Saksan mahti vs muut maajoukkueet

[suur-saksa]

Oli vuoteen 1919, jolloin nimeksi vaihdettiin Bratislava. Pressburgin (ei siis Preßburgin) slovakialainen vastine on Prešporok.

http://visit.bratislava.sk/de/

E: Hidas.

Niin mutta vuosina 1939-45 nimi oli Pressburg uudelleen, koska Slovakia oli silloin itsenäinen kuten nykyisin tai, kuten itsenäisen Kroatian pääkaupunkikin Agram, silloin. Käytäntöni on pitää kaupungeista samaa nimeä koska silloin tilastot ovat paremmat ja oikeammat. Siis kahdessa eri kaupungissa ei ole kyse vaikka historian jaksoissa nimet ovat milloin mitkäkin. Esimerkkinä Helsinki jolla on kaksi nimeä. Käytän niistä Suomenkielistä versiota.

[suur-saksa]

Niinpä.  Itselleni tietenkin "Pozsony- unkarilaisen Tonavan lukko"

Entäpä Cottbus vai Chozebuz tai Pietari vai Nyenskansen?

Käytän versiota Kottbus teksteissä, tilastoissa yleensä on Cottbus. En näe mitään ongelmaa koska merkittävintä on se että lukemat tilastoissa ovat oikein kuin onko kyse Stalingradista vai jostain toisesta muodosta kaupunkien nimissä. Yksikään ottelutulos kun ei ole riippuvainen millä nimellä ne "Stadionit" ovat. Ihan yhtä lailla pitäisi erotella sitten Vanha Wembley ja Uusi Wembley tuloksissa ja tilastoissa, koska täysin eri asiasta on todellisuudessa kyse tai Münchenissä tilastoida joka Stadion erikseen.

[Lorenzo]

Niin mutta vuosina 1939-45 nimi oli Pressburg uudelleen, koska Slovakia oli silloin itsenäinen kuten nykyisin tai, kuten itsenäisen Kroatian pääkaupunkikin Agram, silloin.

Myös itsenäisen Slovakian pääkaupungin nimi oli Bratislava. Bratislava ei ole böömiläinen nimi. Vuosina 1938-1945 ainoastaan Petržalkan (CL:sta tutun Artmedia Bratislavan kotikaupunginosa) puoli jokea oli osa natsi-Saksaa - kuitenkin nimellä Engerau. Natsit käyttivät Bratislavasta ymmärtääkseni virallisissa yhteyksissä muotoa "Bratislava/Pressburg".

[suur-saksa]

Jokatapauksessa Saksan jalkapalloliitto että Kicker Fussball Almanach käyttävät muotoa Pressburg vuoden 1942 maaottelusta ja niin käytän minäkin, oli kaupaungin nimi sitten mikä hyvänsä. En ala keksimään sille mitään muuta versiota oli oikea muoto mikä hyvänsä.

Saksan futisliiton sivuilta:
Alle Spiele der Nationalmannschaft im Jahr 1942   <<1941 >>1943
20.01.1942 Kroatien - Deutschland
Agram (CRO) 0:2 (0:1)   |   

01.02.1942 Deutschland - Schweiz
Wien 1:2 (0:0)   |   

12.04.1942 Deutschland - Spanien
Berlin 1:1 (0:0)   |   

03.05.1942 Ungarn - Deutschland
Budapest (HUN) 3:5 (3:1)   |   

19.07.1942 Bulgarien - Deutschland
Sofia (BUL) 0:3 (0:3)   |   

16.08.1942 Deutschland - Rumänien
Beuthen 7:0 (0:1)   |   

20.09.1942 Deutschland - Schweden
Berlin 2:3 (2:2)   |   

18.10.1942 Schweiz - Deutschland
Bern (SUI) 3:5 (2:3)   |   

01.11.1942 Deutschland - Kroatien
Stuttgart 5:1 (2:0)   |   

22.11.1942 Slowakei - Deutschland
Preßburg (SVK) 2:5 (0:2)   |   

[suur-saksa]

Istanbul, Smyrna, Tallinna ja bonuksena Pihkova, Petroskoi ja Pähkinänlinna 

Pleskau ja Äänislinna ovat tutumpia, tosin en muista kummassakaan kaupungissa koskaan pelatun maaotteluita.

Mutta Saksa kohtasi ensimmäisen kerran Euroopan ulkopuolisen joukkueen vasta Ruotsin MM-kisoissa 8.6. Malmössä Saksa - Argentiina 3:1. Ensimmäinen Saksan maaottelu Euroopan ulkopuolella taas oli 28.12.1958 Kairossa Egypti - Saksa 2:1. Afrikan joukkueet ovat muutenkin olleet Saksalle hankalia sillä MM-alkulohkossa Saksa - Tunisia 0:0, 1982 Saksa - Algeria 1:2. Vasta MM-kisoissa 2006 Saksa voitti Afrikan joukkueen eli Kamerunin 2:0 eli MM-saldo on 1-1-1. Saksan onneksi Afrikan joukkueet on arvottu muihin lohkoihin kuten Englannin esimerkiksi (Englanti - Nigeria 0:0 viimeksi 2002)

Todetaan vielä sekin että Helsingin Olympiakisoissa Saksan olympiajoukkue eli amatöörit kohtasivat neljännesvälierässä Egyptin 3:1 voitoin. Puolivälierässä 24.7. Saksa - Brasilia 4:2, mutta ne ovat eri maajoukkueita ne.

[Histamiini]

Vasta MM-kisoissa 2006 Saksa voitti Afrikan joukkueen eli Kamerunin 2:0 eli MM-saldo on 1-1-1.

2002. Lisäksi Marokko oli vastustajana molemmissa Meksikon kisoissa, Saksa voitti 2-1 ja 1-0, tosin työn takana olivat nuokin voitot.

[suur-saksa]

Ai niin ne "selvät" matsit aina unohtuu vaikka tilastoissa on aina se pitkä potku...

[Khalervos Kendopoulos]

Yksikään Saksan maajoukkuepelaaja ei ole tainut dopingissa kärähtää kuten monessa muussa joukkueessa on ollut. Esimerkkinä vaikka Maradona. Saksalla on siksi tasaiset joukkueet ollut ettei joidenkin sooloiluihin ole ollut sijaa eikä mahdollisuuksia. Mutta ainahan voi keksiä asioita joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

Historian miehenähän tiedät, että tämä oli Havelangen ja kumppaneiden junailema juttu. En kuitenkaan kiistä dopingin käyttöä.

[suur-saksa]

Tuollainen on jo aika naivia spekulaatiota alkaa keksimään vuosikymmeniä myöhemmin dopingtapauksia jollekin joukkueelle joita ei aikakaudella ole ollut olemassa.

Ainoa merkittävä dopingkäry futiksessa on ollut nimenomaan Diego Maradonan (Argentiina) käry MM-kisoissa 1994. Se että Fifa on suhteutunut dopingiin eri tavalla kuin KOK, on kuitenkin kaikille jäsenliitoille ollut tietenkin sama.

Olympiakisoissahan lähinnä oli Itä-Euroopan joukkueet 1970-80 luvuilla. Jenkithän ei futista pelaa joten dopingongelmaakaan ei ole heillä siinä.

[Tresor]

Tuollainen on jo aika naivia spekulaatiota alkaa keksimään vuosikymmeniä myöhemmin dopingtapauksia jollekin joukkueelle joita ei aikakaudella ole ollut olemassa.

Ainoa merkittävä dopingkäry futiksessa on ollut nimenomaan Diego Maradonan (Argentiina) käry MM-kisoissa 1994. Se että Fifa on suhteutunut dopingiin eri tavalla kuin KOK, on kuitenkin kaikille jäsenliitoille ollut tietenkin sama.

Olympiakisoissahan lähinnä oli Itä-Euroopan joukkueet 1970-80 luvuilla. Jenkithän ei futista pelaa joten dopingongelmaakaan ei ole heillä siinä.

Itse pidän naiivina sitä ajatusta, että lääketieteellisten suoritusta parantavien keinojen - sallittujen, kiellettyjen ja harmaalla alueella olevien - käyttö EI olisi arkipäivää ammattijalkapallossa. Kyseessä on maailman suurin laji jossa liikkuu maailman suurin raha, joka on vieläpä hyvin paljon sidoksissa tiettyihin tähtipelaajiin. Nämä pelaajat on saatava kentälle aina kuin suinkin mahdollista, ja heidät on saatava myös tekemään ihmeitä ihmeiden perään mieluiten 90 minuutin ajan. Jos rikkaimmat seurat esimerkiksi saavat vuodessa miljardeja (?) jollain paitamyynnillä, ei muutaman miljoonan käyttö uusimpaan testinkestävään verimanipulaatioteknologiaan tai vammoista toipumista edistäviin hormonituotteisiin paljon tunnu, kun sillä saadaat kovimmat nimet kentälle. FIFAa ei tietysti testaus juuri kiinnosta, koska saa osansa rahavirroista. Naurettavaa ajatella, että (esimerkiksi) joku Suomen hiihtomaajoukkue muutaman sadan tuhannen budjetillaan edustaisi doping-asioissa jotain edistyksen tai paheen tyyssijaa, koska tässäkin asiassa parhaat aineet saa eniten rahaa käyttävä.

No, tämä siis off-topic-johdantona, mutta SS:ltä kysisin semmoista, että muistelen lukeneeni (ehkä täältä: Eduardo Galeano, Jalkapallo valossa ja varjossa) Harald Schumacherin uransa jälkeen avautuneen jalkapallon doping-ongelmasta väittäen että MM-kisajoukkueessa 1986 olisi vedetty hormonia, piristettä ja veridopingia läpi kisojen, jotta peli korkeissa oloissa olisi luonnistunut. Samassa tekstissä viitattiin saksalaisten pukukopista 1954 levinneisiin erikoisiin tuoksuihin. No, ainakin sodassa oleilla saksalaisilla oli tietoa ja ehkä kokemustakin piristeristä (pervitiinistä), mutta tuskin veteraaneja kisajoukkueessa oli.

Onko näistä jossakin jotain tietoa?

en.wiki: "In 1987, Schumacher's autobiography, Anpfiff, was published in various countries, particularly in France (Coup de sifflet, Monique Thiollet translat., Michel Lafon ed.).There was much interest in Schumacher's comments on the Battiston incident and he maintained that his actions did not constitute a foul. The book achieved its own measure of controversy for entirely different reasons; it included graphic accounts of alleged but unproven improprieties by German football players, including substance abuse. This resulted in Schumacher's exclusion from the German national team and his long-term Bundesliga club, 1.FC Köln."

[Kari Jurri]

Propsit suur-saksalle faktatiedoista. Ja Saksan maajoukkueelle   

[vasurinho]

Tulee varmasti olemaan mielenkiintoista yksinpuhelua

9 sivua, 210 vastausta, 4342 lukukertaa..

Mikäs on SS:llä pullistellessa. Hyvähän se on tällaisten meriittien joukkuetta fanittaa. Eikä tällaista tietomäärää voi muuta kuin kunnoittaa

[schlander]

Suur-saksalle aina 

Koko topiikille samat... 

[suur-saksa]

No, tämä siis off-topic-johdantona, mutta SS:ltä kysisin semmoista, että muistelen lukeneeni (ehkä täältä: Eduardo Galeano, Jalkapallo valossa ja varjossa) Harald Schumacherin uransa jälkeen avautuneen jalkapallon doping-ongelmasta väittäen että MM-kisajoukkueessa 1986 olisi vedetty hormonia, piristettä ja veridopingia läpi kisojen, jotta peli korkeissa oloissa olisi luonnistunut. Samassa tekstissä viitattiin saksalaisten pukukopista 1954 levinneisiin erikoisiin tuoksuihin. No, ainakin sodassa oleilla saksalaisilla oli tietoa ja ehkä kokemustakin piristeristä (pervitiinistä), mutta tuskin veteraaneja kisajoukkueessa oli.

Onko näistä jossakin jotain tietoa?

Minä lasken Toni Schumacherin samalle tasolle katkerien starojen listalle kuin Lothar Matthäusin. Kun ykkösasema menee ja maine omasta mielestään myös, niin aletaan heittämään legendaa kehiin. Toisaalta Toni Schumacher tuli Kölnistä jossa kokaiinihemmo Daumkin ja molemmat taisivat suunnata uransa Turkkiin sattumalta tai tieten.

Ja miksi Saksalaiset käyttäisivät dopingia joilla juuri niitä tähtiä ei ole, mutta erittäin tasapaksu ja laaja materiaali, joista toimiva maajoukkue saadaan lähinnä valitsemalla keskenään toimeen tulevia pelaajia ja erityyppisiä vaihtopenkille joilla voi täydentää sitä mahdollisesta päin metsiä alkanutta maaottelua jo hyvissä ajoin ennen kuin taululla on 0:3 tjsp.

Esimerkiksi Eriksson valitsi Englannin MM-joukkueeseen yhden Arsenal hyökkääjän jolla oli NOLLA liigapelikokemusta Arsenalissa. Milloin Saksa vajoaa yhtä utopistisiin valintoihin ja tuhlaa muutenkin mahdollisesti loukkaantumisten rajoittamassa maajoukkueessa pelipaitojen numeroita hukkaan? Eikö koko saarivaltakunnassa löytynyt yhtään hyökkääjää jonka passissa on UK/Englanti?

Schumacherin katkeruuden toki ymmärtää siinäkin että kahdet MM-loppuottelutappiot nähneenä hän ei ollutkaan enää kolmannella kerralla mukana kun Saksa voitti mestaruuden 1990 toistaiseksi siis viimeisemmän MM-tasolla. Lokaa vain niskaan, jotta voittajien arvo alenisi.

Minusta "tähdet" ovat enempikin taitojoukkueissa, ei maajoukkueissa Saksa, Englanti ja muut rutiinilla pelaavissa.

[suur-saksa]

Suur-saksalle aina 

Koko topiikille samat... 

Topikki on vain muistutus realismista Euroopassa. Koska Brasilia ei osallistu EM-kisoihin, sitä on myös vaikea verrata tässä ja MM-tasolla he ovat oman mahtinsa osoittaneet. Suomessa vain tahtoo ne Saksan mestaruudet ja muut mammonat olla kiusallista myöntää (sumuseurakuntaa tarkoitan, ei muilla mitään vaikeuksia ole olla realistisia)

[vasurinho]

Ja miksi Saksalaiset käyttäisivät dopingia

Eipä tietenkään  :

Ehkä parantaakseen kestävyyttä, kuten muutkin. Tietämystä aiheesta kyllä löytyy..
Eikä tämä tarkoita sitä että epäilisin Saksan tai muun maajoukkueen pelaavan aineissa. Toteanpa vain, että aivan yhtä suuri/pieni mahdollisuus siihen on kuin muillakin joukkueilla. Ei ne kukaan mitään pyhäkoulupoikia ole.

[Khalervos Kendopoulos]

Ja miksi Saksalaiset käyttäisivät dopingia joilla juuri niitä tähtiä ei ole, mutta erittäin tasapaksu ja laaja materiaali, joista toimiva maajoukkue saadaan lähinnä valitsemalla keskenään toimeen tulevia pelaajia ja erityyppisiä vaihtopenkille joilla voi täydentää sitä mahdollisesta päin metsiä alkanutta maaottelua jo hyvissä ajoin ennen kuin taululla on 0:3 tjsp.

Minusta "tähdet" ovat enempikin taitojoukkueissa, ei maajoukkueissa Saksa, Englanti ja muut rutiinilla pelaavissa.

Tuosta tekstistäsi kaivoin sen pointin esiin.

Niin... juuri Saksan tyylinen joukkuehan sitä dopingia tarvitsisi, sillä taitoa ei douppaamalla saa; vaan dopingilla pystyy parantamaan muita (toki varmasti jo ennestään vahvoja) ominaisuuksia.

Onko muuten muita douppaamisesta MM-kisoissa kiinni jääneitä kuin Maradona?

[Nice10]

Doping-kysymystä ilman todisteita suuntaan tai toiseen voidaan pyöritellä lopullisesti, mutta muutama fakta on kuitenkin muistettava.

- Kestävyyslajeissa arvokisoissa jäädään useimmiten kiinni lähinnä aikaisempaa douppausta peittelevistä aineista, koska pohjatyö pitää tehdä kovalla harjoittelukaudella myös doupingia käytettäessä. Muutamaa arvokisaottelua varten käytetyt piristeet eivät mestaruuksia ratkaise, korkeintaan pistävät elimistön sekaisin, jos hommia ei olla kokeiltu elimistöllä aiemmin. Etu on niin pieni, että riskinotto on aika typerää futiksen kaltaisessa lajissa. Eri asia on kun puhutaan senteistä tai sekunnin sadasosista. Kovempia aineita on käytettävä eri tavalla ja pitkällä tähtäimellä ja tämä siirtynee siten lähinnä seurajoukkueiden vastuulle. Silloin pitäisikin tarkastella seurajoukkueiden mahdollista laajaa käyttöä.

- Monet doupingiksi nykyään nähtävät aineet/keinot ovat olleet välillä sallittuja ja välillä ei, eroja on ollut myös liittojen, alueiden ja lajien välillä (esim veritankkaus ja lukemattomat lääkeaineet). Onkin hölmöä puhua, että jotain aineita on käytetty joskus jossain, jos ei tiedetä mitä aineita, ja että onko juuri tämä aine juuri sillä hetkellä kyseisessä kilpailussa ollut laiton tai onko ylitetty laittomien määrien rajat.

- Doping oli helvetin yleistä 70-80 luvuilla kuten nykyäänkin ja jos yhdellä kokonaisella joukkueellisella pelaajia oli mahdollisuus riskittömästi näitä käyttää, on käyttö ollut todennäköisesti laajaa myös muissa maissa.

- Esim USA, NL, Venäjä, DDR, Saksa ja takavuosien Suomi yleisurheilussa, Suomi, Norja ja Italia hiihdossa sekä lukemattomat muut maat monissa lajeissa esim pyöräilyssä ovat yleisesti tunnettuja kovasta ja osaavasta dopingin käytöstään, mutta harva näistäkään maista voi sanoa, etteikö muutakin osaamista olisi menestyksen takana. Varsinkin futiksessa on naiivia selitellä menstystä pelkästään doupingilla.

Taisi muuten joskus ykkösfoorumilla olla samanlainen keskustelu, jossa pari liimatukkaa toisaalla vihjailivat dopingin käytöstä maajoukkuetasolla aikanaan isona ongelmana, mutta toisaalla taas väittivät kiven kovaa, että Italiassa ei doupata seuratasolla ja jos doupataan niin vaikutukset menestykseen ovat olleet olemattoman pieniä. Tätähän keskustelu parhaimmillaan on.

Enkä siis todellakaan väitä, että Saksassa ei takavuosina oltaisi futiksessa doupattu. Ilman mitään todisteita tai edes useampia uskattavia aikalaiskertomuksia tämä väittely vaan on turhaa. Toisaalta mitkään todisteetkaan eivät tarkoita sitä, etteikö muualla käyttö olisi voinut olla samanlaista tai pahempaa. Kyllähän DDR:kin on nostettu kaiken douppaamisen esimerkkimaaksi, mutta syy on lähinnä juuri katkerat tunnustukset ja se, että enää ei ole pakko doupata ja salailla kovan painostuksen alla. Esim jos jenkeissä painostus olisi ollut samankaltaista, näitä juttuja kuulisi jälkeenpäin paaaaljon enemmän myös siltä suunnalta kun kylmä sota on ohi.

[suur-saksa]

Eipä tietenkään  :

Ehkä parantaakseen kestävyyttä, kuten muutkin. Tietämystä aiheesta kyllä löytyy..
Eikä tämä tarkoita sitä että epäilisin Saksan tai muun maajoukkueen pelaavan aineissa. Toteanpa vain, että aivan yhtä suuri/pieni mahdollisuus siihen on kuin muillakin joukkueilla. Ei ne kukaan mitään pyhäkoulupoikia ole.

Ja lähdettä kehiin Bitte?

[suur-saksa]

Sain yhden sopivan tilaston tänne MM-kisoista 2006, joka on ehkä yllättävä joillekin. Nyt olen sen verran väsynyt, etten jaksa editoida sitä luettavaan muotoon, mutta ehkä tapanina joulun lopussa on sopiva hetki tai sitten pyhien jälkeen Uutena vuonna kun porukka taas on paremmin paikalla. Sivujen kätköönkään sitä ei viitsi postata.

[Tresor]

Doping-kysymystä ilman todisteita suuntaan tai toiseen voidaan pyöritellä lopullisesti, mutta muutama fakta on kuitenkin muistettava.

- Kestävyyslajeissa arvokisoissa jäädään useimmiten kiinni lähinnä aikaisempaa douppausta peittelevistä aineista, koska pohjatyö pitää tehdä kovalla harjoittelukaudella myös doupingia käytettäessä. Muutamaa arvokisaottelua varten käytetyt piristeet eivät mestaruuksia ratkaise, korkeintaan pistävät elimistön sekaisin, jos hommia ei olla kokeiltu elimistöllä aiemmin. Etu on niin pieni, että riskinotto on aika typerää futiksen kaltaisessa lajissa. Eri asia on kun puhutaan senteistä tai sekunnin sadasosista. Kovempia aineita on käytettävä eri tavalla ja pitkällä tähtäimellä ja tämä siirtynee siten lähinnä seurajoukkueiden vastuulle. Silloin pitäisikin tarkastella seurajoukkueiden mahdollista laajaa käyttöä.

- Monet doupingiksi nykyään nähtävät aineet/keinot ovat olleet välillä sallittuja ja välillä ei, eroja on ollut myös liittojen, alueiden ja lajien välillä (esim veritankkaus ja lukemattomat lääkeaineet). Onkin hölmöä puhua, että jotain aineita on käytetty joskus jossain, jos ei tiedetä mitä aineita, ja että onko juuri tämä aine juuri sillä hetkellä kyseisessä kilpailussa ollut laiton tai onko ylitetty laittomien määrien rajat.

- Doping oli helvetin yleistä 70-80 luvuilla kuten nykyäänkin ja jos yhdellä kokonaisella joukkueellisella pelaajia oli mahdollisuus riskittömästi näitä käyttää, on käyttö ollut todennäköisesti laajaa myös muissa maissa.

- Esim USA, NL, Venäjä, DDR, Saksa ja takavuosien Suomi yleisurheilussa, Suomi, Norja ja Italia hiihdossa sekä lukemattomat muut maat monissa lajeissa esim pyöräilyssä ovat yleisesti tunnettuja kovasta ja osaavasta dopingin käytöstään, mutta harva näistäkään maista voi sanoa, etteikö muutakin osaamista olisi menestyksen takana. Varsinkin futiksessa on naiivia selitellä menstystä pelkästään doupingilla.

Taisi muuten joskus ykkösfoorumilla olla samanlainen keskustelu, jossa pari liimatukkaa toisaalla vihjailivat dopingin käytöstä maajoukkuetasolla aikanaan isona ongelmana, mutta toisaalla taas väittivät kiven kovaa, että Italiassa ei doupata seuratasolla ja jos doupataan niin vaikutukset menestykseen ovat olleet olemattoman pieniä. Tätähän keskustelu parhaimmillaan on.

Enkä siis todellakaan väitä, että Saksassa ei takavuosina oltaisi futiksessa doupattu. Ilman mitään todisteita tai edes useampia uskattavia aikalaiskertomuksia tämä väittely vaan on turhaa. Toisaalta mitkään todisteetkaan eivät tarkoita sitä, etteikö muualla käyttö olisi voinut olla samanlaista tai pahempaa. Kyllähän DDR:kin on nostettu kaiken douppaamisen esimerkkimaaksi, mutta syy on lähinnä juuri katkerat tunnustukset ja se, että enää ei ole pakko doupata ja salailla kovan painostuksen alla. Esim jos jenkeissä painostus olisi ollut samankaltaista, näitä juttuja kuulisi jälkeenpäin paaaaljon enemmän myös siltä suunnalta kun kylmä sota on ohi.

Erinomaisen selväjärkistä tekstiä!

Jauhamiseksi tämä keskustelu aina menee, koska esiin nostetaan nämä siinä ja siinä maassa doupataan, koska "itäsaksalaiset ja amerikkalaiset ja venäläiset sitä, mutta italialaiset ja espanjalaiset taas ei tätä" -jutut, joilla douppauksesta tehdään kansallinen kysymys, mitä se ei ole. Kyse on ammattiurheilubiseneksestä, jossa voitto tehdään periaatteessa luvallisin konstein, mutta tarvittaessa vaikka douppauksella tai lahjonnalla. Esim ss, joka FIFAn mädännäistä kulttuuria tuo esille, voisi yhdistää mädännäisyyden myös dopingtestausasioihin ja siihen, että FIFAssa ehkä tarkoituksella vedetään tosi väljää linjaa asiassa, jotta totuus ei tulisi ilmi. Bisneshän siitä kärsisi.

Muutamaa arvokisaottelua varten käytetyt piristeet eivät mestaruuksia ratkaise, korkeintaan pistävät elimistön sekaisin, jos hommia ei olla kokeiltu elimistöllä aiemmin. Etu on niin pieni, että riskinotto on aika typerää futiksen kaltaisessa lajissa. Eri asia on kun puhutaan senteistä tai sekunnin sadasosista.

Modernin EPOn jäljet kai häviävät elimistöstä parissa päivässä, joten esimerkiksi MM-semifinaalin jälkeen on hyvä hetki vetää vereen uudet latingit finaalia varten, koska testiä ei tarvitse pelätä ennen ottelua. Tällaiseen starttienväliseen manipulaatioonhan ovat viime aikoina hiihtokisoissa kärynneet isot kalat, mm. Mühlegg, sortuneet, hiihtäjiä kun testaataan jatkuvasti kisoja ennen sekä niiden aikana. Futaajat ovat suojassa otteluja lukuun ottamatta. En usko että yksikään jalkapallomaajoukkue maailmassa jättäisi esimerkiksi tämmöistä varmaa ja turvallista suoritustehon palautamista/nostoa tekemättä MM-kisoissa. Ketä sitten finaalissa pelaakaan.

Diegon lisäksi muistan hämärästi 1986-kisoista espanjalaisen käryäjän Ramon Galderén, jolla oli kaiketi piristettä - salmonellalääkkeen mukana vahingossa kehoon ilmaantunutta.

Ja ss:lle vielä, että Schumacher kirjoitti kirjansa jo kolme vuotta ennen Saksan MM-kultaa, joten katkeruus ei ainakaan siitä vielä voinut johtua.

[suur-saksa]

Ja ss:lle vielä, että Schumacher kirjoitti kirjansa jo kolme vuotta ennen Saksan MM-kultaa, joten katkeruus ei ainakaan siitä vielä voinut johtua.

Jostain syystä vain Toni Schumacher putosi Saksan maajoukkueesta jo 3½v ennen MM-kisoja 1990. Kumman sopivasti osui hänen kirjansa sitten siihen ettei enää ollutkaan maajoukkueessa. Jokainenhan saa uskoa vaikka kilipukkeihin jos haluaa. Minä taas luotan tapahtumien kulkuun niiltä osin mitä voidaan tarkistaa myös jälkikäteen.

[schlander]

Jostain syystä vain Toni Schumacher putosi Saksan maajoukkueesta jo 3½v ennen MM-kisoja 1990. Kumman sopivasti osui hänen kirjansa sitten siihen ettei enää ollutkaan maajoukkueessa. Jokainenhan saa uskoa vaikka kilipukkeihin jos haluaa.

Totta. Ja Tonihan oli 80-luvun lopullakin jo niin kokaiineissaan ettei hänen kirjoituksistaan kannata juurikaan välittää.

[vasurinho]

Ja lähdettä kehiin Bitte?

Ja mitähän lähdettä kaipaat? Jos sanaan "tietämys" takerruit, niin lue DDR ja Telekom. Doping on maailmanlaajuinen ongelma, koskee myös saksalaisia.

[suur-saksa]

Ja mitähän lähdettä kaipaat? Jos sanaan "tietämys" takerruit, niin lue DDR ja Telekom. Doping on maailmanlaajuinen ongelma, koskee myös saksalaisia.

Kyllä minä DDR:n ongelman tiedän, mutta mitä tekemistä sillä on Saksan maajoukkueen kanssa 1980-luvulla, koska DDR:llä oli oma maajoukkue vielä silloin ja Saksalla oma.

Toni Schumacher oli Saksan maajoukkueen ykkösmolari vuoteen 1986 kunnes hänet syrjäytettiin MM-kisojen jälkeen. Viimeinen maaottelu oli syksyllä Espanjaa vastaan.

Sekoittuuko tuossa nyt puurot ja vellit? Saksahan poisti DDR:n urheilijoita rivistä sitä mukaa kun "kotikäry" kävi paitsi muutama yleisurheilija läpäisi vielä MM 1991 kisat päästen sinne. Osa lopetti kun joutuivat testeihin ei esimerkiksi Heike Daute jonka ura alkoi DDR:ssä Helsingin MM-kisoista 1983 ja päättyi joskus 2000-luvulla. Heike saavutti Olympiakultaa niin DDR:n yleisurheilujoukkueessa kuin myöhemmin Saksan (liittotasavallankin) joukkueessa.

Lyhyesti Saksa on voimakkaasti kitkenyt DDR:n dopingtapaukset riveistään ja se näkyi myös tuloksissa. Jalkapallossa DDR vain ei ollut huipulla koskaan joten ei ollut mitään varsinaista ongelmaa eikä karsimistakaan.