16 joukkueen kaksinkertainen sarja

[Limppu6]

Onko sillä toisaalta sitten kuitenkaan mitäön väliä, miten sinne katsojia saa. Yläloppusarjaan ei tuollaisia tempauksia vain ole mahdollista järjestää, koska otteluohjelma tulee niin myöhään.

Tuollaisia tempauksia ei voi tehdä määräänsä enempää ja ne kannattaa ajoittaa touko-elokuu, kun ei sitä tubettajaa tulla katsomaan huonoilla keleillä. Ilveskin yritti Nikolla ja Santulla kerätä katsojia, mutta toteutus oli noin 100 kertaa heikompi kuin Seinäjoella. Eipä sillä väliä mitä katsojat ovat tulleet katsomaan, mutta turha kehua itse tuotetta, jos katsojat ovat tulleet jonkun muun asian takia. Voit kehua markkinointimiestä tuosta. Gillan matsi Tampereella jossain alle +10 kelissä keräsi muutaman sata katsojaa. Sama peli +20 kelissä, niin puhuttaisiin moninkertaisesta katsojamäärästä.

[Limppu6]

Nyt ollaan selityksissä päästy jo ennätystasolle

Jos tubettajilla saadaan katsomot täyteen, 16 joukkueen 2-kertaiselle sarjalle ei ole minkäänlaisia esteitä ainakaan yleisömäärien puolesta

Ne saadaan yhteen peliin kaudessa, jos se toteutetaan hyvin. Se kuka käärii rahat tapahtumasta onkin sitten toinen juttu. Toiminta ei ole kovin kestävällä pohjalla, jos itse tuote ei myy, vaan yleisö täytyy kerätä markkinointitempauksilla.

[Pelle-Wermanni]

Ne saadaan yhteen peliin kaudessa, jos se toteutetaan hyvin. Se kuka käärii rahat tapahtumasta onkin sitten toinen juttu. Toiminta ei ole kovin kestävällä pohjalla, jos itse tuote ei myy, vaan yleisö täytyy kerätä markkinointitempauksilla.

Entä mikä tempaus SJK:lla oli huhtikuussa, kun AC Oulua vastaan oli yhtä paljon tai tuplasti enemmän yleisöä paikalla kuin jatkosarjan peleissä Klubia ja Interiä vastaan?

E: oli kyllä Ruudun tallenteen perusteella pääkatsomo tyhjänä myös AC Oulu-pelissä, eikä kuvia löytynyt siitä kameran puoleisesta katsomosta, jossa yleisö kuulemma yleensä on (paitsi Inter-pelissä ei sielläkään).

Ehkä Seinäjoella käydään katsomassa vaan pelejä Palloseuroja vastaan

[Limppu6]

Entä mikä tempaus SJK:lla oli huhtikuussa, kun AC Oulua vastaan oli yhtä paljon tai tuplasti enemmän yleisöä paikalla kuin jatkosarjan peleissä Klubia ja Interiä vastaan?

E: oli kyllä Ruudun tallenteen perusteella pääkatsomo tyhjänä myös AC Oulu-pelissä, eikä kuvia löytynyt siitä kameran puoleisesta katsomosta, jossa yleisö kuulemma yleensä on (paitsi Inter-pelissä ei sielläkään).

Ehkä Seinäjoella käydään katsomassa vaan pelejä Palloseuroja vastaan

En tiedä mikä tempaus oli, mutta voin päätellä jotain olleen, jos huhtikuussa vedetään isoja yleisömääriä Oulua vastaan.

[TPS100]

Kysehän on myös siitä, halutaanko katsomoon myös ne ihmiset, joiden elämässä on muitakin prioriteettejä kuin futis? Moni sopii muitakin menoja etukäteen eikä huomioi muiden menojen suunnittelussa otteluohjelmaa, ellei ohjelmasta ole vielä tietoa. Enkä näe tuossa edes mitään väärää, sillä jokaisen kuuluukin tehdä itse omaa elämäänsä koskevat valinnat.

Itse pidän oman kalenterini tyhjänä kunnes oman joukkueen loppukauden otteluohjelma selviää ja kaveriporukassakin tietävät, etten sitoudu mihinkään yhteisiin menoihin ennen kuin tiedän milloin Tepsi pelaa. Tai sitten annan ehdollisen suostumuksen sillä varauksella, että jään pois, jos ottelun kanssa tulee päällekkäisyys. Oletan tässä ehdottomuudessani kuuluvani vähemmistöön.

Vaikka mun esimerkki ei ole Veikkausliigasta, sama epätietoisuus loppukauden ohjelmasta vaivaa miesten neljää ylintä ja naisten kahta ylintä sarjatasoa.

Eikä tämä sulje pois sitä, että tavallaan pidänkin loppusarjoista, jotka parhaimmillaan tuovat hienon loppuhuipennuksen kauteen. Toivoisi vain, että joka sarjassa julkaistaisiin jo kauden alussa sijoituksiin perustuvat kaaviot ja runkopelipäivät edes viikonlopun tarkkuudella. Helpottaisi jonkin verran ennakointia.

Samat sanat. Seuraan paljon suomi-futista paikan päällä ja tänäkin syksynä jää ainekin viisi peliä näkemättä, koska niitä pelipäiviä ei ollut tiedossa, silloin kun oli pakko sopia työ, ym. virallisia sitoumuksia. Tämä ei varmaan ole kaikkien ongelma ja edelleen ehdin moneen peliin. Kuitenkin tuokin on viisi myytyä lippua vähemmän. Tämäkin puoltaa sitä, että toteutetaan 16 joukkueen kaksinkertainen sarja, jonka ohjelma tiedetään hyvin tarkkaan jo ennen kauden alkua.

[Estrada]

Pelaajakehityksen kannalta nuo akatemiat ovat elintärkeitä.

Ihmettelen vain, että miten meillä sitten ennen vanhaan saatiin kasvatettua paljon nykyistä enemmän maailmanluokan pelaajia ilman nykyisen kaltaisia akatemiajoukkueita? Valioliigassakin oli suomalaisia vaikka kuinka, haikeana saa muistella niitä aikoja.

[Limppu6]

Ihmettelen vain, että miten meillä sitten ennen vanhaan saatiin kasvatettua paljon nykyistä enemmän maailmanluokan pelaajia ilman nykyisen kaltaisia akatemiajoukkueita? Valioliigassakin oli suomalaisia vaikka kuinka, haikeana saa muistella niitä aikoja.

Taso oli paljon heikompi silloin.

[TPS100]

Pelaajakehityksen kannalta nuo akatemiat ovat elintärkeitä. Kyllähän siellä menisi helposti, vaikka kuusikin reservijoukkuetta. Olisi silti kymmenen joukkuetta, jotka voisivat nousta. Noihin akatemioihin pitää myös panostaa tai muuten ne eivät korkealla pysy ja kaikki panostukset nuorten pelaajien kehittämiseen on omasta mielestäni erittäin tervetulleita.

Akatemiat ehkä kehittävät joitakin yksilöitä, mutta kokonaisuudessa ne rapauttavat suomi-futiksen muutenkin alhaista lajikulttuuria. Se mihin meillä pitäisi panostaa on seurakulttuurin kehittäminen ja tukeminen. Tehdä sellaisia ratkaisuja myös rakennetasolla, jotka mahdollistavat ja voimistavat identifikaatiota omaan paikalliseen seuraan. Tässä on suuri ero jo muihin Pohjoismaihin, Keski-Euroopasta nyt puhumattakaan.

Ja kyllä niitä huippupelaajia sieltä tulee pienemmistäkin seuroista, jos on tullakseen. Näen suurena vaarana nuo liigaseurojen akatemiahautomot. Nyt jo kaksi paikkaa kymmenestä menee niille ykkösliigassa. Kahdelta muulta itsenäiseltä seuralta se on pois ja näkymät monella potentiaalisella futispaikkakunnalla entisestään synkkenevät, jos niitä kakkosjengejä vielä tulee lisää. Jos prospekti heikkenee pelata vähän korkeammalla viedään pois, niin miksi paikalliset innostuisivat lajista? Muutamalle suomalaiselle suurseuralle HJK, SJK/A, KuPS, Ilves tuollainen oma kakkosjoukkue mahdollismman korkealla tasolla on tietenkin unelmatilanne. Sinne voi haalia varastoon lupaavia nuoria ja varmistaa näin oma paikka "huipulla".  Samalla koko maan kattava kiinnostus rapautuu ja urheilullisuus kärsii, resurssit jakautuvat yhä epätasaisemmin. Se on synkkä ennuste kulttuurin kehittymiselle.

[newilled]

Akatemiat ehkä kehittävät joitakin yksilöitä, mutta kokonaisuudessa ne rapauttavat suomi-futiksen muutenkin alhaista lajikulttuuria. Se mihin meillä pitäisi panostaa on seurakulttuurin kehittäminen ja tukeminen. Tehdä sellaisia ratkaisuja myös rakennetasolla, jotka mahdollistavat ja voimistavat identifikaatiota omaan paikalliseen seuraan. Tässä on suuri ero jo muihin Pohjoismaihin, Keski-Euroopasta nyt puhumattakaan.

Ja kyllä niitä huippupelaajia sieltä tulee pienemmistäkin seuroista, jos on tullakseen. Näen suurena vaarana nuo liigaseurojen akatemiahautomot. Nyt jo kaksi paikkaa kymmenestä menee niille ykkösliigassa. Kahdelta muulta itsenäiseltä seuralta se on pois ja näkymät monella potentiaalisella futispaikkakunnalla entisestään synkkenevät, jos niitä kakkosjengejä vielä tulee lisää. Jos prospekti heikkenee pelata vähän korkeammalla viedään pois, niin miksi paikalliset innostuisivat lajista? Muutamalle suomalaiselle suurseuralle HJK, SJK/A, KuPS, Ilves tuollainen oma kakkosjoukkue mahdollismman korkealla tasolla on tietenkin unelmatilanne. Sinne voi haalia varastoon lupaavia nuoria ja varmistaa näin oma paikka "huipulla".  Samalla koko maan kattava kiinnostus rapautuu ja urheilullisuus kärsii, resurssit jakautuvat yhä epätasaisemmin. Se on synkkä ennuste kulttuurin kehittymiselle.

Parhaille pelaajille, jotka pystyisivät liigassa pelaamaan jo nyt ja varsinkin jos joukkueita olisi 16, akatemiat jopa hidastavat pelaajakehitystä. Ollaanhan täällä yleensä sitä mieltä ett jos liigassa on liian hyvä niin pitää siirtyä ulkomaille nopeasti, miksi sitten pitäisi jäädä ykkösliigaan jos taso riittää korkeammalle.
Ymmärän kyllä että jotkut seurat haluavat ylläpitää tätä systeemiä kun se hyödyttää heidän toimintaansa. Se ei kuitenkaan tarkoita että farmit hyödyttävät suomalaista jalkapalloa kokonaisuudessaan eikä usien myöskään pelaajia.

[Abu_Dumbo]

Lähdetään positiivisesti liikkeelle. Gnistan-pelin perusteella voi todeta, että liigan viiden kärki on hurjan kova tällä hetkellä. Vähän tekee ikäväksi alempana oleville kohdata noita nyt, mutta onneksi ainoastaan Gnistan joutuu kärsimään ja muut saavat pelata oman tasoisia joukkueita vastaan.

Tässähän se on se helppo ratkaisu, ei tarvi niitä turhia merkityksettömiä ja huonotasoisia "runkosarjan" otteluita, oli sitten 12, 14 tai 16 joukkueen sarja, kun laitetaan 6 joukkueen kuusinkertainen sarja ja vaihdetaan sitä yhtä joukkuetta siellä pohjalla vuosittain. Ykkösliigaan sitten 24 jengiä taistelemaan paikasta auringossa ilman sponsoreita ja teeveerahoja. 

[fingerström]

Taso oli paljon heikompi silloin.

Eli siis maailmalla taso oli heikompi ja siksi suomalaiset ylsivät huippusarjoihin? Uskotaan. Ja nyt siis suomalaiset ovat tippuneet kyydistä ja muualla taso on noussut? Eli suomalaiset ovat huonontuneet suhteessa muihin ja suhteessa itseensä ehkä pysyneet paikallaan?

Eikös tämä kuvailemasi kehityskulku merkitse sitä, että kysymys, johon vastasit, ole hyvn validi?

[newilled]

Vielä "Akatemioista" niin katselin vähän minkä ikäisistä pelaajista on kyse ja eihän nämä vastaa ollenkaan akatemian ikäisiä.
Akatemiassa pitäisi olla 16-19 v ikäisiä ja sen jälkeen pelaajat menevät pelaaman aiukuspelejä minne menevät.
Nyt näissä kakkosjoukkueissa on suuri osa 20v+ jopa 25v, jos nämä olisivat oikeasti akatemiaikäisiä pelaajia varmaan 2 divari olisi oikea taso ja jos siellä on ylikylän junn niin sitten edarin mukaan.
Aivan turhaa resurssien hukkaamista ylläpitää näitä joukkueita jotka eivaät kilpaile mistään ja suuri osa pelaajista ovat aikuisia...

[Alty]

Akatemiat ehkä kehittävät joitakin yksilöitä, mutta kokonaisuudessa ne rapauttavat suomi-futiksen muutenkin alhaista lajikulttuuria. Se mihin meillä pitäisi panostaa on seurakulttuurin kehittäminen ja tukeminen. Tehdä sellaisia ratkaisuja myös rakennetasolla, jotka mahdollistavat ja voimistavat identifikaatiota omaan paikalliseen seuraan. Tässä on suuri ero jo muihin Pohjoismaihin, Keski-Euroopasta nyt puhumattakaan.

Ja kyllä niitä huippupelaajia sieltä tulee pienemmistäkin seuroista, jos on tullakseen. Näen suurena vaarana nuo liigaseurojen akatemiahautomot. Nyt jo kaksi paikkaa kymmenestä menee niille ykkösliigassa. Kahdelta muulta itsenäiseltä seuralta se on pois ja näkymät monella potentiaalisella futispaikkakunnalla entisestään synkkenevät, jos niitä kakkosjengejä vielä tulee lisää. Jos prospekti heikkenee pelata vähän korkeammalla viedään pois, niin miksi paikalliset innostuisivat lajista? Muutamalle suomalaiselle suurseuralle HJK, SJK/A, KuPS, Ilves tuollainen oma kakkosjoukkue mahdollismman korkealla tasolla on tietenkin unelmatilanne. Sinne voi haalia varastoon lupaavia nuoria ja varmistaa näin oma paikka "huipulla".  Samalla koko maan kattava kiinnostus rapautuu ja urheilullisuus kärsii, resurssit jakautuvat yhä epätasaisemmin. Se on synkkä ennuste kulttuurin kehittymiselle.

Monessa Keski-Euroopan maassa on vähän sama malli kuin Suomessa, että kakkostasolla on monia reservijoukkueita.

[Jair Bolsoaarnio]

Ihmettelen vain, että miten meillä sitten ennen vanhaan saatiin kasvatettua paljon nykyistä enemmän maailmanluokan pelaajia ilman nykyisen kaltaisia akatemiajoukkueita? Valioliigassakin oli suomalaisia vaikka kuinka, haikeana saa muistella niitä aikoja.

Eli siis maailmalla taso oli heikompi ja siksi suomalaiset ylsivät huippusarjoihin? Uskotaan. Ja nyt siis suomalaiset ovat tippuneet kyydistä ja muualla taso on noussut? Eli suomalaiset ovat huonontuneet suhteessa muihin ja suhteessa itseensä ehkä pysyneet paikallaan?

Eikös tämä kuvailemasi kehityskulku merkitse sitä, että kysymys, johon vastasit, ole hyvn validi?

Maailma oli paljon suurempi, skouttausverkostot valtaosaltaan fyysisiä, ja seurat kommunikoivat pääosin lankapuhelimilla, faksilla ja VHS-kaseteilla. Varmasti jossain Afrikassa ja Etelä-Amerikassa oli silloinkin valtavasti talenttia löytämättä, mutta koska ei ollut peleistä kuvaa, dataa tai digitaalisia internetverkostoja, heitä ei voitu löytää. Valioliigaseuroilla oli hyvät henkilökohtaiset fyysiset kontaktit Pohjoismaihin, joten kun Aki Riihilahden olemassaolo tiedettiin, hän oli potentiaalinen hankinta. Varmasti Kolumbiassa pelasi parempia akiriihilahtia, mutta kuten mainitsin, valioliigaseuroillakaan ei ollut mahdollista niitä löytää.

Ehkä paras esimerkki aikojen muuttumisesta on huijaripelaaja Ali Dia. Koska oltiin lankapuhelinten, faksien ja käsinkirjoitettujen muistiinpanojen varassa, tällainen huijaus meni vuonna 1996 läpi. Tänä päivänä se olisi täysin mahdotonta. Niin paljon maailma on muuttunut.

Ja kyllä, monien maiden taso on noussut Suomeen suhteutettuna valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana, vaikkapa Japanissa ja Etelä-Koreassa. Afrikasta digitalisaation ja globalisaation myötä löytyy valtavasti lupaavia pelaajia niin Valioliigaan kuin Veikkausliigaankin. Jos vuonna 2000 olisi ollut kaikki tämän päivän kommunikaatio-, data- ja mediavälineet käytössä, Simo Valakari ei olisi koskaan pelannut yhtäkään peliä Valioliigassa - Derby olisi löytänyt jonkun paremman pelaajan. Ei vahvistaisi edes Derbyä, mutta epäironisesti.

[ExtraJack]

Ne saadaan yhteen peliin kaudessa, jos se toteutetaan hyvin. Se kuka käärii rahat tapahtumasta onkin sitten toinen juttu. Toiminta ei ole kovin kestävällä pohjalla, jos itse tuote ei myy, vaan yleisö täytyy kerätä markkinointitempauksilla.

Aika monta erilaista tapahtumaa on SJK:lla vuoden aikana. Tietysti paljon vaikuttaa pelin ajankohta. Jos Seinäjoella on isompi tapahtuma samaan aikaan, niin silloin on vaikeampaa tehdä oma tapahtumaa pelin ympärille. Esimerkiksi Provinssi viikonloppu on todella vaikea ja nykyään myös Vauhtiajo viikonloppu. Syksyllähän voisi olla jopa helpompi rakentaa jotain pelin ympärille, kun ei ole niin paljon kilpailua. Yhteen peliin voisi rakentaa jonkinlaisen syystapahtuman, mutta sellaisen järjestäminen nykyisellä sarjasysteemillä on vaikeaa. Aika moni ihan Veikkausliigaakin seuraava on pihalla tuosta sarjasysteemistä ja P-W on aivan oikeassa, että jos nuo samat pelit olisivat runkosarjaa, niin yleisömäärä olisi taatusti isompi.

Eikä tämä yksin ole SJK:n ongelma. Kaikki joukkueet tästä kärsii ja esimerkiksi Ilveksen yleisömäärä oli surkea ekassa kotipelissä. Runkosarjassa olisi taatusti ollut huomattavasti suurempi. Ainoastaan nuo jatkosarjojen viimeiset pelit voivat saada suuret yleisömäärät, jos kotijoukkueella on suuret panokset. Ihan samalla tavalla tietysti saisi isot yleisömäärät ihan 16 joukkueen sarjan viimeisellä kierroksella, jos on pelissä isot panokset.

[ExtraJack]

Vielä "Akatemioista" niin katselin vähän minkä ikäisistä pelaajista on kyse ja eihän nämä vastaa ollenkaan akatemian ikäisiä.
Akatemiassa pitäisi olla 16-19 v ikäisiä ja sen jälkeen pelaajat menevät pelaaman aiukuspelejä minne menevät.
Nyt näissä kakkosjoukkueissa on suuri osa 20v+ jopa 25v, jos nämä olisivat oikeasti akatemiaikäisiä pelaajia varmaan 2 divari olisi oikea taso ja jos siellä on ylikylän junn niin sitten edarin mukaan.
Aivan turhaa resurssien hukkaamista ylläpitää näitä joukkueita jotka eivaät kilpaile mistään ja suuri osa pelaajista ovat aikuisia...

Ei Suomessa ole tarpeeksi laadukkaita 16-19 vuotiaita varsinkaan maakunnissa ja osahan näistäkin on noussut jo Veikkausliigaan, jos ovat tarpeeksi hyviä. Paljon myös potentiaalisia lupauksia karkaa ulkomaisiin akatemioihin. Olosuhteet ja valmennus on noissa akatemioissa huomattavasti parempaa kuin monessa pienemmässä seurassa. Jos nuo akatemiat tuhottaisiin, niin suomalaiselle pelaajakehitykselle se olisi tuhoisaa.

[Maakuntasatraappi]

Ei Suomessa ole tarpeeksi laadukkaita 16-19 vuotiaita varsinkaan maakunnissa ja osahan näistäkin on noussut jo Veikkausliigaan, jos ovat tarpeeksi hyviä. Paljon myös potentiaalisia lupauksia karkaa ulkomaisiin akatemioihin. Olosuhteet ja valmennus on noissa akatemioissa huomattavasti parempaa kuin monessa pienemmässä seurassa. Jos nuo akatemiat tuhottaisiin, niin suomalaiselle pelaajakehitykselle se olisi tuhoisaa.

Missä ja keiden toimesta on noiden "akatemioiden" (todellisuudessa tosiaan usein valtaosin aikuispelaajia peluuttavien kakkosjoukkueiden) tuhoamista esitetty?

[Jair Bolsoaarnio]

Missä ja keiden toimesta on noiden "akatemioiden" (todellisuudessa tosiaan usein valtaosin aikuispelaajia peluuttavien kakkosjoukkueiden) tuhoamista esitetty?

Jos akatemiat eivät saa nousta kolmatta sarjatasoa korkeammalle, keskipitkässä juoksussa niiden mielekkyys varmaan hiipuu ja lopulta päättyy.

[ExtraJack]

Missä ja keiden toimesta on noiden "akatemioiden" (todellisuudessa tosiaan usein valtaosin aikuispelaajia peluuttavien kakkosjoukkueiden) tuhoamista esitetty?

Millä määritellään aikuispelaaja. Onko sellainen esimerkiksi lukiota suorittava täysi-ikäinen nuori? Jos laitetaan akatemioille maksimi tasoksi Kakkonen, niin käytännössä se olisi sama asia kuin niiden tuhoaminen. Ne pelit eivät ole tarpeeksi laadukkaita 18-19 vuotiaille lupauksille joilla ei aivan vielä taso riitä Veikkausliigaan. Kakkosen tasohan on selvästi tippunut viimeisimmän sarjauudistuksen jälkeen.

[Limppu6]

Eli siis maailmalla taso oli heikompi ja siksi suomalaiset ylsivät huippusarjoihin? Uskotaan. Ja nyt siis suomalaiset ovat tippuneet kyydistä ja muualla taso on noussut? Eli suomalaiset ovat huonontuneet suhteessa muihin ja suhteessa itseensä ehkä pysyneet paikallaan?

Eikös tämä kuvailemasi kehityskulku merkitse sitä, että kysymys, johon vastasit, ole hyvn validi?

Suomessakin taso on noussut, mutta maailmalla se on noussut vielä enemmän. Resursit huippuseurojen akatemioissa on valtavat. Rahaa pistetään haisemaan ihan hulluna pelaajien kehitykseen ja pelaajia haetaan nuorena Afrikasta, Etelä-Amerikasta ym. Tekee sen, että potentiaalisten huippupelaajien määrä on moninkertainen entisiin aikoihin nähden. Kilpailu on kovaa ja Suomi pienenä maana jää jalkoihin. Kannattaa keskittyä sählyyn siinä kilpailu ei ole kovaa.

[Limppu6]

Aika moni ihan Veikkausliigaakin seuraava on pihalla tuosta sarjasysteemistä ja P-W on aivan oikeassa, että jos nuo samat pelit olisivat runkosarjaa, niin yleisömäärä olisi taatusti isompi.

Jotta nuo samat pelit olisivat runkosarjaa pitäisi olla 6 joukkueen ja viiden kierroksen Veikkausliiga.

[Limppu6]

Millä määritellään aikuispelaaja. Onko sellainen esimerkiksi lukiota suorittava täysi-ikäinen nuori? Jos laitetaan akatemioille maksimi tasoksi Kakkonen, niin käytännössä se olisi sama asia kuin niiden tuhoaminen. Ne pelit eivät ole tarpeeksi laadukkaita 18-19 vuotiaille lupauksille joilla ei aivan vielä taso riitä Veikkausliigaan. Kakkosen tasohan on selvästi tippunut viimeisimmän sarjauudistuksen jälkeen.

Hyppy kakkosesta Veikkausliigan kärkijoukkueeseen on aika helkkarin kova. Sen takia Ilveskin yrittää saada reservit ylemmäs, vaikka pelaaminen ylempänä on kalliimpaa. Jokainen nuori pelaaja joka on Ilveksestä ulkomaille lähtenyt on pelannut ja harjoitellut kakkosjoukkueessa. Osa näistä ei ole pelannut yhtään peliä Veikkausliigassa.

[TheSlave]

Jokainen nuori pelaaja joka on Ilveksestä ulkomaille lähtenyt on pelannut ja harjoitellut kakkosjoukkueessa. Osa näistä ei ole pelannut yhtään peliä Veikkausliigassa.

Eli nuoret pelaajat pääsevät ulkomaille Kakkosessa pelaavasta kakkosjoukkueesta, Kakkonen on siis oikein hyvä taso liigajoukkueiden junnuille. Hyvä, nyt sitten kakkosjoukkueet Kakkoseen ja ne 16+14 sarjat sen yläpuolelle.

[Siipipuolustaja]

Akatemiajoukkueet ovat välttämätön paha, jotka on vain hyväksyttävä osaksi suomalaista jalkapallopyramidia ja toiseksi korkein sarjataso on näille sopiva tasokatto. Jotta tasokattoa voitaisiin laskea, niin pienempien seurojen on nostettava omaa tasoaan ja olla parempia. 16 joukkueen liiga itsessään olisi jo isku ressuja vastaan, kun maan 13. parhaan joukkueen sijaan niiden maksimi olisi jatkossa olla maan 17. paras joukkue. Jos pieni seura ei kykene voittamaan isomman seuran B-joukkuetta, niin sitten pienemmän seuran kannattaa kääriä hihat ja ryhtyä hommiin, että pärjäävät seuraavalla kaudella paremmin, ei tuo resurssiero niin valtava kuitenkaan ole. Katsotaan sitten uudestaan, kun Helsinki Red Bulls dominoi liigassa ja Tsämppärissä ja junnut vetävät Ykkösliigassa invincibles-kauden.

Oletko ikinä miettinyt, että miksi kaikki muut kykenevät laittamaan useamman lainauksen yhteen viestiin siinä missä sinä tupla/triplapostailet päivittäin?

[Antoine Roquentin]

Jos olisi vakiopelipäivät sarjan alusta loppuun asti ja kaikki ottelut voisi laittaa keväällä kalenteriin, jokaisessa vierasottelussa olisi kannattajia paikalla. Nyt jatkosarjoihin on vitun vaikeaa suunnitella reissuja, varsinkin täältä poronhoitoalueelta asti kun käydään peleissä. Ja 100% varmasti olisi myös enemmän yleisöä, kun pelit laitettaisiin viikonlopuille suoraan kalenteriin isojen sarjojen tyyliin. Voi olla välillä joku peli perjantaina ja joskus myös sunnuntaina, mutta runkopäivä lauantai. 2 x 16 joukkueen liiga ja kalenteri lukkoon sarjan alkaessa. Ei se sen vaikeampaa ole.