Suomi - Latvia (la 7.3.2026)

[Stürmer]

Mistä syntyi ajatus yrittää tuota syöttöä? Selityksensä oli kaiken huippu. Johtui kuulemma siitä, että seurajoukkueessa pelataan eri tavalla kuin maajoukkueessa. Eli yritetäänkö seurajoukkueessa syöttää vastustajan läpi? Vai onko seurajoukkueessa kielletty lyhyet, matalat syötöt ja ohjeistettu vain roiskimaan?

Veikkaan, että ajatus syntyi maajoukkueen maalivahtivalmentajan nerokkaasta ohjeesta avata maata pitkin keskelle omalle negatiivisessa peliasennossa olevalle topparille.  Tätä hasardia tuskin pääsee harjoittelemaan muualla kuin Helmarien tapahtumissa.

[Stürmer]

Oon kanssa ihmetellyt miten vähän kommenttia maalivahti on saanut tässä pelissä vs Koivunen.

Oli niin helppo peli, ettei tullut yhtään torjuntaa.

[2fst4u]

Paitsiota ei voi järjestää menemällä päätyviivan yli, joten ei ole väliä kummalla puolella viivaa puolustaja oli.

Nyt on pakko sanoa, etten ole tästä täysin varma ja siksi avaan keskustelun ihan oppimismielessä ja myönnän täysin olevani väärässä kun joku laittaa tiskiin ne sääntöpykälät.

Tästä nimittäin itsellä sellainen mielikuva, että ollaan tietyllä tapaa "kahden säännön välimaastossa". Eli paitsiosäännössä muistaakseni sanotaan, että paitsiolinja katsotaan päätyviivaa 2.lähimmästä puolustavasta pelaajasta.
Eli jos puolustava pelaaja on "pelin tuoksinassa" päätynyt päätyrajan ulkopuolelle, niin tätä ei huomioida paitsiosäännössä.
Toinen pykälä, joka sitten tulee tähän mukaan on se, että pelaaja ei saa tarkoituksenmukaisesti poistua kentältä.

[ökröM]

Talaslahden "jalalla koomailussa", jos puhumme samasta tilanteesta, niin kyllä siinä on aivan selvä syöttölinja ja on aivan varmasti liiton/Salorannan/koko Suomen pelikirjassa tuo paineen alta poispelaaminen lähimmän prässin ohi kolmannelle pelaajalle. Täysin oikea valinta tuossa tilanteessa. Olisiko syötön voinut salata paremmin? Myöskin aivan varmasti, mutta pallon saapuessa Talaslahdelle on tilaa syötölle ainakin 7-8 metriä. Se että Latvian prässi päättää viime hetkellä tiivistää oikealle on Latvian prässin hyvyyttä/tuuria.

Maalissa pallon liikkuessa leveyteen Talaslahti nostaa aivan oikein tilaan puolustamaan. Pallon tullessa uudelleen esiin, on Suomen muoto kuitenkin pudonnut liian syvälle eikä pysty sitä nopeasti pallon mukana pumppaamaan ylös. Videolta on helppo katsoa että boksi on sen verran hyvin hallussa että tässä Talaslahti voisi uudelleen muokata sijoittumistaan ja tyytyä maalin puolustamiseen.

[Sivurajaltaseuraaja]

-Seveniuksen maalin jälkeisen Latvian pelaajien protestointikin selvisi. Ensin katsoin videolta, että selvä paitsio, sillä P.Nyström häiritsi maalivahtia ja että Latvian alin kenttäpelaaja olisi ollut Seveniuksen osumahetkellä jo päätyviivan ulkopuolella, mutta nyt tarkemmin katsottuna on vielä kentällä eli VAR ei olisi maalia vienyt.

Vaikka puolustaja olisikin ollut kentän ulkopuolella pelitilanteessa hänet lasketaan olevan kentällä.

[Sivurajaltaseuraaja]

Nyt on pakko sanoa, etten ole tästä täysin varma ja siksi avaan keskustelun ihan oppimismielessä ja myönnän täysin olevani väärässä kun joku laittaa tiskiin ne sääntöpykälät.

Tästä nimittäin itsellä sellainen mielikuva, että ollaan tietyllä tapaa "kahden säännön välimaastossa". Eli paitsiosäännössä muistaakseni sanotaan, että paitsiolinja katsotaan päätyviivaa 2.lähimmästä puolustavasta pelaajasta.
Eli jos puolustava pelaaja on "pelin tuoksinassa" päätynyt päätyrajan ulkopuolelle, niin tätä ei huomioida paitsiosäännössä.
Toinen pykälä, joka sitten tulee tähän mukaan on se, että pelaaja ei saa tarkoituksenmukaisesti poistua kentältä.

Ainoastaan loukkaantunutta pelaajaa ei huomioida. Jos 'pelin tuoksinnassa' ajautuu ulos kentältä niin hänet lasketaan mukaan.

[Sivurajaltaseuraaja]

Hesarissa Talaslahti kommentoi maalia näin: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000011865838.html

Talaslahden mukaan Latvian maali syntyi keskityksen ja laukauksen välimuodosta – tilanteesta, jossa maalivahdin on nopeasti päätettävä, tuleeko palloon ulos vai jääkö maalille odottamaan mahdollista vetoa. Annija Andersonen nosto painui Talaslahden ylitse takanurkkaan.

Tässä kyllä Talaslahti yrittää kusettaa lukijaa.

Maalivahdin tehtävä on sijoittua tilanteessa oikein ei arvailla aikooko vastustaja keskittää vai laukoa.

Pelaaja laukoo, jos näkee maalivahdin sijoittuneen väärin, kuten tässä tilanteessa tapahtui.

Hieno laukaus 17 vuotiaalta.

Tuota yhtä jalalla koomailua lukuunottamatta oli varsin turvallinen olo Talaslahden jalalla pelaamisesta.

Tarvittaessa pallo lensi ilman riskiä puoleenkenttään.

[Slither54]

Ihan sama, mitä se veska jossain tällaisessa pelissä tekee, kun puhutaan siitä, että kenen pitää olla ykkönen, kun pelataan oikeasti kovia joukkueita vastaan. Tämän pelin perusteella minkäänlaisten fiilisten hakeminen on vaan oman suosimisen vahvistamista. Käytännössä siis seuraavassa Portugali-pelissä Talaslahti maalille ja katsellaan sitten, että pitäisikö vaiko eikö (siis itsekin olen sitä mieltä, että kyllä varmaan pitäisi).

[elanalistadefutbol]

Ja näin. Ja Sevenius taisi olla jossain ohjelmassa tai oli joku insertti, jossa puhui juuri tästä asiasta ja Laukaisukoneenkuljettajan tapaisesta kommentoinnista. Sevenius oli saanut tätä paskaa myös valmentajalta. Kannattaisi katsoa tuo ja miettiä vähän mitä paskaa foorumille kirjoittaa.

PS. Itsekin olen arvostellut Seveniusta pelillisistä asioista ja sitä saa kyllä tehdä. Vastaavasti kommentoin myös, kun Sevenius oli mielestäni hyvä vaihdosta tullessaan Portugalia vastaan.

Edit:

Katso Sportliv Yle Areenassa:

https://areena.yle.fi/1-71968671

Ottamatta kantaa kyseiseen keskusteluun, jossa näytää olevan vain yksi oikea ja hyväksytty näkemys, keskustelusta väkisinkin nousee mieleen ajatus siitä, mikä on totuuden merkitys keskusteltaessa pelaajista. Jos mietitään huippu-urheilua ja tavoitetta pelata jalkapalloa huipputasolla, ovatko jotku tosiasiat sellaisia, että niistä ei saa puhua, koska ne voivat loukata pelaajia? Tuosta linkkinä olevasta jutusta kuitenkin käy selvästi ilmi se, minkä vuoksi suomalaisien pelaajien on lähes mahdotonta päästä suomalaisesta jalkapallokulttuurista maailmalle. Italiassa treeneissä vedetään täysillä, saman pelipaikan pelaajat eivät puhu toisilleen, valmentajat huutavat pelaajille... Suomessa, kuten Sevenius itse totesi, pelaajia kasvatetaan pumpulissa. Kylmä fakta vaan on, että oikeassa maailmassa jalkapallo on kilpailua ihan pienestä pitäen. Suomessa se on leikkimistä ja nykyisen inkluusioajattelun myötä siitä on tullut leikkimisen lisäksi pelleilyä. Kaikilla pitää olla hauskaa eikä ikävistä asioista saa puhua.

Mutta sitä saa mitä tilaa. Helmarit ovat loistava esimerkki koko suomalaisen jalkapallovalmennuksen tasosta. Joukkueessa on vain muutama pelaaja, joita oikeasti voi pitää urheilijoina. Nämä muutama kyllä erottuu porukasta siinä, että he ovat urheilijoita 24/7 eivätkä silloin kun on peli. Loput taas tykkäävät tehdä ost est videoita tiktokkiin, jossa esittelevät ostamiaan karkkeja ja limukoita. Oikeassa huippu-urheilumaailmassa nämä ovat kiellettyjä, eivätkä pelaajat ole niin hölmöjä, että tekevät yhtään mitään mikä huonontaa heidän mahdollisuuksia pelata korkealla tasolla.

Ja palatakseni vielä siihen todellisuuteen. Suomessa on turha haaveilla jatkuvasta menestyksestä jalkapallossa niin kauan, kun huipulle tähtäävää toimintaa tehdään keskinkertaisuuden säännöillä ja keskinkertaisuuksien johtamana. Tämä on fakta, jonka kaikki voi nähdä suomalaisen jalkapallon tuloksista, jotka ovat, tekisi mieli sanoa paskoja, mutta on loukkaus paskaa kohtaan verrata sitä suomalaiseen jalkapalloon, joten kutsutaan niitä suomalaisiksi. Näin jokainen ymmärtää millaisesta tasosta puhutaan.

[Sivurajaltaseuraaja]

nousee mieleen ajatus siitä, mikä on totuuden merkitys keskusteltaessa pelaajista.

Kannattaa muistaa että tämä totuus on vain yksi mielipide muiden joukossa.

Uskoisin että nämä LKKn kirjoitukset ärsyttivät naisfutiksen seuraajia siksi, että kirjoittaja ei selvästikään seuraa naistefutista, saati tunne pelaajia. Eksyy keskusteluun ottelupäivänä viisastelemaan naisten fyysisistä tms ominaisuuksista.

Naisfutista seuraaville kyseinen kritiikki on ihan tuttua eikä sisällöstä sinänsä olla kovin paljon erimieltä. Sen sijaan pohja putoaa kun kirjoittajalla ei ole mitään realistista kosketuspintaa asiaan.

[Slither54]

Se, minkä takia ulkonäköön liittyvien kommenttien kanssa kannattaa olla pikkaisen varovaisempi kuin mitä normaali setämies on, johtuu ennen kaikkea siitä, että se voi johtaa myös sairaanloisiin toimintatapoihin urheilijan kannalta. Ja yllättävää kyllä se tuppaa olemaan valitettavan yleistä varsinkin naisten urheilussa. Se ei toki silti tarkoita, että urheilijoita/nuoria pitää pitää pumpulissa, mutta asiasta pitää osata keskustelemaan hienovaraisesti ja siitäkin huolimatta väärinkäsityksiä saattaa tulla.

Myöskin puhe siitä, että karkit ja limut ovat kiellettyjä urheilijoille on ihan höpö höpöä. Se on sitten eri keskustelu, että milloin ja miten usein niitä on mahdollista syödä, mutta eipä se tunnu paljon Kososen moukariin vaikuttavan, että karkkia syö silloin tällöin tai hiihtäjien tuloksiin olympilaisissa, kun mitalikakkua syödään kesken kisojen.

Kilpailua voi siis tehdä myös äärimmäisellä huipputasolla mutta toisia kunnioittaen. Mutta se onkin sitten ihan oma keskustelunsa toteutuuko nämä Helmareissa joukkueena tai yksilöiden tasolla.

[Cantonakaskessa]

Kannattaa muistaa että tämä totuus on vain yksi mielipide muiden joukossa.

Uskoisin että nämä LKKn kirjoitukset ärsyttivät naisfutiksen seuraajia siksi, että kirjoittaja ei selvästikään seuraa naistefutista, saati tunne pelaajia. Eksyy keskusteluun ottelupäivänä viisastelemaan naisten fyysisistä tms ominaisuuksista.

Naisfutista seuraaville kyseinen kritiikki on ihan tuttua eikä sisällöstä sinänsä olla kovin paljon erimieltä. Sen sijaan pohja putoaa kun kirjoittajalla ei ole mitään realistista kosketuspintaa asiaan.

Itse ärsyynnyin siitä kun tämä vittuileva ja henkilöön menevä kritiikki esitetään jonakin "uutena juttuna", jonka tulisi levitä suomalaista jalkapalloa pelastamaan. Kun se nimenomaan on tuulahdus menneestä kentänlaitakulttuurista, ja voi osaltaan selittää miksi esimerkiksi moni tyttöpelaaja lopettaa harrastamisen. Oli säälittävää nähdä kuinka aikuiset miehet juopuvat vallasta kun saavat junnujoukkueen valmennettavaksi ja käyttäytyvät simputtavan ja nöyryyttävän alikersantin tavoin lapsia/nuoria kohtaan. Nykytodellisuudesta en tiedä, mutta jos YLEn lähetyksissä hyssytellään niin se ei kerro kentänlaitojen todellisuudesta mitään. Valmentaja ja kentän laidalla seisovat aikuiset voivat vaatia ja huutaakin, mutta sen voi tehdä pelaajia kunnioittaen.

Pienelle osalle pelaajista huutaminen ja kovakin simputus sopii. Näistä voi tulla huippuja ja media nostaa esiin nämä tarinat esimerkkeinä, jääkiekon puolelta vaikkapa Ismo Lehkosen kertomus kuinka "itketti poikaa pihapeleissä". Siitä tehdään normi ja monet isukit seuraavat perässä.  Tarinoista unohtuu, että monet itketetyt luopuvat koko harrastuksesta tai ainakin alisuorittavat.

[Sun mutsis]

Täällähän on tiukkaa vääntöä.

Erotetaan nyt kuitenkin kaksi asiaa. Ammattimaiset standardit ja vaatimustaso ovat perusedellytys huippu-urheilussa ja kieltämättä nämä ovat kotimaisessa jalkapallossa sekä hyvin ohuessa naisfutisporukassa hakusessa. Sen sijaan amatöörien ja internetin wannabe-valmentajien asiaton ja aika lapsellinenkin kielenkäyttö on täysin tarpeetonta.

Niin Suomessa kuin maailmallakin on olemassa valmentajia, ympäristöjä ja jopa ihan omaehtoisia urheilijoitakin, jotka pitävät tuon vaatimustason korkealla ilman yläkouluikäisen poikalapsen kielenkäyttöä. Melkeinpä väittäisin, että korkean vaatimustason ympäristössä alatyyliseen raivoamiseen on vähemmän tarvetta kuin amatöörien puuhastelussa.

[Timoni]

Oli Suomen ryhmitys ja kokoonpano mikä tahansa niin samat puutteet näkyvät.

Pelin rakenne, sijoittuminen, ajoitukset.
Näiden lisäksi vielä perustaitojen heikkous.

Jotain hyvää sentään eli Adden onnistuminen.

Sanasta sanaan sama. Lisäisin vielä havainnoinnin, jotta palloa pystyy liikuttamaan nopeasti, eikä aika kulu ekaan tatsiin, pään ylös nostamiseen havainnointiin (ja näiden yhdenkin puuttuessa pudotukseen alaspäin).

Jotenkin näin:
1) Liiku valmiiksi pelin rakenteen mukaisiin tukipositioihin
2) Havainnoi valmiiksi seuraavat pelitekovaihtoehtosi
3) (Tyhjennä tila, jos viet parhaan vaihtoehdon)
4) Laadukas eka tatsi valitsemasi peliteon suuntaan (tai poispäin, jos haluat saada lisää etua kohdepelaajalle esim. oikean ajoituksen saamiseksi)
5) Valitse peliteon vaatima kosketus (syöttö/kuljetus/laukaus)
6) Aloita 1-kohdasta

Esim. Vilma Koivistolla on tähän sekvenssiin hyvät eväät.

Pitkästä aikaan saatiin laidalta laadukkaita keskityksiä, jotka löysivät oman pelaajan. Nyt Addelle peliminuutteja ja rutiinia, niin onnistuu ja tuo Suomelle vaihtoehtoja kovempiakin maita vastaan.

[Julio Salinas]

Se, mikä LKK:n arvostelussa meni väärin, oli ulkonäön kritisointi, minkä hän kömpelösti yritti naamioida puutteellisen fysiikan kritisoinniksi. Mitään näyttöä Seveniuksen puutteellisesta fysiikasta, varsinkaan muihin Suomen pelaajiin verrattuna, ei nimittäin ole. Kyllä tässä vaan taisi käydä niin, että Seveniuksen kasvojen tai joidenkin muiden piirteiden perusteella päätti LKK piiloilmaisuin haukkua Seveniusta läskiksi.
Ihan oikein siihen kanssaforumnistit puuttuivat.

[Timoni]

Mitä "henkilöön menevää kritiikkiä"?! Kyse on naisten huippu/ammattijalkapallosta ja majun kärkipelaajasta. Tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen kuuluu fysiikan eli atleettisen kapsiteetin optimointi ja maksimointi.

Ja asiallinen kritiikki kohdistuu tarvittessa pelin ja sen vaatimusten tähän osa-alueeseen kuten myös tiettyyn pelaajan itsekkääseen "minä minä" lapsellisuuteen ja maalin hakemiseen huonoista paikoista ja asennoista vaikka parempiakin optioita olisi tarjolla.

Ei tässä mitään "henkilöön menevää" kritiikkiä sen enempää ole kuin "poleemiset" sanavalinnat. Niitä tarvitaan niin ikään välillä. Menee viesti paremmin perille ja mahdollisesti jopa itse pelaaja "sisuuntuu" ja "päättää näyttää".

Hyvä. Eteenpäin. Vamos!

Edit: Ja jos se keskivartalon lihaskunto ja edelleen kehonhallinta on huipputasolla, niin  noista vaikeimmistakin paikoista ja asennoista voi olla perusteltua ja realistista hakea ratkaisua ja katso pallo menee yläkulmaan eikä taivaantuuliin kuten tänään. Wink wink.

Mielestäni tässä LKK on jo oikealla asialla.

Tikissä pitää olla kv. peleissä, ja sitä työtä (fysiikan harjoittelua) pitää tehdä väsymättömästi, koska siinä harvoin on pikavoittoja, vaan kehitys tapahtuu pikku hiljaa vuosien varrella.

Molemmatkin kentälle vaihdetut kärkipelaajat (Sevenius, Nyström) olivat muutamissa tilanteissa vähän itsekkäitä. Joo, kärkipelaajan välillä pitää ollakin, mutta jos kanssapelaaja on selvästi paremmassa positiossa, niin pitäisi kyllä syöttää. Ehkä molemmilla oli vaihtoon pudottuaan kovat näyttöhalut (mikä tietenkin on loistava asia, että haluaa kilpailla ja vallata avauspaikan takaisin itselleen).

[dembele]

Molemmatkin kentälle vaihdetut kärkipelaajat (Sevenius, Nyström) olivat muutamissa tilanteissa vähän itsekkäitä. Joo, kärkipelaajan välillä pitää ollakin, mutta jos kanssapelaaja on selvästi paremmassa positiossa, niin pitäisi kyllä syöttää. Ehkä molemmilla oli vaihtoon pudottuaan kovat näyttöhalut (mikä tietenkin on loistava asia, että haluaa kilpailla ja vallata avauspaikan takaisin itselleen).

Samaa mieltä. Asia on niin yksinkertainen että kun on avauksessa osuu varmemmin pelaajatarkkailijoiden kiikariin kuin jos tulee toisen puoliajan loppupuolella vaihdosta sisään. Lisäksi pienet virheet keskikentällä ja hyökkäyksessä eivät näytä niin fataaaleilta kuin puolustuksessa.

[Stürmer]

Italiassa treeneissä vedetään täysillä, saman pelipaikan pelaajat eivät puhu toisilleen, valmentajat huutavat pelaajille... Suomessa, kuten Sevenius itse totesi, pelaajia kasvatetaan pumpulissa. Kylmä fakta vaan on, että oikeassa maailmassa jalkapallo on kilpailua ihan pienestä pitäen. Suomessa se on leikkimistä ja nykyisen inkluusioajattelun myötä siitä on tullut leikkimisen lisäksi pelleilyä. Kaikilla pitää olla hauskaa eikä ikävistä asioista saa puhua.

Kun pelaajat ovat seurassa palkkatöissä, niin työnantaja voi tosiaan edellyttää aika paljonkin asioita.  Mutta silloin, kun pelaajat ovat seuran maksavia asiakkaita, niin valmentajalla on valitettavasti melko ohkainen paikka alkaa esittää kovia vaatimuksia, saati huutaa pelaajille.  Näin se valitettavasti vaan menee, vaikka aina toki löytyy niitä vanhempia ja pelaajiakin, jotka ovat valmiita maksamaan kalliitakin kausimaksuja vain päästäkseen kilpailemaan peliajasta tai kuuntelemaan valmentajien asiattomuuksia.

[2fst4u]

Molemmatkin kentälle vaihdetut kärkipelaajat (Sevenius, Nyström) olivat muutamissa tilanteissa vähän itsekkäitä. Joo, kärkipelaajan välillä pitää ollakin, mutta jos kanssapelaaja on selvästi paremmassa positiossa, niin pitäisi kyllä syöttää. Ehkä molemmilla oli vaihtoon pudottuaan kovat näyttöhalut (mikä tietenkin on loistava asia, että haluaa kilpailla ja vallata avauspaikan takaisin itselleen).

Aika vähän on kovasti hehkutetun Paulina Nyströmin pelaamista analysoitu kummassakaan pelissä, joten yritetään vähän ainakin alusta.

Alkuun toki pitää muistaa, että uusi joukkue jne. mutta kuitenkin nyt takana jo kaksi leiriä ja sitä kautta yhteisiä treenejä ~kymmenen. Joten pikkuhiljaa joukkueen pelitapa luulisi jollain tasolla olevan selvää.

Ensimmäinen itselleni tuleva mielikuva on se, ettei oikeastaan tuo mitään uutta Helmareihin. Isokokoisia, target-tyyppisiä, lähellä maalia vahvoja olevia pelaajia Suomella on jo ainakin Sevenius sekä Halttunen. Myös Franssi tietyllä tapaa menee samaan kategoriaan, mutta sillä erolla ettei oikeastaan ole hyökkääjä. Ei ainakaan tehoja tekevä sellainen. Takaisin Nyströmiin eli Portugali pelissä kun avasi ei oikein pystynyt pitämään palloa tai pudottamaan sitä keskikentälle. Tosin tämä saattoi johtua myös tukipelaajien liian suuresta etäisyydestä. Ehkä Latvia-pelissä ainoa tällainen tilanne oli kun suojasi lopussa päädyssä ja pelasi Koivistolle hyvän vetopaikan "vitosen kulmalle".  Tuota pelaamista olisi voitu nähdä vaikkapa Franssilta.

Juoksunopeudesta en on osaa sanoa mitään, sillä jos pitäisi sanoa hetki kun juoksi täysivauhtisesti, niin kummassakaan ottelussa ei tule sellaista hetkeä mieleen. Ei hyökätessä pallottomana tai pallollisena, ei myöskään puolustettaessa.

Studiossa hehkutettiin Nyströmin monipuolista viimeistelyä, mutta siitä ei kovin paljoa saatu vielä maistiaisia. Portugali pelissä oli yksi puskupaikka, muttei osunut kunnolla palloon. Latvia-pelissä oli muutama väläytys, yksi volley ja muistaakseni yksi hyvä boksiin ajo oikealta, mutta laukaus taisi mennä sivuverkkoon tai maalivahti torjui, en muista tarkkaan.

Summasummarum, ilolla otan lisää kilpailua hyökkäykseen, mutta mitään kausikorttia avaukseen tai edes rosteriin en kyllä ainakaan näillä näytöillä antaisi. Se vaan taitaa olla nyt olla luvattu kun ollaan Liiton toimesta houkuteltu vaihtamaan futis-kansalaisuutta

[Laukaisukoneenkuljettaja]

Se, mikä LKK:n arvostelussa meni väärin, oli ulkonäön kritisointi, minkä hän kömpelösti yritti naamioida puutteellisen fysiikan kritisoinniksi. Mitään näyttöä Seveniuksen puutteellisesta fysiikasta, varsinkaan muihin Suomen pelaajiin verrattuna, ei nimittäin ole. Kyllä tässä vaan taisi käydä niin, että Seveniuksen kasvojen tai joidenkin muiden piirteiden perusteella päätti LKK piiloilmaisuin haukkua Seveniusta läskiksi.
Ihan oikein siihen kanssaforumnistit puuttuivat.

Ulkonäön kritisointi?! Mielestäni naista itse asiassa pukee pieni pyöreys. Se ei välttämättä ole urheilullisuuden indikaattori mutta naisellisuuden hyvinkin. (Tähän tietenkin liittyy myös se, että naisilla on luontaisesti ja keskimäärin miehiä korkeampi rasvaprosentti myös huippu-urheilun saralla ja se on myös terveydellisistä syistä suositeltavaa.)

Jos Härkönen about freudilaisittain lipsauttaa, että eipä ao. pelaaja turhaan ole Helmareiden "nälkäisin", samalla kun yrittää kiihkeästi peittää, suodattaa ja tukahduttaa kaiken mahdollisen kielteisen ja kriittisen arvostelun ulospurkautumisen koskien tämän pelisuorituksia, niin eipä tätä herkullista tilaisuutta voi olla käyttämättä poksauttaakseen koko valheellisen paskamätäkuplan lukevan ja ajattelevan suomijalkapallonkansan kasvoille. (Tekee gutaa.)

Nälkäisin!? Niinpä. Tässä tullaan juuri siihen, että tietyn pelaajatyypin "nälkäisyys" assosioituu jalkapallopelin "pikaruokaan" ja "irtokarkkeihin". "Makeannälkään": Maaleja maaleja muusta niin välittämättä. Se on se juttu. Tämä kirskoidenpoimija jonka me kaikki tunnemme pallopeleistä. Se pelaaja joka ei tee kokonaisvaltaista työtä joukkueen eteen eikä välttämättä treenaa kokonaisvaltaisesti saati kehittyäkseen kokonaisvaltaiseksi jalkapalloilijaksi. Samalla tämä tyypillisesti torjuttu kriittinen ajatus lavenee vääjäämättä siihen suuntaan että myös dieetissä otetaan vastaavia vapauksia ja erivapauksia kuin harjoittelussa ja pelaamisessa. Maaleja ja makupaloja. Nam nam. Muut tehkööt esityöt. Maalit on se mun juttu.

Näiden epäsopivien assosiaatioiden äärellä, jotka ovat ehdoton no-go ja taboo poliittisesti and otherwise korrektille fiksulle ja sympaattiselle selostajalle, Härkösen psyyke kavahtaa ja pullauttaa ulos ilmaisun "NÄLKÄISIN". You cannot make this shit up.

Well, it didn't end or age that well as we can see now.

Ei tuolla missikisoissa olla. (Lady Sevenius on sinänsä ihan viehättävä ja nätti nainen.  Tätäkään ei toki saa lausua, koska se on asiatonta ja seksististä joten torjutaan alitajuntaan ja unohdetaan että tuli sulkeissa mainittua.) "Ulkonäön" arvostelu liittyy siis suoraan pelaajan "kermavaahtoa, pikaruokaa, irtokarkkeja ja kirsikoita"  profiiliin eli tinkimätöntä joukkuepelaajaa luontaisesti ärsyttävään tyyppiin, joka hakee sitä seuraavaa maaliaan sellaisella "nälkäisyydellä" että se haittaa aivan liian usein ja systemaattisesti joukkueen peliä ja mahdollisuuksia tehdä niitä maaleja for real! Eri asia olisi jos kyse olisi jostain naismajun zlatanista joka saa suoritustensa tason ja tuloksellisuuden ansiota kaiken muun "säätämisen" ja "sooloilun" anteeksi mutta kun ei.

Tähän profiiliin liittyy siis suoraan myös silmilnpistävä fyysinen riittämättömyys sekä kieltämättä edelleen epäurheilullisuuden ulkoinen vaikutelma. Sellaista se on. Kannattaisi tehdä enemmän töitä kentällä (ja mahdollisesti treenikentällä) ja pelata joukkueelle sekä yrittää maalia vain omasta xG >> 0.01 paikasta niin kritiikkikin voisi vaimentua. Tai siis ennen kaikkea kritiikin puutetta koskeva kritiikki. Sillä irvailimme loppupeleissä todellakin ensisijaisesti selostaja-kommentaattorikaksikolle joka yrittää epätoivon vimmalla vaimentaa sisäisen kriitikkonsa jos se ei ole jo ajautunut syväkoomaan ja maalata mustankin valkoiseksi ja harmaan pinkiksi ja bling blingiksi jotta kaikilla on kivaa ja hyvä mieli eikä kukaan loukkaannu tai ota hernettä nenään. Se tuntuu ikävältä 7 tyynynkin alla. Tämä kuivattu herne. Herkkyys on yksilökysymys.

Jatketaan. Mutta ei enää tästä hömpästä jooks! Eteenpäin! Vamos!

Aina olemme sanoneet. Suuruus on toisaalla. Näiden muurien, esteiden, henkilökohtaisten helvettien ja vuorien tuolla puolen. Sinne me olemme matkalla. Seurata saa - tai itkeä epäreilua maailmaa ja törkeää kohtelua ad infinitum!

We fucking know what we are talking about. Suuruus. Vain suuruus voi meidät pelastaa. Pienuudelta. And then some. Period.

[elanalistadefutbol]

Huutaminen ja muu epäasiallinen käytös pelaajia kohtaan, kertoo aina enemmän huutajasta kuin huudon kohteesta. Todellisuudessa huutaja huutaa itselleen, kyvyttömyydelleen valmentaa joukkuetta niin, että se menestyisi. Vika on aina muualla kuin itsessä ja huuto kertoo vain siitä, että ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa valmentajan kannattaisi itse tajuta tilanteen toivottomuus, mutta joku sisäinen defenssi saa hänet uskomaan, että vika on muualla ja huuto on keino siirtää oma paha olo muihin ihmisiin. Kaikki kuitenkin lähtee siitä, että jokainen on yksilö ja jokainen katsoo maailmaa yksilönä, joten oman olemisen asettaminen etusijalle ajaa kaiken muun edelle.

Mitä taas tulee syömishäiriöön, se on sairaus. En ole nähnyt tutkimuksia siitä, kuinka moni naiusurheilija sairastaa syömishäiriöä, joten sen yleisyydestä minulla on vain omakohtaisia kokemuksia. Olen valmentanut ja ollut valmennuksessa mukana tuhansien tyttöpelaajien osalta, ja noiden vuosien aikana törmäsin yhteen tapaukseen, jossa diagnosoitiin syömishäiriö. Nyt siis puhun kv-tason pelaajista. Kyseinen henkilö oli äärimmäisen pedantti, kympin oppilas, joka halusi olla kaikessa paras. Parhaimmillaan, kun olimme eräässä tapahtumassa jossa oli ikäluokan parhaat pelaajat mukana, hän oli jokaisessa testissä paras ja osassa kovista fyysisitä testeistä ylivoimainen muihin verrattuna. Mutta hänen ongelmansa oli siellä, missä se on kaikilla potentiaalisilla pelaajilla, jotka eivät saavuta huipputasoa, eli korvien välissä. Hänen psyykkeensä ei kestänyt niitä vaatimuksia, jotka hän itse oli itselleen asettanut. Toki taustalla oli muitakin henkilöön liittyviä asioita, jotka vaikuttivat hänen elämäänsä. Eli urheiluun liitetyillä ihanteilla voi olla haittavaikutuksia, mutta voidaanko ne yleistää? Jos pelaajalle sanotaan, että olet lihava, tarkoittaako se automaattisesti, että viikon päästä hän on sairastunut anoreksiaan? Humanistina, eksistentialistina en tuohon usko, vaan ihmiset ovat erilaisia, ja aina löytyy ääripään joka asiassa, joka reagoi johonkin asiaan itseään vahingoittavalla tavalla. Suurimpaan osaan ei, koska valitettavasti suurin osa pelaajista on keskinkertaisuuksia, joilla ei ole sellaista intohimoa lajia kohtaan, jotta he tekevät kaikkiensa menestyksen eteen. Heille riittää, että saavat olla kavereiden kanssa, pelailla, viettää aikaa ryhmässä ja kokea kaikenlaista. Mutta heillä ei ole sellaista intohimoa, joka ajaisi heidät mukavuusalueiden ulkopuolelle.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos pelaaja, nyt puhutaan täysi-ikäisistä tai lähellä sitä olevista, haluaa saavuttaa kv-tason ja hänellä on edellytyksiä siihen, kyllä hänelle pitää kertoa mikä on ravinnon merkitys ja mitä se tarkoittaa. Jos näin ei toimita, silloin koko valmennus perustuu valheeseen. Kaikki näkee mikä on ongelma, mutta asiasta ei saa puhua, jotta pelaaja ei sairastu syömishäiriöön. Toki suurimman osan suomalaisista joukkueista, osalta näin voitaisiin toimia, koska on hyvin epätodennäköistä, että joukkueessa on pelaaja, joka oikeasti saavuttaa kv-tason. Ylipäänsä näitä pelaajia on niin vähän, että 98% valmentajamassasta ei ikinä pääse valmentamaan pelaajaa, joka on oikeasti kv-tason pelaaja. Siinä mielessä huuhkaja-helmaripolut ja muut ylevät ajatukset ovat turhaa. Se, että höpötetään kv-tasosta keskinkertaisten pelaajien keskinkertaisille valmentajille on naivia. Mutta se ei lienee tarkoitus, vaan rahastaminen.

Muistan 1970-luvulta mainoksen, https://www.youtube.com/watch?v=8FGbq-W9YU8, jossa lapset saavat kertoa mitä heistä tulee isona. Siinä eräs pikku-poika, kuin maalintekijän röyhkeydellä, toteaa, että "tietysti lakaisen lakaisukoneella". Tämä pienen pojan haave kertoo siitä, että jokainen meistä elämässään haluaa olla jotain, ja tehdä jotain suurta. Kaikista vain ei ole lakaisukoneen kuljettajaksi. Eikä jalkapalloilijaksi. Vain harvasta tulee lakaisukoneen kuljettaja ja vain harvasta tulee ammattijalkapalloilija. Huippu lakaisukoneenkuljettajaa tai huippujalkapalloilijaa tuskin tulee kenestäkään.

[Vin Diesel]

Nykyään varmaan lähes kaikilla ammattilaisseuroilla ja urheilussa yleensäkin on ravitsemusasiantuntijoita (esimerkiksi nimikkeillä Head of Nutrition, Performance Nutritionist tai Sports Dietitian) ja tietenkin myös psykologista valmennusta / tukea (esimerkiksi nimikkeillä Sport Psychologist, Performance Psychologist, Mental Performance Coach). Jollei tällaisia palveluita ole seuralla itsellään, niin ne usein ostavat palvelua tarvittaessa.

Jalkapallossa kilpailu on niin kovaa, että em. asioihin pitää panostaa jo melko nuorena ja lähes kaikki ovat varmasti näistä asioista tietoisia. Erot muodostuvat tässäkin siitä, miten kukin yksilö asioita toteuttaa, ihan kuten treenaamisenkin kohdalla.

Aina on toki myös yksilöitä, jotka tarvitsevat asioissa muita enemmän tukea ja ohjausta. Uskoisin, että toiminta on tällä alueella nykyisin melko tervettä.

[pekkapaatos]

Aika vähän on kovasti hehkutetun Paulina Nyströmin pelaamista analysoitu kummassakaan pelissä, joten yritetään vähän ainakin alusta.

Alkuun toki pitää muistaa, että uusi joukkue jne. mutta kuitenkin nyt takana jo kaksi leiriä ja sitä kautta yhteisiä treenejä ~kymmenen. Joten pikkuhiljaa joukkueen pelitapa luulisi jollain tasolla olevan selvää.

Ensimmäinen itselleni tuleva mielikuva on se, ettei oikeastaan tuo mitään uutta Helmareihin. Isokokoisia, target-tyyppisiä, lähellä maalia vahvoja olevia pelaajia Suomella on jo ainakin Sevenius sekä Halttunen. Myös Franssi tietyllä tapaa menee samaan kategoriaan, mutta sillä erolla ettei oikeastaan ole hyökkääjä. Ei ainakaan tehoja tekevä sellainen. Takaisin Nyströmiin eli Portugali pelissä kun avasi ei oikein pystynyt pitämään palloa tai pudottamaan sitä keskikentälle. Tosin tämä saattoi johtua myös tukipelaajien liian suuresta etäisyydestä. Ehkä Latvia-pelissä ainoa tällainen tilanne oli kun suojasi lopussa päädyssä ja pelasi Koivistolle hyvän vetopaikan "vitosen kulmalle".  Tuota pelaamista olisi voitu nähdä vaikkapa Franssilta.

Juoksunopeudesta en on osaa sanoa mitään, sillä jos pitäisi sanoa hetki kun juoksi täysivauhtisesti, niin kummassakaan ottelussa ei tule sellaista hetkeä mieleen. Ei hyökätessä pallottomana tai pallollisena, ei myöskään puolustettaessa.

Studiossa hehkutettiin Nyströmin monipuolista viimeistelyä, mutta siitä ei kovin paljoa saatu vielä maistiaisia. Portugali pelissä oli yksi puskupaikka, muttei osunut kunnolla palloon. Latvia-pelissä oli muutama väläytys, yksi volley ja muistaakseni yksi hyvä boksiin ajo oikealta, mutta laukaus taisi mennä sivuverkkoon tai maalivahti torjui, en muista tarkkaan.

Summasummarum, ilolla otan lisää kilpailua hyökkäykseen, mutta mitään kausikorttia avaukseen tai edes rosteriin en kyllä ainakaan näillä näytöillä antaisi. Se vaan taitaa olla nyt olla luvattu kun ollaan Liiton toimesta houkuteltu vaihtamaan futis-kansalaisuutta

Selkeää dataa saatiin Nyströmistä eli ainakin syy miksi vaihtoi Ruotsista Suomeen. Jos ei Latviaa vastaan kykene henkilökohtaisilla taidoilla maalintekoon, niin hiljaista tulee olemaan. Siinä ei taktiikoilla ja pelitavalla ole mitään merkitystä. Taas jälleen kerran osoitus palloliiton kyvyttömydestä kehittää kotimaisia pelaajia sekä tulkita dataa ja sellainen paniikkiratkaisu tällä kertaa. Huvittavaa viestintää oli taas nähdä, kun Helmarit twiittasi, että huippuvireinen Nyström teki kaksi maalia Häckenin murskavoitossa 11-0 jotakin divariseuraa vastaan. Eiköhän se ollut siinä. Puhuuko edes suomea, perkele.

[Svertti Peholm]

Totesin itse ennen peliä, että tämä on 10-0-peli. En hetkeäkään toki uskonut, että päättyisi 10-0 mutta näin olisi pitänyt käydä. 2 min kohdalla totesin, että Latvian oikea laitapakki on aivan väärässä paikassa. Sen ohitti kaikki pujottelukeppinä joka kerta. Taisi olla 07-syntynyt ja tuskin olisi mahtunut Suomen 07-majuun. Tällaista vastaan Adelina Engman sitten loisti ja nyt kaikki hehkuttaa, että Engman nostaa päätään ja pitää saada isompaa roolia.

Asioita kannattaa ainakin yrittää tulkita faktojen kautta.

Onko meillä oikeat pelurit tuolla kentällä?
Kuka pystyy tekemään maalin?

Miksi Sanni Franssi edes on jengissä (pian 31v, 98 maaottelua, 7 maalia)? Juna meni jo. 
Miettikää, 7 maalia 98 maaotteluissa, joista iso osa ollut Latvian kaltaisia huuhaamaita. Maita, joita vastaan olisi pitänyt tehdä 7 maalia yhdessä ottelussa.

Tämä ei nyt ole mikään hyökkäys Franssia kohtaan. En tiedä hänestä mitään, enkä ole juurikaan seurannut hänen otteitaan. Hänen roolinsa lienee muutakin kuin maalintekijä. Tämä on hyökkäys valmennusta vastaan. Miksi et peluuta Lilli Halttusta (s. 2005) josta voi joskus tulla jotain. Tai jotakuta muuta.

Väitän, että voisin nimetä muutaman nimen, jotka olisivat tehneet pari maalia Latviaa vastaan.

Tätä kirjoitellessa Suomen 09:t voitti Latvian 7-0. Täysin looginen lopputulos ja tasoero suunnilleen sama kuin aikuisissakin.

Ehkä pääpointtini on, että tyttöjalkapallo Suomessa on kasvanut valtavasti viimeisen 10-15 vuoden aikana. Tästä looginen tulema on, että isommasta massasta tulee parempia pelaajia helmareihin kuin 10-15 vuotta aikaisemmin. Nämä kasvaneen massan pelaajat alkavat olla nyt helmari-ikäisiä ja uskon, että nuorissa on parempaa matskua kuin mitä 5-10 vuotta vanhemmissa pelaajissa. Miksi emme nosta nuoria vahvemmin mukaan? Noh, joku vastaa, että helmareihin pitää ansaita paikkansa ja helmareissa tarvitaan kokemusta. Niin varmasti, mutta missä tämä kokemus näkyy? 3-1 voitossa Latviasta. Suomen junnumaajoukkue olisi luultavasti päätynyt samaan tulokseen - vähän liioitellen. Onko meillä mitään hävittävää?

Ja pakko taas todeta, että Suomen heikoin pelaaja on edelleen maalivahti (ihan sama kuka siellä on). Latviaa vastaan näyttöpaikassa ilmiömäisen järkyttävä suoritus. Enkä nyt viittaa pelkästään siihen syöttöön, jonka syötät sen ainoan vastustajan jalkaan 5 metriä maaliviivasta vaan myös maaliin, jossa seisot täysin väärässä paikassa maalia ja jätät takaosaan Suomen kokoisen aukon, jonne mikä tahansa löysä lerppu uppoaa. Tämä oli todella heikko suoritus. Toivotan kuitenkin kaikkea hyvää ja ensi kerralla paremmin. Nyt vain ei onnistunut ja se on sanottava ääneen koska kaikki näkivät sen muutenkin.

Vielä lopuksi todettava, että keskustelu studiossa ja haastatteluissa on karmeaa. Miksei kukaan voi sanoa ääneen, että vastustaja on paska ja Suomen pitäisi voittaa 10-0. Alkoi oikein naurattaa kun vaihtopenkillä kuljetaan läppärit kädessä ja ollaan pohtivaisen näköisiä (noh, totta kai ollaan - sehän on niiden duuni) kun riittäisi sanoa: Vedä kunnolla! Pelaa seinä selustaan. Haasta boksiin. Et voi epäonnistua. Engmanin keskitys Ölingille oli laatupallo. Upea maali. Noh, Engman olisi voinut joka tilanteessa haastaa maaliviivalle asti, mikäli olisi tajunnut. Siitä olisi syntynyt jotain paljon vaarallisempaa kuin kesopallo, josta Öling kerran elämässään saa puskettua maalin.

Sorry, olen vähän skeptinen. Mutta erittäin mielenkiintoista näitä pelejä on katsoa.

[pekkapaatos]

Totesin itse ennen peliä, että tämä on 10-0-peli. En hetkeäkään toki uskonut, että päättyisi 10-0 mutta näin olisi pitänyt käydä. 2 min kohdalla totesin, että Latvian oikea laitapakki on aivan väärässä paikassa. Sen ohitti kaikki pujottelukeppinä joka kerta. Taisi olla 07-syntynyt ja tuskin olisi mahtunut Suomen 07-majuun. Tällaista vastaan Adelina Engman sitten loisti ja nyt kaikki hehkuttaa, että Engman nostaa päätään ja pitää saada isompaa roolia.

Asioita kannattaa ainakin yrittää tulkita faktojen kautta.

Onko meillä oikeat pelurit tuolla kentällä?
Kuka pystyy tekemään maalin?

Miksi Sanni Franssi edes on jengissä (pian 31v, 98 maaottelua, 7 maalia)? Juna meni jo.  
Miettikää, 7 maalia 98 maaotteluissa, joista iso osa ollut Latvian kaltaisia huuhaamaita. Maita, joita vastaan olisi pitänyt tehdä 7 maalia yhdessä ottelussa.

Tämä ei nyt ole mikään hyökkäys Franssia kohtaan. En tiedä hänestä mitään, enkä ole juurikaan seurannut hänen otteitaan. Hänen roolinsa lienee muutakin kuin maalintekijä. Tämä on hyökkäys valmennusta vastaan. Miksi et peluuta Lilli Halttusta (s. 2005) josta voi joskus tulla jotain. Tai jotakuta muuta.

Väitän, että voisin nimetä muutaman nimen, jotka olisivat tehneet pari maalia Latviaa vastaan.

Tätä kirjoitellessa Suomen 09:t voitti Latvian 7-0. Täysin looginen lopputulos ja tasoero suunnilleen sama kuin aikuisissakin.

Ehkä pääpointtini on, että tyttöjalkapallo Suomessa on kasvanut valtavasti viimeisen 10-15 vuoden aikana. Tästä looginen tulema on, että isommasta massasta tulee parempia pelaajia helmareihin kuin 10-15 vuotta aikaisemmin. Nämä kasvaneen massan pelaajat alkavat olla nyt helmari-ikäisiä ja uskon, että nuorissa on parempaa matskua kuin mitä 5-10 vuotta vanhemmissa pelaajissa. Miksi emme nosta nuoria vahvemmin mukaan? Noh, joku vastaa, että helmareihin pitää ansaita paikkansa ja helmareissa tarvitaan kokemusta. Niin varmasti, mutta missä tämä kokemus näkyy? 3-1 voitossa Latviasta. Suomen junnumaajoukkue olisi luultavasti päätynyt samaan tulokseen - vähän liioitellen. Onko meillä mitään hävittävää?

Ja pakko taas todeta, että Suomen heikoin pelaaja on edelleen maalivahti (ihan sama kuka siellä on). Latviaa vastaan näyttöpaikassa ilmiömäisen järkyttävä suoritus. Enkä nyt viittaa pelkästään siihen syöttöön, jonka syötät sen ainoan vastustajan jalkaan 5 metriä maaliviivasta vaan myös maaliin, jossa seisot täysin väärässä paikassa maalia ja jätät takaosaan Suomen kokoisen aukon, jonne mikä tahansa löysä lerppu uppoaa. Tämä oli todella heikko suoritus. Toivotan kuitenkin kaikkea hyvää ja ensi kerralla paremmin. Nyt vain ei onnistunut ja se on sanottava ääneen koska kaikki näkivät sen muutenkin.

Vielä lopuksi todettava, että keskustelu studiossa ja haastatteluissa on karmeaa. Miksei kukaan voi sanoa ääneen, että vastustaja on paska ja Suomen pitäisi voittaa 10-0. Alkoi oikein naurattaa kun vaihtopenkillä kuljetaan läppärit kädessä ja ollaan pohtivaisen näköisiä (noh, totta kai ollaan - sehän on niiden duuni) kun riittäisi sanoa: Vedä kunnolla! Pelaa seinä selustaan. Haasta boksiin. Et voi epäonnistua. Engmanin keskitys Ölingille oli laatupallo. Upea maali. Noh, Engman olisi voinut joka tilanteessa haastaa maaliviivalle asti, mikäli olisi tajunnut. Siitä olisi syntynyt jotain paljon vaarallisempaa kuin kesopallo, josta Öling kerran elämässään saa puskettua maalin.

Sorry, olen vähän skeptinen. Mutta erittäin mielenkiintoista näitä pelejä on katsoa.

Lähes kaikesta samaaa mieltä, mutta korostan, niin kuin Paavo M Petäjä aikoinaan, että kuka tahansa Ranskan Liigan pelaaja olisi estänyt tuon lerpun keskikityksen, mutta Sevenius ei siihenkään kyennyt ja en tiedä puolustiko Raijas näkymätöntä naista alueeellaan, jos nyt pieni Talaslahden puolustelu sallitaan, ehkä ei sallita. Voisiko sittenkin E.Danbäck ollakin se seuraava maalivahti Helmareissa, varmaan kannattaisi panostaa häneen enemmän, kuin Koivuseen.