Hietalahden stadion

[AutoBiography]

Milloin U17 EM-kisojen kisapaikka valitaan?

Vaasa ja Seinäjoki on siis jo valittu mutta jos Vaasan puukatsomo ei mene UEFAn seulan läpi niin Vaasan pelit siirtyy Jeppikseen. Tarkastajat tulevat tässä kuussa.

Uefan tarkastajat ovat tulossa lokakuussa käymään läpi Hietalahden stadionin tilannetta.

[Kronofogden]

Vaasa ja Seinäjoki on siis jo valittu mutta jos Vaasan puukatsomo ei mene UEFAn seulan läpi niin Vaasan pelit siirtyy Jeppikseen. Tarkastajat tulevat tässä kuussa.

Ainakin Palloliiton toimesta ollaan viestitelty että Seinäjoen lisäksi myös Pietarsaaressa ja Kokkolassa varmuudella pelataan. Vaasan mukanaolo riippuu sitten siitä kuinka saavat tuon katsomosekoilunsa kuntoon vai ei.

[Fred]

Tämä farssi pahenee kyllä vuosi vuodelta. Katsomon väliaikaiseen tukemiseen voidaan heittää 150k, mutta korjaamista ei edes selvitetä.

Vaikka olenkin futisihminen, niin olen kyllä samaa mieltä Vihreiden kanssa. Aika köykäisin perustein ollaan rahaa tuhlaamassa täysin turhaan väliaikaisratkaisuun.

Jos kisat jaetaan neljälle paikkakunnalle, niin ei tuo tapahtuma hirveästi rahaa Vaasaan tuo. Tuollaisissa kisoissa katsomot ammottavat yleensä tyhjänä paitsi Suomen peleissä, joissa suurin osa katsojista tulee lähiseuduilta.

[Djbb]

Hietalahden jalkapallostadionin puukatsomon purku nytkähti eteenpäin

[Maakuntasatraappi]

Hietalahden jalkapallostadionin puukatsomon purku nytkähti eteenpäin

Museovirasto (tai nykyään paikallinen viranomaisvastuulla toimiva taho eli tässä tapauksessa Pohjanmaan museo) valittaa satavarmasti hallinto-oikeuteen mikä jatkovalituksineen (korkein hallinto-oikeus) voi viedä pari vuotta.

Kaupungin pitkä peli eli katsomon ränsistyttäminen toki etenee sinä aikanakin.

[Hirviö]

Hietalahden jalkapallostadionin puukatsomon purku nytkähti eteenpäin

Liito-oravien elinaluetta kehotetaan hienovaraisesti siirtämään Hietalahden Villan suuntaan moottoritien yli esimerkiksi pönttöjä rakentamalla.

Saa nähdä meneekö tämä hienovarainen kehotus jakeluun oraville.

[MacGyver]

Museovirasto (tai nykyään paikallinen viranomaisvastuulla toimiva taho eli tässä tapauksessa Pohjanmaan museo) valittaa satavarmasti hallinto-oikeuteen mikä jatkovalituksineen (korkein hallinto-oikeus) voi viedä pari vuotta.

Ei enää välttämättä. 2025 alusta on tullut voimaan lakimuutos joka voi ihan realistisesti aiheuttaa että valitus todetaan nopeasti aiheettomaksi ilman valitusoikeutta. Näitä on jo ollut tänä vuonna.

[Maakuntasatraappi]

Ei enää välttämättä. 2025 alusta on tullut voimaan lakimuutos joka voi ihan realistisesti aiheuttaa että valitus todetaan nopeasti aiheettomaksi ilman valitusoikeutta. Näitä on jo ollut tänä vuonna.

Juu. Tosin veikkaisin että tuota tullaan soveltamaan lähinnä yksityishenkilöiden kiusantekovalituksiin, ei valituksiin joita viranomaistaho on virkatyönä tekee. Puheena olevan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo sinänsä lienee kiistaton?

[MacGyver]

Juu. Tosin veikkaisin että tuota tullaan soveltamaan lähinnä yksityishenkilöiden kiusantekovalituksiin, ei valituksiin joita viranomaistaho on virkatyönä tekee. Puheena olevan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo sinänsä lienee kiistaton?

Kyseinen lakimuutos koskee sitä millä ehdoilla näitä arvokkaiksi todettuja rakennuksia voidaan purkaa. Huonokuntoisuuden merkitystä on nyt korostettu enemmän, eli näyttäisi siltä että kunnat voivat nyt enemmän purkaa näitä arvokkaita rakennuksia jotka ovat "päässeet" huonoon kuntoon.

[turkistarhaaja]

Juu. Tosin veikkaisin että tuota tullaan soveltamaan lähinnä yksityishenkilöiden kiusantekovalituksiin, ei valituksiin joita viranomaistaho on virkatyönä tekee. Puheena olevan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo sinänsä lienee kiistaton?

Ote lautakunnan pöytäkirjasta:

ELY-keskus edellytti lausunnossaan Museoviraston lausuntoa puukatsomon valtakunnallisesta arvosta, ja se pyydettiin erikseen. Museoviraston mukaan Hietalahden stadionin puukatsomo on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, koska se edustaa harvinaista ja hyvin säilynyttä varhaista suomalaista liikuntapaikkarakentamista. Katsomon arvo perustuu sen nykyiseen ulkoasuun ja näkyviin jääviin puurakenteisiin. Jos rakenteita tuetaan tai peitetään laajasti teknisistä tai paloturvallisuussyistä, katsomon aitous heikkenee, mikä voi alentaa sen kulttuurihistoriallista arvoa maakunnalliselle tai paikalliselle tasolle.

Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettiin keskenään ristiriitaisia näkemyksiä ja seikkoja, jotka voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan.
1) Suojelun puolustajat
Pohjanmaan museo ja Vaasan rakennusperintöyhdistys ry korostavat puukatsomon kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista arvoa. Yhdistys vastustaa suojelumerkinnän poistamista ja katsomon purkamista. Museo painottaa, että katsomon arvojen säilyttämiseksi tarvitaan vaihtoehtotarkasteluja korjausratkaisuista, ja että korjauskustannukset ovat kohtuullisia ja ongelmat johtuvat kunnossapidon laiminlyönnistä.
2) Kehittämisen ja käytännöllisyyden kannattajat
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys sekä aiemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kertonut Vaasan Palloseura Oy kannattavat puukatsomon suojelumerkinnän poistamista, koska katsomon korjaaminen olisi kallista ja johtaisi suojeluarvojen menettämiseen. Uusi katsomo olisi toimivampi ja taloudellisesti järkevämpi. Suojelumerkintä estää alueen kehittämistä ja ylläpitää pattitilannetta.
3) Pelastusturvallisuuden näkökulma
Pohjanmaan pelastuslaitos korostaa, että puukatsomon palotekniset ratkaisut eivät täytä nykyvaatimuksia.

Lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät sekä kaavoituksen vastineet niihin kuvataan selostuksen sivuilla 31-39. Kaavaluonnokseen tehtiin vain pieniä tarkennuksia lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Tehtyjen selvitysten ja asiantuntijalausuntojen pohjalta on kaavaprosessin aikana tarkentunut kuva siitä, että puukatsomoa ei voida korjata turvalliseksi niin, että sen kulttuurihistorialliset arvot säilyisivät ja koko rakennus olisi käytössä. Suurin paloturvallisuutta heikentävä tekijä on puinen katto, joka muodostaa merkittävän osan rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta.

[MacGyver]

Ote lautakunnan pöytäkirjasta:

ELY-keskus edellytti lausunnossaan Museoviraston lausuntoa puukatsomon valtakunnallisesta arvosta, ja se pyydettiin erikseen. Museoviraston mukaan Hietalahden stadionin puukatsomo on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, koska se edustaa harvinaista ja hyvin säilynyttä varhaista suomalaista liikuntapaikkarakentamista. Katsomon arvo perustuu sen nykyiseen ulkoasuun ja näkyviin jääviin puurakenteisiin. Jos rakenteita tuetaan tai peitetään laajasti teknisistä tai paloturvallisuussyistä, katsomon aitous heikkenee, mikä voi alentaa sen kulttuurihistoriallista arvoa maakunnalliselle tai paikalliselle tasolle.

Tässä on kyllä uusi uusi tärkeä tieto. Jos on tosiaan näin, niin vedetään tähän väliin taas yksi uusi suunnanmuutos. Mielestäni katsomo on aikaisemmin arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi. Jos se on nyt tosiaan upgreidattu valtakunnallisesti merkittäväksi, ei huonokuntoisuus edes uuden lain kannalta välttämättä riitä purkuluvan saamiseen.

Ja jos tämän on tosiaan tehnyt Museovirasto Helsingissä, eikä paikallinen viranomainen Vaasassa, taitaa kyseessä olla historiallinen hetki jossa Museovirasto on tosiaan ensimmäistä kertaa oikeasti ottanut kantaa johonkin jalkapallostadionia koskevaan kysymykseen (pl. Olympiastadion).

[Toffo]

No sehän on ainoa 1930-luvulta säästynyt jalkapallokatsomo koko valtakunnassa. Tai no Olympiastadion on toinen mutta se ei ole (pelkästään) jalkapallokatsomo. Sitä en tietenkään tiedä mikä virasto on lausunut mitäkin.

[turkistarhaaja]

Ja jos tämän on tosiaan tehnyt Museovirasto Helsingissä, eikä paikallinen viranomainen Vaasassa, taitaa kyseessä olla historiallinen hetki jossa Museovirasto on tosiaan ensimmäistä kertaa oikeasti ottanut kantaa johonkin jalkapallostadionia koskevaan kysymykseen (pl. Olympiastadion).

Tuossa ensimmäisessä kappaleessa puhutaan tosiaan Museovirastosta mutta jälkimmäisessä Pohjanmaan museosta. Kaupungin näkökulma on siis se, että korjaaminen käyttökuntoon pilaa historiallisen arvon.

[MacGyver]

Kaupungin näkökulma on siis se, että korjaaminen käyttökuntoon pilaa historiallisen arvon.

Näinhän kaupunki tosiaan sanoo, mutta sitä me emme voi tietää koska

A) kaupungilla ei ole ollut mitään suunnitelmia korjaamisesta, eli edes he itse eivät tiedä miten sitä korjattaisiin

B) kaupunki ei ole se taho joka arvioi miten mikäkin korjaustoimi vaikuttaa historialliseen arvoon

[Gunvald Larsson]

No sehän on ainoa 1930-luvulta säästynyt jalkapallokatsomo koko valtakunnassa. Tai no Olympiastadion on toinen mutta se ei ole (pelkästään) jalkapallokatsomo.

Velodromi on myös 1930-luvulla rakennettu, ja siellä on pelattu jopa Veikkausliigaa. Muutamia vanhempia katsomoita löytyy myös, ainakin 1900-luvun alussa rakennettu Eläintarhan kentän katsomo ja 1920-luvun alusta (?) oleva Pyynikin kentän katsomo Tampereella.

[Epeli]

^

Lasketaanko Väinölänniemi alkuperäiseksi, vai pilasiko remontti kasarin alussa historia-arvot?

[MacGyver]

Velodromi on myös 1930-luvulla rakennettu, ja siellä on pelattu jopa Veikkausliigaa. Muutamia vanhempia katsomoita löytyy myös, ainakin 1900-luvun alussa rakennettu Eläintarhan kentän katsomo ja 1920-luvun alusta (?) oleva Pyynikin kentän katsomo Tampereella.

Hietalahti on ainoa 1930-luvulta (eli vanhin) joka on edelleen alkuperäisessä käytössään eli jalkapallon ylimmällä tasolla.

Suomesta löytyy tosiaan muutamia vielä vanhempia stadioneita/katsomoita  joilla on joskus pelattu mestaruussarjaa mutta ovat yleisesti myös muiden lajien käytössä. Näitä onkin pääosin ansiokkaasti pidetty kunnossa.

Mutta jalkapallofoorumilla kun ollaan niin jalkapallohistorian osalta Hietalahti on ykkönen.

[drakon]

Vähän on löyhät kriteerit kun kyseessä on kuitenkin alkujaan yleisurheilukentän katsomo kuten muutkin aikalaisensa. Ei se pääsarjahistoriakaan ole katkeamaton. Eikä se ole nykyään missään käytössä

Hietalahti on ainoa 1930-luvulta (eli vanhin) joka on edelleen alkuperäisessä käytössään eli jalkapallon ylimmällä tasolla.

Suomesta löytyy tosiaan muutamia vielä vanhempia stadioneita/katsomoita  joilla on joskus pelattu mestaruussarjaa mutta ovat yleisesti myös muiden lajien käytössä. Näitä onkin pääosin ansiokkaasti pidetty kunnossa.

Mutta jalkapallofoorumilla kun ollaan niin jalkapallohistorian osalta Hietalahti on ykkönen.

[MacGyver]

Vähän on löyhät kriteerit kun kyseessä on kuitenkin alkujaan yleisurheilukentän katsomo kuten muutkin aikalaisensa. Ei se pääsarjahistoriakaan ole katkeamaton. Eikä se ole nykyään missään käytössä

Olen mielelläni väärässä, mutta en ole.

Osaat sitten varmasti kertoa millä stadionilla on pidempi jalkapallohistoria, ja joka ei ole joku kaupungin kolmos-neloskenttä jolla pelataan lähinnä jotain Kolmosta ja jenkkifutista?

Eihän se nyt mikään mielipideasia ole että muita 1930-luvun stadioneita ei enää ole Veikkausliigassa käytössä

(Jos aivan tarkkoja ollaan niin Turussa saatetaan pelata samalla paikalla(?) mutta vanhimmat katsomot on toki hävitetty kauan sitten. Lisäksi EIF:n käväistessä edellisen kerran ylimmällä tasolla 1933 saatettiin pelata samalla kentällä).

Yksi syy miksi laki määrittelee Hietalahden vanhan katsomon arvokkaaksi on juuri se katkeamaton perinne. Katsomo ei ole mikään muinaisjäänne vaan on edelleen ja aina ollut samassa alkuperäisessä käytössään: korkeimmalla tasoilla pelaavien jalkapallojoukkueiden käytössä.

[blackhawk]

Yksi syy miksi laki määrittelee Hietalahden vanhan katsomon arvokkaaksi on juuri se katkeamaton perinne. Katsomo ei ole mikään muinaisjäänne vaan on edelleen ja aina ollut samassa alkuperäisessä käytössään: korkeimmalla tasoilla pelaavien jalkapallojoukkueiden käytössä.

Ensinnäkään Hietalahden puukatsomo ei ole ollut käytössä enää muutamaan vuoteen. Eli voisiko suojelukohteen saada purkaa sillä perusteella, ettei sitä enää käytetä alkuperäiseen tarkoitukseen?

Olisi myös outoa kytkeä rakennuksen suojeluarvo siihen pelataanko stadionilla Veikkausliigaa. Tarkoittaisiko se ehdollista suojelupäätöstä, jonka mukaan katsomon saisi purkaa, jos VPS putoaisi alempaan sarjaan?

Jos suojelupäätös tehtäisiin näillä perusteilla, suojelupäätös olisi aika huteralla pohjalla, sillä käyttötarkoitukseen voi omistaja vaikuttaa ja joukkueiden menestys voi joskus olla hyvinkin arvaamatonta.

[Tarinankertoja]

voisiko suojelukohteen saada purkaa sillä perusteella, ettei sitä enää käytetä alkuperäiseen tarkoitukseen?

"turun tauti" on turkulaisilla ilmeisesti verissä. Turkuhan tuhosi historiallisen kaupunkikeskustansa, koska mitä nyt sellaisia vanhempia rakennuksia säästämään... niinpä keskiaikaiseen pohjoismaiseen Vanhaankaupunkiin pitää matkustaa Tukholmaan tai Tallinaan.

Eli ei ihan yllätä mistä päin Suomea yli 100v rakennusten suojelua väheksytään

[MacGyver]

Ensinnäkään Hietalahden puukatsomo ei ole ollut käytössä enää muutamaan vuoteen. Eli voisiko suojelukohteen saada purkaa sillä perusteella, ettei sitä enää käytetä alkuperäiseen tarkoitukseen?

Olisi myös outoa kytkeä rakennuksen suojeluarvo siihen pelataanko stadionilla Veikkausliigaa. Tarkoittaisiko se ehdollista suojelupäätöstä, jonka mukaan katsomon saisi purkaa, jos VPS putoaisi alempaan sarjaan?

Jos suojelupäätös tehtäisiin näillä perusteilla, suojelupäätös olisi aika huteralla pohjalla, sillä käyttötarkoitukseen voi omistaja vaikuttaa ja joukkueiden menestys voi joskus olla hyvinkin arvaamatonta.

Kannattaa ehkä suoraan ottaa yhteyttä rakennussuojelun ammattilaisiin jos haluat tarkempia tietoja miksi näin. Lait ovat myös julkisia, eli Rakennussuojelulaki vaan lukuun. Myös kaavoihin liittyvät määritelmät ovat kaivettavissa netistä. Tässä tapauksessa erityisen hyödyllinen on Hietalahtea koskeva rakennushistoriaselvitys. Näistä löytyy kyllä vastaukset useimpiin kysymyksiisi

Mutta lähtökohtaisesti jos jokin asia suojellaan, vaikkapa tässä tapauksessa rakennus, siihen on aika paljonkin erilaisia perusteita. Ja ei, jos jokin näistä muuttuu, ei se tarkoita että sen saisi heti purkaa.

Mutta kyllä, suojellun rakennuksen arvoa lisää se, että se on yhä alkuperäisessä käytössään, ja suojelulla pyritään usein jopa edistämään tätä. Liität käytön tässä Veikkausliigaan, johon se oikeastaan ei liity, vaan se liittyy siihen että Hietalahti on, ja on aina ollut se paikka jossa Vaasan ylimmällä tasolla (on taso mikä hyvänsä) pelaavat joukkueet pelaavat (esim. VPS ja VIFK miehet, VPS, VIFK ja Sport naiset). Tätä kautta alkuperäinen ja nykyinen käyttö liittyy vahvasti nimenomaan jalkapallon historiaan. Ei yleisurheiluun, jenkkifutikseen tai pesikseen.

e: tässä vielä kiinnostuneille linkki kyseiseen selvitykseen:

https://www.vaasa.fi/app/uploads/2023/08/2ee720b9-2012_hietalahden-jalkapallostadionin-rakennushistoriaselvitys.pdf

Vaikuttaa siltä että tätä topicia lukee jalkapallokatsomoista laajemminkin kiinnostunutta väkeä niin suosittelen selailemaan ihan yleisestä kiinnostuksesta. Tuosta selviää useampikin kysymys jota täällä usein ihmetellään, ja sisältää muutenkin kiinnostavaa suomalaista jalkapallohistoriaa.

[blackhawk]

"turun tauti" on turkulaisilla ilmeisesti verissä. Turkuhan tuhosi historiallisen kaupunkikeskustansa, koska mitä nyt sellaisia vanhempia rakennuksia säästämään... niinpä keskiaikaiseen pohjoismaiseen Vanhaankaupunkiin pitää matkustaa Tukholmaan tai Tallinaan.

Eli ei ihan yllätä mistä päin Suomea yli 100v rakennusten suojelua väheksytään

Nyt tulkitsit väärin. Minä nimenomaan kritisoin suojelun perustelua niin, että suojelumääräyksiä on liian helppo kiertää. Esimerkiksi aika paljon näkee sitä, että rakennus päästetään tahallaan ränsistymään. Tämän jälkeen argumentoidaan, ettei suojeluarvoa enää ole, koska rakennus on huonossa kunnossa. Hietalahden puukatsomolle on käsittääkseni käynyt juuri näin.

Siihen en ota kantaa mikä rakennus pitäisi suojella ja mikä purkaa. Esimerkiksi Turussa Yläkentän 1930-luvulla rakennettu varsin pieni puukatsomo paloi vuonna 1985. Tilalle rakennettiin käyttötarkoitukseensa paljon parempi katsomo. Nämä ovat monimutkaisia asioita. Paavo Nurmen stadionin puinen pääkatsomo purettiin 1980-luvun lopulla 1989 valmistuneen nykyisen katsomon tieltä. Toisaalta Kupittaalla 1952 olympialaisiin valmistunut Olympiakatsomo on ilmeisesti jonkinlainen suojelukohde, jonka peruskorjausta suunnitellaan.

Vaasan Hietalahdessa on mielenkiintoista nähdä miten tilanne etenee. Katsomo, jota ei saa käyttää, kuulostaa kaikkein huonoimmalta vaihtoehdolta. Itse muistan istuneeni nyt käyttökiellossa olevassa katsomossa viimeksi U19-poikien EM-kisoissa vuonna 2018. Helteisenä päivänä puukatsomo varjon puolella oli paljon mukavampi kuin uusi katsomo auringon paahteessa.

Mitä Turun historialliseen keskustaan tulee, se paloi jo vuonna 1827.

[MacGyver]

Nyt tulkitsit väärin. Minä nimenomaan kritisoin suojelun perustelua niin, että suojelumääräyksiä on liian helppo kiertää. Esimerkiksi aika paljon näkee sitä, että rakennus päästetään tahallaan ränsistymään. Tämän jälkeen argumentoidaan, ettei suojeluarvoa enää ole, koska rakennus on huonossa kunnossa. Hietalahden puukatsomolle on käsittääkseni käynyt juuri näin.

Seison korjattuna

Määräyksiä ei sinänsä ole helppo kiertää, mutta niitä toki voidaan aina tarkastella uudestaan mikäli olosuhteet muuttuvat. On esimerkiksi teoriassa ihan mahdollista että Vaasan kaupunki rakentaa upouuden jalkapallostadionin jonnekin muualle jonne jalkapallotoiminta siirtyy ja Hietalahdesta tulee action-puisto ja kokouskeskus. Tällöin katsomo aidosti menettää sen suojeluun vaikuttavan arvon, joka tulee siitä että se toimii edelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan.

Tuo tahallinen ränsistyttäminen on erittäin ajankohtainen asia. Ennen tätä vuotta rakennuksen kunto ei ole oikeastaan vaikuttanut siihen saako sitä purkaa (ei saa), se on vain kerryttänyt omistajan korjausvelkaa. Nyt on kuitenkin saatu lobattua läpi lakimuutos, jossa suurin osa kohteista onkin purettavissa, mikäli ne eivät ole erityisen merkittäviä (olisiko ollut niin että ovat enintään maakunnallisesti merkittäviä), ja ovat "päässeet" huonoon kuntoon (kätevää).

[Sextiettan]

Hietalahti on ainoa 1930-luvulta (eli vanhin) joka on edelleen alkuperäisessä käytössään eli jalkapallon ylimmällä tasolla.

Suomesta löytyy tosiaan muutamia vielä vanhempia stadioneita/katsomoita  joilla on joskus pelattu mestaruussarjaa mutta ovat yleisesti myös muiden lajien käytössä. Näitä onkin pääosin ansiokkaasti pidetty kunnossa.

Mutta jalkapallofoorumilla kun ollaan niin jalkapallohistorian osalta Hietalahti on ykkönen.

Tähän liittyen sellainen knoppitieto, että Hietalahti rakennettiin vuoden 1940 Olympialaisia silmälläpitäen.  Sattuneesta syystä ne kisat jäi väliin ja kun ne sitten pidettiin 1952 niin Kotkaan valmistui samana vuonna Hietalahden korvaava nykyisen Arto Tolsa Areenan vanha puoli.