16 joukkueen kaksinkertainen sarja

[törömömmö]

Olennaista onkin kasvattaa kunkin paikkakunnan pienestä vähemmistöstä niin iso, ettei haittaa vaikka peli ei satunnaista katsojaa toisella puolella Suomea kiinnosta. Esim viimeisen kierroksen ottelua IFK Mariehamn - AC Oulu ei pidä lähtökohtaisesti pitää merkityksettömänä vain siksi, että se ei kiinnosta ketään Oulun ja Maarianhaminan ulkopuolella. Ei sen tarvitsekaan kiinnostaa.

Ja tämä vähemmistö varmaan kasvaisi riittävän isoksi heti kunhan vaan siirryttäisiin 16 joukkueen sarjaan?

[werner]

Ja tämä vähemmistö varmaan kasvaisi riittävän isoksi heti kunhan vaan siirryttäisiin 16 joukkueen sarjaan?

Eikö se oo jo? Kyllähän noi Tepsit, Lahdet, EIFit ja Jipot vetäis liigassa huomattavasti isompia yleisömääriä kuin ykkösessä.

[törömömmö]

Ai että sitä potkupallottelun määrää, kun vuonna 2027:
Joensuu 734: PASKAA

[werner]

Ai että sitä potkupallottelun määrää, kun vuonna 2027:
Joensuu 734: PASKAA

Tuohan olis huikeaa eteenpäinmenoa näistä parin viime kauden luvuista :
720  AC Oulu-MIFK
557  EIF-AC Oulu

[Saurinho]

Gnistanin ja Eifin katsojakeskiarvot olivat divarissa viidensadan katsojan luokkaa.
Kyllä Veikkausliiga nostaa yleisömääriä merkittävästi.

[barbarian]

Jälleen kysyisin, mikä on se negatiivinen seuraus, joka tuollaisista matalista yleisömääristä tulisi ja keneen tämä seuraus kohdistuisi? Pitäisikö Veikkausliigan otteluissa siis olla jonkinlainen minimiyleisömäärä, jonka alittamalla saisi miinuspisteitä tai sakkoja Palloliitolta vai mitä tässä oikein ollaan ehdottamassa?

Yksittäisten otteluiden tai seurojen yleisömäärät eivät ole peruste sarjajärjestelmälle, vaan yleisömäärät seuraavat järjestelmää perässä.

Ihan samalla tavalla Portugalin liigassa pelaa seuroja 2000-3000 yleisömäärillä, Itävallan Bundesligassa mm. Tirol vetää alle 2000 yleisömäärää, Lugano paukuttaa HJK:ta puolet heikommalla yleisömäärällä Sveitsin kärkikastissa, suomalaispelaajien suosima Asteras veti viime kauden Kreikassa matalammalla yleisökeskiarvolla kuin FC Lahti tämän kauden Ykkösliigassa jne. On ihan tavallinen ilmiö kaikissa jalkapallosarjoissa, että niihin nousee aika ajoin seuroja, joilla on heikommat yleisömäärät ja olosuhteet. Mitä väliä sillä on ja miksi tämä on juuri Veikkausliigassa niin hirveä uhkakuva? Tuhosiko Luton pari kautta sitten pysyvästi Valioliigan koko julkisuuskuvan?

Vai voisiko olla niin, että tämä on aivan vitun tavallinen osa jalkapalloa ja kaikkia jalkapalloliigoja maailmassa eikä siten kelpaa minkäänlaiseksi perusteeksi sarjajärjestelmäkeskusteluun?

[3,1415926535 8979323846]

Gnistanin ja Eifin katsojakeskiarvot olivat divarissa viidensadan katsojan luokkaa.
Kyllä Veikkausliiga nostaa yleisömääriä merkittävästi.

Gnistanin yleisökeskiarvo oli viimeisellä divarikaudella yli 800. Gnistan oli jo alkanut tekemään asioita eri tavalla ja oli kiinnostava lähiöseura.

EIF yleisökeskari vuonna 2023 oli 853 ja reilu 1200 ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella.

FC Lahden keskiarvo on tällä kaudella vajaa 1700 ja Veikkausliigassa viime kaudella vajaa 2300.

Kyllä, Veikkausliiga nostaa yleisökeskiarvoa, mutta siitä voi olla montaa mieltä, miten merkittävää se on. Lisäksi on aina pakko mainita ilmoituskäytännöt. Jos myyt polkuhintaan lippuja tai kausareita, niin totta helvetissä saat pumpattua yleisömääriä ylös.

[pimputus]

Jälleen kysyisin, mikä on se negatiivinen seuraus, joka tuollaisista matalista yleisömääristä tulisi ja keneen tämä seuraus kohdistuisi? Pitäisikö Veikkausliigan otteluissa siis olla jonkinlainen minimiyleisömäärä, jonka alittamalla saisi miinuspisteitä tai sakkoja Palloliitolta vai mitä tässä oikein ollaan ehdottamassa?

Yksittäisten otteluiden tai seurojen yleisömäärät eivät ole peruste sarjajärjestelmälle, vaan yleisömäärät seuraavat järjestelmää perässä.

Ihan samalla tavalla Portugalin liigassa pelaa seuroja 2000-3000 yleisömäärillä, Itävallan Bundesligassa mm. Tirol vetää alle 2000 yleisömäärää, Lugano paukuttaa HJK:ta puolet heikommalla yleisömäärällä Sveitsin kärkikastissa, suomalaispelaajien suosima Asteras veti viime kauden Kreikassa matalammalla yleisökeskiarvolla kuin FC Lahti tämän kauden Ykkösliigassa jne. On ihan tavallinen ilmiö kaikissa jalkapallosarjoissa, että niihin nousee aika ajoin seuroja, joilla on heikommat yleisömäärät ja olosuhteet. Mitä väliä sillä on ja miksi tämä on juuri Veikkausliigassa niin hirveä uhkakuva? Tuhosiko Luton pari kautta sitten pysyvästi Valioliigan koko julkisuuskuvan?

Vai voisiko olla niin, että tämä on aivan vitun tavallinen osa jalkapalloa ja kaikkia jalkapalloliigoja maailmassa eikä siten kelpaa minkäänlaiseksi perusteeksi sarjajärjestelmäkeskusteluun?

Paras ja järkevin viesti foorumilla aikoihin ja varsinkin tähän jankkaukseen! ISO KIITOS!

[törömömmö]

Sitten kun Veikkausliigan uskottavuus on suuren yleisön silmissä Itävallan ja Portugalin tasolla, asialla alkaa olla vähemmän merkitystä. Ja jos Veikkausliigassa olisi ihan pari tuon verran vetävää kunnon stadionilla pelaavaa jengiä, ja kärki pyörii viisinumeroisissa lukemissa, tilanne olisi aika eri.

[werner]

Johtuuko se, ettei suuri yleisö pidä suomifutista Portugalin tasoisena:

a) siitä, että EIF tai JIPPO on heikompi kuin AVS tai Tondela?

b) siitä, että HJK, KuPS tai Ilves on heikompia kuin Porto, Benfica tai Sporting?

Haluaisin kyllä Veikkausliigaan joukkueen nimeltä Koti Pia, niin ammattimainen vaikutelma nousis heti uusiin ulottuvuuksiin

[törömömmö]

Johtuuko se, ettei suuri yleisö pidä suomifutista Portugalin tasoisena:

a) siitä, että EIF tai JIPPO on heikompi kuin AVS tai Tondela?

b) siitä, että HJK, KuPS tai Ilves on heikompia kuin Porto, Benfica tai Sporting?

Haluaisin kyllä Veikkausliigaan joukkueen nimeltä Koti Pia, niin ammattimainen vaikutelma nousis heti uusiin ulottuvuuksiin

Sekä että, ja erityisesti siitä että KuPS pelaa sekä koti- että vierasottelunsa ja HJK vierasottelunsa tyhjyyttään ammottavilla yleisurheilukentillä.

Jos kaikki joukkueet olisivat yleisökeskiarvoltaan ja etenkin olosuhteiltaan vähintään kärkiseurojen tasolla, olisi Veikkausliigan brändi aika eri tasolla.

[werner]

Jos kaikki joukkueet olisivat yleisökeskiarvoltaan ja etenkin olosuhteiltaan vähintään kärkiseurojen tasolla, olisi Veikkausliigan brändi aika eri tasolla.

Ainakin se olisi maailman ainoa sarja, jossa noin olisi. Kai siitä jotain saisi brändättyä.

[törömömmö]

Ainakin se olisi maailman ainoa sarja, jossa noin olisi. Kai siitä jotain saisi brändättyä.

No ei olisi, koska siinä lukee "vähintään". Oletettavasti kärkiseuroilla olisi asiat vielä paremmin.

[werner]

No ei olisi, koska siinä lukee "vähintään". Oletettavasti kärkiseuroilla olisi asiat vielä paremmin.

Niin. Nehän niitä vetureita on, joiden perusteella sarjan brändi muodostuu.

Suuri yleisö ei välttämättä edes tiedä, pelaako tämän kauden liigassa Haka, Lahti, EIF tai Jaro, mutta se tietää HJK:n.

[Tiksa]

Johtuuko se, ettei suuri yleisö pidä suomifutista Portugalin tasoisena:

a) siitä, että EIF tai JIPPO on heikompi kuin AVS tai Tondela?

b) siitä, että HJK, KuPS tai Ilves on heikompia kuin Porto, Benfica tai Sporting?

Haluaisin kyllä Veikkausliigaan joukkueen nimeltä Koti Pia, niin ammattimainen vaikutelma nousis heti uusiin ulottuvuuksiin

Oletko, P-W, valmis sellaisiin sarjajärjestelmämuutoksiin, joiden tarkoituksena on kasvattaa HJK:n, Ilveksen ja vaikkapa KuPSin valta-asemaa ja ammattimaisuutta? Enemmän rahaa niille, paremmin niiden etuja palvelevat sarjajärjestelmät, cupit ja otteluohjelmat, farmijoukkueet mahdollisimman koviin otteluihin, jne. Ehkä kahdeksan joukkueen pääsarja, kahdeksan joukkueen divari - sisältäen automaattisesti noiden kolmen farmit - ja Suomen cup roskakoriin voisi olla hyvä alku?

[Toffo]

No ei olisi, koska siinä lukee "vähintään". Oletettavasti kärkiseuroilla olisi asiat vielä paremmin.

Mites tämä olisi mahdollista

Muistuu mieleen tarina miten aikanaan liiton miehet vaativat ettei Yleisradiossa kenenkään palkka saisi olla alle talon keskipalkan.

[werner]

Oletko, P-W, valmis sellaisiin sarjajärjestelmämuutoksiin, joiden tarkoituksena on kasvattaa HJK:n, Ilveksen ja vaikkapa KuPSin valta-asemaa ja ammattimaisuutta?

Totta kai. Ruotsin ja Norjan kärkijoukkueet on mainittuja paljon edellä, joten otetaan sieltä sarjajärjestelmä

Ehkä kahdeksan joukkueen pääsarja

Hauska läppä . Tuohan minimoisi suomifutiksen, mikä heikentäisi myös kärkijoukkueiden tilannetta.

[törömömmö]

Niin. Nehän niitä vetureita on, joiden perusteella sarjan brändi muodostuu.

Suuri yleisö ei välttämättä edes tiedä, pelaako tämän kauden liigassa Haka, Lahti, EIF tai Jaro, mutta se tietää HJK:n.

Ei brändi muodostu yksittäisten joukkueiden perusteella. Kyllä se suuri yleisö näkee Urheiluruudussa kuvaa Maarianhaminasta ja Valkeakoskelta, sekä toivottavasti mahdollisen uutisen "Veikkausliigan yleisökeskiarvossa ennätys". Ja niistä se brändi muodostuu ihan yhtä lailla kuin siitä, minkä nimisiä joukkueita yleisö tietää liigassa pelaavan.

[törömömmö]

Mites tämä olisi mahdollista

Muistuu mieleen tarina miten aikanaan liiton miehet vaativat ettei Yleisradiossa kenenkään palkka saisi olla alle talon keskipalkan.

En ymmärrä miten tuo jälkimmäinen virkkeesi liittyy asiaan, ja pikemminkin ihmettelen miten olisi mahdollista, että peräpään olosuhteet ja yleisömäärät kehittyvät, ilman että kärjessä ei tapahtuisi vastaavaa kehitystä.

[werner]

Ei brändi muodostu yksittäisten joukkueiden perusteella.

Olet tuossa ehkä oikeassa juurikin Suomen tapauksessa, koska täällä isot joukkueetkin ovat niin surkeita, että ne itsekin ylläpitävät potkupalloimagoa

Jos sen sijaan Suomessa olisi vetureita, jotka eivät näytä puuhastelun maailmanmestareilta, brändi kehittyisi.

Ei La Ligan, Valioliigan ja Bundesligan brändeihin vaikuta Gironat, Burnleyt ja Heidenheimit, vaan se brändi rakentuu Barcelonien, Liverpoolien ja Bayernien vetämänä. Eikä Ruotsissa tai Norjassakaan joku Värnamo tai Hamarkameratene vaikuta pääsarjan brändiin mitenkään.

Nykyinen moniportainen sarjajärjestelmä pienine sarjakokoineen heikentää pitkässä juoksussa entisestään suomalaisten futisjoukkueiden ja ennen kaikkea kotimaisen pelaaja"massan" tilannetta, mikä laskee ensin kärjen takana olevien joukkueiden ja sen jälkivaikutuksena myös suomalaisten kärkijoukkueiden tasoa entisestään kilpailijamaihin verrattuna, ellei vähenevää kotimaista pelaajapopulaatiota korvata enenevässä määrin ulkomaisilla pelaajilla. Kotimaisen futiksen brändin rakentamista tämäkin tekee taas vähän vaikeammaksi.

Suomifutiksen brändille tekis hyvää, kun pääsarja ja ykkönen kattaisivat 16+16 joukkueella koko Suomen. Saatais tuotua futikseen lisää pk-seudun sisäisiä ja suurten kaupunkien välisiä taistelupareja, joiden väliset ottelut olisivat erityisiä tapauksia, joiden ympärille saisi rakennettua myös huikeita ottelutapahtumia.

HJK:lla voisi olla Gnistanin lisäksi 2-3 muutakin paikallista vihollista, jotka pelaavat parhaat pelinsä aina Klubia vastaan. Tampereen ja Turun välille voisi saada pitkässä juoksussa rakennettua kunnon hegemoniataisteluita, kun molemmista kaupungeista olisi tulevina vuosikymmeninä kaksi joukkuetta vakiona liigassa. Ja niin edelleen.

Loistava tulevaisuus on tehtävissä, jos vaan halutaan. Ei sitä väkisin tarvitsisi pienuutta ihannoimalla torpata. Futispäättäjistä ei tosin valitettavasti rohkeutta näytä löytyvän

[törömömmö]

Ei La Ligan, Valioliigan ja Bundesligan brändeihin vaikuta Gironat, Burnleyt ja Heidenheimit, vaan se brändi rakentuu Barcelonien, Liverpoolien ja Bayernien vetämänä. Eikä Ruotsissa tai Norjassakaan joku Värnamo tai Hamarkameratene vaikuta pääsarjan brändiin mitenkään.

Miksi ei vaikuttaisi?

Tältä näyttää Burnleyn kotiottelu TV-tuotteena:
https://youtu.be/BLVLC_jA3KY

Tältä Gironan:
https://youtu.be/xk9vgNH09PM

Tältä Värnamon:
https://youtu.be/OLqPcZ-VSIY

Tältä Hamkamin:
https://youtu.be/qfl9x9L1zZs

Jos Veikkausliigan amatöörimäisimpien seurojen kotipelit näyttäisivät Urheiluruudun klipeissä tuolta, niin väitän että kyllä Veikkausliigan uskottavuus kansan silmissä olisi eri tasolla. Se, että Burnleyn katsojakeskiarvo pyörii 20 tuhannessa tuskin on mikään häpeä kenellekään, vaan osoitus siitä, että Valioliiga on niin kovatasoinen liiga, että paskimmatkin kyläjengit yltävät noin korkealle tasolle.

[werner]

Miksi ei vaikuttaisi?

Niin no vaikuttaahan puolen millin sademäärän lisäys kuukaudessa varmasti kesäkuiseen nurmen kasvuunkin.

Onko sillä mitään merkitystä, on jo toinen tarina. Brändi rakentuu isojen vetureiden vetämänä, ei pienten jarruttamana. Niin Espanjassa, Englannissa, Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessakin.

[törömömmö]

Niin no vaikuttaahan puolen millin sademäärän lisäys kuukaudessa varmasti kesäkuiseen nurmen kasvuunkin.

Onko sillä mitään merkitystä, on jo toinen tarina. Brändi rakentuu isojen vetureiden vetämänä, ei pienten jarruttamana. Niin Espanjassa, Englannissa, Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessakin.

Mihin lähteeseen perustat väitteesi, että TV-tuotteen ja ottelutapahtuman tasalaatuisuudella ei ole väliä? Jos esim. puolet asiakaskohtaamisista jättää asiakkaalle puuhastelun maun, niin eikö siitä kärsi ihan minkä tahansa tuotteen brändimielikuva, vaikka ne parhaat hetket olisi kuinka hyviä tahansa?

[werner]

Mihin lähteeseen perustat väitteesi, että TV-tuotteen ja ottelutapahtuman tasalaatuisuudella ei ole väliä? Jos esim. puolet asiakaskohtaamisista jättää asiakkaalle puuhastelun maun, niin eikö siitä kärsi ihan minkä tahansa tuotteen brändimielikuva, vaikka ne parhaat hetket olisi kuinka hyviä tahansa?

Yliarvioit vähän muutaman sekunnin Urheiluruutu-koosteiden merkitystä.

Sitä paitsi puolityhjä Wiklöf näyttää vähemmän puuhastelulta kuin puolityhjä Finski. Katso vaikka itse Ruudun koosteilta.

[törömömmö]

Yliarvioit vähän muutaman sekunnin Urheiluruutu-koosteiden merkitystä.

Sitä paitsi puolityhjä Wiklöf näyttää vähemmän puuhastelulta kuin puolityhjä Finski. Katso vaikka itse Ruudun koosteilta.

Tai sitten sinä aliarvioit sitä? Mistä luulet suurimman osan suomalaisista muodostavan mielikuvansa Veikkausliigasta?

Ja jälkimmäisestä olen kyllä jyrkästi eri mieltä. Jo se, että kuvassa ei näy parkkipaikkaa, piknikpöytiä ja leikkipuistoa luo satunnaiskatsojalle positiivista mielikuvaa suomalaisen jalkapallon olosuhteiden todellisuudesta.

Mitenköhän Romaniassa tai Serbiassa suhtaudutaan sikäläiseen jalkapallosarjaan verrattuna muihin maihin, joiden kärkiseurat vetävät keskimäärin sen reilut kymmenentuhatta katsojaa. Kuten nyt vaikka Norja tai Ruotsi... Itävallassakin on tasan yksi seura, joka nousee Romanian ja Serbian huippuseurojen yläpuolelle. Miksi FCSB:n ja Punaisen tähden vetovoima ei ole nostanut kyseisten liigojen mainetta? Ymmärtääkseni esim. serbialaiset eivät omasta liigastaan hirveästi kiinnostu, vaikka derbyt kiinnostavat ja pari seuraa pyörivät hyvinkin ammattimaisesti.