.

Totuus = ei ole ollut. Ruotsin sodanjälkeinen massakaupungistuminen alkoi noin 10 vuotta Suomea aikaisemmin. Myös joukkuepelit tulivat molempiin maihin samoihin aikoihin. Ruotsin kunniahimoinen miljoonaprojekti toteutettiin 1965-1974, eli samaan aikaan kuin myös Suomessa oli voimakas kaupungistuminen käynnissä.

Jos on 7 pelaajaa molemmissa joukkueissa saadaan jo hyvät jalkapallopihapelit käyntiin. Suomessa ei ole koskaan ollut montakaan kansakoulua olemassa joissa tämä ei ollut mahdollista.

Oikea syy on että Ruotsissa panostettiin ja pärjättiin joukkuelajeissa paljon aikaisemmin ja enemmän kuin Suomessa, ja silloin kun Suomessa panostettiin, oli se pesä vitun pallo. Suomi piti juosta maailmankartalle, Ruotsi oli jo siellä.  

[shots]

Tuossa Ruotsin erilaijien AM:t. Hienoa että fittan meni Speedwayliigan ohi

1. (1) Fotboll Allsvenskan herr 10786, +8%
2. (2) Ishockey SHL herr 6643, +8%
3. (3) Ishockey allsvenskan herr 2871, -8%
4. (5) Fotboll superettan herr 2 516, -3%
5. (4) Speedwayligan 2336, -16%
6. (6) Handbollsligan herr 1274, -4%
7. (7) Bandy Elitserien herr 1176, +1%
8. (8 ) Basket SBL herr 1070, -5%
9. (9) Fotboll Damallsvenskan 863, -21%
10. (10) Innebandy SSL herr 861, +5%

https://svenskbandy.se/nyheter/2025/bandy-gar-mot-strommen-publiken-okar-i-elitserien

[Tarinankertoja]

Kiekko on Ruotsissakin iso laji. Jopa isompi kuin Suomessa. Ei se ole este futiskulttuurin kehittymiselle.

Joukkueurheilu on ollut suosiossa Ruotsissa hyvin pitkään, käsipallo (MM kultaa 48, hopeeta 52, pronssia 59) , jalkapallo (Olympia kulta 48, Olympia pronssi 52 ja 24 ja MM finaalissa 58, pronssia 50 ja 94), kiakko (kaikkee viitti luetella mutta eka MM jo 53), jääpallo (13 maailmanmestaruutta)..

... meillä suosituin urheilulaji oli 70 -luvulle asti yleisurheilu ja hiihto. Joukkuelajit on nousseet vasta kasarilta lähtien ja siitäkin suurinta osaa on kattanut kiakko ja tällä vuosituhannella sit mukaan kv menestykseen ängennyt lentis, koris ja jopa futis. Mutta kaukana ollaan kulttuurillisesti..

[törömömmö]

Loppukaneetista kans vahvasti samaa mieltä. Hammarby veti aika kovat kausarimyynnit pudottuaan divariin. Suomessa taas yleisö kaikkoaa jos ei pärjätä.

Niin se vaan Hammarbylläkin yleisömäärät putosivat kolmanneksen kun tippuivat ja nousivat sitten taas neljänneksellä kuin veitsellä leikaten kun nousivat Allsvenskaniin. Kyllä menestys ja kilpailun taso vaikuttaa yleisömääriin muuallakin.
(https://www.transfermarkt.com/hammarby-if/besucherzahlenentwicklung/verein/1059)

[Stadix]

Niin se vaan Hammarbylläkin yleisömäärät putosivat kolmanneksen kun tippuivat ja nousivat sitten taas neljänneksellä kuin veitsellä leikaten kun nousivat Allsvenskaniin. Kyllä menestys ja kilpailun taso vaikuttaa yleisömääriin muuallakin.
(https://www.transfermarkt.com/hammarby-if/besucherzahlenentwicklung/verein/1059)

Juuri siksi sarjakokoja täytyisi kasvattaa, jotta nykyistä useamman seuran yleisöpotentiaali saataisiin paremmin käyttöön. Ruotsissakin monen seuran yleisömäärät näyttäisivät erilaisilta jos kahdella korkeimmalla sarjatasolla pelaisi vain 12+10 joukkuetta.

[törömömmö]

Juuri siksi sarjakokoja täytyisi kasvattaa, jotta nykyistä useamman seuran yleisöpotentiaali saataisiin paremmin käyttöön. Ruotsissakin monen seuran yleisömäärät näyttäisivät erilaisilta jos kahdella korkeimmalla sarjatasolla pelaisi vain 12+10 joukkuetta.

Juu, tämä on hyvä argumentti isomman sarjan puolesta.
Oma pointtini oli, että usein toistettu väite, jonka mukaan ULKOMAILLA sarjataso ja ottelun panos ei vaikuttaisi yleisömääriin on PASKAA.

[Neljä Tähteä]

En näe edellytyksiä. Jalkapalloa Suomessa paljon suurempi laji, jääkiekko, operoi 16 joukkueen pääsarjalla ja siellä sarja on vaikeuksissa ja tahtotila on saada joukkuemäärää vähennettyä.

Ja muissa lajeissa pääsarja on yleisesti 12 joukkueen suuruinen myös.

[ExtraJack]

En näe edellytyksiä. Jalkapalloa Suomessa paljon suurempi laji, jääkiekko, operoi 16 joukkueen pääsarjalla ja siellä sarja on vaikeuksissa ja tahtotila on saada joukkuemäärää vähennettyä.

Ja muissa lajeissa pääsarja on yleisesti 12 joukkueen suuruinen myös.

Lajit ovat hyvin erilaisia. Ulkomailta ei myöskään saa samalla tavalla pelaajia kuin jalkapallossa. Tämä 16 joukkueen sarja on tulevaisuus, mutta vielä ei tiedä kauanko menee, että siihen päästään.

[Ameobi]

Jos Mikkelin Jukurit joutuu painamaan futis-Ilvestä puoli miljoonaa isomman pelaajabudjetin tiskiin, niin tuossa on jo ongelma. Tai jos Mikkelissä MP vetää sen tuhat ihmistä katsomoon ja budjetti on miljoonia Jukureita pienempi, niin aika äkkiä voi laskea miksi toinen ei ole kannattavaa ellei tulopuolella ole ihan valtavia rahavirtoja.

[sol]

Lätkäjoukkueiden keräilyalue on paljon isompi, esim. siinä missä Kärpät on "puolen" Suomen joukkue, niin ACmuovi tuskin kiinnostaa edes Oulussa. Suomeen mahtuu enemmän pääsarjajoukkueita jalkapallossa kuin jääkiekossa.

[Jair Bolsoaarnio]

Lajit ovat hyvin erilaisia. Ulkomailta ei myöskään saa samalla tavalla pelaajia kuin jalkapallossa. Tämä 16 joukkueen sarja on tulevaisuus, mutta vielä ei tiedä kauanko menee, että siihen päästään.

Lisäksi iso osa pienten jääkiekkomaiden sarjojen, esim Ranskan tai Italian, pelaajat eivät olisi lügaan mitään vahvistuksia. Veikkausliigassa tällaista ongelmaa ei tule ikimaailmassa olemaan.

[pilkku seiska]

Lätkäjoukkueiden keräilyalue on paljon isompi, esim. siinä missä Kärpät on "puolen" Suomen joukkue, niin ACmuovi tuskin kiinnostaa edes Oulussa. Suomeen mahtuu enemmän pääsarjajoukkueita jalkapallossa kuin jääkiekossa.

Jotenkin tuntuu siltä, että keräilyalueiden kasvatus voi olla johtavana ajatuksena tietyissä Veikkausliiga-piireissäkin: ehkä ajatellaan, että kendonlügan menestysresepti olisi toistettavissa myös Suomifutiksessa. Jos näin on, silloin mennään pahasti metsään, sillä futista seuraavat ihmiset ovat huomattavan erilaisia luonteeltaan kuin jääkiekkoväki. Sen huomaa jo siitä, etteivät "Löikö Mörkö sisään" -tyyppiset futisrenkutukset oikein tunnu kolahtavan suomalaisissa futispiireissä.

[Toffo]

Lätkäjoukkueiden keräilyalue on paljon isompi, esim. siinä missä Kärpät on "puolen" Suomen joukkue, niin ACmuovi tuskin kiinnostaa edes Oulussa.

Joo siis kendoseuroja on ylipäätään paljon vähemmän. Harvassa kaupungissa on edes kahta kiekkoseuraa. Kun taas niin pientä kylää tai kaupunginosaa ei Suomessa varmaan olekaan etteikö siellä toimisi joku Alapersjärven Pallo ry.

Pääkaupunkiseudulla jalkapalloseuroja lienee kolminumeroinen määrä? Ihan kaikilla ei toki ole edustustoimintaa mutta silti.

[Kurkiaura]

Jotenkin tuntuu siltä, että keräilyalueiden kasvatus voi olla johtavana ajatuksena tietyissä Veikkausliiga-piireissäkin: ehkä ajatellaan, että kendonlügan menestysresepti olisi toistettavissa myös Suomifutiksessa. Jos näin on, silloin mennään pahasti metsään, sillä futista seuraavat ihmiset ovat huomattavan erilaisia luonteeltaan kuin jääkiekkoväki. Sen huomaa jo siitä, etteivät "Löikö Mörkö sisään" -tyyppiset futisrenkutukset oikein tunnu kolahtavan suomalaisissa futispiireissä.

No eivät ole. Pääosin ovat ihan täysin samoja henkilöitä. Esimerkiksi Ruotsissa 24 % aikuisista on ilmoittanut seuraavansa jääkiekkoa ja kaiken kaikkiaan urheilua vakavissaan seuraavien osuus on 46 % aikuisväestöstä.

Ruotsin urheilu seuraavista ihmisistä puolestaan liki 100 pinnaa seuraa Allsvenskania ainakin sen verran, että ilmoittaa oman suosikkijoukkueensa. Tämä tarkoittaa ihan matemaattisesti sitä, että likimain kaikki jääkiekon seuraajat ovat myös jalkapallon kuluttajia.

[Tiksa]

Joo, futista seuraavat ihmiset ovat hyvin samanlaisia kuin SM-liigaa seuraavat ihmiset. Suuri osa niistä vain seuraa liverpoolia tai barceloonaa, oman superjunnun e-junnujoukkuetta tai Huuhkajia. Veikkausliigan kannattajaporukat voivat sen sijaan olla jonkun verran erilaisia kuin lätkäkansa.

[RonaldoR9Finland]

Lajit ovat hyvin erilaisia. Ulkomailta ei myöskään saa samalla tavalla pelaajia kuin jalkapallossa. Tämä 16 joukkueen sarja on tulevaisuus, mutta vielä ei tiedä kauanko menee, että siihen päästään.

Tämähän se on. Matkaa toki on paljon

[Pelle-Wermanni]

En näe edellytyksiä. Jalkapalloa Suomessa paljon suurempi laji, jääkiekko, operoi 16 joukkueen pääsarjalla ja siellä sarja on vaikeuksissa ja tahtotila on saada joukkuemäärää vähennettyä.

Jos 16 joukkueen Veikkausliigassakin olis Tampereen ja Helsingin ykkösseurat kahdella viimeisellä sijalla, aika moni olis valmis pienentämään joukkuemäärää saman tien

[Super Hans]

Tämähän se on. Matkaa toki on paljon

En kyllä ihan ymmärrä, että miksi matkaa olisi paljon? Ei sillä, että henkeä pidätellen odottelisin pölliksen kykenevän hyviin ratkaisuihin sarjajärjestelmän suhteen.

[RonaldoR9Finland]

En kyllä ihan ymmärrä, että miksi matkaa olisi paljon? Ei sillä, että henkeä pidätellen odottelisin pölliksen kykenevän hyviin ratkaisuihin sarjajärjestelmän suhteen.

Ensimmäisenä tulee mieleen mistä löytyy 4 liigakelpoista joukkuetta. Ainakaan tähän hätään semmoisia ei ainakaan neljää taida olla

[Jair Bolsoaarnio]

Ensimmäisenä tulee mieleen mistä löytyy 4 liigakelpoista joukkuetta. Ainakaan tähän hätään semmoisia ei ainakaan neljää taida olla

Helposti: Lahti, TPS, KTP, Haka ni on jo 14 kasassa. EIF vaikka siihen niin 15. Arvotaan vaikka RoPS siihen vielä.

[Pelle-Wermanni]

Ensimmäisenä tulee mieleen mistä löytyy 4 liigakelpoista joukkuetta.

Ykkösliigasta tietysti alkuun. Sen jälkeen 14 tai 16 joukkueen ykkösestä seuraavat nousijat.

Useampi kausi tietysti menee ennen kuin isompien kaupunkien kakkosjoukkueet ja pk-seudun kolmos- ja nelosjoukkueet suodattuvat liigaan asti ns. pysyvämmin. Joutuvat kuitenkin rakentamaan organisaationsa melkein nollasta kuten Gnistan.

[Kurkiaura]

Ensimmäisenä tulee mieleen mistä löytyy 4 liigakelpoista joukkuetta. Ainakaan tähän hätään semmoisia ei ainakaan neljää taida olla

Ei niitä vielä löydykään. 13 ja 14 joukkue ovat varmaankin toinen joukkue Turkuun ja kolmas pääkaupunkiseudulle. (TPS, Honka?).  Tämänkin jälkeen puuttuisi vielä kaksi joukkuetta.

Ongelmana on myös se, että perinteisistä jalkapallokaupunkien joukkueista esimerkiksi Rovaniemen ja Mikkelin joukkueet ovat suht. kaukana Veikkausliigasta. Valkeakosken Haka on taas puolestaan sillä rajoilla, että pystyykö talousalueella enää pyörittämään Veikkausliigatason joukkuetta. Sitten on vaikkapa Joensuu, missä urheiluun selvästi panostetaan, onhan siellä mm. yksi Suomen hienoimmista palloiluhalleista ja erittäin hyvä koripallojoukkue. Isommista kaupunkiseuduista joku Jyväskylä on taas lähes "musta aukko" jalkapallossa.

Muutoksen aikaperspektiivi ei siis voi olla kovin nopea, mutta toisaalta jos muutos päätetään tehdä, niin siitä olisi hyvä ilmoittaa ajoissa, useita vuosia ennen h-hetkeä. Tämä mahdollistaisi sen, että seurat voisivat hioa strategiansa ja myydä asian kuntapäättäjille sekä yhteistyökumppaneille. Varmaankin käynnistyisi hankkeita, joista jotkut menisi kiville, mutta en pidä mitenkään mahdottomana etteikö joukkueita löytyisi.

Olisiko lopullinen paketti sitten tyyliin pääkaupunkiseutu +1 joukkue, Turku + 1 joukkue ja Tampere + 1 joukkue, muu Suomi + 1 joukkue? Jotakin sellaista se voisi olla. Toki lopullinen koostumus ratkaistaan sitten pelikentällä.