Liigajoukkueiden talous(vaikeudet)

[Zulo]

Sori, en jaksa kahlata koko viestiketjua, vaan kysyn, joko täällä on puitu Liigan pääsponsorin Veikkauksen monopoliaseman merkitystä Suomifutiksen taloudellisten edellytysten kehityksen tulppana?

Siis siitä, että Veikkaus määrittelee itse, millaisella panostuksella osallistuu yhteistyöhön Liigan/Palloliiton kanssa, ja ostaa tuolla panostuksella yksinoikeuden ja siten sulkee ulkomaiset kilpailijansa ulos (myös yhteistyöstä suoraan seurojen kanssa).

Vedonlyöntifirmathan ovat maailmalla noin yleisesti melko merkittävä toimiala jalkapallosponsoroinnissa.

Muistuu mieleeni muutaman vuoden takaa, kun eräs helsinkiläinen divarijengi hahmotteli yhteistyötä oliko se nyt Ladbrokersin kanssa, mutta Palloliitto kuulema torppasi suunnitelmat alkuunsa.

Samaten PAF ostaa (tai osti ainakin viime kaudella) näkyvyyttä mm. Manner-Suomessa Atlético Madridin
kentänlaitamainoksissa. Kaipa nekin rahat jollekin Liigajengillekin olisivat kelvanneet.

Aika paradoksaalinen tilanne, kun suomalaiset seurat etsivät epätoivoisesti lisää tukijoita; samaan aikaan vedonlyöntifirmat yrittävät löytää keinoja lisätä näkyvyyttään Suomessa.

Kysytkö tosissaan, vai oletko vain ollut seuraamatta liigapuolen keskustelua?

En ole seurannut tätä topiccia niin aktiivisesti, että voisin sanoa tuon asian tulleen esille tässä topicissa. Kyseisestä asiasta on kuitenkin luotu Liiga -otsikon alle lukuisia omia topicceja ja asiaa on sivuttu tuhansissa kommenteissa. Viimeisen vuoden kehityksenä tällä foorumilla on ollut jopa se, että kyseisen "sponsorin" nimi pudotettiin liigaosion nimestä pois ja liigaosio tunnetaan vain nimellä Liiga. Käytä toki sitä haku toimintoa.

[Arpin Lusène]

Lahti nyt alkujaan on ainakin puhdas pesiskaupunki, joten eiköhän sieltä muutamakin ole tullut. Samoin Helsingissä on ainakin 70-luvulle asti ollut SM-tason pesäpallojoukkue ja Turussakin muistelisin naisten pesisjengin pelaavan liigassa. Tampereella pesis ei ole ollut kovinkaan kova juttu, joka saattaa johtua kaupungin varsin punaisesta historiasta.

[Atte Kumiorava]

Kysytkö tosissaan, vai oletko vain ollut seuraamatta liigapuolen keskustelua?

Sekä että.

En ole seurannut tätä topiccia niin aktiivisesti, että voisin sanoa tuon asian tulleen esille tässä topicissa. Kyseisestä asiasta on kuitenkin luotu Liiga -otsikon alle lukuisia omia topicceja ja asiaa on sivuttu tuhansissa kommenteissa. Viimeisen vuoden kehityksenä tällä foorumilla on ollut jopa se, että kyseisen "sponsorin" nimi pudotettiin liigaosion nimestä pois ja liigaosio tunnetaan vain nimellä Liiga. Käytä toki sitä haku toimintoa.

Itse ajatuksesta sinulla ei ollut kommentoitavaa? Riippumatta siitä, monessako muussa ketjussa asiaa on mahdollisesti puitu, mielestäni oleellisemmin itse aiheeseen liittyvää kuin esim. nuo joutavat kielipoliittiset väännöt.

[Maakuntasatraappi]

Lahti nyt alkujaan on ainakin puhdas pesiskaupunki, joten eiköhän sieltä muutamakin ole tullut. Samoin Helsingissä on ainakin 70-luvulle asti ollut SM-tason pesäpallojoukkue ja Turussakin muistelisin naisten pesisjengin pelaavan liigassa. Tampereella pesis ei ole ollut kovinkaan kova juttu, joka saattaa johtua kaupungin varsin punaisesta historiasta.

Pietarsaarihan on siitä mielenkiintoinen case, että kun sinne muutti 1900-luvun mittaan todella paljon työväkeä pohjalaisista pesäpallopitäjistä, niin muuttajat viimeistään toisen sukupolven aikana hylkäsivät pesiksen ja rupesivat pelaamaan ruotsinkielisten lajia eli futista. Eroa kyllä yhä on (kaupungin kielijakauma on 55/45 ruotsinkielisten enemmistö, mutta futisjunnuista yli kaksi kolmannesta on äidinkieleltään ruotsinkielisiä). Pesäpalloseuraa kaupungissa ei kuitenkaan ole ollut sitten 1970-luvun.

Mielenkiintoista noin ylipäätään on, että Pietarsaaren ruotsinkieliset lapset ja nuoret ovat järjestäytyneessä urheiluseuratoiminnassa mukana melkein kaksi kertaa aktiivisemmin kuin suomenkieliset. Voisin kuvitella tilanteen olevan sama muuallakin maassa.

[Eiccu]

Mielenkiintoista noin ylipäätään on, että Pietarsaaren ruotsinkieliset lapset ja nuoret ovat järjestäytyneessä urheiluseuratoiminnassa mukana melkein kaksi kertaa aktiivisemmin kuin suomenkieliset. Voisin kuvitella tilanteen olevan sama muuallakin maassa.

Tuo selittäisi varsin hyvin miksi ruotsikielisten osuus liigapelaajista on kaksinkertainen(?) verrattuna osuuteen koko väestöstä. 

[Zulo]

Itse ajatuksesta sinulla ei ollut kommentoitavaa? Riippumatta siitä, monessako muussa ketjussa asiaa on mahdollisesti puitu, mielestäni oleellisemmin itse aiheeseen liittyvää kuin esim. nuo joutavat kielipoliittiset väännöt.

Veikkaus on ollut jo hyvä aikaa liigan kehittymisen esteenä siten, että se on saanut liian vapaasti sanella peliajat ja päivät, vienyt parhaan näkyvyyden omaavat sponsoripaikat stadioneilla ja tämän lisäksi sanellut mihin Veikkauksen jakama sponsoriraha on jaettu. Tässä taannoin oli lehtijuttu (joka löytyy skannattuna jostain täältä foorumilta), jossa Risto Nieminen (Veikkauksen tj.) kertoo, että Veikkaus on sanellut/tahtoo, että sponsorirahaa ei jaeta suoraan seuroille, sen takia koska ei ole takeita että rahat menisivät järkevään toimintaa. Sen sijaa sponsorirahalla kohennetaan Jan Waldenin toimiston sisustusta ja palkataan lisää tyhjäntoimittajia Veikkausliigan toimistolle.

[Maakuntasatraappi]

Tuo selittäisi varsin hyvin miksi ruotsikielisten osuus liigapelaajista on kaksinkertainen(?) verrattuna osuuteen koko väestöstä. 

Näin juuri. Samalla (ja tämä pohdinta lähenee jo on-topicia) herää jälleen aika surullinenkin ajatus: mikä piirre "suomensuomalaisessa" kulttuurissa tekee suomea äidinkielenään puhuvista suomalaisista vähemmän urheiluihmisiä kuin ruotsinkielisistä? Jos suomenkielisestä pojasta tulee joukkueurheilija kaksi kertaa epätodennäköisemmin kuin ruotsinkielisestä, niin aika helvetisti antaa pieni kansa näissä urheilujutuissa eteen muille maille.

[Tsei Tsei]

Mitä tulee juttuihin suomenruotsalaisten valtavasta panoksesta Suomen jalkapallossa, niin jostain syystä sekä absoluuttisia huippuja (Litti, Hyypiä, Niemi, Jässi) että vanhojen aikojen pioneereja (Rytkönen, Peltonen, Tolsa, Rautiainen, Paatelainen) yhdistää se, että he ovat melkein poikkeuksetta suomenkielisiä, usein vieläpä itäsuomalaisia. Kaikkien aikojen suurin suomenruotsalainen futari taitaa olla Tintti, Åke Lindmaniakaan toki väheksymättä.

Epätodennäköistähän se olisi, että kaikki suurimmat nimet tulisivat 5% populaatiosta. Mainitsemasi nimet edustavat muita vahvoja jalkapallopaikkakuntia, jotka ovat suomenkielisiä.

[Alty]

Pietarsaarihan on siitä mielenkiintoinen case, että kun sinne muutti 1900-luvun mittaan todella paljon työväkeä pohjalaisista pesäpallopitäjistä, niin muuttajat viimeistään toisen sukupolven aikana hylkäsivät pesiksen ja rupesivat pelaamaan ruotsinkielisten lajia eli futista. Eroa kyllä yhä on (kaupungin kielijakauma on 55/45 ruotsinkielisten enemmistö, mutta futisjunnuista yli kaksi kolmannesta on äidinkieleltään ruotsinkielisiä). Pesäpalloseuraa kaupungissa ei kuitenkaan ole ollut sitten 1970-luvun.

Mielenkiintoista noin ylipäätään on, että Pietarsaaren ruotsinkieliset lapset ja nuoret ovat järjestäytyneessä urheiluseuratoiminnassa mukana melkein kaksi kertaa aktiivisemmin kuin suomenkieliset. Voisin kuvitella tilanteen olevan sama muuallakin maassa.

Mielenkiintoista myös, että silloin pahimman laman aikaan 90-luvulla työttömistä joku 70% taisi olla suomenkielisiä.

[Atte Kumiorava]

Veikkaus on ollut jo hyvä aikaa liigan kehittymisen esteenä siten, että se on saanut liian vapaasti sanella peliajat ja päivät, vienyt parhaan näkyvyyden omaavat sponsoripaikat stadioneilla ja tämän lisäksi sanellut mihin Veikkauksen jakama sponsoriraha on jaettu. Tässä taannoin oli lehtijuttu (joka löytyy skannattuna jostain täältä foorumilta), jossa Risto Nieminen (Veikkauksen tj.) kertoo, että Veikkaus on sanellut/tahtoo, että sponsorirahaa ei jaeta suoraan seuroille, sen takia koska ei ole takeita että rahat menisivät järkevään toimintaa. Sen sijaa sponsorirahalla kohennetaan Jan Waldenin toimiston sisustusta ja palkataan lisää tyhjäntoimittajia Veikkausliigan toimistolle.

Eli suomifutis (ja ennen kaikkea seuratasolla) on Veikkauksen panttivankina: akuutti rahantulo liittoon/Liigaan lakkaa, jos Palloliitto sallii pelikentän myös Veikkauksen kilpailijoille.
Rohkean murtautumisen avoimille markkinoille estävät konservatiivinen kulttuuri ja hyvävelisuhteet (win-win)?

[tetapi]

Näin juuri. Samalla (ja tämä pohdinta lähenee jo on-topicia) herää jälleen aika surullinenkin ajatus: mikä piirre "suomensuomalaisessa" kulttuurissa tekee suomea äidinkielenään puhuvista suomalaisista vähemmän urheiluihmisiä kuin ruotsinkielisistä?

Tästä päästään mediassakin paljon paasattuun yhteisöllisyyteen ja toteamaan että porukalla on mukavampi tehdä/osallistua kuin yksin. Yhteiset tapahtumat ovat jo aikaisessa vaiheessa tiivimpi osa kulttuuria ja kruununa Stafettkarneval. 

[Pierluitsi]

Eli suomifutis (ja ennen kaikkea seuratasolla) on Veikkauksen panttivankina: akuutti rahantulo liittoon/Liigaan lakkaa, jos Palloliitto sallii pelikentän myös Veikkauksen kilpailijoille.
Rohkean murtautumisen avoimille markkinoille estävät konservatiivinen kulttuuri ja hyvävelisuhteet (win-win)?

Suomen laki valitettavasti taitaa estää ulkomaisten tulon pelikentille. Onhan näitä PAF-yrityksiä ollut IFK:lla ja kait Tapparallakin, mutta Veikkaus on tomerasti puuttunut asiaan ja estänyt rikollisten toimet.

[Mamadou]

Sori, en jaksa kahlata koko viestiketjua, vaan kysyn, joko täällä on puitu Liigan pääsponsorin Veikkauksen monopoliaseman merkitystä Suomifutiksen taloudellisten edellytysten kehityksen tulppana?

Siitä lukemaan: http://futisforum2.org/index.php?topic=48184.0

[wenrer]

mikä piirre "suomensuomalaisessa" kulttuurissa tekee suomea äidinkielenään puhuvista suomalaisista vähemmän urheiluihmisiä kuin ruotsinkielisistä?

Porukat tekee sitä, missä pärjää. Keskimääräinen suomenruotsalainen on keskimääräistä suomensuomalaista lahjakkaampi urheilija, ja myös luonteeltaan todennäköisempi menestyjä. Lisäksi suomenruotsalaisilla on keskimäärin paremmat tulot kuin suomensuomalaisilla, joten heillä on huomattavasti paremmat resurssit panostaa täysipainoisesti urheiluun (toki myös kaikkeen muuhunkin). Ja tietysti vähemmistöillä on tietynlainen tarve näyttää enemmistölle kaapin paikka, ja urheilussa se on melkeinpä helpointa.

Ja itse en todellakaan ole suomenruotsalainen. Puolet geeneistäni tulee Pohjanmaan ydinpesäpalloalueilta ja toinen puolisko on sitä itäsuomalaista huonompaa geenikantaa -> eli olen siis pahin mahdollinen suomalaisjuntti, josta ei olisi koskaan voinutkaan tulla yhtään mitään (ja siksipä olenkin täällä ff2:lla ).

[yyber]

Suomenruotsalaiset ovat kai lähtökohtaisesti historiallisesti sivistyneempää porukkaa eli kouluja on käyty enemmän ja kai se heijastuu seuraaviinkin sukupolviin? Sivistyneempi -> sosiaalisempi -> joukkueurheilu -> poisilukien kepillä hakkaamislajit jne.. Kultuurihmiset kai kulttuurilajeihin hakeutuvatkin. Ja kyllä, olen syntynyt Ruotsissa.

[Siankasvattaja_31]

Mielenkiintoista noin ylipäätään on, että Pietarsaaren ruotsinkieliset lapset ja nuoret ovat järjestäytyneessä urheiluseuratoiminnassa mukana melkein kaksi kertaa aktiivisemmin kuin suomenkieliset. Voisin kuvitella tilanteen olevan sama muuallakin maassa.

Tähän voisi laittaa suoraan talouksien keskimediaaniansiot suomenkielisiltä ja ruotsinkielisiltä. Selittää myös miksi purjehtijoissa on usein ruotsinkielisten osuus yliedustettuna. Kyllä minä ainakin muistan miten lapsena oli tiukassa saada nappulakenkiä ja uutta jalkapalloa... rahaa ei ollut paljoa.

[Viinioksa]

Suomenruotsalaiset ovat kai lähtökohtaisesti historiallisesti sivistyneempää porukkaa eli kouluja on käyty enemmän ja kai se heijastuu seuraaviinkin sukupolviin? Sivistyneempi -> sosiaalisempi -> joukkueurheilu -> poisilukien kepillä hakkaamislajit jne.. Kultuurihmiset kai kulttuurilajeihin hakeutuvatkin. Ja kyllä, olen syntynyt Ruotsissa.

Tämä käsitys perustuu siihen pieneen näkyvään hesalaiseen kulttuurieliittiin. Keskimäärin suomenruotsalaiset saavat mm. suomenkielisiä heikompia pisteitä koululaisten osaamista mittaavissa Pisa-testeissä, mikä viittaa siihen että keskimäärin kyse onkin juntimmasta porukasta. Mutta joo, offtopic.

[Maakuntasatraappi]

Tähän voisi laittaa suoraan talouksien keskimediaaniansiot suomenkielisiltä ja ruotsinkielisiltä. Selittää myös miksi purjehtijoissa on usein ruotsinkielisten osuus yliedustettuna. Kyllä minä ainakin muistan miten lapsena oli tiukassa saada nappulakenkiä ja uutta jalkapalloa... rahaa ei ollut paljoa.

Kyllä jalkapallo kuitenkin taitaa niin Suomessa kuin globaalistikin olla niitä halvimpia lajeja, mistä syystä se useimmissa maissa onkin ollut perinteinen alimpien sosiaaliluokkien laji.

[Rantasipi]

Se on selvä, että futis on ruotsinkielisillä ykköslaji, mutta se ei ole lainkaan selvää, että suomalaisen futiksen taso olisi selvästi heikompaa ilman ruotsinkielisiä. Siitä tässä keskustelussa on koko ajan ollut kyse.

Eli mielipidekysymys. Jonkun mielestä merkitys suomalaiselle jalkapallolle on merkittävä, toiselle ei. Minulle se sitä on. Ja en ole suomenruotsalainen.

[Maakuntasatraappi]

Joka tapauksessa olemme onnistuneet selvittämään yhden merkittävän tekijän suomifutiksen ongelmien taustalla: liian suuri osa suomalaisista on suomenkielisiä.

[Rantasipi]

Puolet geeneistäni tulee Pohjanmaan ydinpesäpalloalueilta ja toinen puolisko on sitä itäsuomalaista huonompaa geenikantaa -> eli olen siis pahin mahdollinen suomalaisjuntti, josta ei olisi koskaan voinutkaan tulla yhtään mitään (ja siksipä olenkin täällä ff2:lla ).

Sama ja jälkimmäiseen: ehdottomasti sama

[wenrer]

Tämä käsitys perustuu siihen pieneen näkyvään hesalaiseen kulttuurieliittiin.

Ei toki vain hesalaiseen. Kyllähän sitä parempaa väkeä on myös Vaasan ja Turun kaupunkiseuduilla. Ja yhteensä Uudenmaan, Turun ja Vaasan kaupunkiseuduilla asuu puolet suomenruotsalaisista (noin 150000).

Ja sehän riittää. En mä niitä närpiöläisiä tyttöjä katsele . Tosin yhden närpiöläisen lahjakkuuden voisin ottaa takaisin Vepsun kärkimiehistöön.

Mutta tätä keskustelua voinette jatkaa vaikka yleisellä puolella. Ei enää ihan liity liigajoukkueiden talousvaikeuksiin .

[Rantasipi]

Ulkomailla pelaavista ruotsinkielisiä on ainakin: Sjölund, Portin x 2, Sparv, Enckelmann, Forssell, Lyyski, Roiha, Hämäläinen. Osa noista on tottakai kaksikielisiä.

Fredrik Nordback, Fredrik Svanbäck, Peter Enckelman, Sixten Boström valmentajana, Magnus Bahne, Peter Kopteff (pelaako enää?), Jon Masalin, Niklas Moisander? & Robin Vikman.

Ei varmaan johdu siitä, että liigassa on kolme joukkuetta ruotsinkieliseltä alueelta

Ja et omasta lauseestasi löydä minkäänlaista syy-yhteyttä

Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että suomenruotsalaiset pyrkivät liioittelemaan tuota merkitystä. Ei ne asiat silti toistelemalla faktoiksi muutu.

Salaliitolle ""

[Siankasvattaja_31]

Kyllä jalkapallo kuitenkin taitaa niin Suomessa kuin globaalistikin olla niitä halvimpia lajeja, mistä syystä se useimmissa maissa onkin ollut perinteinen alimpien sosiaaliluokkien laji.

Kyllähän tuo on, mutta Suomessahan perinteisesti maksaa kaikki aivan tolkuttomasti. Nimittäin seurajalkapalloilu on eri asia kuin rättipallon potkiminen kadulla. Otin siis kantaa seuraharrastuneisuuteen, en lajiin sinällään. Eli edelleen väittäisin perheen mediaanitulojen korreloivan lasten seuraharrastusten määrän suhteen.

Meillä on ajatuksena lahjoittaa kaikille Meri-Rastilan lapsille Jabulanit ja nappikset, jotta Suomen jalkapallo kehittyisi eteenpäin, toistaiseksi tämä on pysynyt "saunakeskutelutasolla", mutta aistin asian vakavuuden ja sen että tuo voi hyvin tapahtua.

Joka tapauksessa olemme onnistuneet selvittämään yhden merkittävän tekijän suomifutiksen ongelmien taustalla: liian suuri osa suomalaisista on suomenkielisiä.

Kyllähän tuosta, jos ei väikkäriä, gradun väsäisi joku humanisti.

[hotap]

Pakkoruotsi sallittava