16 joukkueen kaksinkertainen sarja

[kisapuiston kummitus]

28 jengiä kahdella korkeimmalla sarjatasolla kuulostaa kovalta, etenkin jos kolmanneksi korkein sarjataso aiotaan pitää valtakunnallisena. Tuolla logiikalla meillä olisi rahkeita pelata suuremmilla joukkuemäärillä kun Skotlannissa ja Tanskassa, joissa välimatkat lyhyemmät ja futis selvä ykköslaji.

Sillä että olisi 28 tai jopa 32 joukkuetta kahdella korkeimmalla sarjatasolla haettaisiin tietenkin sitä, että nykyinen ykkösliiga-ykkönen hassuttelu jäisi pois. Olis vaa pääsarja 16 joukkuetta, ykkösdivari 16 joukkuetta ja kakkosdivari n. 30 joukkuetta. Kakkosdivarin voisi jakaa vaikka nykyisen kakkosen tapaan kolmeen lohkoon. Valtakunnallisten ja alueellisten sarjojen joukkuemäärät ei kokonaisuutena muuttuisi ainakaan paljoa.

[Kant]

Sillä että olisi 28 tai jopa 32 joukkuetta kahdella korkeimmalla sarjatasolla haettaisiin tietenkin sitä, että nykyinen ykkösliiga-ykkönen hassuttelu jäisi pois. Olis vaa pääsarja 16 joukkuetta, ykkösdivari 16 joukkuetta ja kakkosdivari n. 30 joukkuetta. Kakkosdivarin voisi jakaa vaikka nykyisen kakkosen tapaan kolmeen lohkoon. Valtakunnallisten ja alueellisten sarjojen joukkuemäärät ei kokonaisuutena muuttuisi ainakaan paljoa.

Olin yllättynyt, että Suomessa päätettiin pelata valtakunnallista sarjaa kolmella tasolla. Surkeasta nimeämisestä huolimatta kunnianhimoista, enkä tiedä päätöksen taustoista, mutta pelkään ettei uudistus ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Ainakin suurten seurojen pitäisi tämän myötä pystyä nostamaan akatemiansa valtakunnalliselle tasolle, jos kunnianhimoa on yhtään olemassa.

Jos kolmas sarjataso samalla palautettaisiin alueellisiin lohkoihin, niin kahden ylimmän sarjatason jengimäärien nostaminen voisi olla samalla perusteltua. Silti en ole vakuuttunut, että meillä olisi paukkuja pitää pääsarjassa enemmän jengejä kun Skotlannissa ja Tanskassa. Veikkausliiga kai kopio mallinsa Tanskan liigalta, joten jotain kokemusoppeja sieltä on varmaan käyty kuulemassa.

[Micky Lee]

Olin yllättynyt, että Suomessa päätettiin pelata valtakunnallista sarjaa kolmella tasolla. Surkeasta nimeämisestä huolimatta kunnianhimoista, enkä tiedä päätöksen taustoista, mutta pelkään ettei uudistus ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Ainakin suurten seurojen pitäisi tämän myötä pystyä nostamaan akatemiansa valtakunnalliselle tasolle, jos kunnianhimoa on yhtään olemassa.

Jos kolmas sarjataso samalla palautettaisiin alueellisiin lohkoihin, niin kahden ylimmän sarjatason jengimäärien nostaminen voisi olla samalla perusteltua. Silti en ole vakuuttunut, että meillä olisi paukkuja pitää pääsarjassa enemmän jengejä kun Skotlannissa ja Tanskassa. Veikkausliiga kai kopio mallinsa Tanskan liigalta, joten jotain kokemusoppeja sieltä on varmaan käyty kuulemassa.

Toisaalta Ruotsissa ja Norjassa kuitenkin 16 jengin sarja toimii ihan hyvin? Molemmissa myös sitten kakkostaso on 16 jengin sarja ja sen jälkeen sitten alueelliset sarjat kahdella tai kolmella lohkolla.

[Chuck]

Toisaalta Ruotsissa ja Norjassa kuitenkin 16 jengin sarja toimii ihan hyvin? Molemmissa myös sitten kakkostaso on 16 jengin sarja ja sen jälkeen sitten alueelliset sarjat kahdella tai kolmella lohkolla.

No Ruotsissakin pääsarjassa on nyt joku vitun tuhannen asukkaan Mjällby. Varmaan ihan täysi heittopussi sarjassa, parempi panostaa isoihin alueisiin.

[Kant]

Toisaalta Ruotsissa ja Norjassa kuitenkin 16 jengin sarja toimii ihan hyvin? Molemmissa myös sitten kakkostaso on 16 jengin sarja ja sen jälkeen sitten alueelliset sarjat kahdella tai kolmella lohkolla.

Ruotsin väkiluku on niin selvästi suurempi, etten pidä vertailua mielekkäänä.

Norja on väkiluvultaan vertailukelpoinen. Toki heillä löytyy rahaa sijoittaa urheiluun, mutta niin toisaalta löytyy myös Tanskassa ja Skotlannissa. Silti epäilen, että meillä olisi rahkeita liigan kasvattamiseen tason putoamatta, mutta jos uskoa löytyy, niin toki Norjan esimerkki on pätevä vasta-argumentti.

Jännä kyllä että Palloliitolta on löytynyt uskoa kolmeen valtakunnalliseen sarjaan, kovin kunnianhimoista.

[Pelle-Wermanni]

Silti epäilen, että meillä olisi rahkeita liigan kasvattamiseen tason putoamatta

Minkä tason? Parhaiden tason? Keskiarvotason? Viimeisen joukkueen tason?

Suomessa jalkapallon taso on sellainen, että sarjanousija Jaro sijoittui seitsemänneksi. Toisaalta viime kauden kuudes putosi suoraan.

[Maakuntasatraappi]

Skotlannissa on kaksikin seuraa, jotka kummatkin ovat paljon isompia kuin Suomen kaikki pääsarjaseurat yhteensä ja joita todella isosti kannatetaan kautta maan.

Ja Skotlannissa pääsarjaseurojen osalta taitaa olla niin, että liigapaikkakuntien välinen maksimietäisyys tietä pitkin (Dundee - Kilmarnock) on noin 160 kilometriä pl. Aberdeen? Valtaosalla skotlantilaisista on pääsarjaseura (junnuputkineen ja akatemioineen, jos oma superjunnu sattuisi pärjäämään) alle 40 kilometrin matkan päästä kotoa.

Samoin Tanska on tällä mittarilla kooltaan pikkuruinen (mutta seurojen taloudellisten resurssien osalta aivan massiivinen) Suomeen verrattuna.

-> Suomi ei ole Skotlanti, Tanska tai mikään muukaan maa, vaan Suomessa pitää tehdä ratkaisut Suomen lähtökohdista.

[Neljä Tähteä]

Minkä tason? Parhaiden tason? Keskiarvotason? Viimeisen joukkueen tason?

Suomessa jalkapallon taso on sellainen, että sarjanousija Jaro sijoittui seitsemänneksi. Toisaalta viime kauden kuudes putosi suoraan.

Keskiarvotason. Jos pääsarjan kokoa kasvatetaan neljällä joukkueella, niin tarvitaan noin 40-45 Veikkausliigatasoista pelaajaa lisää. Mistä nämä pelaajat? Ulkomailta? Palveleeko se suomalaista jalkapalloa että ulkomaalaisten pelaajien osuus kasvaa entisestään?

[Jair Bolsoaarnio]

Keskiarvotason. Jos pääsarjan kokoa kasvatetaan neljällä joukkueella, niin tarvitaan noin 40-45 Veikkausliigatasoista pelaajaa lisää. Mistä nämä pelaajat? Ulkomailta? Palveleeko se suomalaista jalkapalloa että ulkomaalaisten pelaajien osuus kasvaa entisestään?

Kyllä ykkösliigasta löytyy kevyesti pari tusinaa veikkausliigakelpoista pelaajaa. Loput sitten ulkomailta. Mitä enemmän pelaajia pelaa veikkausliigassa, sitä enemmän ne sopeutuvat tasoon.

[Kant]

Minkä tason? Parhaiden tason? Keskiarvotason? Viimeisen joukkueen tason?

Suomessa jalkapallon taso on sellainen, että sarjanousija Jaro sijoittui seitsemänneksi. Toisaalta viime kauden kuudes putosi suoraan.

Hyvä täsmennys, tarkoitin sarjan kärjen ja tyvipään tasoa. Loppusarjat on keino saada tasokkaampia ja tasaisempia pelejä. Ajatuksena varmasti on ollut, että liigan kasvattamisen sijaan on järkevämpää laittaa Kups ja HJK vastakkain neljä kertaa kauden aikana. Samasta syystä Rangers ja Celtic tai Köpis ja Midtjylland pelaavat paljon keskenään. Pienissä liigoissa joutuu tekemään kompromisseja kun taso ei riitä laajaan liigaan, vaikka teknisesti 16 jengin liigassa on etunsa.

[Pelle-Wermanni]

Jos pääsarjan kokoa kasvatetaan neljällä joukkueella, niin tarvitaan noin 40-45 Veikkausliigatasoista pelaajaa lisää. Mistä nämä pelaajat? Ulkomailta? Palveleeko se suomalaista jalkapalloa että ulkomaalaisten pelaajien osuus kasvaa entisestään?

Niin. Alkuun ulkomailta. Pidemmällä tähtäimellä enemmän myös kotimaasta. Tällä hetkellä kotimaisten pelaajien määrä on pieni, koska palkanmaksajien puuttuessa kokeneemmat pelaajat (”liigajyrät”) joutuvat herkästi valitsemaan oikeisiin töihin menemisen futiksen sijaan.

Jalkapallojoukkue tarvitsee vähintään 15 pelaajaa. Liigan keskipalkalla sivukuluineen tuo tarkoittaa 450 000 euroa. Eli Suomessa käytännössä vain ylimmän sarjatason joukkueet voivat harjoitella futista ammattimaista.

Kaikissa lähimmissä kilpailijamaissamme myös toisen sarjatason tulovirroilla voi pyörittää ammattimaisesti harjoittelevaa jengiä. Siksi muissa maissa pienempi liigakin on mahdollinen ilman, että sarjakoko rajoittaa futistoimintaa ja kehittymistä.

Vaihtoehtoja on kaksi:
a) liigan joukkuemäärää kasvatetaan
b) liigajoukkueilta siirretään rahaa merkittävästi kakkostasolle

Noista voi valita. Muita vaihtoehtoja ei ole, ellei haluta tehdä suomifutiksesta marginaalilajia.

[Pelle-Wermanni]

Hyvä täsmennys, tarkoitin sarjan kärjen ja tyvipään tasoa.

Jaro oli viime kaudella Ykkösliigassa ja tänä vuonna 7.

Haka oli viime vuonna 6. ja tänä vuonna putosi.

Liigassa ei ole merkittävää tasoeroa keskikastin ja tyvipään välillä, vaan ottelut voivat päättyä ihan miten vaan ja joukkueiden väliset voimasuhteet Suomen sijoilla 6-16 voivat käytännössä vaihtua kausien välillä ihan miten sattuu.

Siitä voi sitten keskustella, kuinka paljon suomifutista kehittää nimenomaan se, että viisi parasta joukkuetta pelaa lähinnä keskenään. Ja kehittääkö se suomifutista kokonaisuudessaan nimenomaan parempaan suuntaan.

[Jair Bolsoaarnio]

HJK on nyt pelannut 10 ylemmän loppusarjan ottelua putkeen ilman voittoa, joten ehkei tuollainen pisteautomaatti loppusarjassa ole kai kenenkään etu. Paitsi vastustajien.

[Kant]

Liigassa ei ole merkittävää tasoeroa keskikastin ja tyvipään välillä, vaan ottelut voivat päättyä ihan miten vaan ja joukkueiden väliset voimasuhteet Suomen sijoilla 6-16 voivat käytännössä vaihtua kausien välillä ihan miten sattuu.

Siitä voi sitten keskustella, kuinka paljon suomifutista kehittää nimenomaan se, että viisi parasta joukkuetta pelaa lähinnä keskenään. Ja kehittääkö se suomifutista kokonaisuudessaan nimenomaan parempaan suuntaan.

Toki, jopa Klubin taso heiluu kausien välillä isosti, niin pienempien resurssien seuroissa vaihteluväli on vielä hurjempi.

Ja viiden parhaan jengin keskinäisistä tässä nimenomaan keskustellaan, koska kärkiseurojen keskinäisten pelien määrän lisääminen on koko mestaruussarjan pihvi. Muualta apinoitu malli, jonka on arveltu toimivan myös meillä.

[Kant]

Niin. Alkuun ulkomailta. Pidemmällä tähtäimellä enemmän myös kotimaasta. Tällä hetkellä kotimaisten pelaajien määrä on pieni, koska palkanmaksajien puuttuessa kokeneemmat pelaajat (”liigajyrät”) joutuvat herkästi valitsemaan oikeisiin töihin menemisen futiksen sijaan.

Jalkapallojoukkue tarvitsee vähintään 15 pelaajaa. Liigan keskipalkalla sivukuluineen tuo tarkoittaa 450 000 euroa. Eli Suomessa käytännössä vain ylimmän sarjatason joukkueet voivat harjoitella futista ammattimaista.

Kaikissa lähimmissä kilpailijamaissamme myös toisen sarjatason tulovirroilla voi pyörittää ammattimaisesti harjoittelevaa jengiä. Siksi muissa maissa pienempi liigakin on mahdollinen ilman, että sarjakoko rajoittaa futistoimintaa ja kehittymistä.

Vaihtoehtoja on kaksi:
a) liigan joukkuemäärää kasvatetaan
b) liigajoukkueilta siirretään rahaa merkittävästi kakkostasolle

Noista voi valita. Muita vaihtoehtoja ei ole, ellei haluta tehdä suomifutiksesta marginaalilajia.

Vaihtoehto c. 1-3 kärkiseuraa ottaa kaulaa muihin, kerää yleisöä, menestyy Euroopassa ja kerää siirtokorvauksia. Pienemmissä herää ehkä kateus, jolloin rikkaat sijoittajat haluavat apajille, ja koko lajin uskottavuus nousee.

[Laatikko]

HJK on nyt pelannut 10 ylemmän loppusarjan ottelua putkeen ilman voittoa, joten ehkei tuollainen pisteautomaatti loppusarjassa ole kai kenenkään etu. Paitsi vastustajien.

Toivottavasti kulisseissa jo vaaditaan 16 joukkueen sarjaa ilman loppusarjoja.

[Pelle-Wermanni]

Vaihtoehto c. 1-3 kärkiseuraa ottaa kaulaa muihin, kerää yleisöä, menestyy Euroopassa ja kerää siirtokorvauksia. Pienemmissä herää ehkä kateus, jolloin rikkaat sijoittajat haluavat apajille, ja koko lajin uskottavuus nousee.

Tuon voi tehdä milloin vaan ja millä sarjajärjestelmällä tahansa

[quiquilija]

Vaihtoehto c. 1-3 kärkiseuraa ottaa kaulaa muihin, kerää yleisöä, menestyy Euroopassa ja kerää siirtokorvauksia. Pienemmissä herää ehkä kateus, jolloin rikkaat sijoittajat haluavat apajille, ja koko lajin uskottavuus nousee.

Vaihtoehto d. kansainvälinen vedonlyöntiyhtiö saa liigan nimioikeuden ja jakaa sponsorointirahaa jokaiselle liigajoukkueelle vähintään 500 000 euroa per kukin kausi. Eli 16 x 500 000 = 8 000 000, yhteensä. Tämä lisättynä edellä mainittuun, niin eiköhän seurat ala pärjäämään taloudellisesti jotenkin, ehkä.

[Tiksa]

Tämä lisättynä edellä mainittuun, niin eiköhän seurat ala pärjäämään taloudellisesti jotenkin, ehkä.

Eivät ala.
Kyllä jalkapalloseura aina keksii minne lisärahat saa käytettyä. Varsinkin jos ollaan putoamisviivan tuntumassa.

[Kant]

Tuon voi tehdä milloin vaan ja millä sarjajärjestelmällä tahansa

Höh, tietenkin voi ja pelkästään sarjajärjestelmää rukkaamalla tuskin tapahtuu mitään täysin mullistavaa suuntaan tai toiseen.

Mutta kun nyt sarjajärjestelmien eduista keskustellaan, niin olisi hämmentävää jos kärkiseurat eivät kannattaisi nykymallia laajemman sarjan sijaan. Palkkiorahojen osuus on luonnollisesti suurempi kun jakajia on vähemmän ja loppusarjan pelit kovatasoisempia. Tämä mahdollistaa entistä ammattimaisemmat mahdollisuudet seuroille, jotka lähes varmasti ovat kuuden parhaan joukossa.

[Pelle-Wermanni]

Jokke Harjunpää tosiaan on kaikkien kärkiseurojen päättäjänä. Ei mitään näkemystä pitkän tähtäimen hyödyistä. Tärkeintä saada enemmän just nyt.

Siksikin suomifutis ajautuu marginaaliin, eikä koskaan nouse yhtään mihinkään. Sitten syytellään Jaroa tai MIFK:iä siitä, että taas hävittiin jollekin ardoille ja färsaarille

[Kant]

Jokke Harjunpää tosiaan on kaikkien kärkiseurojen päättäjänä. Ei mitään näkemystä pitkän tähtäimen hyödyistä. Tärkeintä saada enemmän just nyt.

Siksikin suomifutis ajautuu marginaaliin, eikä koskaan nouse yhtään mihinkään. Sitten syytellään Jaroa tai MIFK:iä siitä, että taas hävittiin jollekin ardoille ja färsaarille

Minun on vaikea samaistua ajatukseen, että sarjajärjestelmää rukkaamalla aukeaisi poskettomasti uusia mahdollisuuksia futiksen nousuun.

Jos futiksesta tulee joskus iso laji Suomessa, niin todennäköisimmin se lähtee yhden seuran menestystarinasta, joka sitten mahdollisesti nostaa muita mukaansa. Siksi on vaikea innostua ajatuksesta muuttaa sarjajärjestelmää kärkijengien kannalta huonompaan suuntaan, olkoonkin että sarjajärjestelmä tosiaan on vain yksi pieni osa kokonaispakettia.

[Ameobi]

Futis on Suomen harrastetuin laji ja sen kanssa on tekemisissä joka viikko yli puoli miljoonaa ihmistä. Jos futis ei ole iso laji, niin Suomessa ei varmaan kauhean montaa isoa lajia ole?

[Pelle-Wermanni]

Minun on vaikea samaistua ajatukseen, että sarjajärjestelmää rukkaamalla aukeaisi poskettomasti uusia mahdollisuuksia futiksen nousuun.

Ei poskettomasti, mutta Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että suurin osa futisseurojen sponssirahoista on paikallisilta toimijoilta, ja liigatason joukkue kerää ”aina” merkittävästi isomman liikevaihdon kuin toisella sarjatasolla oleva joukkue. Ja kun Haka putoaa, sen sponssiraha ei siirry Lahdelle, vaan osin katoaa jonnekin muualle kuin futikseen.

Suomessa käytännössä vain liigatason futisjoukkue voi ilman mesenaattia kerätä riittävät tulot ammattimaisen futisjoukkueen rakentamiseen, koska tämän mahdollistava liikevaihto”raja” menee juuri liigan ja kakkostason välissä (15 liigan keskipalkkaa plus valmentajat veis jo yli puoli miljoonaa euroa).

Jos siis joka kausi käytännössä 12 joukkueen tulot riittää tuohon, ja osa näistä keskittyy vain selviämään kauden läpi ja välttämään putoamista, meillä on koko maassa todella vähän oikeita työmahdollisuuksia tarjolla futareille.

Liigan tason kannalta yksi erittäin iso ongelma on se, että meillä on aika vähän kokeneita noin 25-32-vuotiaita ns. liigajyriä sellaista perustasoa ylläpitämässä, kun palkanmaksajia on niin vähän. Eihän kukaan järkevä tuon ikäinen enää puoliammattilaisena futista pelaa vaan menee oikeisiin töihin.

[TPS100]

Futis on Suomen harrastetuin laji ja sen kanssa on tekemisissä joka viikko yli puoli miljoonaa ihmistä. Jos futis ei ole iso laji, niin Suomessa ei varmaan kauhean montaa isoa lajia ole?

Suurin ero moniin Euroopan maihin on siinä, että meillä ei näytä vieläkään syntyvän intohimoista pysyvää ylisukupolvista suhdetta omaan paikalliseen joukkueeseen. Futista kyllä harrastetaan todella laajasti, ollaan oman lapsen junnujoukkueen tukena hyvin säännöllisesti, joskus käydään katsomassa joku iso peli paikan päällä (maajoukkue, europeli, kauden ratkaisuottelu), tai kun Elisa tai paikallinen sähköyhtiö jakaa ilmaislipun,  tv:stä katsotaan Barcaa ja Liverpoolia, isoja kisoja jne. Liiga ja Palloliitto puolestaan tekevät koko ajan huonoja ratkaisuja sarjajärjestelmissä, rahanjaossa, jotka eivät edesauta jalkapallokulttuurin laajentumista. Niitä on täällä kirjattu sivukaupalla.

HIFK:n tarinaa n ollut ilo seurata. Siinä on niitä jalkapallokulttuurin piirteitä, joita soisi näkevän yhä enemmän. Tuo olisi mahdollista pienemmissäkin kaupungeissa. Ja nyt en tarkoita joitakin typeriä väkivaltaisia ylilyöntejä, vaan sitä yhteisöllisyyttä, upeaa kannatuskulttuuria ja uskoa tulevaisuuteen, vaikka seura "putosi" kolmosdivariin.