Harjunpää:yhteistyötä suurseurojen hyväksi!

[wenrer]

Lisääntyneen ottelumäärän (per joukkue) myötä keskiarvon nousu ei olisi edes välttämätöntä.

Ottelumäärähän taas ei liity mitenkään liigan joukkueiden kokonaismäärään vaan lähinnä kauden pituuteen. Minunkin puolestani toki kautta voidaan pidentää ja tehdä olosuhdevaatimukset tämän mukaisiksi. Suurimmalla osalla liigan 14 joukkueesta tämä ei olisi nytkään mikään ongelma.

[Lihansyöjäkasvi]

Kaikillehan pitäisi olla selvää että Joken suuri visio on saada pumpattua Veikkausliigaseuroja säännöllisesti Mestareiden liigaan, mistä saataisiin selvää rahaa suomifutikseen. Ja pitäisi olla selvää että tällä hetkellä vain Joken mainitsemilla neljällä "suurella" joukkueella on mitään realistisia mahdollisuuksia sinne päästä lähitulevaisuudessa.

Suomalaisen joukkueen saaminen edes satunnaisesti mestarien liigaan on täyttä utopiaa ilman CL:n rakenteen radikaalia muutosta (esim. laajenemista 64-joukkueiseksi). Vaikka futis ohittaisi lätkän ykköslajina, mitä se ei ihan heti ole tekemässä, säännölliset CL-vierailut olisivat edelleen valovuoden päässä.

[wenrer]

Suomalaisen joukkueen saaminen edes satunnaisesti mestarien liigaan on täyttä utopiaa ilman CL:n rakenteen radikaalia muutosta (esim. laajenemista 64-joukkueiseksi). Vaikka futis ohittaisi lätkän ykköslajina, mitä se ei ihan heti ole tekemässä, säännölliset CL-vierailut olisivat edelleen valovuoden päässä.

Joken visioiden perusteella sanoisin, että puhut paskaa. *silmät kiinni*

[Rikkiviisas]

Myllykoski Oy:n omistajasuku on ainakin tähän asti ollut käsittääkseni hyvin jalkapallomyönteinen. Joku paikallinen osannee kertoa tarkemmin.

Björnbergin suku on tosiaan hyvin jalkapallomyönteistä.
Toinen mainittava seikka on, että tehdas ei itsessään pumppaa joukkueeseen suuria summia vaan rahaa tulee myös tehtaan kautta tulleilta sponsoreilta. Myllykosken tehtaalla on pari vasta modernisoitua paperikonetta ja pääkonttori säilyy Myllykoskella, koska edustustiloihin on satsattu. Samaten yhteistyökumppaneiden tapaamiseen kautta maailman kuuluu myös käynti katsomassa MyPan peliä, joten yhtiön julkisuuskuvassa joukkueella on iso rooli.

Ilman yrityskauppoja tai suuria myllerryksiä niin MyPan ohittaminen edellyttää, että muut joukkueet saavat kasaan yli miljoonan budjetteja ja sitä kautta urheilullisesti ohittavat MyPan. Jos siinä vaiheessa MyPa ei kykene laajentamaan sponsoripohjaansa ja vihdoinkin yritä tosissaan koko Pohjois-Kymenlaakson joukkueeksi, niin kannattajana on pakko todeta jotta seura saa mitä ansaitsee.

Mutta mikäs siinä.
Käydään sitten katsomassa divaripelejä samaan tapaan kuin 80-luvulla ja muistellaan haikeasti vuoden 2005 mestaruutta. Siihen saakka kuitenkin spekulointi MyPan kohtalolla ja tiputtaminen pois suurseurojen kategoriasta on aika noloa.

[Aleksandr Tizjakov]

Björnbergin suku on tosiaan hyvin jalkapallomyönteistä.
Toinen mainittava seikka on, että tehdas ei itsessään pumppaa joukkueeseen suuria summia vaan rahaa tulee myös tehtaan kautta tulleilta sponsoreilta. Myllykosken tehtaalla on pari vasta modernisoitua paperikonetta ja pääkonttori säilyy Myllykoskella, koska edustustiloihin on satsattu. Samaten yhteistyökumppaneiden tapaamiseen kautta maailman kuuluu myös käynti katsomassa MyPan peliä, joten yhtiön julkisuuskuvassa joukkueella on iso rooli.

Ilman yrityskauppoja tai suuria myllerryksiä niin MyPan ohittaminen edellyttää, että muut joukkueet saavat kasaan yli miljoonan budjettaja ja sitä kautta urheilullisesti ohittavat MyPan. Jos siinä vaiheessa MyPa ei kykene laajentamaan sponsoripohjaansa ja vihdoinkin yrittämään tosissaan koko Pohjois-Kymenlaakson joukkueeksi, niin kannattajana on pakko todeta jotta seura saa mitä ansaitsee.

Mutta mikäs siinä.
Käydään sitten katsomassa divaripelejä samaan tapaan kuin 80-luvulla ja muistellaan haikeasti vuoden 2005 mestaruutta. Siihen saakka kuitenkin spekulointi MyPan kohtalolla ja tiputtaminen pois suurseurojen kategoriasta on aika noloa.

Juuri tätä asennetta Harjunpää peräänkuulutti. 

[Taigu]

No ei se nyt ainakaan itselleni kovin selvää ole.

Joka tapauksessa jos tarkkaillaan CL:n lohkovaiheeseen selviäviä seuroja, niin liikevaihto (ja pelaajabudjetti) pitäisi suomalaisseuralla olla vähintään kymmenkertainen tämän hetken suurimpiin (HJK ja TPS) verrattuna, jotta joukkue olisi paperilla kilpailukykyinen taistelemaan paikasta lohkovaiheessa. Nyt Tamulla tulee toisella karsintakierroksella vastaan Levski Sofia, jonka parhaat pelaajat tienaavat hyvinkin n. 40 000 € / kk netto ja joka kykenee ostamaan pelaajia siirtomarkkinoilta. En siis tarkoita, etteikö suomalainen altavastaajakin voi tällaista kohtaamista voittaa, mutta se on silloin lähtökohtaisesti sama minkäkokoisesta suomalaiskylästä se altavastaaja tulee.

Eiköhän viisinkertaistaminen riittäisi, 15 milj. euron budjetilla (joka on Norjan Rosenborgin budjetti) voisi olla ihan realistista.

[Uuhis]

Suomalaisen joukkueen saaminen edes satunnaisesti mestarien liigaan on täyttä utopiaa ilman CL:n rakenteen radikaalia muutosta (esim. laajenemista 64-joukkueiseksi). Vaikka futis ohittaisi lätkän ykköslajina, mitä se ei ihan heti ole tekemässä, säännölliset CL-vierailut olisivat edelleen valovuoden päässä.

Tämän takia Veikkausliigan rakenne vaatisikin joitain suuria muutoksia. Ovatko ne muutokset sitten niitä joita Jokke kaavailee, vai löytyykö joltakulta parempia visioita, onkin sitten eri asia. Totuus on kuitenkin se että Veikkausliigan ja muiden eurooppalaisten sarjojen välistä kuilua olisi pienennettävä, Jokke nyt esitti jonkinlaista ratkaisumallia asialle, muut ilmeisesti tyytyisivät nykyiseen kehitykseen. Mutta mitäs sitten kun Virolaisetkin suurseurat alkavat imuroida parempia pelaajiamme rahalla riveihinsä?

[kulmahiomakone]

E:
1996, 12 joukkuetta, yleisö-ka 2297
1997, 10 joukkuetta, yleisö-ka 2045
1998. 10 joukkuetta, yleisö-ka 2110

Kuten toveri Tizjakov jo totesi, nuo (vähäiset) muutokset selittyvät pelkästään niillä joukkueilla, jotka sarjassa ovat kunakin vuonna pelanneet. 1996 sarjasta tippuivat Ilves, Haka ja MP. Asia olisi toki tullut selville, jos olisit viitsinyt kertoa yleisömääriä vähän pidemmältä aikaväliltä...

[kulmahiomakone]

Kuuluisivatko kuvioon vielä jääkiekosta tutut välisarjat, jolloin HJK kohtaisi Hongan esim. 8 kertaa kaudessa?

Kymmenen joukkuetta, nelinkertainen sarja.

[wenrer]

...
Mutta mikäs siinä.
Käydään sitten katsomassa divaripelejä samaan tapaan kuin 80-luvulla ja muistellaan haikeasti vuoden 2005 mestaruutta. Siihen saakka kuitenkin spekulointi MyPan kohtalolla ja tiputtaminen pois suurseurojen kategoriasta on aika noloa.

Niinpä. Tämä (+Hakan vastaava kohtalo) lienee suurin syy siihen, että tämäkin viestiketju alkuu täyttyi lähinnä Harjunpää+keskisormi -viesteistä. Nyt kun asian ympärillä on keskusteltu toistakymmentä sivua on vihdoin saatu vähän parempi käsitys Harjunpään ajatukista eli lueteltuna: -

Mutta lisäinfoa odotellaan, kunhan urheilun seiskalehdet pääsevät vauhtiin.

[Maakuntasatraappi]

Björnbergin suku on tosiaan hyvin jalkapallomyönteistä.
Käydään sitten katsomassa divaripelejä samaan tapaan kuin 80-luvulla ja muistellaan haikeasti vuoden 2005 mestaruutta. Siihen saakka kuitenkin spekulointi MyPan kohtalolla ja tiputtaminen pois suurseurojen kategoriasta on aika noloa.

Kyllähän MyPa on Honkaan verrattuna tietenkin suurseura kaikilla mahdollisilla mittareilla (menestys, historia, stadion, muut puitteet) ilmoitettuja yleisölukemia lukuunottamatta.

[wenrer]

Kymmenen joukkuetta, nelinkertainen sarja.

14 joukkuetta, kolminkertainen sarja. Tulee vielä enemmän pelejä ja laji pysyy koko valtakunnan urheilulajina  .

[Clint Itäpuu]

Myllykoski Oy:n omistajasuku on ainakin tähän asti ollut käsittääkseni hyvin jalkapallomyönteinen. Joku paikallinen osannee kertoa tarkemmin.

Näin on. Tilanne oli kyllä katkolla juuri ennen liigaan nousua -91, mutta päättivät katsoa ainakin yhden kauden, joka sitten toi nousun pääsarjaan ja siten kiinnostuksen jatkumisen.
Pienenä kytköksenä voisin vielä mainita, että Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Norrgård (olikohan oikein kirjoitettu) on myös MyPan varatoimitusjohtaja  

Sama tilanne olisi varmaan Valkeakoskella, jos firma olisi Valkeakosken Paperi ja kotipaikka Valkeakoski (tai joku muu pieni paikkakunta). Pienellä paikkakunnalla on helppo nähdä synergiaetuja  

Rikkiviisas ehtikin jo näköjään ensin.Mutta tosiaan tehdas on myös tärkeä linkki muihin mahdollisiin sponssifirmoihin, eikä varmaan haittaa bisneksiä Paperin kanssa jos tekaisee mainossopimuksen myös MyPan kanssa...

EDIT: tää sätti on kiva kun ite kirjoittaa vastinetta, niin sillä aikaa on tullut toistakymmentä uutta viestiä 

[kulmahiomakone]

kumpi tuottaa enemmän rahaa seuran kassaan, yksi 10k katsojan ottelu vai kymmenen 1k katsojan ottelua?

Kymmenen 2k ottelua

Totesin jo yleisömääräsäikeessä, että keskiarvojen laskeminen on itsepetosta. Kokonaiskatsojamäärä korreloi paljon selvemmin sen kanssa, kuinka paljon rahaa seuran kassaan virtaa. Toki voidaan entisestään vähentää ottelumäärää, niin saadaan keskiarvot nousuun. Jos Veikkausliigajalkapalloa nähtäisiin kullakin paikkakunnalla vain kerran vuodessa, niin olisi jopa toiveita siihen, että ottelut myytäisiin loppuun.

[van der vaart]

- Tuntuisi hullulta, että Hakasta tulisi kasvattajaseura pelkän sijainnin perusteella. Olemme kymmenettä vuotta peräjälkeen eurokentillä, ja sitten systeemiä pitäisi muuttaa, ihmettelee Hakan toiminnanjohtaja Karri Kekkonen.

Kekkonen unohti mainita, että ovat mukana kymmenettä vuotta peräjälkeen ilman mainittavaa menestystä. Ja tähän ovat tyytyneet.
Jotain tarttis tehä joo, ettei tällaista haka ilmiötä tarvisi enää katsella. Tässä kateellisten maassa ei vaan tällaiset Harjunpään puheet aiheuta muuta kuin riitaa..

[wenrer]

Tämän takia Veikkausliigan rakenne vaatisikin joitain suuria muutoksia. Ovatko ne muutokset sitten niitä joita Jokke kaavailee, vai löytyykö joltakulta parempia visioita, onkin sitten eri asia. Totuus on kuitenkin se että Veikkausliigan ja muiden eurooppalaisten sarjojen välistä kuilua olisi pienennettävä, Jokke nyt esitti jonkinlaista ratkaisumallia asialle, muut ilmeisesti tyytyisivät nykyiseen kehitykseen. Mutta mitäs sitten kun Virolaisetkin suurseurat alkavat imuroida parempia pelaajiamme rahalla riveihinsä?

Meniskö kuitenkin niin, että Suomen sisäisten sarjojen rakenne ei suuria muutoksia kaipaa. Suurin ongelma on jalkapallon asema Suomen kulttuurissa. Ei sitä mikään kymmenen joukkueen pitempi sarja paranna. Sitä parantaa koko Suomen kattava juniorityö jne. Sitä kautta se kulttuuri ja menestys tulee jos tulee.

[kulmahiomakone]

Ottelumäärähän taas ei liity mitenkään liigan joukkueiden kokonaismäärään vaan lähinnä kauden pituuteen. Minunkin puolestani toki kautta voidaan pidentää ja tehdä olosuhdevaatimukset tämän mukaisiksi. Suurimmalla osalla liigan 14 joukkueesta tämä ei olisi nytkään mikään ongelma.

Kyllä neljällätoista joukkueella on vaikeaa pelata muuta kuin kaksinkertainen sarja. Kolminkertaisella sarjalla ja neljällätoista joukkueella ottelumääräksi tulisi 39, joka on liikaa. Loppusarjapelleily ei kuulu jalkapalloon.

[Aleksandr Tizjakov]

14 joukkuetta, kolminkertainen sarja. Tulee vielä enemmän pelejä ja laji pysyy koko valtakunnan urheilulajina  .

Hyvin tuonkin ehtisi vetää, jos jätettäisiin Intertoto-paikka käyttämättä ja Suomen cup halleissa liigacupin sijasta.

[Rikkiviisas]

Tai sitten alettaisiin panostaa enemmän Ykköseen.
Veikkausliiga menee omalla painollaan, mutta kuilu Ykkösen ja liigan välillä on aivan liian suuri. Sen takia niitä poikkeuslupia tarvitaan ja joudutaan pelleilemään. Neljäntoista joukkueen liiga on nyt kuitenkin vakiintunut ja voitaisiin siirtyä hienosäätöön, joten koko systeeminen uudistaminen taas kerran vaikuttaa saavutetun tuloksen tuhoamiselta.

Ehkä olisikin syytä kiinnittää liigan osalta huomiota pikkuasioiden hiomiseen ja perustan rakentamiseen eli Ykkösen kehittämiseen. Yllättäen tässä asiassa syy on Palloliiton.

[Lampinen]

Muutenkin on aika typerää maalailla mahdollisia uhkakuvia, joiden avulla lytätään useiden vuosien aikaansaannokset, nykyhetki ja tällä hetkellä varsin hyvä tulevaisuudennäkymä. Tällä hetkellä ei Myllykoskia yhtiötä konsernina uhkaa mikään ja Anjalankosken tehdashan modernisoitiin viimeeksi 2003, joten siitäkin on varmaan vielä investointeja kuolettamatta.

Valitettavasti tosiasia on että paikallinen tehdas on konsernin tehtaista yksi paskimmista kannattavuudeltaan. Eikä siellä mitään isoja modernisointeja (lue uusia koneita) ole tehty vuosikymmeniin. Tehdas on ollut tappiolla monta vuotta. Koneet ovat hitaita, epävarmoja ja liian kapeita suurimpaan osaan kilpailijoista. Eli siis jos koskaan niin nyt olen huolissani tehtaan tulevaisuudesta. Sehän ei tietysti tarkoita että konserni lopettaa Mypan tukemisen vaikka aika vaikeaa se olisi. Lieneekö vuosikymmenen päästä pääkonttori jo puhtaasti Helsingissä tai jopa Saksassa. Noh, toivottavasti tämä on vaan pahaa unta.

[Maakuntasatraappi]

Kymmenen joukkuetta, nelinkertainen sarja.

Eli kaksi peliä vähemmän kuin yhdeksänkuukautisessa valioliigassa, jossa ei tällaisia Veikkausliigan kaltaisia viikkokausien eurocup-taukoja tunneta. No ei siinä mitään, maaliskuun alusta homma käyntiin niin jouluksi voi olla mestari selvillä. 

Yksi niistä (verraten harvoista) asioista, joka Suomessa viimeinkin on kunnossa on stabiili 14 joukkueen kaksinkertainen sarja. Liigapaikkakuntien olosuhteetkin alkavat pk-seudun nousijoita lukuunottamatta olemaan kunnossa. Uskoisin, että tämä viimeisen parin kauden aikana nähty pieni EoM esim. yleisölukemissa johtuu osin siitä, että jatkuvan sekoilun jälkeen Veikkausliiga näyttäytyy about uskottavana sarjana jonka sarjajärjestelmästä saa satunnainenkin katsoja tolkkua ilman että täytyy opetella uutta joka vuosi.

[Rikkiviisas]

Valitettavasti tosiasia on että paikallinen tehdas on konsernin tehtaista yksi paskimmista kannattavuudeltaan. Eikä siellä mitään isoja modernisointeja (lue uusia koneita) ole tehty vuosikymmeniin. Tehdas on ollut tappiolla monta vuotta.

Mitä neloselle, kutoselle ja seiskalle sitten tehtiin vuosituhannen alussa?
Vitonenhan on suljettu, mutta ainakin yhtiö itse käyttää sana "modernisointi" noista kolmesta paperikoneesta ja vuosiluvuksi ilmoitetaan 2003.

[Uuhis]

Meniskö kuitenkin niin, että Suomen sisäisten sarjojen rakenne ei suuria muutoksia kaipaa. Suurin ongelma on jalkapallon asema Suomen kulttuurissa. Ei sitä mikään kymmenen joukkueen pitempi sarja paranna. Sitä parantaa koko Suomen kattava juniorityö jne. Sitä kautta se kulttuuri ja menestys tulee jos tulee.

Minä nyt en sinänsä ottanut kantaa siihen montako joukkuetta Veikkausliigassa pitäisi olla. Veikkausliigan tulisi kuitenkin olla suomalaisen jalkapalloilun lippulaiva maajoukkueen ohessa, mikä osaltaan saa nuoria aktivoitumaan joko pelaamaan jalkapalloa tai sitten seuraamaan sitä. Junnutyö on jokseenkin varmastikin parantunut, sitä osaltaan todistaa se että pelaajia valuu ulkomaille entistä enemmän. Homman nimi olisi nyt kuitenkin tehdä Veikkausliigasta yhteiskunnallisesti seksikkäämpi ja kilpailija SM-liigalle. Tähän sitten vaadittaisiin Veikkausliigajoukkueiden laajempaa menestystä euro-kentillä(mikä taas vaatii parempia resursseja joukkueille) tai sitten maajoukkueelta jotain jääkiekkomaajoukkueen MM-95:n kaltaista megaonnistumista.

[Aleksandr Tizjakov]

Kymmenen joukkueen liigan aikana katsojalukemat olivat huomattavasti alhaisempia kuin nyt, eikä eurokentillä menestytty nykyistä kummemmin tuota HJK:n UCL-huumaa lukuunottamatta. Tuskin oli kymmenen joukkueen sarjan ansiota, että Metz oli sillä kaudella niin paska kuin oli (mitenkään Klubilta kunniaa pois ottamatta)?

Minusta menestys oli selvästi parempaa kuin nykyään. Ei yhtään suoranaista puppelointia vaan putoamisetkin koville jengeille:

97:
Mestarien liiga:

    * FC Jazz pudotti ensimmäisellä karsintakierroksella virolaisen FC Lantana Tallinnin, mutta toisella kierroksella se hävisi hollantilaiselle Feyenoordille.

UEFA Cup:

    * MyPa hävisi ensimmäisellä karsintakierroksella kyproslaiselle Apollon Limassolille.

Intertoto Cup:

    * TPS pelasi karsintavaiheessa samassa lohkossa ruotsalaisen Halmstads BK:n, belgialaisen Lommel SK:n, jugoslavialaisen FK Hajduk Rodić M&B Kulan ja norjalaisen Kongsvinger IL:n kanssa. Yksi voitto, yksi tasapeli ja kaksi tappiota jättivät TPS:n lohkossa neljänneksi.



98:

Mestarien liiga:

    * HJK pudotti ensimmäisellä karsintakierroksella armenialaisen FK Jerevanin, ja toisella kierroksella ranskalaisen FC Metz'in, edeten aina lohkovaiheeseen saakka. Lohkovaiheessa HJK kohtasi kahdesti 1. FC Kaiserslauternin, SL Benfican ja PSV Eindhovenin. Yksi voitto, kaksi tasapeliä ja kolme tappiota jättivät HJK:n lohkossa viimeiseksi.

UEFA Cup:

    * VPS pudotti ensimmäisellä karsintakierroksella islantilaisen HB Tórshavnin, mutta toisella kierroksella se hävisi itävaltalaiselle Grazer AK:lle.
    * FinnPa hävisi ensimmäisellä karsintakierroksella israelilaiselle Hapoel Tel Aviville.

Intertoto Cup:

    * TPS pudotti ensimmäisellä karsintakierroksella sveitsiläisen FC Sionin, mutta toisella kierroksella se hävisi venäläiselle FK Šinnik Jaroslavlille.

[Kärsä]

Tällä hetkellä näyttää vain kaikkea muuta kuin lupaavalta. Suurimpien veikkausliigaseurojen liikevaihdot ovat polkeneet paikallaan 90-luvulta saakka. Samaan aikaan jalkapalloon kanavoituva raha on muualla Euroopassa lisääntynyt keskimäärin huimaa vauhtia mm. massiivisten tv-sopimusten myötä. Näin ollen Suomi jää koko ajan yhä enemmän jälkeen, ja pystyy palkoissa kilpailemaan enää Viron, Maltan, Fär-saarten ja vastaavien liigojen kanssa.

Suomessa voidaan kikkailla sarjajärjestelmillä, joukkuemäärillä sun muilla vaikka kuinka paljon (ja niinhän koko 90-luku ja tämän vuosikymmenen alku tehtiinkin), mutta se ei lisää rahaa seurojen kassaan tuo. Mikä tuo, siitä kuulisin mielelläni esimerkiksi visionääri Harjunpäältä näkemyksiä.

Niin, tässäkin keskustelussa pyöritään koko ajan lähinnä sen ympärillä, miten olemassaolevat rahat jaetaan. Miten vain niitä jaetaankaan, niin se ei potin kokonaismäärää kasvata. Ja koska rehellistä vekkulia kiinalaista bisnesmiestä on turha odotella, eikä VIASAT tms. myöskään varmaan hirveitä rahoja ole Suomeen tuomassa, on ratkaisua mielestäni lähdettävä hakemaan muualta.

Mielestäni ainoa tapa lähteä pitkäjänteisesti kehittämään suomalaista jalkapalloa on lähteä ruohonjuuritasolta. Kaikki muu on lähinnä haihattelua, jos pohja ei ole kunnossa. Niinpä olosuhteita pitäisi lähteä kehittämään järjestelmällisesti koko valtakunnan tasolla. Ei siis pelkästään siten, että liigapaikkakunnilla satsataan tietyt kriteerit täyttävään stadioniin.

Esitin tämän ajatuksen jo aiemmin, mutta tuodaan se nyt esille vielä kerran, vaikka vaihtelun vuoksi näille VIASAT miljuunille, CL-voiton tuomille miljuunille ja muille realistisille pikavoitoille, joita varmaan onkin pikapuoliin odotettavissa maamme kuohuvaan jalkapallokulttuuriin.

Perusongelmat Suomessa ovat siis lähinnä talvi ja hajautunut populaatio. Talven takia lahjakas nuoriso kiskoo hokkarit jalkaan marraskuussa ja vaihtaa pallon potkimisen mailan heilutteluun. Hajautunut populaatio taas aiheuttaa sen, että pienillä paikkakunnilla mitään jalkapallohalleja ei ole varaa rakentaa ja rakennettujen luo on liian pitkä matka.

Tämän takia pitäisikin yhteistyössä Veikkausliigan, palloliiton ja seurojen kanssa ryhtyä parantamaan olosuhteita myös pienemmillä paikkakunnilla, joilla ei ole siihen yksin varaa. Pienillä kunnilla/kaupungeilla ei kuitenkaan varmasti ole resursseja tai intressejä panostaa mihinkään pelkästään esim. jalkapalloon suunnattuun halliin. Jalkapallohallien rakentaminen sinne, missä niitä ei vielä ole, johtaa siis ainakin seuraaviin asioihin.

-Junnujen harjoitusolosuhteet paranevat, jolloin keskimääräinen taitotaso nousee. (Pätee tietysti myös vanhempiin pelaajiin)
-Talven tultua ei olekaan pakko siirtyä lumileikkeihin, jolloin lahjakkaimpien junnujen keskittyminen juuri jalkapalloon muiden lajien sijasta voimistuu
-Ylipäätään parantuneet olosuhteet ja talviharjoittelumahdollisuudet lisäävät harrastajien määrää, mikä taas lisää jäsenmaksutuloja ja ylipäätään kiinnostusta lajiin.
-Kun junnuja alkaa olla entistä enemmän ja entistä lahjakkaampia, niin pikkuseurat saavat myymistään pelaajista enemmän rahaa, veikkausliigan taso nousee, kansainvälisillä kentillä menestytään paremmin, mikä tuo lisää rahaa ja lisää kansainvälistä kiinnostusta, mikä tuo taas lisää...

Ollaan siis varsin positiivisessa syöksykierteessä. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman valtakunnallista isojen tahojen tahtotilaa, koska kuten sanottu, pienillä paikkakunnilla ei tuollaiseen sijoitukseen ole varaa. Sen tähden mukana pitäisi olla juuri isot seurat ja palloliitto yms., joiden pitäii ymmärtää tuon olevan kaikkien kannalta positiivinen ratkaisu ja ainoa tukevalla jalustalla oleva tie ylöspäin. Olisipa kiva kuulla esim. Harjunpään esittävän tällaisen konkreettisen ehdotuksen oman joukkueensa turhan mainostamisen sijaan. ...ja kuten sanottu, pienet seurat voisivat maksaa tätä heihin tehtyä sijoitusta pikku hiljaa takaisin antamalla sitten osan lahjakkaista junnuista esim. em. sijoitukseen osallistuneille suurseuroille.

EDIT: Niin ja unohtui vielä se, että jos pohjoisilla liigapaikkakunnilla olisi täysmittainen futishalli, niin liigakautta mahdollisesti pidennettäessä voitaisiin syksyn ja kevään matseja tällöin pelata myös hallissa, mikäli maassa olisi ulkosalla jo metri lunta.

Ou Yeah, mutta koska tässä viestissä ei kuitenkaan ollut utopistista reseptiä äkkirikastumiseen tai brasilialaisen kaltaiseen jalkapallolutuuriin, eikä tässä ollut vittuilua, provoa, eikä pahemmin muitakaan ylilyöntejä, niin enpä edes odota kenenkään jaksavan tätä kommentoida.

Ei minulla muuta! Jatkakaa!

Hajaantukaa, täällä ei ole enää mitään nähtävää!